Browsing by master's degree program "Elintarviketalouden ja kulutuksen maisteriohjelma"
Now showing items 81-100 of 118
-
(2024)Paperiset kupongit ovat olleet varsin perinteinen myynninedistämisen muoto vähittäiskaupassa, mutta mobiililaitteiden kehittyessä ja niiden suosion kasvaessa perinteisten paperisten kuponkien merkitys myynninedistämisen muotona on vähentynyt. Mobiilikupongit ovat digitaalisia kuponkeja, joita vastaanotetaan ja hyödynnetään mobiililaitteen kautta. Tässä tutkielmassa mobiilikuponkeja tarkastellaan päivittäistavarakaupan kontekstissa, ja tutkimus on rajattu koskemaan päivittäistavarakauppaketju Lidlin Lidl Plus –etusovellusta. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Lidl Plus -etusovelluksen kautta lunastettavien mobiilikuponkien käyttöä, sekä selvittää, millainen rooli mobiilikupongeilla on kuluttajan ostopolulla. Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää kuluttajan ostopolkua entistä paremmin, ja sitä kautta esimerkiksi tarjota mobiilikuponkeja tarjoaville yrityksille uusia näkökulmia siihen, kuinka hyödyntää mobiilikuponkeja markkinointiohjelmissaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu myynninedistämiseen sekä ostopolkuun liittyvän kirjallisuuden pohjalta. Teoria-osuudessa tutustutaan myynninedistämisen käsitteeseen, mobiilikuponkeihin myynninedistäjänä sekä ostopolkuun ja sen vaiheisiin. Tutkimuksen empiirinen osio toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2023 hyödyntämällä kahta aineistonkeruumenetelmää. Shop-along -menetelmällä kerättiin havaintoja mobiilikuponkien käytöstä myymälätilanteessa, ja puolistrukturoidulla haastattelulla pyrittiin avaamaan laajemmin muun muassa tutkimushenkilöiden suhtautumista mobiilikuponkeihin ja tarjouksiin yleisesti. Tutkimukseen osallistui 5 henkilöä, jotka käyttivät Lidl Plus -etusovellusta ja sen tarjoamia mobiilikuponkeja aktiivisesti. Tutkimuksessa havaittiin, että mobiilikupongeilla voidaan vaikuttaa ostopolun muotoutumiseen ja niillä on oma roolinsa jokaisessa ostopolun vaiheessa. Ostotilannetta edeltävä mobiilikuponkien käyttö voi esimerkiksi ohjata kuluttajan asioimaan nimenomaan Lidl-myymälässä ja saada kuluttajan tekemään ostopäätöksiä jo ennakkoon. Ostotilanteen aikana kuluttaja saattaa olla jatkuvasti kosketuksissa Lidl Plus -sovellukseen, ja mobiilikuponkien käytöllä voi olla jonkin verran vaikutusta siihen, kuinka myymälässä liikutaan ja mitä hyllyvälejä kierretään. Ostotilanteen jälkeen kuluttaja voi arvioida ostokokemustaan. Ostotilanteen jälkeinen mobiilikuponkien käyttö sai tutkimuksen aikana tutkimushenkilön huomaamaan, että kuponki oli jäänyt lunastamatta, ja tästä seurasi pettymys. Toisaalta kuluttaja voi ostotilanteen jälkeen myös iloita saavutetusta raaputuskupongista. Mobiilikupongeilla on kuluttajan ostopolulla moninainen rooli, ja mobiilikupongeilla voidaan vaikuttaa asiakaskokemukseen. Tutkimuksen tulosten perusteella ehdotetaan, että etenkin ostotilannetta edeltävään mobiilikuponkien käyttöön tulisi kannustaa aiempaa enemmän.
-
Multi-stakeholder perspective: The potential of mushroom cultivation alongside forestry activities (2021)Challenges of such as biodiversity loss and unsustainable food systems are interconnected. Forests and forest fungi have important roles in the safeguarding of biodiversity. This study aimed to provide insights on mushroom cultivation opportunities alongside forestry activities using environmental expert opinions, individual forest owners’ perceptions and attitudes of mushroom picking hobbyists. Environmental experts, individual forest owners, and mushroom picking hobbyists were selected as key stakeholder for investigating the viability of mushroom cultivation alongside forestry activities. The potential of mushroom cultivation alongside forestry activities was elicited within the theoretical framework of stakeholder theory, corporate social responsibility, sustainable business, and insights from behavioral theories. The data was collected through qualitative interviews and a short survey. The analysis method for the data was thematic analysis. Six themes emerged from the data, showing practical implications that have important implications for the viability of mushroom cultivation alongside forestry activities, and touch upon environmental, economic, legal, social, educational and other practical aspects. Mushroom cultivation services could support and enhance forest biodiversity and offer additional income opportunities for forest owners. From a corporate social responsibility perspective selling mushroom cultivation services to forest owners represents an opportunity to support biodiversity of forests. Turning mushroom cultivation into sustainable business opportunity requires careful consideration of practical implications.
-
(2023)Kahvin viljely ja prosessointi aiheuttavat monia ympäristövaikutuksia kahvin alkuperämaissa, mutta samalla kahvin tulevaisuutta uhkaa ilmastonmuutos, jonka aiheuttamat muutokset ilmasto- ja ympäristöoloissa on ennustettu vähentävän merkittävästi kahville suotuisien viljelyalojen määrää maapallolla. Kahvisektorilla erityisesti ostajayrityksille on keskittynyt vaikutusvaltaa kahvin arvoketjussa ja Suomessa kahvimarkkinoita hallitsee Oy Paulig Finland Ab, joten Pauligin kaltaisen markkinajohtajan näkemyksillä on vaikutusta aina kahviviljelmille asti. Yritykset julkaisevatkin yritysvastuuraportteja, joissa ne kertovat sidosryhmilleen toimistaan vastuullisuuden eteen, joita tarkastelemalla on mahdollista muodostaa kuva yrityksen harjoittamasta yritysvastuusta. Työn tavoite oli selvittää ja kuvata, miten Paulig raportoi ympäristöön liittyen yritysvastuuraporteissaan ja minkälaisia muutoksia siinä on tapahtunut vuosina 2003–2021. Tutkielmalla pyrittiin lisäämään tietoa siitä, miten 2000-luvulla kahviyritykset ovat raportoineet ympäristöön liittyen, mistä kahvisektorilla ei ole ennestään merkittävästi tutkimuksia. Työn tavoitteeseen haettiin vastauksia selvittämällä, mistä ympäristöteemoista ja miten vastuullisuudesta ympäristöön liittyen Paulig on raportoinut sekä minkälainen merkitys ympäristölle annetaan yritysvastuussa. Tutkielma toteutettiin pitkittäistapaustutkimuksena ja aineistona käytettiin Pauligin julkaisemia yritysvastuuraportteja, joita analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkielman teoreettinen viitekehys, johon analyysivaiheessa nojauduttiin, rakennettiin vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä yrityksissä, jossa käsiteltiin kestävyyttä, yritysvastuuta ja -kestävyyttä sekä yritysvastuuraportointia kirjallisuudesta, sekä kahvisektorista ja sen ominaispiirteistä, jossa erityisesti tarkasteltiin kahvin, kahviyrityksien ja ympäristön suhdetta. Tutkielman tulokset osoittavat selkeän muutoksen raportoinnissa ympäristöön liittyen. Ajanjakson alussa Paulig raportoi erityisesti omien toimintojen ympäristövaikutuksista ja keskittyy takaamaan kahvin laadun ja saatavuuden eli ympäristöön liittyen raportoidaan yrityskeskeisesti. Puolestaan ajanjakson loppua kohden Paulig on alkanut raportoimaan kokonaisvaltaisemmin koko arvoketjun mitalta, ympäristö esitetään olevan integroitu laajasti yritysvastuuseen ja yritystoiminnassa korostuu yhteistyö ympäristön kanssa luonnon rajojen sisällä. Lisäksi tulokset havainnollistavat kirjallisuudessa käytyä keskustelua yritysvastuun ja yrityskestävyyden suhteesta, sillä Pauligin raportoinnissa on tarkasteluajanjaksona havaittavissa muutos perinteisestä talouspainotteisesta yritysvastuusta systeemisempään, ympäristöä enemmän painottavaan yrityskestävyyteen. Tutkielman tuloksia täydentääkseen voitaisiin jatkotutkimuksena selvittää myös muiden suomalaisilla kahvimarkkinoilla toimivien yrityksien ympäristön representaation muutoksia ja näin muodostaa laajempi kuva kahvisektorin muutoksista – samalla voitaisiin myös verrata yrityksien kehityskulkuja keskenään.
-
(2021)COVID-19 -pandemia aiheutti yrityksille suuria haasteita. Yritykset olivat valtion määräämän valmiuslain myötä poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten myyntiorganisaatio adaptoituu onnistuneesti COVID-19 -pandemian haasteisiin. Tämän lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään adaptoitumiseen valmiin organisaation ominaisuuksia. Tutkielmassa pyritään selvittämään ne tekijät, jotka auttavat organisaatiota adaptoitumaan kriisiin. Tutkielmassa haastateltiin Fredman-konsernin johtoa, nämä haastattelut tuovat tutkielman aineistoon myyjän näkökulman. Asiakkaan näkökulma on otettava huomioon, kun tutkimuksen kohteena on myynti. Asiakkaan näkökulman tutkielmaan tuo Fredmanin tärkeimpiin luokiteltavat asiakkaat, Kespro Oyj, Meira Nova Oy ja Wihuri Oy Aarnio Metro-tukku. Haastateltavat asiakkaat tuovat tutkielmalle merkittävää arvoa. Ne ovat elintarvikealan keskusliikkeitä, joiden kautta tapahtuu suurin osa ravitsemisalan elintarvike- ja käyttötarviketuotteiden vaihdannasta. Puolistrukturoidut teemahaastattelut analysoitiin organisaation adaptaation teoriaa käyttäen. Tutkielman mukaan suuretkin organisaatiot voivat adaptoitua kriisiin ketterästi. Tärkeimpinä tekijöinä suuren organisaation adaptaatiossa olivat toiminnan asiakaslähtöisyys, skenaariotyöskentely ja ennus-taminen, sopeutustoimenpiteet, uudet rutiinit ja käytännöt, uuden oppiminen sekä organisaation talou-dellinen tilanne. Tutkielmassa selvisi, että myyntiorganisaation onnistuneen adaptaation kannalta on tärkeää, että myyjä on asiakkaalle relevantti ennen kriisiä. Tämä onnistuu sisällyttämällä ostoportfolioon asiakkaan kannalta tärkeitä tuotteita. Myyntiorganisaation tulee onnistuneessa kriisiadaptaatiossa olla asiakaslähtöinen, sen tulee viestiä avoimesti, olla tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa ja pyrkiä auttamaan asiakasta ratkaisemalla asiakkaan kriisin aikaisia ongelmia. COVID-19 -pandemia oli tutkielman tekohetkellä yhä käynnissä, tämä rajoittaa tutkielman tuloksia. Liikkeenjohtoa suositellaan hyödyntämään adaptoitumiseen kehitettyjä teoreettisia malleja, rekrytoimaan adaptiivisia myyjiä ja optimoimaan organisaation sisäisen viestinnän prosessit. Adaptiivisen myynnin ja organisaation adaptaation yhteys ja organisaation eri adaptoitumistoimien vaikutukset adaptiivisen myynnin mahdollisuuksiin kaipaavat lisätutkimusta.
-
(2023)Kiertotaloudella tarkoitetaan tuotanto- ja kulutusmallia, jossa hyödynnetään jo voimassa olevia tuotteita ja materiaaleja. Kiertotalous on vastakohta nykypäivän perinteiselle lineaariselle talousmallille, jossa kulutuksen loppupäässä tuotteet ja materiaalit hävitetään. Kolmannes ihmisravinnoksi tarkoitetusta ruoasta menee joka vuosi hukkaan, luoden haasteen kestävän kehityksen kannalta. Kiertotaloutta onkin ehdotettu yhdeksi ratkaisuksi hillitsemään luonnonvarojen ylikulutusta, ja ruokahävikin vähentämiskäytännöt tarjoavat konkreettisen tavan toteuttaa kiertotalouden periaatteita arjessa Tutkimuksen vaikutteet tulevat käytäntöjen teoriasta, joka painottaa käytäntöjen suurempaa huomioimista kuluttajatason ruokahävikin minimoimisessa. Ruokahävikkiä ilmenee monien eri käytäntöjen seurauksena, kuten ruoan suunnitteluun, ostamiseen, valmistamiseen, kuluttamiseen ja kierrättämiseen liittyvissä toiminnoissa. Tutkimuksessa selvitetään miten kiertotalous, ruokahävikin vähentäminen ja orgaanisen jätteen kierrättäminen kytkeytyvät toisiinsa kuluttajien puheissa sekä miten kuluttajat pyrkivät vähentämään ruokahävikkiä kotitalouksissa osana erilaisia ruokakäytäntöjä. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto koostuu 10 teemahaastattelusta. Aineistoa analysoidaan teemoittelulla. Tuloksissa ilmeni, että kiertotalouden termiä ja toimintaperiaatetta oli haastavaa ymmärtää, ja se osattiin usein yhdistää vaatteiden ja tavaroiden uusiokäyttöön. Orgaanisen jätteen kierrättäminen oli usealle jo rutinoitunut toimenpide, mutta harva ymmärsi, miten orgaanista jätettä hyödynnettiin sen kierrättämisen jälkeen. Kuitenkin ymmärrettiin, että orgaanisen jätteen kierrättämiseen tulisi kiinnittää enemmän huomiota, vaikka oman toiminnan ei nähty vaikuttavan oikeastaan mihinkään. Kuluttajat pyrkivät minimoimaan ruokahävikkiä erilaisilla arjen käytännöillä ja pitivät niitä tärkeinä päivittäisinä toimina. Tärkeimpiä taitoja ruokahävikin muodostumisen ehkäisyssä oli luovuus ja suunnitelmallisuus, jotta elintarvikkeita pystyttiin hyödyntämään moneen ruokaan. Ruokakäytäntöjä tarkastelemalla voidaan nähdä ruokahävikin muodostumisen kompleksisuus ja ymmärtää, mitkä käytännöt ovat tärkeitä ruokahävikin minimoimisessa. Kiertotalouden merkityksen ja toiminnan ymmärtämisellä voidaan potentiaalisesti löytää keinoja toimille, jotka lisäävät syvempää ymmärrystä kiertotaloudesta. Samalla voidaan vahvistaa kuluttajien toiminnan merkitystä, jotta kiertotalouden toiminnoista tulisi merkityksellisiä arkipäivän toimintoja. Luonnonvaroja kulutetaan koko ajan enemmän ja kestämättömällä tavalla, joten kuluttajia tulisi ohjata kohti kestävämpiä kuluttamisen tapoja. Kestäviä ratkaisuja on kuitenkin vaikea tehdä, jos ei ymmärretä tekemisen perimmäistä syytä. Yhteiskunnan eri toimijat voivat hyötyä kuluttajien käsitysten ymmärtämisestä, jotta voidaan kohdistaa erilaisia toimenpiteitä ruokahävikkikäytäntöjen vahvistamiseen sekä kierrätysaktiivisuuden nostamiseen.
-
(2022)Ruoan verkkokauppa on ajankohtainen ja tärkeä tutkimusaihe, sillä verkkokauppa on yhä laajemmin kehittymässä päivittäistavarakaupan alalla. Tässä pro gradu – tutkielmassa tutkittiin nuorten kuluttajien kokemaa asiakasarvoa ruoan verkkokaupassa. Ruoan verkkokaupan ytimessä ovat sen käyttäjät – jotka luovat mahdollisuudet verkkokaupan menestymiselle. Siksi on olennaista ymmärtää, miten kuluttajan kokema asiakasarvo verkkokaupassa muodostuu, jotta on mahdollista luoda asiakkaille parempia kokemuksia verkkoympäristössä ja näin vahvistaa kuluttajan ja yrityksen asiakassuhdetta. Arvon muodostumisen lisäksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, millaisia näkemyksiä nuorilla aikuisilla on arvoa heikentävistä tekijöistä ruoan verkkokaupassa. Tutkielman lähestymistapa oli kvalitatiivinen tutkimus ja aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla.Tutkimuksen kohderyhmänä oli 18–30-vuotiaat nuoret aikuiset, jotka asuvat suurimpien kaupunkien alueella. Tutkielman haastatteluihin osallistui kymmenen ruoan verkkokauppaa käyttävää kuluttajaa. Tutkielman viitekehys muodostui asiakasarvoa koskevan teoreettisen taustan perusteella ja asiakasarvoa tarkasteltiin neljän ulottuvuuden mukaisesti: taloudellinen, toiminnallinen, emotionaalinen ja symbolinen. Lisäksi tutkielman viitekehykseen lisättiin ruoan verkkokaupassa asiakasarvon muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä, kuten hinta, tuotevalikoima, ostomukavuus ja asiakaspalvelu. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä ja tarkemmin teemoittelua. Tutkielman tuloksista havaittiin, että verkkokaupan käyttö nuorten aikuisten keskuudessa on tilannesidonnaista. Haastateltavia yhdisti se, ettei ruoan verkkokauppaa käytetty ensisijaisena, vaan ainoastaan täydentävänä tapana hankkia ostokset kotiinkuljetusta hyödyntäen. Arvoulottuvuuksiin pohjautuen eniten verkkokaupassa koettiin toiminnallisia arvoja. Ajansäästö sekä ostostenteon helpottuminen kiireisen elämän keskellä toi suurinta hyötyä verkkokaupan käytöstä. Nuorten aikuisten arvon kokemista lisää nopea ja sujuva palveluprosessi, kuten nopea toimitusaika tilauksen jälkeen. Taloudellinen arvo koettiin vähäiseksi. Verkkokaupan koettiin olevan kokonaiskustannuksiltaan kalliimpi kuin kaupassa asiointi ja rahan säästäminen koettiin ainoastaan impulssiostoksien vähäisempänä määränä verkkokaupassa. Verkkokaupan ei koettu olevan elämyksellinen tai houkuttelevan ostamaan uusia tuotteita. Arvoulottuvuuksista emotionaalinen ja symbolinen korostuivat vähiten, toiminnallisen arvon tuodessa suurimmat hyödyt nuorille kuluttajille. Nuorten aikuisten näkemysten mukaan arvoa ruoan verkkokaupassa heikentää kalliimmat hinnat, suppeampi tuotevalikoima, käyttöliittymän selkeyteen liittyvät heikkoudet ja toimitusprosessin epävarmuus.
-
(2022)Keväällä 2020 alkanut koronapandemia muutti nopeasti monen ihmisen päivittäistä elämää. Etätyöt lisääntyivät nopeasti ja monet eristäytyivät sosiaalisesti. Yhteiskunnan rajoitukset rajoittivat myös vapaa ajan elämää muun muassa ravintolarajoitusten kautta. Päivittäisten rutiinien rikkoutumisen, ympäristön muutoksen sekä sosiaalisen kontekstin muutoksen myötä ruoan kulutus ja syöminen muuttuivat oleellisesti. Tässä laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan 380 nuoren aikuisen kokemuksia ruoan kulutuksen sekä syömisen muutoksista koronapandemian aikana. Samalla tarkastellaan ruoan kulutukseen liittyviä asioita, joita nuoret aikuiset kaipaavat ajalta ennen koronaa. Tuloksia analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin ja määrällisen sisällönerittelyn menetelmin. Tämän lisäksi tuloksia esitellään myös määrällisessä muodossa. Aineistosta eriteltiin neljä ulottuvuutta, joissa ruoan kulutus ja syöminen ovat muuttuneet. Nämä ulottuvuudet ovat: terveellisyys, nautinnollisuus, ekologisuus sekä sosiaalisuus. Tuloksissa korostui etenkin sosiaalisen ulottuvuuden rooli ruoan kulutuksen sekä syömisen muutoksissa. Arkielämän sosiaaliset muutokset yhdessä yhteiskunnan rajoitusten kanssa ovat olleet suurimpana vaikuttajana muutoksiin. Suurimpia yksittäisiä ilmiöitä olivat kaipuu sosiaalisia ravintola- sekä lounashetkiä kohtaan. Tämän lisäksi muutoksia oli etenkin myös ekologisuuden merkityksen lisääntymisessä, ruoanlaiton mielekkyydessä, ruokavalion terveellisyydessä, säännöllisyyden muutoksissa ja napostelun lisääntymisessä. Monissa tapauksissa muutoksia oli niin negatiiviseen kuin positiiviseen suuntaan. Vastaajien kokemat muutokset olivat hyvin yksilöllisiä ja moniulotteisia vastausten sisältäessä useampia muutoksia ja toisten kokiessa samat muutokset eri tavoin.
-
(2021)Tässä tutkielmassa tarkastellaan nuorten aikuisten brändiuskollisuutta elintarvikkeita kohtaan. Tutkielmassa tavoitteena on selvittää kirjallisuuden perusteella minkälaisia muotoja brändiuskollisuus voi saada. Empiirisessä osiossa käsitellään millaista nuorten aikuisten brändiuskollisuus on elintarvikkeita kohtaan ja minkälaisille elintarvikebrändeille he haluavat olla uskollisia. Tutkimus on otteeltaan laadullinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Aineistonkeruussa hyödynnettiin kauppakuitteja. Haastatteluissa keskityttiin havaitsemaan haastateltavien toistuvaa ostokäyttäytymistä sekä kognitiivisia, affektiivisia ja konatiivisia tekijöitä. Haastatteluryhmä koostui kahdeksasta Suomessa asuvasta nuoresta aikuisesta. Brändi ja brändiuskollisuus sisältävät monenlaisia tulkintoja tutkijoiden keskuudessa, jonka takia niiden määritteleminen on tärkeää. Brändiuskollisuutta lähestytään kaksiulotteisen brändiuskollisuusmallin avulla. Lisäksi tutkimuksessa kuvataan nuorten aikuisten ja elintarvikkeiden uskollisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Teoreettinen viitekehys yhdistää nuoret aikuiset ja elintarvikkeet sekä tarkastelee niihin liittyvää brändiuskollisuutta. Tulosten perusteella nuoret aikuiset voivat olla brändiuskollisia elintarvikebrändejä kohtaan. Tähän vaikuttaa olennaisesti elintarvikekategoria. Tutkimuksen perusteella nuoret aikuiset ovat uskollisimpia liha- ja maitokategoriassa. Vähiten merkitystä nähtiin olevan kasvis- ja hedelmäkategorialla. Suhteellinen asenne oli voimakkainta isojen, vahvojen ja perinteisten suomalaisten brändien keskuudessa. Kotimaisuuden havaittiin myös olevan tärkeä ominaisuus, jota nuoret aikuiset arvostavat elintarvikebrändeissä. Suuri osa elintarvikekategorioista jäi käsittelemättä haastattelujen toteutustavan seurauksena. Tämän vuoksi kattavamman käsityksen muodostamiseksi nuorten aikuisten brändiuskollisuudesta on jatkotutkimuksissa syytä käsitellä systemaattisesti eri elintarvikekategorioita.
-
(2023)Pro Gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää case-yritys Visma Solutions Oy:n PSA tuotteiden myynnin ja markkinoinnin välisessä yhteistyössä koettuja menestystekijöitä sekä haasteita. Tutkimus toteutettiin laadullisia menetelmiä hyödyntämällä ja aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joissa haastateltiin yhteensä kuutta case-yrityksen työntekijää. Kolme haastateltavaa työskenteli PSA-tuotteiden myynnissä ja kolme markkinoinnissa. Teemahaastatteluilla haluttiin löytää mahdollisimman syvällistä tietoa myynnin ja markkinoinnin välisen yhteistyön nykytilanteesta, sekä mahdollisia kehityskohteita. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on rakennettu aiempien tutkimusten pohjalta yhdistämällä myyntiputki sekä markkinointimix. Tutkielmalle asetetut kaksi tutkimuskysymystä ovat: ”Mitkä ovat myynnin ja markkinoinnin välisessä yhteistyössä koetut haasteet?” ja ”Kuinka havaitut haasteet voitaisiin ratkaista?” Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa myynnin ja markkinoinnin välisen yhteistyön kehittämisen olevan tärkeää yrityksen kannalta. Tutkimuksen perusteella koetut haasteet liittyvät suurilta osin myynnin ja markkinoinnin väliseen kuiluun, joka on ilmennyt kommunikaation vähyytenä sekä tavoitteina, jotka eivät ole linjassa keskenään. Kuilun koettiin kuitenkin pienentyneen merkittävästi viimeisen vuoden aikana ja tähän on vaikuttanut suuresti hyvä yhteishenki ja yhteinen halu kehittää yhteistyötä tiiviimmäksi. Yhteistyön kehittämisessä erityisesti esihenkilöillä on suuri vastuu. Kaikki koetut haasteet eivät suoranaisesti liittyneet yhteistyöhön, vaan esimerkiksi puutteet itse tuotteessa sekä kv-markkinat olivat tuottaneet haasteita. Tutkimusten mukaan B2B-myynti tapahtuu nykyään enenevissä määrin sosiaalisen median alustoilla. Myynnin ja markkinoinnin on luonnollisesti oltava siellä missä ostajatkin ovat, mikä pakottaa monet B2B-myyntiorganisaatiot muokkaamaan vanhentuneita toimintatapojaan.
-
(2020)The food system is not in a sustainable state. The current ways of producing and consuming food are significant contributors to climate change and biodiversity loss. In order to be able to feed the growing population of humans and ensure the living conditions on the Earth in the future there needs to be a sustainable transition in the food system. In this study, consumer-centric approach towards understanding how the transition to more ecologically sustainable food system can be made is taken. It is essential to take this bottom-up approach to the larger transition in ecological sustainability from the adolescents viewpoint, as they are the consumers of the future, and in early stages in creating their independent food consumption patterns. In addition, there is an apparent need for research on adolescents perceptions on the topic. Therefore three research questions were opposed: Firstly, are Finnish adolescents interested in ecologically sustainable food consumption? Secondly, what does ecologically sustainable food consumption mean for them? Thirdly, how would they change their food consumption habits in order to make it more ecologically sustainable? Research questions were approached qualitatively by collecting the data in eight online focus groups. Participants in the focus groups were 16 to 25 years-old Finnish adolescents. The data was analysed with discourse analysis. As the theoretical background for this research was in sustainability transitions, the results were organized by using the Five O’s framework, which consists from objectives, obstacles, options, opportunities and outcomes. According to the study, this sample of Finnish adolescents were interested in ecologically sustainable food consumption. They were convinced of the possibility that an individual consumer can make a difference through his/her consumption choices. From the adolescents viewpoint, ecologically sustainable food consumption was mostly about reduction of animal-based food products, and the emphasis was on reducing meat eating. The adolescents mentioned also the importance of local and organic food. Food waste did not have that big of a role in relation to ecologically sustainable food consumption, but it was mentioned in a context, that people should buy food only as much as they need. Food should not be wasted. Small carbon footprint and less plastic in food packaging were mentioned as well. The adolescents were willing to change their habits to more ecologically sustainable in many ways, but still they were not willing to compromise radically their current ways of consuming food. In the present everyday life, it was mainly about reducing meat intake and favoring local and organic food products. Still poor taste and structure of meat alternatives, in addition to high price of ecological food in general were seen as the central obstacles. In order to be able to change their ways of consuming even more ecologically in the future, adolescents stated that less-animal based diets should be normalized. There was also a need for reliable and clear information.
-
(2021)The key objective of this master’s thesis is to look at product-related video displays in online retailing and whether product presentation videos could positively impact purchasing behavior. In this master’s thesis I discuss the importance of online product display, focusing especially on the business-to-consumer area. Online business is growing rapidly but there is still a lot of potential that is underexploited. Online product presentation is vital in an online retail environment since customers do not get to touch or see the products before buying them and must rely on the descriptions of the products provided by the seller. Successful online product presentation strategies can be used to alleviate the lack of physical examination of products in online retailing. In this master’s thesis I examine five Nordic online stores by utilizing A/B test data provided by a tech company; Videoly. This study found that product presentation videos had a positive impact on users’ purchasing behavior. Using product presentation videos in online stores result in higher conversions. Findings of this thesis bring additional evidence to the power of visual and dynamic product presentation forms in online retailing.
-
(2024)Pienpanimo-olutkulttuuria on yleensä tutkittu esteettisen kulutuksen muotona, johon sisältyy postmodernia kulutusta tunnusomaisesti kuvaavaa kokemusten tavoittelua sekä elämäntyylien ja identiteetin rakentamista. Eettisen kulutuksen kontekstissa taas on perinteisesti tutkittu kulutuksen moraalisista paineista kumpuavia aiheita kuten kasvissyöntiä, luomua ja Reilua kauppaa. Näiden vastavoimaisten kulutuksen suuntausten on kuitenkin viime aikoina havaittu liikehtivän yhä lähemmäs toisiaan. Tässä tutkielmassa ollaankin kiinnostuneita siitä, miten eettisyys ilmenee voimakkaasti estetisoituneessa pienpanimo-olutkulttuurissa. Tutkielmassa tarkastellaan kestävyyden roolia pienpanimo-olutkulttuurissa kulttuurisen kulutustutkimuksen näkökulmasta, tutkimalla kulttuurin sisällä syntyvää puhetta. Tavoitteena on selvittää millaisten teemojen kautta kestävyyden ulottuvuudet ilmenevät puheessa ja millaisia kestävyysteemojen välisiä yhteyksiä puhe tuo esiin. Aineisto kerättiin haastattelututkimuksella. Tutkimukseen osallistui kahdeksan pienpanimo-olutkulttuurin edustajaa, joita haastateltiin parihaastattelumenetelmällä. Teemahaastattelut muodostivat tutkimuksen aineiston, joka puolestaan analysoitiin teemoittelulla. Aineiston mukaan sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden teemat ilmenevät monipuolisesti pienpanimo-olutkulttuurissa. Yhteisöllisyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja olutkulttuurin estetisoiminen nousivat tärkeiksi teemoiksi. Ekologinen kestävyys puolestaan ei vaikuta olevan merkittävästi läsnä pienpanimo-olutkulttuurissa. Aineisto toi esiin epäekologisia tapoja ja ihanteita, jotka liittyvät materiaalisuuteen sekä päästöihin ja hiilijalanjälkeen. Taloudellinen kestävyys näyttelee osaltaan merkittävää roolia pienpanimo-olutkulttuurissa. Pientuotanto ja sen tukeminen nähdään taloudellisesti kestävänä toimintana, mutta sen sijaan taloudellinen kannattavuus näyttäytyy pienpanimoalalle erityisenä haasteena. Tuloksista voi päätellä kestävyyden eri ulottuvuuksien ilmenevän pienpanimo-olutkulttuurissa moninaisten teemojen myötä, ja että kestävyysteemojen välillä on toisiinsa vaikuttavia yhteyksiä. Taloudellisessa kannattavuudessa on haasteita, jotka vaikuttavat resursseja vaativien ekologisten kestävyystoimien toteutumiseen. Sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden ulottuvuudet puolestaan korostuvat ja saavat enemmän painoarvoa. Tutkimus lisää tietoa pienpanimo-olutkulttuurin kestävyydestä vähemmän tutkitusta kulttuurisesta näkökulmasta. Tulokset mukailevat aiempaa kirjallisuutta pienpanimo-olutkulttuurin esteettisestä luonteesta, mutta kertovat myös esteettisen ja eettisen suuntauksen sekoittumisesta. Näin ollen tutkimus ottaa osaa myös nousevaan esteettis-eettiseen ruoka- ja juomakulttuurikeskusteluun.
-
(2022)Ruoan vähittäiskaupoilla on hallussaan valtava määrä dataa asiakkaistaan, jota kerätään kanta-asiakasohjelmien kautta analysointia ja markkinointia varten. Asiakasdatan käänteinen käyttö asiakaslähtöisten palvelujen tuottamiseksi on viimeisimpiä käänteitä digitalisoituvassa kaupassa. Suomessa S-ryhmä ja K-ryhmä ovat kehittäneet omaan ostodataan pohjautuvia mobiilipalveluja, joiden avulla kuluttajien on mahdollista seurata esimerkiksi omien ruokaostostensa kotimaisuusastetta ja hiilijalanjälkeä. Ruoankulutuksella on suuri vaikutus ympäristöön ja kestävyys kiinnostaa myös kuluttajia koko ajan enemmän, minkä takia tämän tutkielman tavoitteena on tutkia kuluttajien näkemyksiä S-ryhmän ja K-ryhmän mobiilipalvelujen roolista kestävien valintojen mahdollistajina. Tutkimuksessa selvitetään millaiset kuluttajat käyttävät kyseisiä mobiilipalveluja. Tutkimuksen tulosten perusteella arvioidaan, onko mobiilipalveluissa jaettava tieto kuluttajien mielestä kyllin riittävää oman kulutuksen kestävyyden tarkasteluun, vai voisiko palvelu tarjota enemmän tai toisenlaista tietoa, joka tukisi tarkastelua paremmin. Tutkimuksessa tutkittiin myös minkälaisia tuuppauskeinoja mobiilipalvelut tarjoavat ruoan vähittäiskaupalle kestävämpään kulutukseen ohjaamisessa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimus koostui kuudesta etähaastattelusta, joihin valittiin osallistujia, joilla oli kokemusta S-ryhmän Omat Ostot palvelun tai K-ryhmän K-Ostokset palvelun käytöstä. Aineiston analyysi perustui laadulliseen sisällönanalyysiin ja analyysitapana käytettiin teemoittelua. Haastatellut kuluttajat arvostivat muun muassa kotimaisuutta ja ekologisuutta sekä olivat tietoisia ruokaostostensa vaikutuksista. Kuluttajat kokivat hyötyvänsä palvelujen tarjoamasta tiedosta, mikä mahdollisti oman ruoankulutuksen kriittisen tarkastelun. Kuluttajat kokivat kuitenkin mobiilipalvelut ongelmalliseksi kestäviin valintoihin ohjaavina, sillä ostosten jälkeen tarkasteltavan ruokaostosdatan ja siihen liitetyn kestävyystiedon ei koettu vaikuttavan tehokkaasti tuleviin valintoihin. Kuluttajat toivoivat palveluilta proaktiivisempaa otetta kestäviin valintoihin ohjaamisessa, esimerkiksi tuotesuositusten kautta tai uusien ominaisuuksien, kuten QR-skannerin avulla. Tulokset paljastivat, että mobiilipalvelut antavat ruoan vähittäiskaupalle tuuppausmahdollisuuksia ohjata kulutusta kestävämpään suuntaan, esimerkiksi sosiaalisia normeja hyödyntävin keinoin.
-
(2023)Ruokajärjestelmämme kestävyysongelmat ovat edenneet siihen pisteeseen, että muutokset tulevat olemaan väistämättömiä. Ekologisen kestävyyden ongelmat ovat keskusteluissa keskiössä, mutta myös sosiaalisen kestävyyden ongelmia aiheutuu ruokajärjestelmästä, esimerkiksi kasvavan ruokahävikin ja samanaikaisen aliravitsemuksen myötä. Digitaalisia ratkaisuja pidetään usein mahdollisuutena näiden ongelmien selvittämiseen. Ruoan verkkokauppojen kestävyyttä on maailmalla tutkittu jonkin verran, ja tutkimuksissa on yhdistetty ruoan verkkokauppojen käyttämiseen merkittävää kestävyyspotentiaalia. Suomessa ilmiötä ei ole kuitenkaan tutkittu juurikaan, joten on tärkeää tuoda ilmiötä esille myös Suomen kontekstissa. Tämän tutkimuksen tavoitteena onkin selvittää kuluttajien näkemyksiä ruoan verkkokaupan kestävyyden ilmiöstä nyt ja tulevaisuudessa. Sen myötä tarkoituksena on tuoda esille ilmiön keskeisiä asioita, jotta jatkotutkimuksia ja toimenpiteitä voidaan kohdistaa paremmin. Tutkimuksen lähestymistapana hyödynnetään laadullista asennetutkimusta, sillä sen avulla voidaan selvittää, millaisia asioita ihmiset arvottavat kommentoidessaan jotain kiistanalaista aihepiiriä. Tutkimuksessa ei ole tarkoituksena selvittää faktoja ilmiöstä, vaan keskiössä on argumentaation tuottaminen ja sen tarkempi analysointi. Täten menetelmä sopii hyvin kyseiseen tutkimukseen, jossa tarkoituksena on kuluttajien näkemysten selvittäminen. Tutkimuksen aineisto koostui seitsemästä laadulliselle asennetutkimukselle ominaisesta puolistrukturoidusta haastattelusta, joissa haastateltaville esitettiin ruoan verkkokauppojen kestävyyttä käsitteleviä väittämiä, joita he vapaasti kommentoivat. Analyysin ensimmäisessä vaiheessa aineisto jaoteltiin samankaltaisuuksien ja eroavaisuuksien perusteella. Analyysin toisessa vaiheessa havaintoja peilattiin aiempaan tutkimuskirjallisuuteen, ja tämän myötä nostettiin esiin ilmiön kannalta keskeisiä asioita. Liikenteen päästöjen vähentämisen osalta keskiöön nousi sähköisten kulkuneuvojen hyödyntäminen kotiinkuljetuksissa. Ruokahävikin vähentämisen osalta keskiössä oli suunnitelmallisuuden kääntäminen positiiviseksi asiaksi vähentämällä palveluissa ilmeneviä liiallisen ostamisen kannustimia. Digitaalisten tuuppausten osalta korostettiin niiden toimivuutta verkkokaupan kontekstissa, mutta samalla epäiltiin yritysten halukkuutta edistää nimenomaan kestävämpiä valintoja. Tulosten perusteella ilmiön kannalta keskiössä on alan toimijoiden rooli ruoan verkkokauppojen kestävyyden edistämisessä. Tämä korostuu Suomen kaltaisessa keskittyneessä markkinassa vielä erityisesti, koska kahdella toimijalla on valtava vaikutus siihen, miten ja millaista ruokaa suomalaiset ostavat. Tulevaisuudessa olisikin syytä tutkia ruoan verkkokauppojen kestävyyden edistämistä kilpailuetuna Suomen kontekstissa, mikäli halutaan toimijoiden panostavan ilmiöön.
-
(2021)Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella työnantajakuvan muodostumista sosiaalisessa mediassa milleniaalien silmin. Tutkimus toteutettiin laadullisesti teemahaastatteluja hyödyntäen. Haastateltaviksi valittiin kymmenen milleniaalia. Haastatteluihin valitut milleniaalit erosivat toisistaan sekä iältään että uransa vaiheilta. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman monipuolinen haastattelutulos. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla ja analysoida, miten potentiaalisen milleniaali työntekijän kokema työnantajakuva muodostuu sosiaalisessa mediassa ja mitkä asiat vaikuttavat työnantajakuvan muodostumiseen. Milleniaalit valikoituivat kohderyhmäksi, sillä heitä ei oltu aikaisemmin käytetty kohderyhmänä sosiaalisessa mediassa muodostuvaa työnantajakuvaa tutkiessa. Milleniaalit käyttävät sosiaalista mediaa päivittäin, joten he sopivat kohderyhmäksi myös sosiaalisen median aktiivisuutensa vuoksi. Tutkimukseen kuuluu teoreettinen osuus, jossa avataan aiemman tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet ja esitellään työnantajakuvan muodostuminen. Lisäksi teoriaosuudessa kuvataan milleniaaleja työelämässä ja heitä ohjaavia arvoja. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että milleniaalit etsivät sosiaalisen median kanavista signaaleja yrityksestä, joiden avulla he muodostavat päässään työnantajakuvan organisaatiosta. Tämän tutkimuksen mukaan milleniaalit arvostivat erityisesti psykologisia ja toiminnallisia ominaisuuksia työnantajakuvan muodostamisessa. Lisäksi sosiaalisen median kanavista Instagram ja Linkedin osoittautuivat tärkeimmiksi alustoiksi työnantajakuvan muodostamiselle. Teemahaastattelujen tavoitteena on päästä tiettyyn ilmiöön sisään. Tässä tutkimuksessa onnistuttiin pääsemään perille siitä, miten työantajakuva muodostuu sosiaalisessa mediassa haastateltujen milleniaalien mielestä. Kuten laadullisissa tutkimuksissa yleensäkin, myös tässä tutkimuksessa on omat rajoitteensa. Haastattelut keskittyvät yksilökohtaisiin kokemuksiin, ja nämä kokemukset voivat muuttua ajan saatossa. Tulevaisuudessa samat haastateltavat saattaisivat kertoa eri huomioita työnantajakuvan muodostumisesta sosiaalisessa mediassa.
-
(2020)Tässä Pro Gradu –tutkimuksessa tutkitaan, miten sosiaalisen median markkinointiviestintä vaikuttaa yli 50-vuotiaan kuluttajan kaurajuoman ostopäätökseen. Tavoitteena on selvittää, missä sosiaalisen median kanavissa kuluttajat kohtaavat kaurajuoman markkinointiviestintää. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi, mitä sosiaalisen median markkinointiviestintäkanavia yli 50-vuotiaat kuluttajat hyödyntävät kaurajuoman ostopäätösprosessin eri vaiheissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena, eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja menetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka pohjautuu tutkimuksen viitekehykseen. Haastatteluihin osallistui kokonaisuudessaan 11 kuluttajaa, joista kaikki olivat yli 50-vuotiaita ja olivat edes kerran ostaneet kaurajuomaa. Tutkimuksen haastatteluaineisto analysoidaan sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui ostopäätösprosessiin sekä sosiaalisen median markkinointiin, jonka teoriapohja nojautui vahvasti perinteisen markkinoinnin neljään kilpailukeinoon. Teoria käsittelee ostopäätöksen eri prosessinvaiheita, digitaalista markkinointia ja sosiaalista mediaa sekä sen markkinointiviestintää. Tutkimustulosten perusteella sosiaalisen median kaurajuoma markkinointiviestit vaikuttavat yli 50-vuotiaiden ostopäätösprosessiin, erityisesti kahden prosessivaiheen osalta. Kirjallisuudessa esitetyt aikaisemmat tutkimukset ovat osittain linjassa tämän tutkimuksen tuloksien kanssa. Sosiaalisen median markkinointiviestintä lisäsi tutkimuksen haastateltavien tietoisuutta kaurajuomasta. Haastateltavien kaurajuoman tarve heräsi osittain sosiaalisen median markkinointiviestinnästä. Tutkimuksen haastateltavat korostivat arvostavansa kaurajuoman terveydellisiä ominaisuuksia, mikä myös ilmeni tiedonhaun aktiivisuutena. Lisätietoa haettiin useasta eri kanavasta: erilaisilta internetsivuilta, digitaalisilta alustoilta sekä lähipiirin tuttavilta. Empiirisen tutkimuksen perusteella ikä vaikuttaa siihen, mitä kanavia haastateltavat käyttivät ostopäätösprosessissa hyödykseen. Kanavien valinta vaikuttaa myös siihen, kuinka hyvin sosiaalisen median markkinointiviestintä tavoitti haastateltavat. Tutkimustuloksien pohjalta voi todeta, että kohderyhmän ikä vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä sosiaalisen median kanavia hyödynnetään ostopäätösprosessin aikana. Markkinointiviestintäkanavan valinnalla on havaittavissa useita vaikutuksia kuluttajan kaurajuomaostopäätökseen. Kuusi yhdestätoista kuluttajasta mainitsi ostavansa kaurajuoman kohdennetun sosiaalisen median markkinointiviestin perusteella.
-
(2020)Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten suomalaisen elintarvikealan B2B-yritykset hyödyntävät sosiaalisen median sisältöä asiakashankinnassaan. Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen ja empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joihin haastateltiin kolmea kansainvälistä elintarviketeollisuusyritystä. Yrityksistä haastateltiin yhteensä neljää henkilöä markkinoinnista ja myynnistä. Tutkimuksessa haluttiin selvittää yritysten kokemuksia ja asenteita sosiaalisen median ja sen sisällön hyödyntämisestä B2B-yrityksen asiakashankinnassa. Lisäksi haluttiin saada lisätietoa mahdollisista hyödyistä, joita sosiaalinen media voi tarjota asiakashankinnalle. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostettiin kirjallisuuskatsauksen ja aiempien tutkimusten pohjalta. Viitekehys rakentui vetovoimaisen sisältömarkkinoinnin, digitaalisen myyntitunnelin, sosiaalisen myyntityön ja sosiaalisen median teorioiden ympärille. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sosiaalisella medialla ja sen sisällöllä on merkitystä tutkimusyritysten asiakashankinnassa, mutta sen ei kuitenkaan koeta korvaavan perinteisen markkinoinnin tai myynnin keinoja. Sosiaalisella medialla nähtiin silti olevan selvä rooli näiden keinojen ohella tai niitä tukevana työkaluna. LinkedIn osoittautui yrityksissä tärkeimmäksi sosiaalisen median kanavaksi, sillä sen ympäristö koettiin eri kanavista selvästi ammattimaisimmaksi ja sen kautta tavoitettiin parhaiten B2B-asiakkaita. Lisäksi WeChat nähtiin edellytyksenä Kiinan markkinoilla toimimisessa. Sosiaalisen median suurimpana hyötynä nähtiin vuorovaikutuksen ja asiakassuhteiden ylläpidon helpottaminen B2B-asiakkaiden kanssa. Tulevaisuudessa sosiaalisen median ja sen sisällön hyödyntäminen tulee todennäköisesti kasvamaan B2B-yritysten markkinoinnissa ja myynnissä. Tämä tulee vaatimaan yrityksiltä lisää resursseja sekä työntekijöiden osaamisen lisäämistä sisältömarkkinoinnista ja sosiaalisesta myynnistä. Olennaista sosiaalisen median sisällön hyödyntämisessä asiakashankinnassa on tutkimuksen perusteella erilaisten työkalujen hyödyntäminen ja asiakkaille merkityksellisen sisällön luominen myyntiprosessin jokaisessa vaiheessa.
-
(2019)Pro-gradu tutkielmassa tutkitaan alkuperämaan vaikutusta (Country-of-origin effect) ruotsalaisten kuluttajien ostopäätökseen. Tämä kyseinen ilmiö liittyy siihen, että kun kuluttajat valitsevat tuotteita, heidän valintaansa vaikuttavat tuotteiden alkuperämaat. Mitä suurempi alkuperämaavaikutus on, sitä enemmän se vaikuttaa päätökseen. Alkuperämaavaikutus koostuu kolmesta eri ulottuvuudesta, joita ovat kognitiviinen, normatiivinen ja affektiivinen. Näihin ulottuvuuksiin liittyy kuluttajien tietoisuus, suhtautuminen ulkomaihin, asenteet, stereotypiat, kulttuuri ja normit, sekä kuluttajan oma isänmaallisuus. Alkuperämaavaikutukseen liittyy vahvasti myös se, että millainen brändi ja imago maalla on. Mitä positiivisempi brändikuva maalla on, sitä helpommin sen on myydä ja markkinoida tuotteitaan. Tutkimuksen teoriaosuudessa esitellään alkuperämaavaikutuksen aiempaa tutkimusta ja sen kolme vaikuttavaa ulottuvuutta. Siinä kerrotaan myös Suomen omasta alkuperämaavaikutuksesta ja siitä, kuinka siihen on pyritty vaikuttamaan. Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää sitä, miten alkuperämaavaikutus ilmenee ruotsalaisilla elintarvikkeilla, sekä sitä miten Suomi alkuperämaana vaikuttaa ostopäätökseen. Tutkimus oli laadullinen haastattelututkimus ja se toteutettiin käyttämällä viitekehyksenä Fischerin ja Zeugner-Rothin artikkelia alkuperämaavaikutuksesta. Tutkimuksen tuloksista selviää, että alkuperämaa vaikuttaa ruotsalaisiin kuluttajiin. Monet kuluttajista haluavat ostaa ruotsalaisia tuotteita ympäristösyistä, sekä tukeakseen paikallisia toimittajia. Ruotsalaiset kuluttajat eivät ole isänmaallisia, vaan moni heistä ostaa mielellään myös suomalaisia tuotteita, eikä välttämättä valitse aina ruotsalaista suomalaisen sijaan. Isänmaallisuutta enemmän tutkimuksessa voitiin havaita identifioitumista muihin Pohjoismaihin. Tutkimuksen mukaan suomalaiset tuotteet koetaan maukkaina ja laadukkaita, ja Suomeen alkuperämaana suhtaudutaan positiivisesti. Suomen maabrändiä kuitenkin tulisi pyrkiä parantamaan tehokkaalla brändimuokkauksella ja markkinoilla, jotta suomalaisia elintarvikkeita voitaisiin myydä enemmän Ruotsissa. Suomeen liittyi yhä myös stereotyyppisiä mielikuvia, joita voitaisiin maabrändityön avulla pyrkiä muuttamaan.
-
(2023)Tutkimuksessa tavoitteena on selvittää, millaisia käsityksiä suomalaisilla kuluttajilla on ruokapetoksista sekä millainen heidän luottamuksensa on elintarviketoimijoita kohtaan. Teoriaosuudessa käsitellään ensin ruokapetoksia ja niiden luonnetta, jonka jälkeen tarkastelussa on kuluttajien luottamus elintarviketoimijoita kohtaan. Tutkimus toteutetaan puolistrukturoituna haastatteluina eri ikäisille suomalaisille kuluttajille. Aineiston analyysissä hyödynnetään sisällönanalyysia, jonka avulla selvitetään mistä aineisto kertoo ja mitä haastateltavilla on sanottavana. Aineistoni koostuu pääosin englanninkielisistä materiaaleista, joita hyödynnän teoriaosuudessa. Ruokapetoksia on ollut niin kauan kuin elintarvikkeista on käyty kauppaa, mutta viime vuosikymmeninä niihin on alettu kiinnittämään yhä enemmän huomiota. Ruokapetoksille ei kuitenkaan löydy vielä määritelmää, joka olisi yhteisesti jaettu. Suomessa ruokapetoksia tehdään lähinnä väärentämällä dokumentteja ja pakkausmerkintöjä tai tehottomalla jäljitettävyydellä, jolloin alkuperän selvittäminen on hankalaa. Kuluttajien luottamus elintarviketoimijoihin on Pohjoismaissa kuitenkin hyvällä tasolla, mutta ruokapetokset voivat uhata hyvää luottamusta, jos kuluttajilla ei ole niistä tarpeeksi selvää käsitystä. Tutkimuksen aineistosta selviää haastateltavien käsitysten ruokapetoksista olevan kohtuullisella tasolla, sillä haastateltavat tietävät ruokapetoksia olevan, mutta eivät sitä missä mittakaavassa. Aineiston mukaan luottamus elintarviketoimijoita kohtaan on korkea. Vaikka luottamus on korkea, olisi käsitysten myös hyvä olla selkeämpiä ruokapetoksista. Parempi käsitys ruokapetoksista ja korkea luottamus parantavat kuluttajien varmuutta toimia markkinoilla.
-
(2022)Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuluttajien käsityksiä tuontielintarvikkeiden kestävyydestä sekä kestävyyden merkitystä kuluttajan ostopäätöksessä. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota vain kestävyyden ympäristönäkökulmaan ja ympäristöystävällisyyteen. Erityisesti tutkimuksessa huomioitiin kuluttajien asenteita sekä motiiveja tuontielintarvikkeita ja niiden kestävyyttä kohtaan. Kuluttajien valinnoilla on vaikutusta ympäristöön ja kestävyyteen, mikä on tärkeä asia tulevaisuuden kannalta. Tutkimuksen lähestymistapa oli kvalitatiivinen tutkimus, joka suoritettiin teemahaastattelu tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen teoria pohjautuu itseohjautuvuusteoriaan sekä asenne- ja motivaatioteorioihin. Haasteltavana oli yhdeksän nuorta suomalaista kuluttajaa. Haastatteluille muodostettiin haastattelurunko, joka mukaili teorian elementtejä. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään kuluttajien suhtautumista tuontielintarvikkeiden kestävyyteen ja omaan kulutukseen vaikuttavia asenteita, motiiveja ja yhteisön vaikutusta. Analysointimenetelmänä käytettiin sisältöanalyysiä. Tutkimuksen haastatteluiden perusteella haastateltavalle kuluttajaryhmälle tuontielintarvikkeiden kestävyys ei ole erityisen tuttu aihe, mutta jokainen valitsisi kestävämmän tuotteen, jos sellainen olisi tiedossa. Halu suosia kestäviä tuotteita ei kuittenkaan näkynyt aina käytännössä. Haastateltavien ostopäätöksissä ei ollut kestävyys erityisen tärkeässä roolissa ja kotimaista suosittiin muista syistä. Helppous, hinta ja ulkoiset asenteet ja motivaatiot johtivat yleisimmin kestäviin ratkaisuihin eikä sisäiset asenteet tai motiivit olleet kestävien valintojen tekijänä. Kulutusta ohjasi enemmän kulutustottumukset ja hinta kuin kestävyys. Kuluttajien tietoutta lisäämällä voitaisiin saavuttaa kestävämpiä kulutusmalleja.
Now showing items 81-100 of 118