Browsing by study line "Socialpsykologi"
Now showing items 81-100 of 150
-
(2023)Viime vuosikymmenien aikaiset, laajamittaiset globaalit kehityspolut ovat voimistaneet maatalouden rakennemuutosta Suomessa ja muualla maailmassa. Maataloussektorin rooli on tukipolitiikan muuttuessa siirtynyt tuottajamaisesta kohti monipuolista, palvelumaisempaa ja kaupallisempaa roolia. Kaupallisuus ja yrittäjämäisyyden odotukset suuntautuvat suoraan maanviljelijöihin. Yrittäjämäisyyttä on pidetty oleellisena, jotta nämä voivat sopeuttaa toimintaansa ja pärjätä toiminnassaan rakennemuutoksen edetessä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten monialainen maatilayrittäjä suhtautuu myyntityöhön myyntityön ollessa oleellinen osa yrittäjyyttä. Tätä selvitettiin tarkastelemalla myyntitaitoon liittyviä asenteita. Aineisto on tuotettu osana Kari Mikko Vesala ja Juuso Peuran tutkimusprojektia syksyllä 2002. Aineisto koostui 40:stä suomalaisilla, monialaisilla maatiloilla tehdyistä haastatteluista. Haastatellut edustivat kahdeksaa erilaista toimialaa ja mukana on sekä pari- että yksilöhaastatteluita. Tutkielman teoreettismetodologinen viitekehys muodostuu relationismista ja sosiaalisesta konstruktionismista. Tutkielman analyysimenetelmänä hyödynnän laadullista asennetutkimusta (Vesala & Rantanen, 2007). Analyysi pohjaa haastatelluille annettuun virikeväittämään, joka oli ”myyntitaito ratkaisee yritystoiminnan onnistumisen”. Aineiston laadullinen analyysi osoitti, että haastatelluista valtaosa suhtautui hyväksyvästi näille annettuun väitteeseen koskien myyntityön merkitystä. Myyntitaidon tärkeyteen suhtauduttiin hyväksyvästi, torjuvasti tai monitulkintaisesti. Suhtautuminen jäsentyi seitsemäksi kommentiksi, joista rakentui tulkitsevassa analyysissä kolme myyntitaitoon kohdistuvaa asennetta. Hyväksyvät asenteet rakentavat maatilayrittäjien työstä vahvasti yrittäjämäistä toimintaa, jossa muiden ihmisten merkitys korostuu. Hyväksyvissä asenteissa myyntityötä arvotetaan keskeisesti opittuna taitona ja voiton maksimointina. Torjuvissa asenteissa myyntityötä arvotetaan turhana asiana. Asenteiden perusteella maatilayrittäjien työn merkitys rakentuu dikotomisesti, sekä yrittäjämäisyyden että perinteisen tuottajakäsityksen varaan. Tutkielman tulosten perusteella myyntitaidon merkitys rakentuu vuorovaikutuksellisesti erilaisista toimintaympäristöistä ja asiakaskunnan tilanteista käsin. Näiden pohjalta myynnille annetaan erilaisia merkityksiä, jotka liittyvät oppimismahdollisuuksiin, muihin ihmisiin, menestymiseen ja persoonaan. Tämä tutkielma osoittaa, että yrittäjämäisyys ja yrittäjyystaitojen oppiminen on kuitenkin monitulkintainen asia. Mikäli maataloudessa halutaan siirtyä pois tuottajuudesta, kohti monipuolista toimintaa, tulevaisuudessa tulee selvittää, millaisia asenteita monialaisten maatilayrittäjien myyntitaitopuheessa rakentuu nykyään.
-
(2020)The Moral Foundations Theory strives to explain human morality and political differences on the individual and the group level. According to the theory there are five core moral foundations that humans intuitively rely on in the process of moralising. There has been research into how the moral foundations profile with regards to political identities. Here liberals and conservatives tend to rely on different foundational values when moralising. However, there is no previous research on how the Moral Foundations Theory and political identity works in military samples. Researching this facet of values in the military has an inherent value for military education but also in exploring how the MFT replicates in military populations. This study uses data from a survey (N = 167) among military cadettes at the Finnish National Defence University to compare the results from the Moral Foundations Questionnaire with political identification measured on a two-dimensional self-placement instrument. A two-step cluster analysis on the MFT material identified four distinct clusters of moral profiles within the sample. Variance analysis on the clusters using the political self-placement measure confirmed that the liberal and the libertarian clusters hold significantly more liberal values than the two conservative clusters, the loyal-conservative and the authoritarian-conservative, on the social political measure. The sample data suggests that loyalty and authority are the most important values for this population while harm, sanctity and fairness score lower and display a greater degree of variation between the clusters. It appears that the MFT does not replicate fully in the FNDU sample. The clusters are loosely identifiable as previous research would suggest, but they display significant anomalies in the form of exceptionally high loyalty and authority, which is unique in any WEIRD population. The skewed gender representation (93.4 % men) of the sample, the translated MFQ and the NDU context are probable contributing factors to this phenomenon. However, the political self-placement measure replicated as expected on social values with regards to the MFT profiles even if the differences were small.
-
(2020)Moralfundamentsteorin (MFT) är en förhållandevis ny teori, enligt vilken vår moral baserar sig på fem funktionsspecifika och evolutionärt formade fundament; omtanke, rättvisa, lojalitet, auktoritet och helighet. Teorin belyser variationen i vår moral och används ofta för att undersöka skillnaderna i moralisk uppfattning mellan olika politiska grupper. Tidigare forskning har visat att de moraliska profilerna tenderar att skilja sig åt mellan liberala och konservativa. Liberala värderar i allmänhet de två första fundamenten omtanke och rättvisa mer än de tre övriga, medan konservativa placerar sig mer jämnt över alla fem fundament. MFT är väletablerad internationellt sett men relativt outforskad i en finländsk kontext. Syftet med denna studie var att undersöka MFT i förhållande till politisk hållning i en finländsk universitetskontext. Datamaterialet är en del av en större tvärkulturell studie i moral och var insamlat bland studerande på Helsingfors universitet (N=187, M=28år, 76% kvinnor). Genom en klusteranalys kartlades de grupperingar som finns i det insamlade materialet baserat på moraliska profiler. Sedan jämfördes gruppernas moraliska profil med en variansanalys och den politiska hållningen jämfördes med ett Kruskal-Wallis test. De moraliska profilerna baserar sig på enkätsvar utifrån MFT och den politiska hållningen mättes med ett självidentifieringsinstrument, där den ekonomiska respektive sociala dimensionen mättes med skilda mätare. Genom klusteranalysen identifierades tre kluster. Variansanalysen visade att det fanns en signifikant skillnad mellan klustren i deras moraliska profil. Ett kluster hade en typiskt liberal profil medan de två övriga hade en mer konservativ moralisk profil. Också på den politiska hållningen skilde sig klustren signifikant, även om alla kluster hade låga värden (liberala och vänster) både på den sociala och ekonomiska mätaren. Det kluster med den mest typiskt konservativa moraliska profilen hade inte den mest konservativa politiska hållningen, vilket skiljer sig från tidigare forskningsresultat. Resultaten är i linje med tidigare forskning som visat att universitetsstuderande överlag tenderar att ha en liberal politisk hållning.
-
(2023)Välmående och motion är ämnen som har varit väldigt aktuella under de senaste åren. Det har varit tal om att unga både mår sämre (åtminstone flera söker hjälp) samtidigt som de inte motionerar tillräckligt. Tidigare forskning visar att det finns både positiva och negativa aspekter i motion, det verkar luta mot det positiva, till exempel mindre ångest- och depressionssymtom och högre nöjdhet med sitt liv. Tidigare forskning visar att det kan finnas skillnader i sambandet mellan motion och nöjdhet beroende på ålder, kön, och huruvida man motionerar ensam eller i grupp. Det finns inte så mycket forskning om skillnaden i nöjdheten med sina relationer om man motionerar ensam eller i grupp. Det sociala, möjligen nöjdheten med relationer kan vara orsaken till att de som motionerar i grupp möjligen mår bättre, åtminstone finns det teorier som stöder tanken om detta, såsom aktivitetsteorin och självbestämmandeteorin. Tidigare forskning utförts i andra länder än Finland, så det är ändamålsenligt att undersöka det i finsk kontext. Allmänt vore det vara viktigt att veta mera om ämnet, då man skulle kunna komma på sätt att förbättra ungas hälsa. Syftet med min studie är därmed att undersöka vilket samband det finns mellan hur mycket man motionerar och nöjdhet med sitt liv, om det finns någon skillnad mellan könen i nöjdhet med livet beroende på motionsmängden, om det finns någon skillnad i nöjdhet med sitt liv om man motionerar ensam eller i grupp och om det finns skillnad mellan könen i nöjdhet med livet beroende på motion ensam eller i grupp, samt om det finns någon skillnad i nöjdheten med sina sociala relationer mellan dem som motionerar ensam och dem som motionerar i grupp. Jag använder data från ”Lasten ja nuorten vapaa-aika 2018” – undersökningen. Samplet är 931 finländska 15 - 29-åringar. Analysmetoden är envägs- ANOVA samt kovariansanalys med ålder samt socioekonomisk status som kovariater. Som välmåendemätare används allmän nöjdhet med sitt liv på skalan 4 – 10 och allmän nöjdhet med sina relationer på skalan 4–10, väldigt allmänt subjektivt mående. Det är frågan om en tvärsnittsstudie, så jag kommer inte fram till kausalitet, utan samband. Resultaten visade att de som motionerade mera och de som motionerade i grupp var nöjdare med sitt liv och de som motionerade i grupp var även nöjdare med sina relationer, vilket stöder delvis tidigare forskning och teorier. Det fanns inga signifikanta skillnader mellan könen, så det fortsätter vara lite oklart om det finns skillnader eller om det är ungefär samma för olika kön. Det fortsätter också vara oklart ifall motion leder till välmående eller välmående till motion, men hur som helst kan resultaten vara viktiga då man tänker på hur man skulle kunna förbättra ungas psykiska hälsa, nöjdhet med livet och relationer.
-
(2022)Syftet med denna pro gradu avhandling är att undersöka hur idrottslärarstuderanden upplever övning av motiverande interaktionstekniker i praktiken samt hurdana utmaningar som framkommer vid övningen. Syftet med avhandlingen är motiverat eftersom det endast finns lite forskning kring upplevelser om inlärningen av en motiverande interaktionsstil. Ytterligare visar forskningsresultat att inlärning och övning av motiverande interaktionstekniker inte är lätt i praktiken. Avhandlingen representerar kvalitativ forskning med materialbaserad innehållsanalys som metodansats. Teoretisk-metodologiska referensramen för undersökningen är faktasynvinkeln, vilken möjliggör undersökning av respondenternas faktiska upplevelser och beskrivningar om övningen av motiverande interaktionstekniker i praktiken. I denna avhandling används färdigt insamlat intervjumaterial som har samlats in på basen av deltagarna i kursen ”Motiverande interaktion i undervisning av idrott och hälsokunskap” (2017–2018). Avhandlingen strävar att svara på följande forskningsfrågor: 1. Hur beskriver idrottslärarstuderandena övningen av motiverande interaktionstekniker i praktiken? 2. Hurdana utmaningar framkommer i idrottslärarstuderandenas beskrivningar om övningen av motiverande interaktionstekniker? Resultaten visar att det i respondenternas upplevelser belystes behovet av att reglera det egna beteendet vid övningen av motiverande interaktionstekniker i praktiken. Enligt respondenternas beskrivningar krävde förverkligandet av övningen planering, engagering och ansvar att förbinda sig till övningen. Tidsbrist, glömska, prioritering av annat och situationsrelaterade faktorer framstod som utmaningar i beskrivningarna kring övningen i praktiken. I upplevelserna belystes valfriheten att välja själv när, med vem och vilken motiverande interaktionsteknik som användes som väsentligt vid övningen, vilket å ena sidan beskrevs som främjande av övningen, men å andra sidan som utmanande för övningen. I resultaten framkom även att respondenterna beskrev övningen av motiverande interaktionsteknikerna utifrån upplevelser som förknippades med den egna interaktionsstilen, färdigheter, vanor och tidigare erfarenheter. I upplevelserna framkom att brist på tidigare erfarenhet och brist på egna resurser beskrevs som utmanande för övningen. Likaså upplevdes det som utmanande att bryta gamla vanor vid övningen. I beskrivningarna framstod strävan efter autenticitet i relation till andra som en väsentlig del av övningsupplevelserna. Hur naturligt eller onaturligt övningen av motiverande interaktionsteknikerna upplevdes i praktiken beskrevs som utmanande för övningen. I upplevelserna förknippades autenticiteten till hurdana förväntningar och reaktioner mottagarna i övningssituationen hade i förhållande till respondentens roll. Resultaten bidrar med fördjupad förståelse för upplevelser kring övning och inlärning av motiverande interaktionstekniker samt hurdana utmaningar som förknippas med övningen. Framtida forskning kunde hjälpa till att förstå hur man kunde stöda allt bättre inlärningsprocessen av en motiverande interaktionsstil och därmed utveckla insatser som bättre stöder övningen av motiverande interaktionstekniker i praktiken.
-
(2022)Viime vuosina uusnationalistinen ja rasistinen politiikka on vahvistanut jalansijaansa Euroopassa. Tässä äärinationalistisessa liikehdinnässä naiset ovat nousseet toimijoina näkyvämpään asemaan niin politiikassa kuin tiedotusvälineissäkin. Lisäksi äärinationalistisessa diskurssissa on alettu hyödyntää sukupuolten välistä tasa-arvoa retorisena välineenä, jolla vastustetaan erityisesti muslimikulttuureista länsimaihin kohdistuvaa maahanmuuttoa. Farris (2017) on kehittänyt käsitteen ’femonationalismi’ kuvaamaan tätä yllättävää käännettä, jossa äärioikeistolaiset nationalistit, uusliberalistit ja tietyt feministiksi identifioituvat yhteiskunnalliset toimijat ovat yhdistäneet voimansa hyödyntääkseen tasa-arvoretoriikkaa omiin tarkoituksiinsa. Tutkielman aiheena on tarkastella, miten tasa-arvoa ja maahanmuuttoa rakennetaan naisen positiosta käsin tuotetussa femonationalistisessa diskurssissa. Tutkielmassa hyödynnetty teoreettis-metodologinen viitekehys yhdistää kaksi lähestymistapaa: sosiaalisen konstruktionismin piiriin kuuluvan kriittisen diskursiivisen psykologian sekä intersektionaalisen lähestymistavan. Metodologisina välineinä analyysissa käytetään tulkintarepertuaareja ja subjektipositioita. Aineisto koostuu suomalaiselta maahanmuuttovastaiselta nettisivustolta kerätyistä 36 blogikirjoituksesta, joissa käsitellään tasa-arvoa ja maahanmuuttoa naisen positiosta käsin. Analyysissa eritellään, minkälaisia tulkintarepertuaareja, subjektipositioita ja intersektionaalisia kategorisointeja kirjoittajat hyödynsivät blogiteksteissään. Aineistosta oli havaittavissa kaksi tulkintarepertuaaria: ’naisten oikeuksien puolustamisen repertuaari’ ja ’suomalaisen tasa-arvon puolustamisen repertuaari’. Kummassakin tulkintarepertuaarissa hyödynnettiin useita subjektipositioita, joita rakennettiin dikotomisten vastakkainasettelujen kautta. Ensimmäisessä tulkintarepertuaarissa musliminaiset esitettiin sekä muslimikulttuurin että islamin alistamina uhreina, kun taas kirjoittajat asemoivat itsensä heitä puolustaviksi tasa-arvon edistäjiksi. Antirasistisiksi identifioituvat feministit, jotka kiinnittivät huomiota sukupuolistuneeseen väkivaltaan ja tasa-arvon puutteisiin Suomessa, rakennettiin puolestaan ’vääränlaisen’ tasa-arvon kannattajiksi. Toisessa tulkintarepertuaarissa Suomen tasa-arvo esitettiin jo saavutettuna asiantilana, jota suomalaisten tulee puolustaa sitä uhkaavilta maahantulijoilta. Maahantulijamiehet rakennettiin joko hyperseksuaalisiksi ja aggressiivisiksi tai julmiksi fundamentalisteiksi, kun taas äärinationalistit asemoitiin liberaaleista arvoistaan tinkimättömiksi kansalaisiksi ja huolehtiviksi vanhemmiksi. Blogikirjoituksissa intersektionaalisia kategorisointeja merkityksellistettiin tavalla, joka lisäsi erontekoa ”meidän” ja ”heidän” välillä sekä muodosti sukupuolikategorioiden sisälle hierarkioita, joissa valkoisuus ja kantasuomalaisuus asetettiin korkeimmalle. Näitä erontekoja rakennettiin myös kierrättämällä rasistisia ilmauksia ja metaforia, joiden avulla maahantulijoita dehumanisoitiin. Kumpikin tulkintarepertuaari palveli osin eri funktioita, mutta niillä oli sama yhteinen päämäärä: maahanmuuton vastustaminen ja nykyisen status quon ylläpitäminen. Tutkielman tulokset avaavat niitä diskursiivisia strategioita, joiden avulla tasa-arvoa, ’heikompien’ puolustamista ja liberaalin länsimaisuuden ideaalia hyödynnetään rasististen kannanottojen pehmentämiseen. Ymmärtämällä mekanismeja, joilla rasismia ja ennakkoluuloja levitetään, voidaan löytää tehokkaampia keinoja torjua ja haastaa kyseisiä puhetapoja. Jatkotutkimuksen aiheeksi ehdotan maahanmuuttovastaisiksi naisiksi identifioituviin henkilöihin keskittyvää haastattelututkimusta, joka tutkimusmetodina saattaa tuoda selkeämmin esiin jännitteitä eri subjektipositioiden ja tulkintarepertuaarien välillä.
-
(2022)Positiv psykologi betonar att föräldrars välmående är viktigt med tanke på att familjer ska kunna ha det bra. Trots det så finns det lite forskning om hur positiv psykologi går att tillämpa i familjekontext. Syftet med denna forskning är att med utgångspunkt i positiv psykologi undersöka föräldrars upplevelser av hur träning i mindfulness och användning av personliga styrkor kan stöda föräldrarna i deras föräldraskap samt förbättra deras välmående. Forskningens material består av frågeformulär som besvarats av 37 föräldrar efter att de deltagit i en kurs i positivt föräldraskap. Kursen var en del av ett forskningsprojekt som handlar om att stärka välmående hos barn och vuxna. Den teoretiska referensramen i studien grundar sig i positiv psykologi med fokus på personliga styrkor och mindfulness. Som metod tillämpades en tematisk analys med ett kritiskt realistiskt perspektiv. Resultaten baserar sig på tolkningar av föräldrarnas upplevelser av kursen i positivt föräldraskap och analysen är uppdelade i tre olika huvudteman om positiva, negativa och ambivalenta upplevelser av kursen. Inom ramen för de positiva upplevelserna fanns beskrivningar av hur välmående hos föräldern och barnet och upplevelser av en positiv familjedynamik med hjälp av personliga styrkor och mindfulness bidrar till ett gott välmående hos föräldern och till ett gott föräldraskap. Det centralaste resultatet var att föräldrarnas välmående hänger ihop med barnets välmående och vice versa. Föräldrar bygger upp sitt föräldraskap och växer i sin roll som förälder genom att satsa på sitt eget välmående. Utöver de positiva upplevelserna identifierades negativa upplevelser där föräldrarna tar upp för känslor av stress och upplevelser av prestationsångest. Till de ambivalenta upplevelserna hörde beskrivningar om ovisshet ifall kursen haft en inverkan. Studien kom fram till att de flesta av föräldrarna upplevde att övningarna i mindfulness och personliga styrkor fått dem att sänka på sina krav som förälder men det finns också några som upplevde att kursen gett dem insikter i brister och därmed fått dem att känna prestationsångest. Det kunde sålunda vara intressant för fortsatt forskning att mera djupgående undersöka belastningar som liknande interventioner som baserar sig på positiv psykologi kan ge upphov till och föräldrars resiliens i förhållande till detta.
-
(2021)Sammandrag Fakultet: Statsvetenskapliga fakulteten Utbildningsprogram: Magisterprogrammet i samhällsvetenskaper Studieinriktning: Socialpsykologi Författare: Melissa Maltzeff Arbetets titel: Närståendevård, en kamp om resurser? - ”som att slåss mot väderkvarnar” Arbetets art: Magisteravhandling Månad och år: November 2021 Sidantal: 72 + 8 Nyckelord: närståendevårdare, belastning, resurser, teorin om resursbevaring, innehållsanalys Handledare: Mia Silfver-Kuhalampi Förvaringsställe: Övriga uppgifter: Sammandrag: Trots att närståendevården är en viktig resurs för samhället med tanke på den åldrande befolkningen, upplever flera närståendevårdare belastning som uppkommer i samband med vården. Syftet med studien var att ta reda på hur närståendevårdare beskriver närståendevården, vilka resurser de har tillgång till eller brister i samt hur de påverkar den belastning de upplever och i hurdana situationer utnyttjar de resurser som de har tillgång till. Materialet som analyserades var svaren på en öppen fråga och som samlades in vid en tidigare enkätundersökning om närståendevårdare. Svaren analyserades med hjälp av den teoristyrda innehållsanalysen, som är en typ av kvalitativ innehållsanalys. Analysen utfördes med stöd av Hobfolls teori om resursbevaring. Teorin har använts inom stressforskning, t.ex. gällande belastning som uppstår då det finns konflikter mellan arbete och familj, men har även anpassats inom de senaste tiderna till forskning om vård. De resurser som närståendevårdarna upplevde som viktiga för dem och påverkade belastningen de upplevde var hälsa, tid, pengar, anställning, informellt och formellt stöd. Närståendevårdare beskrev ofta närståendevården som en kamp, då det handlade om att få tillgång till eller att det fanns brister i resurser de hade. Gällande hälsa upplevde närståendevårdare att de antingen hade förlorat den genom fysisk och/eller psykisk ohälsa och flera uttryckte också oro om att förlora sin hälsa då omsorgen var krävande. Tiden som går till omsorgen kan leda till konflikter med den tid som går till arbete eller fritid och därmed skapar belastning för närståendevårdare. Att inte ha tillräckligt med pengar upplevdes också som belastande och vissa ansåg att stödet för närståendevård var inte tillräckligt. Närståendevårdare kunde både ha tillgång till och brist på informellt och formellt stöd. Då de ansåg sig ha informellt stöd, kunde de använda det till att kompensera brister i resurser som tid och formellt stöd. Trots att det fanns närståendevårdare som hade tillgång till formellt stöd, uppgav flera att de hade haft problem med att det inte fanns tjänster tillgängliga, de hade inte fått lov att använda sig av dem eller att samarbete med myndigheterna inte fungerade. Alltså skulle det krävas flexiblare system för att minska på belastningen som närståendevårdare upplever.
-
(2024)Tulevaisuuden työelämää leimaa jatkuva muutos ja siitä johtuva epävarmuus. Työura on aiemmin käsitetty lineaarisesti kulkevana, jolloin valmistumisen jälkeen on siirrytty töihin ja pysytty siellä mahdollisesti eläköitymiseen asti. Työelämä on kuitenkin muuttunut siten, että työllistyminen opintojen päätyttyä ei olekaan enää itsestään selvää. Lisääntyvässä määrin työelämäsiirtymässä korostuu yksilön vastuu. Helpottaakseen opiskelijoiden työelämäsiirtymää tarjoaa korkeakoulut erilaisia urapalveluita muun muassa uraohjausta. Tässä maisterintutkielmassa tutkin uraohjausta institutionaalisena vuorovaikutuksena. Institutionaalisia vuorovaikutustilanteita ohjaa tietyt roolit ja rakenteet. Uraohjauksessa pyritään tarjoamaan tukea ja apua yksilön työllistymishaasteisiin sekä työelämätaitoihin. Työelämän muutokset lisäävät tarvetta myös uraohjaustutkimukselle, jotta voitaisiin ymmärtää, milloin ohjaus on erityisen toimivaa. Keskityn tutkimaan uraohjaajien naurua ja kysyn, missä tilanteessa uraohjaajat nauravat ja mitä naurulla saadaan aikaan. Nauru on keskeinen vuorovaikutuskeino, jota voidaan hyödyntää monella tapaa vuorovaikutuksessa. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu naurun muun muassa auttavan käsittelemään epäselviä tai jännitteisiä tilanteita. Käytän tutkimusmenetelmänä etnometodologista keskustelunanalyysia, jonka avulla on mahdollista tutkia vuorovaikutuksen mikrorakenteita. Aineistoni sisältää 7 kotimaisen yliopiston urapalveluiden uraohjaustapaamista. Nämä tapaamiset on kuvattu 2020 vuoden aikana ja koronapandemian takia ne on toteutettu zoomissa. Tutkimusta ohjasivat seuraavat tutkimuskysymykset: 1. Millaisissa tilanteissa uraohjaaja nauraa? sekä 2. Mitä naurulla saadaan aikaan? Aineistosta oli tunnistettavissa useita erilaisia tilanteita, joissa uraohjaaja nauroi tai naurahti. Tulokset osoittivat naurun olevan monimerkityksellinen vuorovaikutuskeino. Uraohjaajat hyödynsivät sitä ohjauksissa korjaavana toimintana välttääkseen väärinkäsityksiä, preferoimattoman jälkijäsenen jälkeen sekä hauskojen tilanteiden yhteydessä. Naurun avulla uraohjaajat myös pyrkivät säilyttämään omaa ammatillista pätevyyttään.
-
(2023)Asianajotoimistojen menestykseen vaikuttavat tekijät ovat juuriltaan vahvasti psykologisia, koska liiketoiminta perustuu ihmisten asiantuntijuuteen. Alalla työskenteleviltä odotetaan erityistä kyvykkyyttä, ja työn vaativuuden sekä itselleen asettamiensa korkeiden odotusten vuoksi juristien onkin todettu olevan erityisen alttiita paineille sekä kuormitukselle. Ammattiryhmää tutkittaessa on havaittu, että psykologiset resurssit, kuten minäpystyvyys, ovat ratkaisevia tekijöitä suoriutumisen sekä pitkän aikavälin menestyksen kannalta, ja voivat jopa suojata juristeja ammattiin liittyviltä mielenterveysongelmilta. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, miten valmistumisen kynnyksellä olevat asianajotoimistossa työskentelevät oikeustieteen opiskelijat, eli tulevaisuuden juristit, rakentavat minäpystyvyyttään haastattelutilanteessa. Minäpystyvyydellä tarkoitetaan kognitiivisessa sosiaalipsykologiassa yksilön uskomuksia tai arvioita omasta kyvykkyydestä suoriutua tietyistä tehtävistä tai rooleista halutun päämäärän saavuttamiseksi. Tässä tutkielmassa minäpystyvyyttä lähestytään relationistis-konstruktionistisesta näkökulmasta, joka antaa painoarvoa psykologisen ilmiön kielelliselle rakentumiselle asianajoalan kulttuurisessa ja sosiaalisessa kontekstissa. Teoreettisena viitekehyksenä toimii sosiaalisen konstruktionismin piiriin kuuluva diskursiivinen psykologia, joka tarkastelee perinteisesti kognitiivisina lähestyttyjä ilmiöitä vuorovaikutuksessa ja puheessa rakentuvina. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä liikejuridiikkaan erikoistuneessa asianajotoimistossa työskentelevää opiskelijaharjoittelijaa. Minäpystyvyys näyttäytyi haastatteluaineistossa vahvasti kontekstista riippuvaisena ilmiönä. Kaikki haastateltavat esiintyivät pääosin pystyvinä, mutta tuottivat pystyvyydelleen myös rajoitteita suhteessa tiettyihin tilanteisiin, kuten itsenäiseen asiakastyöhön. Tutkielmassa tunnistettiin kahdeksan retorista resurssia, jotka näyttäytyivät puheessa minäpystyvyyden rakennuspalikoina. Nämä jakautuivat yksilön resursseihin sekä sosiaalisiin resursseihin. Tunnistetut yksilön resurssit olivat aikaisemmat kokemukset, juridiset taidot, asiakastaidot, resilienssi sekä tavoitteet. Sosiaaliset resurssit olivat koettu tuki, saatu palaute ja vertailu muihin. Sosiaaliset resurssit painottivat yksilön omien voimavarojen sijaan muiden toiminnan merkityksellisyyttä sekä muilta saatuja validaatioita tärkeinä tekijöinä pystyvyyden rakentumisen kannalta. Tutkielman diskursiivinen näkökulma täydentää aiempaa tutkimusta tuoden esiin minäpystyvyyden moniulotteista luonnetta sekä tarvetta sellaisille tutkimustavoille, jotka luovat ymmärrystä ilmiön rakentumisesta erilaisissa konteksteissa. Minäpystyvyyttä koskevan tiedon lisääminen asianajoalan kontekstissa on tärkeää, jotta organisaatioita voidaan kehittää tulevaisuuden juristien tarpeita ja hyvinvointia tukeviksi. Jatkotutkimuksessa olisikin kiinnostavaa selvittää esimerkiksi sitä, miten asianajoalalla pidempään työskennelleet ymmärtävät ja kuvaavat minäpystyvyyttään.
-
(2021)Tutkielman tavoitteena on lisätä ymmärrystä vielä melko vähän tutkituista oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen välisistä kaksisuuntaisista yhteyksistä esihenkilö-alaissuhteen kontekstissa. Tutkielmassa tutkitaan kahden mittauspisteen pitkittäisasetelmassa oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen välistä yhteyttä, jonka oletetaan aiempaan tutkimuskirjallisuuteen perustuen olevan kaksisuuntainen. Tutkielmassa oikeudenmukaisuutta on mitattu yleistä oikeudenmukaisuuden kokemusta mittaavalla mittarilla, ja luottamus puolestaan on jaoteltu Gillespien luomalla jaolla tukeutumiseen ja avautumiseen. Tutkielman aineisto koostuu vuosien 2019–2020 aikana kerätystä kyselytutkimusaineistosta, joka on kerätty osana uusien ja vanhojen esihenkilö-alaissuhteiden luottamuksen tutkimusprojektia. Kysely on toteutettu tutkimusyrityksen valmiilla paneelilla kolmessa mittauspisteessä, joista kahta ensimmäistä noin neljän kuukauden välillä toteutettua mittauspistettä käytetään tutkielmassa. Koko aineisto koostuu 1242 vastaajasta, joista 626 on rajattu lopulliseksi aineistoksi. Oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen yhteyden tutkimisen menetelmänä käytettiin ristiviiveellistä regressioanalyysia, jonka avulla pystyttiin tutkimaan hypoteeseissa esitettyjä yhteyksiä. Muuttujia tarkasteltiin myös korrelaatioanalyysilla ja pääanalyyseissa käytettyjen muuttujien muodostamiseksi aineistoa tarkasteltiin myös faktorianalyysilla. Pääanalyysin lisäksi tehtiin lisäanalyysit interaktiotermejä ja niiden visualisointeja hyödyntäen. Pääanalyysin tulokset tukevat esitettyjä hypoteeseja: oikeudenmukaisuudella ja luottamukseen kuuluvalla avautumisella on kaksisuuntainen positiivinen yhteys toisiinsa. Avautumisesta oikeudenmukaisuuteen suuntaavan yhteyden havaittiin olevan mahdollisesti heikompi kuin oikeudenmukaisuudesta avautumiseen suuntaava yhteys. Lisäanalyyseissa havaittiin, että esihenkilö-alaissuhteen kesto moderoi oikeudenmukaisuudesta avautumiseen suuntaavaa yhteyttä. Vanhojen suhteiden oikeudenmukaisuus oli positiivisessa yhteydessä avautumiseen, mutta uusissa positiivinen yhteys ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Varsinaisia pääanalyyseja valmistelevissa alustavissa mittauksissa havaittiin, ettei aineisto soveltunut tukeutumisen tarkasteluun, sillä se ei erottunut tarpeeksi oikeudenmukaisuudesta. Työntekijän kokemuksen esihenkilön oikeudenmukaisuudesta on huomattu vaikuttavan esihenkilöön luottamiseen. Yhteyden on havaittu kulkevan myös toiseen suuntaan, mutta muuttujien välisiä yhteyksiä ajan kuluessa on tutkittu vähän. Tutkielma lisäsi tietoa muuttujien välisistä yhteyksistä. Tutkielman myötä saatiin vahvistus sille, että oikeudenmukaisuus ja luottamus vaikuttavat toisiinsa ajan kuluessa, ja näiden yhteyden ensisijainen suunta saattaa olla oikeudenmukaisuudesta luottamukseen suuntaava. Lisäksi saatiin tietoa suhteen keston vaikutuksesta kyseiseen yhteyteen. Tutkielman alustavat mittaukset myös toivat esille, että tutkimuskentällä on tarve luottamuksen ja oikeudenmukaisuuden mittareiden kattavammalle tarkastelulle, sillä käytetyt mittarit eivät onnistuneet erottelemaan tukeutumista ja oikeudenmukaisuutta tarpeeksi.
-
Oikeudenmukaisuus yhdistää : Oikeudenmukaisuuden ja statuksen vaikutus organisaatioon samastumiseen (2022)Poikkileikkaustutkielmassa selvitettiin organisaatioon samastumisen, prosessin oikeudenmukaisuuden ja statuksen välisiä yhteyksiä organisaatiofuusion kontekstissa. Tarkastelua tehtiin myös vanhojen (fuusioituneista organisaatioista tulleet) ja uusien (muista organisaatioista tulleet) työntekijöiden osalta. Tutkielman tavoitteena oli tuoda lisää tietoa yllä esiteltyjen ilmiöiden yhteyksistä julkissektorin fuusiokontekstissa. Uutta tietoa tuotettiin tarkastelemalla aiemman organisaation (uudet ja vanhat työntekijät), prosessin oikeudenmukaisuuden ja organisaatioon samastumisen välisiä yhteyksiä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytettiin sosiaalisen identiteetin lähestymistapaa, joka luo ymmärrystä organisaatiota koskevien tietojen ja tunteiden vaikutuksista yksilön organisaatioon samastumiseen. Tutkielman aineisto kerättiin Vantaan ja Keravan työllisyyden kuntakokeilun työntekijöiltä tätä tutkielmaa varten. Työntekijöille lähetettiin kyselylomake joulukuussa 2021, jolloin kuntakokeilu oli ollut toiminnassa 10 kuukautta. Kyselyyn vastasi yhteensä 94 kuntakokeilun työntekijää. Tutkimusmenetelmänä käytettiin hierarkkista regressioanalyysia, jolla selvitettiin muuttujien välisiä yhteyksiä. Tutkielmassa selitettävänä muuttujana oli organisaatioon samastuminen ja selittävinä muuttujina prosessin oikeudenmukaisuus, status organisaatiossa ja aiempi organisaatio. Tulokset osoittavat prosessin oikeudenmukaisuuden olevan selvästi yhteydessä organisaatioon samastumiseen. Mitä vahvempaa prosessin oikeudenmukaisuutta työntekijät olivat kokeneet, sitä vahvemmin he samastuivat uuteen organisaatioon. Aineistossa oli havaittavissa viitteitä siitä, että korkean statuksen työntekijöille prosessin oikeudenmukaisuuden ja samastumisen välinen yhteys saattaisi olla voimakkaampaa verrattuna matalan statuksen työntekijöihin. Tämä tutkielma tuo ajankohtaisen lisän yhteiskunnallisesti merkittävään julkissektorin fuusioon tarkastelemalla Vantaan ja Keravan työllisyyden kuntakokeilua organisaatioon samastumisen ja prosessin oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Työllisyyspalveluiden historiallisen suuret muutokset tulevat tulevina vuosina johtamaan useisiin fuusioprosesseihin, joiden suunnittelu on nyt käsillä. Tutkielma korostaa fuusioprosessissa oikeudenmukaisuuden olevan keskeinen tekijä organisaatioon samastumisessa sekä tarjoaa näkökulmaa organisaatioiden statusten ja aiemman organisaation vaikutuksesta organisaatioon samastumiseen.
-
(2019)Hälso- och sjukvård är något som berör alla i samhället och är därmed ett återkommande tema inom politiken. Sjukskötaryrket har en genuspräglad historia och många anser att yrket inte får det erkännande som det skulle vara värt. Arbete inom mentalsjukvården är speciellt stigmatiserat. Syftet med den här pro gradu avhandlingen är att undersöka hur kvinnliga sjukskötare inom mentalsjukvården konstruerar sitt arbete och sin identitet genom subjektpositionering. I denna diskursanalytiska fallstudie analyseras semistrukturerade intervjuer med kvinnliga sjukskötare som arbetar inom mentalsjukvården i Finland. I analysen identifierades tre dominerande diskurser om sjukskötararbetet: sjukskötararbetet som tilltalande, sjukskötararbetet som tungt samt sjukskötararbetet som ett arbete i ständig förändring. De intervjuade sjukskötarna konstruerade varierande subjektpositioner i förhållande till de dominerande diskurserna. Subjektpositionen som gruppmedlem i sjukskötarnas arbetsgrupp var speciellt påtagbar och konstruerades i förhållande till två av de tre identifierade diskurserna. Framtida forskning kunde undersöka förhållandet mellan konstruktionen av arbetsgruppen och sjukskötares subjektpositionering.
-
(2023)Fuusioiden määrä on kasvanut, mutta organisaatiofuusiot epäonnistuvat usein sosiaalisten tekijöiden vuoksi. Suurten organisaatiofuusioiden epäonnistumisen taustalla on esimerkiksi työntekijöiden matala samaistuminen uuteen organisaatioon. Tämä tutkielma tutkii työntekijöiden johtoon kohdistuvaan luottamuksen kokemusta johdon luotettavuudesta ja organisaatioon samaistumisen yhteyksiä fuusiossa. Tutkielman teoreettisena taustana toimii sosiaalisen identiteetin teoria, jota on hyödynnetty sekä luottamuksen, että organisaatioon samaistumisen tutkimisessa. Tutkielman aineistona toimii Tampereen korkeakouluyhteisön fuusiossa mitattu kyselyaineisto, joka muun muassa mittaa organisaatioon samaistumista, luottamusta johtoon, muiden ilmiöiden ohella. Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu yhdistyivät Tampereen korkeakouluyhteisöksi vuoden 2019 alussa. Tähän aineistoon sisältyvät vastaukset Tampereen yliopistosta ja Tampereen teknillisestä yliopistosta lähteneeltä henkilökunnalta. Kyselyaineisto on lähetetty vastaajille kolmessa aikapisteessä; heti fuusion jälkeen keväällä 2019, vuoden 2020 alussa ja vuoden 2020 loppupuolella. Tutkielmassa tutkin faktorianalyysin avulla ovatko kyselylomakkeet onnistuneet mittaamaan luottamusta ja samaistumista tässä aineistoissa sellaisella tavalla, että ne eroavat ilmiöinä toisistaan. Hierarkkisen regressioanalyysin avulla tutkin kahden ensimmäisen mittausajankohdan aikana johtoon kohdistuvan luottamuksen kokemusta johdon luotettavuudesta ja organisaatioon samaistumisen yhteyksiä. Taustamuuttujina käytän vastaajien taustaorganisaatiota. Regressioanalyysin tulokset osoittavat, että johtoon kohdistuva luottamuksen kokemus johdon luotettavuudesta ensimmäisessä aikapisteessä lisää samaistumista organisaatioon aikapisteessä kaksi. Organisaatioon samaistuminen ensimmäisessä aikapisteessä ei puolestaan tilastollisesti merkittävästi lisää luottamuksen kokemusta johdon luotettavuudesta toisessa aikapisteessä. Lisäksi tutkin onko johtoon koetun luottamuksen yhteys organisaatioon samaistumiseen erilainen eri taustaorganisaatioissa. Tulokset osoittivat, että Tampereen teknillisen yliopiston vastaajien keskuudessa johtoon kohdistuvat luottamuksen kokemukset johdon luotettavuudesta korreloivat paremmin organisaatioon samaistumisen kanssa, kuin Tampereen yliopiston vastaajien keskuudessa.
-
(2022)Tutkielmassa tarkastellaan organisaatioon samastumisen sekä ristiriitaisen samastumisen yhteyttä työntekijöiden kokemaan työn imuun pitkittäisastelemassa, pian fuusioitumisen jälkeen ja puolitoista vuotta fuusion voimaan astumisesta. Lisäksi tarkastellaan ristiriitaisen samastumisen moderoivaa vaikutusta organisaatioon samastumisen ja työn imun väliseen yhteyteen. Tutkimuksen tavoitteena on selkeyttää käsitystä organisaatioon samastumisen ja ristiriitaisen samastumisen sekä työn imun välisen yhteyden luonteesta ja siten lisätä ymmärrystä samastumisen merkityksestä fuusioiden onnistumiselle tai epäonnistumiselle. Toisaalta tutkimuksen intressinä oli tarkastella tekijöitä, jotka edesauttavat työn imua fuusion aikana tai vastaavasti heikentävät sitä. Tutkielmassa käytetty aineisto oli peräisin Jukka Lipposen Tampere3 hankkeesta, jossa kartoitettiin nykyisen Tampereen yliopiston työntekijöiden kokemuksia yliopistojen fuusioprosessista. Fuusiossa yhdistyivät Tampereen teknillinen yliopisto sekä alkuperäinen Tampereen yliopisto. Aineisto koostui 930 työntekijän vastauksista. Ilmiöiden välisiä yhteyksiä tarkasteltiin korrelaatioiden sekä lineaarisen regressioanalyysin avulla. Lisäanalyysina toteutettiin moderaation testaus muutosten koetun merkittävyyden osalta lineaarisen regressioanalyysin ja simple slope-testin avulla. Analyysien perusteella havaittiin, että organisaatioon samastumisen ja työn imun välillä oli tilastollisesti erittäin merkitsevä positiivinen yhteys, kun yhteyttä tarkasteltiin fuusion alussa (T1) ja puolitoista vuotta fuusion toteutumisen jälkeen (T2). Vastaavasti ristiriitaisen samastumisen ja työn imun välillä havaittiin näissä aikapisteissä negatiivinen yhteys, joka oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. Pitkittäisanalyysissä muuttujien välillä ei havaittu yhteyttä. Ristiriitaisen samastumisen oletettu moderoiva vaikutus ei myöskään saanut tukea missään tutkimusasetelmassa. Lisäanalyysien perusteella havaittiin, että organisaatioon samastumisen positiivinen yhteys ja ristiriitaisen samastumisen negatiivinen yhteys työn imuun oli voimakkaampaa työntekijöillä, jotka kokivat fuusion muutokset merkittäviksi. Tutkielman tulokset osittain tukevat aikaisempaa tutkimusta, jota on tehty erityisesti organisaatioon samastumisen ja työn imun välisestä yhteydestä. Pitkittäisanalyysistä tehtyjen havaintojen sekä aikaisemman tutkimuksen vähäisyyden takia tutkielman tuloksista ei kuitenkaan voida tehdä laajempia yleistyksiä ilmiöiden välisestä yhteydestä. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että havaitut yhteydet kertovat nimenomaan Tampereen yliopiston työntekijöiden kokemuksista yliopistofuusion aikana ja luovat pohjaa aiheen tuleville tutkimuksille.
-
(2023)Tiivistelmä Tiedekunta: Valtiotieteellinen tiedekunta Koulutusohjelma: Sosiaalitieteiden maisteriohjelma Opintosuunta: Sosiaalipsykologia Tekijä: Emilia Laine Työn nimi: ”Pelkään että koko maapallo tuhoutuu ja jokin nälkäpelin tyyppinen dystopia käy oikeasti toteen seuraavan 500 vuoden sisällä.” - Ilmastoahdistuksen diskursiivinen rakentuminen lasten ja nuorten kirjoituksissa Työn laji: Maisterintutkielma Kuukausi ja vuosi: 07/2023 Sivumäärä: 70 Avainsanat: Ilmastoahdistus, sosiaalinen konstruktionismi, diskursiivinen psykologia, diskursiivinen emootioiden tutkimus, diskurssianalyysi, tulkintarepertuaari Ohjaaja: Miira Niska Säilytyspaikka: Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingfors universitets bibliotek, Helsinki University Library Tiivistelmä: Ilmastonmuutoksen on todettu olevan yksi aikamme pahimmista maailmanlaajuisista kriiseistä ja esimerkiksi IPCC:n (2022) uusin raportti esittää aiempaa yhä hälyttävämpiä ennusteita sen etenemisestä ja vaikutuksista. Ilmastonmuutokseen liittyvistä uutisoinneista ja uhkakuvista on tullut tämän päivän lasten ja nuorten arkipäivää ja heitä onkin alettu nimittää ”ilmastosukupolveksi”. Lapset ja nuoret ovat alkaneet ilmaista yhä enenevissä määrin ilmastoahdistusta, joka ymmärretään tässä työssä Pihkalan (2019a) määritelmän mukaan erilaisia ilmastonmuutoksen uhasta kumpuavia emootioita sisältäväksi ilmiöksi. Ilmastoahdistuneet lapset ja nuoret ovat mm. ilmaisseet ilmastonmuutoksen olevan heidän suurin tulevaisuuteen liittyvä huolenaiheensa ja tuoneet esille kokemuksensa siitä, ettei heidän ikäryhmäänsä kuulla tai oteta mukaan riittävästi ilmastonmuutoskeskusteluissa. Tutkielman aiheena on tarkastella miten lapset ja nuoret diskursiivisesti rakentavat ja merkityksellistävät ilmastoahdistustaan emootiopuheen ja erilaisten ilmastonmuutoksen versioiden muodostamisen avulla. Tutkielmassa hyödynnetään teoreettis-metodologisena viitekehyksenä sosiaalisen konstruktionismin piiriin kuuluvaa diskursiivista psykologiaa sekä diskursiivista emootiotutkimusta. Nämä teoreettis-metodologiset lähtökohdat mahdollistavat emootioiden tarkastelun perinteisemmästä, kvantitatiivisesta, näkökulmasta poikkeavalla tavalla, eli aineistolähtöisesti lasten ja nuorten diskursiivisissa teoissa rakentuvina ja rakentamina. Metodologisena välineenä analyysissa käytetään ilmastoahdistuksen tulkintarepertuaareja, joiden avulla tutkittavien puheesta pyritään tunnistamaan yhtäläisyyksiä ja eroja. Aineisto koostuu ALL-YOUTH-tutkimushankkeen sekä nuortenlehti Demin yhteistyössä keräämän kyselyaineiston 178 avovastauksesta, joissa 10-20-vuotiaat lapset ja nuoret käsittelevät ilmastoahdistustaan. Aineistosta voitiin löytää viisi ilmastonmuutoksen tulkintarepertuaaria, jotka kaikki rakensivat omanlaistaan versiota ilmastonmuutoksesta ja joissa kaikissa emootioita rakennettiin eri tavoilla ja erilaisia kielellisiä keinoja hyödyntäen. Makrotason ongelman tulkintarepertuaarin puhetavoille oli yhteistä ilmastonmuutoksen kuvaaminen laajana ongelmana, johon tulisi pyrkiä vaikuttamaan pääasiassa isoilla, kansainvälisillä päätöksillä. Läpileikkaavana tapana merkityksellistää ilmastoahdistusta oli kuvailla päättäjien riittämättömien ilmastotoimien herättämiä emootioita. Mikrotason ongelman tulkintarepertuaarissa avainasemassa taas nähtiin maailmanlaajuisten päätösten sijaan pienet teot, joita jokaisella ihmisellä on mahdollisuus tehdä. Emootiopuheelle oli yhteistä käsitellä omaa tai muiden ihmisten puutteellista tai vääränlaista toimintaa. Luonnon ja eläinten kärsimyksen repertuaarissa ilmastonmuutosta kuvattiin ilmiöksi, jonka seurauksista kärsivät ennen kaikkea eläimet ja luonto ja emootiodiskursseja rakennettiinkin kuvaamalla ihmisen tuhoisaa toimintaa luontoa kohtaan. Tulevien sukupolvien tulkintarepertuaarissa ilmastoahdistusta merkityksellistettiin ennen kaikkea huolena siitä, minkälaisissa elinolosuhteissa tutkittavien mahdollinen jälkikasvu joutuisi elämään. Puhetapoja yhdisti suorat tai epäsuorat ilmaisut aikomuksista hankkia omia lapsia. Dystooppisen tulevaisuuden repertuaarissa lapset ja nuoret rakensivat synkkien uhkakuvien värittämää tulevaisuutta ja ilmastokriisin nähtiin koskettavan niin eläimiä, luontoa kuin koko ihmiskuntaa. Vaikka kukin tulkintarepertuaari muodosti erillisen kokonaisuutensa siinä käytettyjen puhetapojen, rakennettujen emootioiden sekä ilmastonmuutoksesta rakennetun version ympärille, vallitsi niiden kesken yksimielisyys siitä, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama ilmiö. Makro- ja mikrotason tulkintarepertuaareja yhdisti ilmastoahdistuksen rakentaminen suhteessa tietyn tahon puutteellisiin ilmastotoimiin. Eläinten ja luonnon kärsimyksen sekä tulevien sukupolvien tulkintarepertuaarit taas linkittyvät toisiinsa puhetavassa, jossa ilmastoahdistusta rakennettiin itsen ulkopuolisten kärsijöiden varaan. Dystooppisen tulevaisuuden tulkintarepertuaari taas muodostaa aivan omanlaisensa kokonaisuuden, sillä sen puhetavoissa ilmastoahdistusta lähestyttiin eksistentiaalisista pohdinnoista käsin. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että tulkintarepertuaareissa rakennetut versiot ilmastonmuutoksen ilmiön laajuudesta ovat erilaisia: osa repertuaareista rakensi ilmastonmuutoksesta globaalin mittakaavan ilmiötä, kun taas osa käsitteli sitä enemmän Suomen mittakaavassa. Tulokset osoittavat myös, että eri tulkintarepertuaareissa tutkittavat rakensivat samoja emootioita hyvin eri tavoilla ja merkityksellistivät niitä eri voimakkuuksilla. Tutkielman tuloksien avulla voidaan tarkastella sitä, miten suomalaiset lapset ja nuoret puhuvat ilmastoahdistuksesta. Tulosten pohjalta on tulkittavissa, että ilmastoahdistus voi rakentua hyvinkin kirjavasta joukosta erilaisia ja eri vahvuisia emootioita. Ymmärtämällä mekanismeja, joilla ilmastoahdistusta rakennetaan lasten ja nuorten puheissa, voidaan alkaa ymmärtämään näiden selontekojen muuntamisen ja murtamisen tekniikoita. Lisäksi on myös mahdollista etsiä tapoja, joilla lapsia ja nuoria voitaisiin tukea ilmastoahdistuksen kohtaamisessa ja toisaalta myös keinoja, joilla heidän ahdistustaan pystyttäisiin lieventämään. Jatkotutkimuksen aiheeksi ehdotan ilmastoahdistuneisiin (etenkin pojiksi identifioituviin) lapsiin ja nuoriin keskittyvää haastattelututkimusta, joka erilaisena tutkimusmetodina saattaa tuoda ilmastoahdistuksen kuvailuihin uudenlaista syvyyttä ja runsautta.
-
(2022)Då en person misstänks för brott och den misstänkta personen åtalas för ett brott varav en samhällspåföljd kan dömas, begär åklagaren eller domaren att personalen på den statliga Brottspåföljdsmyndigheten utför en påföljdsutredning. Att utföra en påföljdsutredning är en lagstadgad arbetsuppgift. En påföljdsutredning består av en utvärdering och ett sakkunnigutlåtande om en brottsmisstänkt persons situation, och ingår i det arbete som kallas samhällspåföljdsarbete. Samhällspåföljdsarbetet innefattar även andra lagstadgade uppgifter, som till exempel att verkställa samhällspåföljder. Arbetet har sina rötter i socialt arbete. En påföljdsutredning används i en domstolsbehandling av ett brottsfall. I sakkunnigutlåtandet tar arbetaren ställning till den brottsmisstänkta personens risk för återfallsbrottslighet och behov av rehabilitation, stödåtgärder eller vård. Dessutom tar arbetaren ställning till personens förutsättningar att utföra en samhällspåföljd eller behov av övervakning som ett tilläggsstraff till ett villkorligt fängelsestraff. Arbetaren rekommenderar även, på basen av utförd utvärdering, hurdant innehåll den eventuella samhällspåföljden ska innehålla. Mitt intresse har varit att med kvalitativ attitydforskningsmetod undersöka personalens, som kallas specialplanerare, attityder till ett centraliserat utvärderings- och påföljdsutredningsarbete med personer som är misstänkta av brott. Mina forskningsfrågor är att hurdana attityder uttrycker specialplanerarna till sitt arbete? Vilka aspekter av arbetet värderar specialplanerarna som positiva och vilka som negativa? Positivt var att arbetet ansågs vara socialt arbete. En yrkesstolthet kom fram i de intervjuades uttal. Deras tidigare arbetserfarenhet, kunskap och utbildning ansåg specialplanerarna vara till stor nytta i den centraliserade arbetsmodellen. De intervjuade personerna tyckte att arbetet kan utföras på ett klientorienterat och konfidentiellt sätt. Negativa attityder uttryckte specialplanerarna till arbetsmängden och -takten. Negativa attityder hade specialplanerarna till utvärderings-, utrednings- och samhällpåföljdsarbetets effektivitet. Min teoretiska referensram i avhandlingen är kvalitativ attitydforskning och jag har använt kvalitativ attitydforskningsmetod som forskningsmetod. Attityder är föränderliga i tid och rum. I en attityd ingår en argumentation. Billigs socialpsykologiska retoriska argumentation är en central komponent i definitionen av en attityd inom den kvalitativa attitydforskningsteorin.
-
(2022)Työttömyys - erityisesti pitkäaikaistyöttömyys - on suomalaisessa nyky-yhteiskunnassa merkittävä ongelma sekä taloudellisessa että inhimillisessä mielessä. Esimerkiksi työttömien hyvinvointi on tutkitusti keskimäärin muuta väestöä matalammalla tasolla, ja tämän juurisyyksi arvellaan työttömien toimeentulo-ongelmia. Joillain työttömyyden seurauksilla on myös itseään kehämäisesti vahvistava luonne, jolloin pitkittyvä työttömyys on erityisen haitallista työttömille. Muun muassa edeltävistä syistä työttömyyden hoitaminen työvoimapolitiikalla on jo pitkään ollut tärkeä osa yhteiskuntapolitiikkaa. Näkemykset tehokkaasta työttömyyden hoidosta ja työttömyyden juurisyistä ovat kuitenkin vaihdelleet suuresti historian saatossa, ja tästä syystä myös työvoimapolitiikka on ollut jatkuvassa muutoksessa. Viimeisimpänä työvoimapoliittisena suuntauksena on ollut työttömien aktivointipolitiikka, jossa työttömyyttä yritetään torjua työttömiä aktivoimalla. Aktivointipolitiikan vähintään implisiittinen lähtökohta on, että työttömyys johtuu viimekädessä työttömien passiivisuudesta, mikä johtaa työttömien aktivointitarpeeseen. Tätä tutkielmaa motivoivat erityisesti viimeisimmät muutokset Suomen aktivointipolitiikassa, jonka voi nähdä olevan siirtymässä tukea tarjoavasta, luottamussuhteeseen perustuvasta ja pitkäaikaista hyvinvointia ja kyvykkyyttä kehittävästä inhimillisen pääoman mallista työkeskeiseen suuntaan painottamalla nopeaa työllistymistä ja määrällistä työnhakua sekä lisäämällä sanktioiden ja taloudellisten kannustinten merkitystä. Kun Suomessa keväällä 2022 otetaan käyttöön pohjoismaisen työnhaun malli määrällisine työnhakuvelvoitteineen, tiheine haastatteluineen ja monitorointi- ja sanktiojärjestelmineen, on hyvä selvittää, millaisia seurauksia näiden aktivointikeinojen mahdollisilla motivaatioimplikaatioilla on. Tämän tutkielman tavoitteena on ensinnäkin kyseenalaistaa aktivointipolitiikan lähtökohdat työttömien motivoimiseen, ja tuoda esiin työnhakumotivaatiotutkimuksen näkemys työttömien motivaation luonteesta ja vaikuttavasta motivoimisesta. Toisena tavoitteena on tutkia empiirisesti, miten itsemääräämisteorian määrittelemä motivaation laatu on yhteydessä suomalaisten pitkäaikaistyöttömien työnhakuaktiivisuuteen ja hyvinvointiin, ja sitä kautta edelleen valottaa parhaita tapoja motivoida työttömiä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimiva itsemääräämisteoria erottelee toisistaan autonomisen, eli työnhakijan sisäisten arvojen ohjaaman, ja kontrolloidun, eli ulkoisten kannustimien määrittämän motivaation. Jo aiemmassa tutkimuksessa oli havaittu, että autonominen työnhakumotivaatio oli yhteydessä paitsi korkeampaan työnhakuaktiivisuuteen, myös laadukkaampaan työnhakuun ja parempiin lopputuloksiin kuin kontrolloitu työnhakumotivaatio. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös tässä tutkielmassa suomalaisten pitkäaikaistyöttömien kohdalla, joilla autonominen työnhakumotivaatio oli yhteydessä korkeampaan työnhakuaktiivisuuteen kuin taloudellisen niukkuuden kautta mitattu kontrolloitu työnhakumotivaatio. Havaittiin myös, että taloudellinen niukkuus oli negatiivisessa yhteydessä hyvinvointiin. Tulosten pohjalta päädyttiin suosittelemaan, että työttömien aktivoinnin tulisi pääsääntöisesti keskittyä autonomista työnhakumotivaatiota lisäävään ja ylläpitävään vapaaehtoiseen ja tukevaan aktivoimiseen, vaikkakin joissain tapauksissa myös kontrolloidun työnhakumotivaation lisääminen sanktioilla uhkaamalla voi olla toimiva ratkaisu. Kaiken kaikkiaan aktivoinnissa tulisi siirtyä kohti yksilöllisesti räätälöityä palvelua, jossa aktivointikeinot määrittyvät muun muassa työnhakijan työkyvyn, elämäntilanteen ja motivaatiotilan mukaan.
-
(2022)Tutkielman tavoitteena on lisätä tietämystä populistisen radikaalioikeiston normalisoitumisesta Suomessa. Tutkielmassa tutkitaan Perussuomalaisten havaitun medianäkyvyyden epäsuoraa yhteyttä Perussuomalaisiin kohdistuviin asenteisiin, kun sosiaaliset normit välittävät tätä yhteyttä sekä sukupuoli ja poliittinen orientaatio muokkaavat sosiaalisten normien välittämiä yhteyksiä. Oletettujen yhteyksien pohjalta muodostettiin kaksi mallia: toisessa moderaattorina on sukupuoli ja toisessa poliittinen orientaatio. Sosiaaliset normit jakautuvat tutkielmassa deskriptiivisiin ja injunktiivisiin normeihin. Tutkielman kontekstissa deskriptiiviset normit kohdistuvat esimerkiksi havaintoihin Perussuomalaisten vallitsevuudesta ja suosiosta, kun taas injunktiiviset normit uskomuksiin muiden suomalaisten suhtautumisesta puolueeseen. Kyseessä on poikkileikkaustutkimus, jonka aineisto koostuu vuonna 2019 verkkoympäristössä suoritetusta kyselytutkimuksesta. Muuttujien välisiä yhteyksiä on tarkasteltu regressioanalyysiin perustuvan ehdollisen prosessianalyysin avulla, joka mahdollistaa moderaation ja mediaation samanaikaisen tarkastelun. Mittareiden muodostamiseen käytettiin korrelaatio- ja faktorianalyysiä. Lisäksi regressioanalyysin oletusten toteutumista tarkasteltiin vielä yhden askeleen regressioanalyysin avulla. Tutkimustulokset tukevat pääosin asetettuja hypoteeseja. Perussuomalaisten havaittu medianäkyvyys on voimakkaammin yhteydessä miesten deskriptiivisiin normeihin kuin naisten, minkä lisäksi poliittisesti konservatiivisemmat vastaajat havaitsevat Perussuomalaiset normatiivisemmaksi kuin liberaalimmat. Lisäksi deskriptiiviset normit ovat yhteydessä naisten ja liberaalien kielteisempiin asenteisiin Perussuomalaisia kohtaan, kun taas injunktiiviset normit ovat yhteydessä miesten ja konservatiivisempien vastaajien myönteisempiin asenteisiin. Deskriptiivisten normien on aiemmin huomattu olevan yhteydessä kielteisiin asenteisiin ja injunktiivisten myönteisiin asenteisiin äärioikeistoa kohtaan. Tutkielmassa ilmenevät sukupuolen ja poliittisen orientaation mukaan ehdolliset yhteydet tuottavat lisää tietoa oikeistopopulismin normalisoitumismekanismeista, sillä nämä prosessit vaikuttaisivat eroavan naisten ja miesten sekä liberaalien ja poliittisesti keskelle sijoittuvien välillä.
-
(2021)Uppmärksamhet har ökat kring riskuppfattningar av klimatförändring bland sociala vetenskapare. Tidigare forskning antyder att risk perceptioner kring klimatförändring har ökat både i Finland och internationellt, men det har också skepticism över klimatförändring. Determinanter har identifierats i litteraturen, klassificerade i fyra tematiskt distinkta dimensioner av van der Linden (2015) som inkluderar: socio-demografiska, socio-kulturella, kognitiva och erfarenhetsbaserade faktorer, vilka påverkar riskuppfattningar om klimatförändring i varierande grad. Målet med denna avhandling var att utvärdera om och hur mycket ett urval av sociokulturella (värderingar och politisk inriktning) och sociodemografiska faktorer (ålder, kön, akademisk utbildning) förutspår klimatoro bland finländare. Uppgifterna för denna studie hämtades från European Social Survey från 2016, som erbjuder ett representativt urval av finländare (N = 1925). Pearsons korrelationskoefficienter erhölls för att avslöja bivariata förhållanden mellan variablerna, följt av två linjära regressionsanalyser för att bedöma deras kombinerade effekt på klimatförändrings-riskuppfattningar. Resultaten stödde befintlig litteratur. Arbetet fann att sociokulturella faktorer är mer förutsägbara än socio-demografiska. Effekten av politisk inriktning och universalism var måttlig, medan effekten av ålder, kön och akademisk utbildning var svag. Resultaten visar att universalism och i synnerhet politisk inriktning förutspår risk uppfattningar om klimatförändring. Framtida forskning bör fortsätta att studera effekterna av socialpsykologiska faktorer, eftersom det finns indikationer av att de påverkar klimatförändrings-riskuppfattning i växande grad, medan effekterna av intuitivt tilltalande faktorer som ålder, kön och utbildning krymper.
Now showing items 81-100 of 150