Browsing by department "Taloustieteen laitos"

In Finland energy requirement is high because of the cold climate and long distances. Energy is needed to ensure the welfare and an industrial life’s needs. Energy taxation, emissions trading and subventions are well known political instruments for decreasing energy consumption. Energy efficiency has become a famous policy for reducing energy consumption without lowering the quality of energy services. There have always been critics for the energy efficiency and its consequences among the researchers. It is possible to have improving energy efficiency, while still seeing rises in energy consumption. This phenomenon is known as a rebound effect. If energy consumption rises above the level it would have been without efficiency improvements the phenomena is called backfire effect. The objective of this thesis was to find out how to investigate the rebound-effect, what are the critical factors of it and present the results of the resent empirical studies. Attention has been also in finding out what energy efficiency is, how it appears in economical models and why it is an important research area. The effects of energy efficiency are difficult to allocate between different economic factors. Hence it seems that a computable general equilibrium framework is obvious tool to investigate the rebound effect in the national economy level though it’s quite complicated. The production function and the elasticity of substitution seem to be crucial for the size of the rebound effect in a computable general equilibrium framework. It was observed that when the elasticity of substitution was high, the rebound effect was also high. For this reason the form of production function is crucial, it should be one where the elasticity of substitution is not a constant. Empirical studies have established evidence of the rebound effect but its size varies with different areas, with a different elasticity of substitution and in different time periods. In some scenarios even backfire was observed. None of the cases reach total utility of the efficiency improvements.

Viimeaikaiset muutokset, kuten talouden epävarmuus ja kiristynyt hintakilpailu, ovat vaatineet kaupan alan etsimään kustannussäästöjä ja toisaalta testanneet sen sopeutumiskykyä. Tehokkaalla ja tarkalla kysynnän ennustamisella päivittäistavarakauppa voi esimerkiksi säästää varastointikuluissa ja taata asiakastyytyväisyyden tiukassa kilpailutilanteessa. Kysynnän ennustamisen optimointi on oleellista, jotta toimitusketjun kustannukset pysyisivät mahdollisimman pieninä. Kaupan alalla on herätty siihen, että tehokkaaseen kysynnän ennustamiseen tarvitaan saumatonta yhteistyötä tavarantoimittajien kanssa. Tutkimuksessa kysyttiin, miten toimivaa ennusteyhteistyö on tällä hetkellä, ja miten yhteistyötä voitaisiin parantaa tulevaisuudessa. Toisaalta haluttiin selvittää, takaako syventynyt ennusteyhteistyö tavarantoimittajan paremman toimitusvarmuuden. Ja lopuksi pohdittiin, mitkä tekijät vaikuttavat ennusteyhteistyön onnistumiseen. Tämän pro gradun tutkimusote on kvantitatiivinen. Kysely lähetettiin sähköisesti suuren kotimaisen tukkukaupan tavarantoimittajille kesäkuussa 2015. Vastauksia saatiin 58 kappaletta. Tuloksia analysoitaessa huomattiin, että kehittämistä riittää erityisesti tavarantoimittajien informoinnissa, vastavuoroisen tiedonkulun parantamisessa ja toisaalta tietojen vaihdon ajoituksessa. Näiden samojen asioiden todettiin myös vaikuttavan suuresti ennusteyhteistyön onnistumiseen tietojen vaihdon vaivattomuuden ohella. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää, tuottaako ennusteyhteistyö oikeasti konkreettisia hyötyjä toimitusketjulle. Indikaattorina käytettiin esimerkiksi toimittajan toimitusvarmuutta. Toimitusvarmuus mittaa, miten hyvin tavarantoimittaja on pystynyt toimittamaan tilatut tuotteet. Syvemmän yhteistyösuhteen ei todettu takaavan parempaa toimitusvarmuutta. Tavarantoimittajat olivat kuitenkin lähes yksimielisiä, että ennusteyhteistyöllä on suuri tai erittäin merkittävä vaikutus yrityksen toimintaan ja tulokseen.

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää kuluttajien suhtautumista ruoan lisäaineisiin. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Teemahaastattelujen avulla haluttiin saada selville lisäaineisiin liitettäviä käsityksiä, mielikuvia ja suhtautumistapoja. Tarkoituksena oli myös kartuttaa tietoa ja ymmärrystä siitä, minkälaisia tulkintoja lisäaineista tehdään ja miten ne vaikuttavat ruoan valintaan. Tutkimuksessa haastateltiin kymmentä eri-ikäistä kuluttajaa Uudeltamaalta. Haastattelujen apuna käytettiin tuoteselostetehtävää, jonka avulla haluttiin selvittää muun muassa sitä miten hyvin lisäaineet tunnistetaan elintarvikkeista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui kuluttajakäyttäytymisen teorian ja ostopäätösprosessin pohjalle. Lisäksi käsiteltiin ruoan valinnan erityispiirteitä ja sen taustalla vaikuttavia tekijöitä. Tällä tavoin pyrittiin kytkemään lisäaineet osaksi ruoan valinnan kokonaisuutta ja valinnan hetkellä vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksen perusteella lisäaineisiin suhtaudutaan epäilevästi. Lisäaineet tunnistetaan elintarvikkeista kokonaisuutena, mutta eri lisäaineryhmiä ja yksittäisiä lisäaineita ei osata erottaa toisistaan tuoteselosteista. Lisäaineilla uskotaan olevan haitallisia terveysvaikutuksia, mutta niitä ei osata nimetä tai tunnistaa. Tähän liittyy myös se, että lisäaineisiin liittyvään tietoon ei välttämättä luoteta. Joihinkin lisäaineryhmiin liitetään negatiivisempia mielikuvia kuin toisiin. Tällaisia ovat muun muassa väriaineet, makeutusaineet ja natriumglutamaatti. Toisaalta lisäaineisiin liitetään myös hyötyjä, kuten parempi säilyvyys. Myös hyötyjen tunnistaminen on kuluttajille haastavaa. Lisäaineiden välttäminen ei vaikuta olevan johdonmukaista, vaan siihen vaikuttavat esimerkiksi ostotilanne ja halu vertailla tuotteita. Joissakin tuoteryhmissä lisäaineisiin kiinnitetään tarkemmin huomiota kuin toisissa. Ruokavalion monipuolisuus, luonnollisuus ja lisäaineiden kohtuullinen saanti nousevat esille ensisijaisina keinona hallita ruokavaliosta saatavia lisäaineita. Haastattelujen perusteella ruoan valmistaminen itse puhtaista raaka-aineista on keskeisin tapa välttää lisäaineita. Vastavuoroisesti valmisruoat saavat herkästi lisäainepommin leiman.

Erityisruokavaliot ovat kasvattaneet viime vuosina merkittävästi suosiotaan. Usein erityisruokavaliota noudatetaan terveydellisistä syistä. Ihminen voi esimerkiksi olla allerginen tietyille ruoka-aineille. Tässä työssä tutkitaan vähähiilihydraattista ruokavaliota, karppausta, ja kasvisruokavaliota. Näitä ruokavalioita noudatetaan monesti muistakin kuin vain terveydellistä syistä. Nämä syyt olivat tutkimuksen pääaiheena. Ruoan valinta on usein moniulotteinen prosessi, jossa erilaiset motiivit ja halut ohjaavat enemmän tai vähemmän valintaa. Teoriaosuudessa perehdyttiin ruoan valintaan vaikuttaviin tekijöihin ja pohdittiin kuluttajan valintaa yleisesti. Valintaa käsiteltiin tarpeiden, halujen ja vaikuttimien kautta. Tutkimuksessa käytettiin aineistona karppauksesta ja kasvisruokavaliosta käytyjä sosiaalisen median keskusteluja. Vastauksia haettiin empiirisellä, netnografisesti suoritetulla tutkimuksella. Keskusteluista etsittiin teemoittelun avulla yhteisiä teemoja ja yhtäläisyyksiä teoreettiseen viitekehykseen, joka oli muodostettu erilaisten ruoan valintamallien pohjalta. Kasvisruokavalio ja karppaus osoittautuivat siinä mielessä hyvin tyypillisiksi erityisruokavalioiksi, että ne molemmat perustuivat jonkun ruoka-aineen välttämiseen. Karppaajat karttoivat hiilihydraatteja ja kasvisruokailijat lihaa. Vaihtoehtoisen ruokavalion huonous nähtiin usein suurempana syynä erityisruokavaliolle kuin oman ruokavalion hyvät puolet. Terveellisyys ja oma hyvinvointi korostuivat myös valintaa tehdessä, näin oli etenkin karppaajien kohdalla. Karppaajien valinnassa korostuivat selvästi enemmän henkilöön itsessään liittyvät tekijät. Valinta nähtiin siis lähinnä henkilökohtaisena asiana. Jotkut karppaajat halusivat valinnallaan myös kapinoida yleisiä normeja ja ruokasuosituksia vastaan. Kasvisruokailijoilla valintaan sen sijaan vaikuttivat eniten eettisyys ja ekologisuus. Ruoan valinnalla ajateltiin eläinten hyvinvointia ja myös muita ihmisiä.

Kulutuskulttuuri on nykyisellään kestämätöntä, ja uusia ratkaisuja tarvitaan. Kestävä kulutus on tärkeä osa kestävän kehityksen tavoitteita. Monissa tutkimuksissa on kritisoitu sitä, ettei kestävän kulutuksen politiikassa ole tähän mennessä tehty riittäviä toimenpiteitä muutoksen saavuttamiseksi kulutuskulttuurissa. Tutkimuksessa tarkastellaan seitsemän eturyhmän julkaisemia dokumentteja kestävästä kulutuksesta. Eturyhmät ilmentävät toiminnallaan omia intressejään. Tarkastelun kohteena on, minkälaisia intressejä aineistossa on kestävään kulutukseen liittyen tunnistettavissa. Aineisto koostuu seitsemän eturyhmän julkaisemista kestävää kulutusta käsittelevistä dokumenteista, jotka ovat vuosilta 1999–2015. Yhteensä julkaisuja on aineistossa neljätoista, joista kolme käsittelee kiertotaloutta. Aineiston analyysissä on käytetty laskennallisiin menetelmiin kuuluvaa aihemallinnusta, ja sen tuloksia on tulkittu laadullisesti. Tutkimuksen perusteella voidaan tunnistaa seitsemän intressiä kestävästä kulutuksesta. Aihemallinnuksen tulosten perusteella aiheet on nimetty seuraavasti: Poliittiset ohjauskeinot, Standardit ja verotus, Liiketoiminnan uudet mahdollisuudet, Tuotteiden laadulla kestävyyteen, Kansainväliset tavoitteet, Jätteet kiertoon ja Eurooppalainen ekodesign ja ympäristömerkinnät. Poliittiset ohjauskeinot, Kansainväliset tavoitteet sekä Eurooppalainen ekodesign ja ympäristömerkinnät ovat yleisen tason aiheita ja ne esiintyvät useissa dokumenteissa. Loput neljä aiheista ovat muita yksityiskohtaisempia ja keskittyvät tarkemmin rajattuihin teemoihin. Eturyhmien kestävän kulutuksen intressit painottuvat tehokkuuden lisäämiseen sekä poliittisiin ohjauskeinoihin, joilla pyritään muuttamaan kulutustapoja markkinoiden kautta. Kulutuksen vähentäminen ei ole eturyhmien intresseissä edellä mainittujen tapaan.

Tutkimuksessa tarkastellaan kansainvälisen kaupan teorian lähtökohdista Euroopan unionin maataloustuotteiden tuontia Mercosur-maista. Tarkastelun kohteeksi valittiin seitsemän maataloustuotetta: naudanliha, kaakao, kahvi, appelsiinimehu, siipikarjanliha, soija ja vehnä. Tutkimusongelmana oli tuonti- ja vientikysyntöjen estimointi näille tuotteille. Tutkimuksessa tehtiin myös simulaatioita, joilla pyrittiin kuvaamaan kaupan vapautumisen vaikutuksia. Lisäksi pyrittiin vastaamaan kysymykseen: millä tavoin kaupan vapautuminen olisi vaikuttanut EU:n maataloustuotteiden kokonaistuontiin ja tuontiin Mercosur-maista? Tutkimuksen tutkimusmenetelmänä oli ekonometrinen estimointi. Ensin estimoitiin EU:n tuotteen tuontikysyntä eli kokonaistuonti, josta johdettiin kysyntä EU:n tuonnille eri Mercosur-maista eli vientikysynnät. Tuotteiden tuontikysynnöille estimoitiin tulo- ja hintajoustot ja vientikysynnöille joustot kokonaistuonnin ja hinnan suhteen. EU:n tuontikysyntää selittäviksi tekijöiksi valittiin EU:n tulotaso ja tuotteen reaalihinta. Muutamiin tuontikysyntä -malleihin lisättiin vielä niin sanottu dummy-muuttuja kuvaamaan suuria tuonnin vaihteluita. Kaikille seitsemälle tuotteelle estimoitiin myös vientikysyntämallit eli estimoitiin EU:n tietyn tuotteen tuontia yhdestä Mercosur-maasta kerrallaan. Vientikysyntää selittäviksi tekijöiksi valittiin EU:n kyseisen tuotteen kokonaistuonti ja kyseisen tuotteen suhteellinen hinta. Log-lineaariset mallit estimoitiin pienimmän neliösumman menetelmällä ja malleissa, joissa esiintyi autokorrelaatiota hyödynnettiin Cochrane-Orcutt -tekniikkaa. Tutkimuksessa tehtiin tuonti- ja vientikysyntöjen regressiokertoimien estimaateilla historiallisia (ex post) simulaatioita vuosille 1988-2006. Simulaatioiden avulla pyrittiin saamaan selville, mitä vaikutuksia kaupanvapautumisella ja EU:n ja Mercosurin välisellä vapaakauppaliitolla olisi ollut EU:n tuonti- ja vientikysyntöihin kyseisten tuotteiden kohdalla ceteris paribus. Estimoitujen EU:n tuontikysyntä -mallien hintajoustot vaihtelivat -0,69 ja 1,97 välillä, mistä voidaan päätellä, että kaupan vapauttaminen tai lähinnä tariffien poistaminen ei vaikuttaisi kovin merkittävästi EU:n kokonaistuonnin määrään. Tuontikysyntämallien tulojoustot vaihtelivat 0,77 ja 5,98 välillä. Tuontikysynnät olivat tulojen suhteen aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna huomattavasti joustavampia. Tutkimuksessa estimoitujen EU:n vientikysyntä -mallien joustot kokonaistuonnin suhteen vaihtelivat -6,31 ja 4,69 välillä ja hintajoustot vaihtelivat -14,51 ja 0,87 välillä. Vientikysynnät kokonaistuonnin että hinnan suhteen olivat joustavampia aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Tuontikysyntöjen simulaatiot osoittivat, että aikavälillä 1988-2006 EU:n ja Mercosurin välisen vapaakauppaliiton tapauksessa EU:n tuonti olisi ollut suurempaa kuin perusskenaariossa ja vapaankaupan tapauksessa tuonti olisi ollut vieläkin suurempaa alhaisemmasta hinnasta johtuen. Vientikysynnöissä perusskenaarion ja vapaakauppa-skenaarion välille ei syntynyt useiden tuotteiden kohdalla kovinkaan suurta eroa tuonnin määrään, mutta EU:n ja Mercosurin välinen vapaakauppaliitto olisi tämän tutkimuksen mukaan lisännyt EU:n maataloustuotteiden tuontia Mercosur-maista aikavälillä 1988-2006.

Storage assignment policies and layout decisions have an impact on warehouse performance. The purpose of this study is to measure how storage assignment policies and layout decisions affect travel distances of material handling equipment in a warehouse and to find out whether the current storage assignment policy and layout meet the objectives set by the management. This study is a case study and the case company is Suomen Nestlé Oy. The research methodology includes a discrete-event simulation and semi-structured theme interviews. FlexSim simulation software is used in order to investigate how a warehouse layout modification and different storage assignment policies such as the current storage assignment policy, random storage and class-based storage affect travel distances of material handling equipment in a real-life food warehouse. Moreover, four semi-structured theme interviews are conducted in the own warehouses of Suomen Nestlé Oy and in the outsourced warehouses of Suomen Nestlé Oy in order to examine whether the management is satisfied with the current storage assignment policy and layout, and how the warehouse performance is measured. I find that class-based storage can reduce order picking travel distances and travel times compared to the current storage assignment policy and random storage in the warehouse of Suomen Nestlé Oy. Also, class-based storage can reduce total travel distance and travel time of material handling equipment compared to random storage in the warehouse of Suomen Nestlé Oy. Sizes and dimensions of each class, number of empty storage locations for buffer in each class and the skewness of the product demand curve have a huge impact on the performance of class-based storage. The proposed new layout increases putaway travel distances and total travel distance of material handling equipment compared to the current layout in the warehouse of Suomen Nestlé Oy. The interviews reveal that the managers are dissatisfied with the current storage assignment policies as they do not reduce travel distances of material handling equipment and material handling costs. Implementation of class-based storage is considered problematic due to difficulties configuring ERP, increased need for information management and low storage space. Outsourced warehouses could enhance the use of class-based storage and their own operations if Nestlé would provide them with product demand forecasts. Methods regarding warehouse performance measurement vary a lot in different warehouses. However, simulation and benchmarking are not common tools to measure warehouse performance according to the interviews. Labor resource allocation and planning can be considered the most important area in warehouse performance measurement based on the interviews.

Avhandlingen behandlar världsmarknadspriset på socker och de faktorer som påverkar prisbildningen. Målet med avhandlingen är att identifiera och kvantifiera olika förklarande faktorers påverkan på världsmarknadspriserna på socker. Speciell tyngdpunkt läggs på EU:s sockerordning, dess reformering år 2006 samt dess möjliga inverkan på sockerpriserna. Som avhandlingens teoretiska referensram används pristeori ur lantbrukets synvinkel och som empirisk undersökningsmetod tillämpas ekonometrisk estimering. Världsmarknadspriserna för socker har fluktuerat väsentligt de senaste 40 åren. Speciellt det senaste decenniet har prisernas volatilitet ökat och stundvis nått de högsta nivåerna på 30 år. Bakom denna ökning i volatilitet och ökning i prisnivå finns många olika faktorer. I litteraturen nämns balansen mellan utbudet och efterfrågan, den ökande konsumtionen av bioetanol och politisk styrning som orsaker till den senaste tidens utveckling. Även makroekonomiska fenomen så som valutakurser och energipriser lyfts fram. Av de politiskt styrda marknaderna har EU:s sockermarknad varit den som genomgått en av de största förändringarna de senaste åren. I och med reformen av EU:s sockerordning år 2006, sänktes referenspriset på vitt socker med 36 procent. Tillsammans med sänkningar i referenspriserna och nedskärningar i produktionskvoterna minskade produktionen i EU med upp till sex miljoner ton. Detta förvandlade EU till en nettoimportör, från att tidigare varit en nettoexportör. Reformen har i diskussionspapper lyfts fram som en orsak till de stigande priserna de senaste åren. Utgående från litteraturgenomgången, som bestod av böcker, vetenskapliga artiklar och diskussionspapper, samt tidigare studier byggdes flera ekonometriska modeller för att förklara prisbildningen på råsocker. Som undersökningsmaterial användes statistisk data för olika påverkande faktorer från åren 1971-2011. Både linjära och log-linjära modeller användes för att estimera och kvantifiera de olika faktorernas inverkan på råsockerpriserna. Resultaten visar att mängden socker som finns i lager i slutet av året påverkar sockerpriserna negativt. En ökning av lagervärdet med 10 procent innebär en minskning i priset med 13,2 procent. Enligt resultaten innebär en förstärkning av dollarns värde, jämfört med euron, att sockerpriserna sjunker. Då dollarn förstärks med 10 procent innebär det en minskning i sockerpriset med 14,3 procent. Oljepriset påverkar sockerpriserna positivt med en fördröjning på ett år. Ett 10 procent högre oljepris föregående år medför en höjning av sockerpriset med 4,2 procent. Inget samband mellan EU:s sockerreform och sockerpriset kunde dock fastlås i avhandlingen.

Syftet med avhandlingen var att med statistiska metoder utreda ifall, och i så fall hur och hur kraftigt LIR-gårdarnas gårdsarealer påverkar dess lönsamhet. I den första delen undersöktes hur gårdens nettovinst per hektar i medeltal påverkas av gårdsarealen. I den andra delen undersöktes hur styckkostnaden för vårvete, maltkorn, vårraps och havre påverkas av gårdsarealen. Dessutom jämfördes gårdsarealens påverkan på lönsamheten med andra variablers påverkan för att ge proportioner åt fenomenet. Enligt teorin om stordriftsfördelar skulle styckkostnaderna sjunka till följd av att företagets storlek växer. Vid en viss storlek har alla fördelar utnyttjats och styckkostnaden börjar stiga igen då företaget växer ytterligare. Kurvan som beskriver styckkostnaden i förhållande till företagets storlek kallas för LRAC-kurvan och vanligtvis antar den en U- eller L-form beroende på hurudana stordriftsfördelar det finns att utnyttja. Materialet bestod av LIR-gårdarnas ekonomiska resultat för åren 2006 till och med 2015. LIR står för lantbrukssällskapets individuella rådgivning och är en rådgivartjänst som erbjuds av Nylands svenska lantbrukssällskap åt växtodlingsgårdar i Nyland. Det totala antalet observationer var 602. Metoden som användes var multipel linjär regressionsanalys. Som estimator användes OLS och WLS. Med hjälp av denna metod estimerades modeller som förklarade nettovinsten per hektar och styckkostnaden för tidigare nämnda grödor med bl.a. gårdsarealen som oberoende variabel. Regressionsanalyserna erhöll relativt höga förklaringsgrader. Den L-formade LRAC-kurvan visade sig passa bäst för det undersökta materialet. Gårdsarealen hade en signifikant inverkan på den beroende variabelns variation i fyra regressionsanalyser av fem. De andra variablerna förutom gårdsarealen som ingick i regressionsmodellerna verkade också signifikant påverka den beroende variabeln. Sammanfattningsvis innebär undersökningens resultat att gårdsarealen inverkar signifikant positivt på lönsamheten. Det förekommer inte heller starka antydningar om att det förekommer stordriftsnackdelar på de undersökta gårdarna. Däremot verkar odlingsgrödan göra skillnad ifall det finns stordriftsfördelar att utnyttja eller inte. Det kunde också konstateras att andra variabler har en större betydelse för lönsamheten än vad gårdsarealen har.