Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Friström, Mia (2020)
    Energiantuotanto perustuu edelleen suurimmaksi osaksi fossiilisten polttoaineiden käyttämiseen. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on tarpeellista kehittää uusia, kestäviä energiamuotoja, joita voidaan ottaa tulevaisuudessa laajasti käyttöön. Eräs hyvä vaihtoehto, jota tutkitaan parhaillaan aktiivisesti, on uusiutuvien biomassojen käyttö energiantuotannon raaka-aineena. Maa-artisokka (Helianthus tuberosus L.) on asterikasvien heimoon kuuluva mukulakasvi, jota voidaan viljellä yksivuotisena tai monivuotisena. Maa-artisokan etuja energiakasvina ovat hyvä kylmän ja kuivuuden kestävyys, vähäinen tarve kasvinravinteille, resistenssi useille kasvitaudeille ja -tuholaisille, vähäiset kasvupaikkavaatimukset, nopea kasvu ja hyvä sadontuottokyky. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, soveltuvatko maa-artisokan mukulat bioenergian tuotannon mädätteeksi Suomessa, soveltuvatko maa-artisokan versot bioenergian tuotannon kiinteäksi biopolttoaineeksi ja mädätteeksi Suomessa, tuottavatko seoskasvustot yhtä paljon satoa kuin typpilannoitettu puhdaskasvusto ja muodostavatko maa-artisokan jääntimukulat uuden kasvuston. Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston Viikin opetus- ja tutkimustilalla vuosina 2009 ja 2010. Maa-artisokkaa viljeltiin typpilannoitettuna puhdaskasvustona ja neljänä seoskasvustona eri palkokasvien kanssa. Sadosta tutkittiin maa-artisokan lehtialaindeksi ja kasvuston korkeus, biomassa ja kuivapaino, energiasato, tuhkapitoisuus, hiilen ja typen suhde sekä alkuaineet. Maa-artisokan mukuloiden ja versojen kuiva-ainesatojen perusteella voitiin päätellä niiden soveltuvan bioenergian tuotannon mädätteeksi. Lisää tutkimusta tarvitaan suositeltavien alkuainepitoisuuksien määrittämiseksi bioenergian tuotannossa käytettävän maa-artisokan mukulalle ja versolle. Typpilannoitetun puhdaskasvuston ja seoskasvustojen välillä ei havaittu merkitsevää eroa kuiva-ainesadoissa. Seoskasvustot pystyvät tuottamaan yhtä paljon satoa kuin typpilannoitettu puhdaskasvusto. Maa-artisokan jääntimukulat muodostivat uuden kasvuston.
  • Laurell, Jenni (2017)
    Happiness and welfare are extremely hot topics at the moment, especially in the western countries where pursuing happiness is an important part of people's lives. According to researches it can be said that happiness is based on welfare. But how can we affect our welfare and what are the key elements of it? Can we increase it by attending life philosophical mass lectures? Research of positive psychology has explored interventions focusing on increasing positive feelings as well as personal strengths. In this particular research we are focusing on Paphos Seminar, which can be considered globally quite unique seminar combining life philosophical mass lectures and socially intense learning environment. In this study we contrast life philosophical Paphos seminar to a positive psychology interventions even though Paphos seminar is not considered or named to be an intervention. In the seminar, participants are encouraged to reflection via life philosophical lecturing together as a group and by themselves. Environment and the atmosphere together with the lecturing make a unique space for the participants to reflect on their lives and thinking in a different and probably in a "fresh" way. The point of life philosophical lecturing is not, however, "to teach" anyone. On his lectures Esa Saarinen uses multidisciplinary research and methods, for example videos, music and dialogs, to activate people's thinking and reflection instead. The atmosphere of compassion and pro-sociality is critical for the lectures, which focus on goodness, opportunities and transition of participants. There are no exact quantitative or qualitative goals on the lectures, only a deep hope of flowering of the participants. This research is the first one to study Paphos Seminar. There are previous researches studying the lectures of Esa Saarinen with university students from the aspects of welfare or cognitive strategies. Change in cognitive strategies are also claimed to change during Saarinen's lecturing through the engaging learning experience. According to these studies, it can be addressed, that seminars have increased participants' welfare and changed their perception of knowing as well as cognitive strategies. This longitudinal study is aiming to examine is it possible to experience increased well-being and life satisfaction after participating to the Pafos Seminar. Participants of this study took part in Pafos Seminar in summer 2015. At the same time this study is measuring motivational strategies and epistemological beliefs. Furthermore the persistence of the transition has been studied in this research by the follow-up measuring with three groups (n= 87, n = 58, n= 36). Material was collected by inquiry in three different measurements between June 2015 and March 2016 and the change in well-being, motivational strategies and epistemological beliefs within eight months. Changes in all the three variables were measured with repeated measurements t-tests and Wilcoxon test. Reflection strategies and perception of knowing were studied with the one-way variance analysis. Relation between well-being, motivational strategies and epistemological beliefs were studied with the Spearman's correlation coefficient to see if there were any interesting changes in between them during and after the seminar. Results of this research show that welfare and satisfaction of life were increased during the seminar concerning all participants (n = 58). Seminars capability to increase emotional, psychologic a social well-being and satisfaction in life was proven but there was a downward trend in longitudinal perspective after the follow-up measurement. Positive change in well-being can be said to be linked to participant's motivational strategies. Seminar as an intervention of positive affects to participant's well-being fits perfectly for individuals appreciating reflection alone and together with others. Appreciating doubtless knowledge might be obstructive for the increase of well-being in this context.
  • Pulli, Laura (2017)
    Sinkki on raskasmetalli sekä tärkeä hivenaine ja mikroravinne. Maaperässä on sinkkiä n. 50 mg/kg. Sinkkiä on savimineraaleissa isomorfisen korvautumisen seurauksena. Kasveille käyttökelpoisen, liukoisen sinkin määrä suomalaisessa maassa on keskimäärin 5 mg/kg. Mineraaleista sinkki vapautuu maaveteen rapautumalla Zn2+-kationina. Sinkki on kasveille käyttökelpoisimmassa, liukoisessa muodossa, happamassa maassa. Maan pH:n noustessa liukoisuus vähenee ja sitoutuminen kationinvaihtopaikoille sekä oksidipinnoille voimistuu. Kasveilla sinkin puutosta voikin esiintyä kalkkimailla, tai voimakkaasti kalkitussa maassa, jossa on korkea pH. Sinkki sitoutuu sekä epäspesifisesti kationinvaihdolla, että spesifisesti ligandin vaihdolla. Korkea pH edesauttaa kumpaakin sitoutumismekanismia. Suomessa kasvien sinkkipitoisuus on suurimmaksi osaksi tyydyttävä tai hyvä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin maan ominaisuuksien merkitystä lisätyn sinkin liukoisuuteen maassa. Maanäytteitä oli 59 kpl ja ne olivat kivennäismaita eri puolelta Suomea. Näytteet olivat muokkauskerroksesta viljelyssä olevilta pelloilta vuosilta 1987 ja 1989. Maanäytteille oli tehty muhituskoe sekä astiakoe. Maanäytteet oli fraktioitu peräkkäisten uuttojen menetelmällä sekä yksittäisillä uutoilla. Muhituskokeiden sekä astiakokeiden tuloksista tehtiin regressioanalyysejä sekä parittaisia t-testejä. Regressioanalyyseillä tutkittiin kuinka maan eri ominaisuudet selittävät sinkin liukoisuutta maassa tai kasvin sinkkipitoisuutta sekä sinkin ottoa. Tässä työssä tulokset osoittivat pH:n olevan tärkein tekijä sinkin maaperä-käyttäytymisessä. Sinkki on liukoisimmillaan happamassa maassa. Lisätyllä sinkillä oli merkitystä kasvin sinkkipitoisuuteen, mutta ei satoon. Sinkkilannoitus kannattaa alhaisen pH:n maissa, mutta ei korkean pH:n maissa. Maan ominaisuuksien merkitys sinkin sitoutumiseen on tärkeä tuntea, jotta lannoituksella ei lisätä vain maan sinkkipitoisuutta.
  • Kerola, Piia (2021)
    Tutkimuksessa tarkastellaan Äidit mukana tai Vanhemmat mukaan kouluun -hankkeisiin osallistuneiden maahanmuuttajataustaisten äitien kokemuksia alkuopetuksen luokilla opiskelusta ja oman lapsen koulunkäynnin tukemisesta. Tutkimusaineisto koostuu kuuden maahanmuuttajataustaisen äidin haastatteluista. Äidit opiskelivat syyslukukaudella 1–2 tuntia päivässä alkuopetuksen luokissa lukemista, kirjoittamista, suomen kieltä ja matematiikkaa. Haastattelut suoritettiin tulkkien avustuksella. Haastateltavat olivat kotoisin Itä-Afrikasta, Lähi-Idästä ja Etelä-Aasiasta. He olivat asuneet 9–18 vuotta Suomessa. Haastateltavilla oli ainakin yksi peruskouluikäinen lapsi. Tutkimustuloksia peilattiin erityisesti Epsteinin malliin kodin ja koulun päällekkäisistä vaikutusalueista. Lisäksi äitien lapsille tarjoamia tuen muotoja tarkastellaan vanhempien koti- ja kouluperustaisen sitoutumisen näkökulmista. Tutkimuksessa selvisi, että äidit tukivat lastensa koulunkäyntiä monipuolisesti. He auttoivat lapsiaan kotitehtävissä sekä etäkoulussa. Äidit pitivät yhteyttä koulun henkilökuntaan sekä sähköisen seurantajärjestelmä Wilman kautta että erilaisissa tapaamisissa koulun henkilökunnan kanssa. Äidit tukivat lasten sosioemotionaalista hyvinvointia muun muassa osallistumalla lasten välisten ristiriitatilanteiden selvittelyyn yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Osa äideistä oli kokenut puutteellisen Suomen kielen taidon haittaavan lapsen koulunkäynnin tukemista. Kun äidit opiskelivat alkuopetuksen luokissa osana Äidit mukana tai Vanhemmat mukaan kouluun -hankkeita, he kokivat oppineensa suomen kieltä, tutustuneensa koulun ja luokan käytänteisiin ja suomalaiseen koulujärjestelmään, oppivat pedagogisia malleja ja motivoituivat kodin ja koulun yhteistyöhön. Opiskelu samassa koulussa edisti äitien mahdollisuutta havainnoida omaa lastaan kouluympäristössä sekä vuorovaikutusta koulun opetushenkilökunnan kanssa. Äidit, jotka opiskelivat samalla luokkatasolla kuin oma lapsi, kokivat hyödyllisenä samojen oppimateriaalien käytön lapsen kanssa sekä samoihin oppisisältöihin tutustumisen. Äitien opiskelu alkuopetuksen luokilla voidaan katsoa laajentavan Epsteinin mainitsemaa kodin, koulun ja yhteiskunnan päällekkäisten vaikutusten aluetta.
  • Kankaanpää, Suvi (2021)
    Immigrant mothers are at greater risk, compared to other immigrants, of being excluded from the integrative structures of the employment market and education. Immigrant mothers integrate into society by learning a second language. In this thesis, the subject of interest is the language learning of immigrant mothers in the integration training implemented, partly with their own children’s classroom, in the Parents to school! and the Our turn, Mothers! -projects. Based on previous studies, it is known that immigrant adults’ second language learning is affected by length of stay, background continent, mother tongue, educational background, age, and the amount of use of the new language. The aim is to study how these above-mentioned background variables and the number of children affected the initial Finnish language skills of immigrant mothers in terms of reading comprehension, writing, and speaking. In addition, it is examined how language proficiency developed in the project and whether the initial level of the language skills sub-areas was related to the final language skill level. The data was collected from immigrant mothers who did not speak Finnish well and who participated in the Parents to school! and Our turn, Mothers! -projects in the academic years 2017–2020 (N = 33). The data consisted of group A (n = 16) initial language tests and data collected with the background form, as well as group B (n = 17) initial and final language tests. Group A data was analyzed by examining the correlations between initial language proficiency and background variables. Group B data was analyzed by examining the development of language proficiency in Common European Framework for Languages (CEFR) and by examining the correlations between language skills sub-areas in the baseline level and the final level of language skills. Data was analyzed using IBM SPSS Statistics 26. Results revealed that the Finnish language proficiency of immigrant mothers had already developed before the start of official integration training, and the development had been influenced by the length of stay and the active use of the Finnish language. In the integration training, language skills developed on average of half CEFR language proficiency level and language skills developed most among those, who scored lowest in the initial test. From language skills sub-areas, the development of language was best predicted by the initial test of speaking. The results of this thesis were in line with previous studies. The results show that integration training with children has developed the Finnish language proficiency of immigrant mothers and that the project has reached a target group that has been outside of the usual integration training.
  • Abdulhamed, Rekar (2020)
    Purpose The aim of this study is to examine the mental and social well-being of adolescents with an immigrant or culturally diverse background attending the final grades of secondary school. The focus of the analyses regarded comparison between first- (1st gen) and second-generation (2nd gen) immigrants based on depression and anxiety symptoms as well as experiences of social acceptance and rejection, the possibility to discuss personal concerns with someone and the possibility to discuss personal matters with parents. The association of these social factors as well as the immigrant background on the depression and anxiety symptoms was analysed. Internationally research results for 1st and 2nd regarding well-being have been contradictory, and in the USA researchers have been puzzled by the so-called immigrant paradox where, contrary to the theory of acculturation, 1st gen have been scoring higher in well-being measures relative to 2nd gen. This study builds its theoretical background in acculturative theory and research, which provides tools for examining the causes and consequences of well-being differences in 1st and 2nd generation adolescents with an immigrant background. The study explores ways to promote the well-being of culturally diverse adolescents in schools. Methods The data used in this study was acquired from the School Health Promotion survey 2017, comprising the data of 8th and 9th graders (N = 73 690). Mental well-being was assessed with PHQ-2 and GAD-7 scales. Social well-being was measured by a sum variable measuring experience in rejection and social acceptance, the possibility to discuss one’s concerns with someone and the possibility to discuss one’s personal matters with parents. Cross-tabulation, Welch’s T-test and logistic regression analysis was used in the data analyses. Results 1st gen showed significantly more mental health symptoms compared to 2nd gen. Furthermore, 1st gen scored lower on all social welfare measures. This is in line with the expectations of the acculturation theory, and thus immigrant paradox was not manifested in this study. As many as 42,1% of 1st gen report that they couldn’t discuss one’s worries to anyone and over a fifth of them hardly ever talked about their personal matters with their parents. In particular, social rejection hampered mental well-being, whilst experiences of social acceptance as well as the possibility to discuss with parents promoted mental well-being.
  • Raeluoto, Tiina (2013)
    Tutkielmani tavoitteena oli hankkia tietoa ulkomaalaisten lääkäreiden työllistymisprosessista. Lisäksi tarkastelin kielitaidon merkitystä työllistymisprosessin yhteydessä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarve lisääntyy väestön ikääntyessä ja Suomessa tarvitaan lisää näillä aloilla työskenteleviä ammattilaisia. Suomeen muuttavat lääkärit eivät olleet heti päteviä ammatinharjoittajia, vaan heidän tuli pätevöityä Suomessa ja hankkia riittävä kielitaito. Lääkärit muuttivat Suomeen eri syistä samalla kun lähtömaassa hankittu akateeminen koulutus yhdisti heitä. Lähdin tutkimaan sitä polkua, jonka lääkärit joutuivat kulkemaan työllistyäkseen Suomessa. Tutkimuskysymykseni ovat:1. Miten ulkomailla koulutetut lääkärit työllistyvät Suomessa? 2. Miten merkittävä on suomen kielen taito työllistymisessä? Haastattelin kuusi ulkomaalaista lääkäriä, jotka tulivat EU/ETA -alueen ulkopuolelta. Haastattelujen lisäksi aineistonani olivat kenttämuistiinpanot ja yksittäinen rekrytointisiantuntijan haastattelu. Tavoitin haastateltavat erilaisten yhteyshenkilöiden kautta. Yhteyshenkilöillä oli henkilökohtaisia suhteita terveydenhuoltoon tai he työskentelivät tai opiskelivat alalla. Analysoin aineistoni käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Ulkomaalaiset lääkärit työllistyivät Suomessa ylitettyään ne kynnykset, joita oli matkan varrella. Ensimmäisenä kynnyksenä oli Suomeen asettuminen sosiaalisen ja kulttuurisen pääoman turvin. Toisena kynnyksenä oli koulutuksen ja kielitaidon pätevöittäminen Suomessa eli koulutuspääoman lisääminen. Kolmantena kynnyksenä oli työnantajan luottamuksen saavuttaminen. Kaikki lääkärit pitivät suomen kielen taitoa erittäin tärkeänä tekijänä Suomessa.
  • Järvenpää, Tuulia (2014)
    Tässä Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan maahanmuuttajanaisiin kohdistuvaa parisuhdeväkivaltaa Suomessa. Aihetta lähestytään väkivaltatyön ammattilaisten näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on selvittää maahanmuuttajanaisiin kohdistuvan parisuhdeväkivallan piirteitä ja auttamistyön luonnetta. Tutkielman taustalla vaikuttaa näkemys siitä, että parisuhdeväkivaltaa esiintyy sosiaaliryhmästä, uskonnosta ja kulttuurista riippumatta kaikissa maissa. Tutkielman teoreettis-metodologisen viitekehyksen muodostaa fenomenografia, jonka tutkimuskohteena ovat ihmisten käsitykset eri ilmiöistä. Fenomenografiassa tarkoituksena on pyrkiä kuvaamaan, analysoimaan ja ymmärtämään todellisuuden erilaisia käsityksiä. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla Monika-Naiset liiton kahdeksaa eri tehtävissä toimivaa työntekijää. Monika-Naiset liitto on monikulttuuristen naisjärjestöjen kattojärjestö, joka muun muassa tukee maahanmuuttajanaisten hyvinvointia, tuottaa palveluita väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille ja -lapsille sekä tarjoaa koulutusta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelun avulla ja aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä fenomenografisen tutkimusotteen vaikuttaessa taustalla. Tutkimusaineiston perusteella voidaan todeta, että kulttuurisilla seikoilla nähdään olevan jonkin verran merkitystä maahanmuuttajanaisiin kohdistuvassa parisuhdeväkivallassa. Tähän vaikuttaa se, kuinka laajana käsitteenä kulttuuri nähdään. Sukupuoliroolit ja naisen asema perheessä liitetään usein kulttuuriin kuuluviksi seikoiksi ja tietyissä maissa naisen aseman nähdään olevan alisteinen mieheen nähden. Parisuhdeväkivalta taas käsitetään miehen vallankäytöksi parisuhteessa. Kulttuurin nähdään vaikuttavan myös väkivaltaisesta parisuhteesta irtautumiseen niiltä osin, että avioero ei ole kaikissa maissa yhtä hyväksyttävää kuin Suomessa. Maahanmuuttajanaisen pelko siitä, että oma perhe hylkää hänet saattaa saada naisen pysymään väkivaltaisessa parisuhteessa. Myös naisten tietämättömyys suomalaisesta yhteiskunnasta sekä pelko oleskeluluvan tai lasten menettämisestä saattavat vaikeuttaa suhteesta irtautumista. Maahanmuuttajanaisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta nähdään moninaisena ja se ilmenee niin fyysisenä, henkisenä, taloudellisena, seksuaalisena kuin uskonnollisena väkivaltana. Aineiston perusteella siihen liittyviä erityispiirteitä ovat naisten liikkumavapauden rajoittaminen, yhteydenpidon kieltäminen sukulaisiin ja ystäviin, naisen rahankäytön kontrollointi sekä uskonnonharjoittamisen kieltäminen. Myös pakkoavioliitot ja kunniaan liittyvä väkivalta mainitaan nimenomaan maahanmuuttajanaisten kokemaan parisuhdeväkivaltaan liittyvinä erityispiirteinä. Parisuhdeväkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten kanssa työskentelyssä vaaditaan laaja-alaista osaamista ja ymmärrystä siitä, että naiset tarvitsevat kokonaisvaltaista tukea selviytymiseensä. Työskentely ei ole pelkkää väkivaltatyötä, vaan siihen liittyy kaikkiin elämän osa-alueisiin liittyvää ohjausta. Aineiston perusteella maahanmuuttajille tarjottuja erityispalveluja tarvitaan, koska peruspalvelut eivät aina pysty vastaamaan kaikkiin tarpeisiin ja niiden taso vaihtelee huomattavasti.
  • Kovanen, Saara (2018)
    Pakolaiskriisin seurauksena Suomesta haki turvapaikkaa vuonna 2015 yhteensä 32 477 henkilöä. Pakolaiskriisin myötä maahanmuuttajanuorten kotouttaminen on noussut erityisen ajankohtaiseksi teemaksi. Kotouttamisen palvelut ovat Suomessa jakautuneet kuntien sekä kolmannen sektorin tehtäväksi. Kolmannen sektorin toimijat ovat merkittävässä roolissa auttaessaan maahan muuttaneita integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys liittyy integraation teoriaan. Tutkielmassa integraatiolla tarkoitetaan yhteiskunnallista ulottuvuutta, jossa yhteiskunta pyrkii kotouttamaan maahan muuttaneita osaksi sen instituutioita. Integraatiota tapahtuu rakenteiden lisäksi myös sosiaalisten ja kulttuuristen suhteiden kautta. Tutkielma käsittelee ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuorten integraatioprosessia sekä sitä, miten kolmannen sektorin toimija voi tukea maahanmuuttajanuorten integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Maahanmuuttajanuorten integraatioprosessia tarkastellaan tutkielmassa kolmannen sektorin toimijan kautta, esimerkkinä Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:n avoimen tukitoiminnan ryhmät maahanmuuttajataustaisille nuorille. Tavoitteena on selvittää, miten maahanmuuttajanuoret kokevat kolmannen sektorin toimijan tukitoiminnan sekä sitä, millaisia integraatiota tukevia tekijöitä kolmannen sektorin toimijan tukitoimintaan liittyy. Tutkielman aineisto kerättiin havainnoimalla EHJÄ ry:n avoimen tukitoiminnan ryhmiä sekä haastattelemalla yhdeksää nuorta, jotka osallistuivat ryhmiin keväällä 2017. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin. Tutkielman perusteella EHJÄ ry:n avoimen tukitoiminnan ryhmät maahanmuuttajataustaisille nuorille luovat erityisesti tärkeitä kuulumisen kokemuksia sekä parantavat mahdollisuuksia oppia suomen kieltä. Nuoret kokevat tukitoiminnan mielekkäänä ja sosiaalisena toimintana, joka vahvistaa kuulumisen tunnetta ja yhteisön merkitystä. Nuoret korostavat suomen kielen oppimista osana tukitoimintaa sekä tuen merkitystä haastavissa elämäntilanteissa. Tukitoiminnan mielekäs tekeminen ja uudet kokemukset tuovat merkityksiä nuorten elämään. Säännöllinen tukitoiminta on tärkeä osa nuorten vapaa-aikaa, samalla kun sosiaaliset verkostot kasvavat. Integraatiota tuetaan toiminnan kautta vuorovaikutuksen, kielitaidon, sosiaalisten kontaktien, uusien kokemusten, yhteisöllisyyden sekä ohjaajien tuen voimin. Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla kuitenkin esiintyy sosiaalisten kontaktien puutetta valtaväestöön. Sosiaalinen integraatio, maahanmuuttajataustaisten ihmisten vuorovaikutuksen määrä valtaväestöön, on merkittävä osa integraatioprosessia. Kolmannen sektorin toimijoilla on mahdollisuus tukea maahanmuuttajanuorten integraatioprosessia tarjoamalla koulumaailman ulkopuolella maahanmuuttajanuorille vapaa-ajan toimintaa ja harrastuksia, sekä samalla vahvistaa heidän kielitaitoa ja sosiaalisia verkostoja. Yhteisöön kuuluminen sekä yhdessä tekeminen ja kokeminen vapaa-ajalla on tärkeää etenkin uudessa maassa, jossa sosiaaliset verkostot saattavat olla niukat. Kolmannen sektorin toimija voi näissä haastavissa siirtymissä tarjota myös tukea, johon julkisen sektorin palvelut eivät riitä. Jotta maahanmuuttajanuorten integraatioprosessin tukeminen on kokonaisvaltaista, on tärkeää tarjota myös mahdollisuuksia luoda sosiaalisia kontakteja valtaväestöön.
  • Frunza, Madalina Narcisa (2020)
    Tutkin tutkielmassani ammatillisessa koulutuksessa kiinteistöpalvelualan maahanmuuttajaopiskelijoiden suomen kielen oppimismotivaatiota. Tutkimukseni perustuu haastatteluaineistoon. Haastateltavina on viisi kiinteistönhoitajan ammatillista koulutusta käyvää maahanmuuttajataustaista opiskelijaa. Aihe on ajankohtainen, sillä maahanmuutto Suomeen on lisääntynyt huomattavan paljon, ja täten myös ammattikoulutuksissa opiskelevien maahanmuuttajien määrä lisääntyy tulevina vuosina. Tässä tutkimuksessa pyrin löytämään vastauksen kolmeen kysymykseen: millainen on maahanmuuttajaopiskelijoiden suomen kielen oppimismotivaatio ammatillisessa koulutuksessa; millaisia ovat maahanmuuttajaopiskelijoiden näkemykset siitä, miten opiskelun haasteet ja onnistumiset ovat vaikuttaneet heidän suomen kielen opiskelumotivaatioonsa ja miten suomen kielitaito vaikuttaa työllistymiseen. Tutkimusaineisto kerättiin viiden suomi toisena kielenä -maahanmuuttajaopiskelijan yksilöhaastatteluilla ja aineisto litteroitiin kirjalliseen muotoon ja käsiteltiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Haastattelemani maahanmuuttajaopiskelijat kuvasivat kokemuksiaan ja näkemyksiään suomi toisena kielenä -opiskelusta ammatillisessa koulutuksessa. Tutkimukseni osoittaa, että ammatillisessa koulutuksessa aikuisen maahanmuuttajataustaisen opiskelijan tilanne on usein hyvin vaikea, sillä hän tarvitsee tukea esimerkiksi tilanteessa, jossa käytetään paljon monimutkaisia ammatillisia termejä. Siitä huolimatta haastattelemani maahanmuuttajaopiskelijoiden omat kokemukset ja näkemykset suomen kielen opiskelusta ammattikoulutuksessa ovat positiivisia. Suomen kielen oppimismotivaatioon vaikuttavat keskeiset tekijät ovat muun muassa opiskelijoiden kiinnostus opiskeltavaan alaan, oppimisen tyytyväisyys ja merkityksellisyys, työllistyminen sekä sosiaalinen ympäristö. Haastateltavat olivat sekä integratiivisesti että instrumentaalisesti motivoituneita suomen kielenoppimiseen. Osalla haastatteluista oli tarkka jatko-opiskelusuunnitelma kun taas osa heistä aikoi päästä heti töihin ammattikoulutuksen päätyttyä. Tässä tutkielmassa haastattelemani maahanmuuttajataustaiset opiskelijat olivat erittäin motivoituneita suomen kielen oppimiseen, sillä tulevaisuudessa hyvä suomen kielen taito tulee helpottamaan heidän työllistymistään ja integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
  • Uzun, Leyla (2018)
    The focus of this research is to study the experiences that special class teachers have with students with immigrant backgrounds. The number of students with immigrant backgrounds has increased tremendously over the past few years. The statistics indicate that students that speak foreign languages end up getting special support more often than the students that are native speakers. This is especially significant, as the students with immigrant backgrounds that need special support represent a double minority, in which case their risk of exclusion is higher than in the case of the native Finns. The aim of this study is to find out what factors lie behind a student with immigrant background resulting in studying in the special class or in the flexible basic education, what is the support like and how the teachers feel in regards to its effectiveness. The goal is to also to evaluate how the teachers experience their own culture-sensitive evaluation- and behavioral patterns. The material for the research was collected by theme interviewing five special class teachers that work in the metropolitan area and the content was analyzed using content analysis. The results indicate that the reasons for studying in the special- or basic flexible education class didn’t lie only in language but that there were always other problems involved, such as problems regarding learning. The research also strengthened the idea that the students with immigrant backgrounds need special positive treatment, which for instance means differentiation and individual targeting of support. Studying in small groups was experienced as a good resource and it enabled the option of individual support. Also, the motivation of an individual student played a significant role in terms of the success of the support. Studying in special- or in the flexible basic education class might limit the student’s possibilities in second-degree postgraduate studies, as the students that study in special or JOPO-class usually continue attending a vocational school after primary school. The teacher’s experiences in their own multicultural skills varied and those teachers that felt that their skills and knowledge we good, saw that their skills came from their own personal lives rather than from their training.
  • Boikova, Uljana (2020)
    Tässä pro gradu -tutkielmassani tutkin maallikkotulkkausta keskittyen erityisesti lasten toimintaan maallikkotulkkeina sekä tarkastelen lapsitulkkien kokemuksia tulkkaustilanteista. Työni sijoittuu translatorisen toiminnan teoreettiseen viitekehykseen, jossa tarkastelen ammatillisen tulkkauksen ja maallikkotulkkauksen eroja sekä lasten roolia tulkkeina ja kielenvälittäjinä. Menetelmäni on kirjallisuuskatsaus ja toteuttamani kysely, ja analyysissa peilaan kyselyyn vastanneiden kokemuksia lapsitulkkina toimimisesta kirjallisuuskatsauksessa esiin tulleisiin aiempien tutkimusten tuloksiin. Työn tavoitteena oli tutkia, mitä lapsitulkeista tiedetään aiempien tutkimusten perusteella ja selvittää kyselyn avulla, miten nämä asiat näkyvät käytännössä. Suomessa tulkin ammattinimike ei ole suojattu, joten kyseistä toimintaa voi harjoittaa kuka vaan ja myös lapset toimivat toisinaan tulkkeina, useimmiten perheelleen tai muille tutuille. Perheen muuttaessa uuteen kotimaahan lapsi omaksuu usein kielen vanhempiaan nopeammin ja näin toisinaan tilanteen pakosta lapsi toimii vanhemmilleen tulkkina. Suomessa lapsitulkkeja on tutkittu melko vähän, muualla maailmassa lapsen roolista tulkkina tiedetään enemmän. Translatorinen toiminta kattaa sekä kirjallisen kääntämisen että suullisen kääntämisen eli tulkkauksen. Tulkkauksen tutkimuksessa translatorinen toiminta kattaa sekä ammatillisen että ei-ammatillisen tulkkauksen, jota maallikkotulkkaus edustaa. (Kolehmainen & Koskinen & Riionheimo 2015: 372–375.) Työssä raotan myös tulkkauksen ammatillista puolta ja asioimistulkkien ammattivaatimuksia, mutta pääosin keskityn ei-ammatilliseen puoleen. Kyselyn avulla selvitin alle 13-vuotiaana Suomeen muuttaneiden venäjänkielisten lasten tulkkausta, ja aineiston analyysin tarkoituksena oli selvittää, miten paljon venäjänkielisten maahanmuuttajaperheiden lapset ovat lapsena tulkanneet, mitä tuntemuksia heillä oli lapsena tulkkaamisesta ja missä sekä kenelle he ovat lapsena tulkanneet. Lisäksi halusin tietää vastaajien omia ajatuksia lapsitulkki-ilmiöstä. Tutkimukseni taustaoletuksena oli, että lapsi, jonka vanhemmista ainakin toisen äidinkieli on venäjä, on toiminut tulkkina vanhemmalleen Suomessa. Vastaajina oli viisi aikuista. Vastaajiksi valitsin henkilöitä, joilla ainakin toisen vanhemman äidinkieli on venäjä. Kielipariksi rajasin suomi–venäjä. Aiemmissa tutkimuksissa on käsitelty muun muassa lasten roolia sotatulkkeina tai kielenvälittäjinä (Kujamäki & Paloposki 2015), sekä lasten toimintaa tulkkeina terveydenhuollossa ja vanhemmilleen (ks. esim. Russell & Morales & Ravert 2015; Pilke & Kolehmainen & Penttilä 2015). Aiemmat tutkimukset osoittavat, että lapset toimivat tulkkeina hyvin erilaisissa tilanteissa: kotioloissa, vanhempainilloissa, juridisissa asioissa jne. Lasten käyttämät tulkkaustekniikat olivat osittain samoja kuin ammattilaisten, sillä lapset käyttivät esimerkiksi prima vistaa, tiivistämistä ja parafraaseja. Tämän kyselyn vastaajat kertoivat tulkanneensa lapsena esimerkiksi KELAlla, poliisilla, sosiaalitoimistossa ja koulussa ja tulkkaustekniikoista käyttäneensä ainakin prima vistaa. Kyselystä saadut vastaukset olivat siis hyvin samanlaisia kuin aiemmissa tutkimuksissa, sillä vastaajat olivat tulkanneet samanlaisissa paikoissa ja käyttäneet samoja tulkkaustekniikoita kuin aiemmissa tutkimuksissa oli tullut ilmi. Huomattavana erona lienee se, että aiemmat tutkimukset ovat painottaneet hieman enemmän lasten vähintään neutraalia suhtautumista tulkkaamiseen, kun taas tämän kyselyn vastaajien vastauksissa on laajasti havaittavissa myös negatiivista suhtautumista lapsena tulkkaamiseen.
  • Raitio, Teijo (2019)
    Maahanmuuttajat ovat aikuissosiaalityössä yksi keskeinen asiakasryhmä. Aikuissosiaalityö osaltaan toimii kotoutumisen ja integraation yhtenä tukena. Diskurssit ovat todellisuuden kuvia, joissa kohteita määritellään ja arvotetaan diskurssinsa mukaan. Diskurssin valinta vaikuttaa siihen, minkälaiset arvosuhteet kohteet saavat ja kuinka vapaaksi kohde nähdään toimimaan. Diskursseilla on vahva todellisuuden luomisen voima, mikä vaikuttaa myös tekoihin. Siksi ei olekaan yhdentekevää, minkälaisin diskurssein sosiaalityötä tehdään. Tutkimuksen tavoite on selvittää, miten suomalaisen kaupungin aikuissosiaalityön tiimin sosiaalityöntekijöiden keskusteluissa puhutaan maahanmuuttajista aikuissosiaalityön asiakkaina, sosiaalityöstä heidän kanssaan ja palvelujärjestelmästä? Menetelmänä on diskurssianalyysi, ja tutkimuksen aineisto koostuu suomalaisen kaupungin aikuissosiaalityön tiimin sosiaalityöntekijöiden ryhmähaastattelusta sekä yksilöhaastatteluista. Tutkimuksen keskeisiksi tuloksiksi on saatu, että maahanmuuttajat asemoituvat diskursseissa kulttuurin kautta vieraina, erilaisina, käytännön apua tarvitsevina, vaikeasti lähestyttävinä ja syrjässä, syrjäytymisvaarassa omissa ryhmissään olevina. Maahanmuuttajat näyttäytyvät systeemin uhrina. Vastadiskurssissa maahanmuuttajat asemoituvat aktiivisina, osaavina ja itsenäisinä, kyvykkäinä hyödyntämään verkostojaan. Aikuissosiaalityö asemoituu maahanmuuttajia yhteiskuntaan liittämään pyrkivänä, mutta puutteellisesti resursoituna. Kotouttaminen ja integroimiseen pyrkiminen ovat keskeisiä sosiaalityön määrittelijöitä suhteessa maahanmuuttajiin, mutta auttamisen rajallisuus tunnistetaan. Sosiaalityö asemoituu ’pelisääntöjen’ kertomisena maahanmuuttajille sekä käytännön asioissa auttamisena. Lisää tietoa ja koulutusta maahanmuuttajista, kulttuurien ja trauman vaikutuksista vuorovaikutukseen kaivattaisiin. Palvelujärjestelmä, systeemi asemoituu diskursseissa hajanaisena, epäselvänä, maahanmuuttajia passivoivana ja se näyttää johtavan toimeentulotuen saamisen pitkäaikaisuuteen. Johtopäätöksenä on, että diskurssille löytyy usein vastadiskurssinsa, joka piirtää asiantiloista toisenlaisen kuvan. Kuitenkin diskurssit painottuvat tiettyyn suuntaan. Maahanmuuttajat näyttävät diskursseissa olevan vailla riittävää integroitumista, elävän melkein segregaatiossa. Monilta puuttuu integroitumiseen tarvittavia resursseja. Näin monikulttuurisuus- ja integraatiopuhe näyttävät olevan diskurssien kautta nähtynä vailla todellista pohjaa. Diskurssien olemassaolon tiedostaminen sekä intersektionaalisuuden – sen, että myös maahanmuuttajia ovat määrittelemässä useat eri kategoriat arvolatauksineen - muistaminen voisi auttaa diskurssien monipuolistumisessa ja valinnassa maahanmuuttajien parissa tehtävään työhön. Diskurssien avulla voidaan myös miettiä jatkotutkimus- ja kehittämistarpeita palvelujärjestelmälle integraation tukemiseksi.
  • Räisänen, Sanna (2016)
    The purpose of this master's thesis was to study the ways in which the development of multilingualism of children from different linguistic backgrounds is acknowledged and promoted in Finnish comprehensive schools. Do the schools have common practices or models through which the development of the students' language skills is actively promoted, or is it dependent merely upon the teachers' interest and devotion? And through which means the teachers themselves aim to promote the language development and learning of students from immigrant backgrounds? The theoretical framework of this thesis consists of the theories on language development and multilingualism, of the national core curriculum on teaching multilingual students, and of previous studies on promoting the language development of students from immigrant backgrounds. In this thesis, the subject was approached by studying the views and experiences of teachers. This study aims to describe the means through which the language development of the students from immigrant backgrounds is being promoted, by school cultures as well as by individual teachers, in the Finnish school context. The data was collected by using a web-based questionnaire, to which 16 teachers working in schools in the Capital Region answered. Since the study was qualitative by nature, open questions were used in the questionnaire. For the analysis of the data, content analysis was used. The results of this study indicate that the schools can be categorised according to their school culture, which is either reactive or proactive in regard to promoting the language development of students. Reactive school culture responds only to the inevitable needs regarding the language development of students. Proactive school culture aims see the language skills of the students as a resource. Most of the respondents worked at schools whose school culture seemed reactive. The means of individual teachers of promoting the language development can be categorised into three groups, which are: acknowledging and appreciating the student's language skills, utilising the student's language skills when studying, and co-operation with guardians. Almost all of the respondents mentioned at least one means of promoting the language development of students from immigrant backgrounds. The results of this study can be utilised, when teachers and schools are planning the means in which to integrate the language skills and backgrounds of students into teaching and school culture.
  • Lehikoinen, Johanna (2017)
    Lisääntynyt maahanmuutto ja suomalaisen yhteiskunnan muuttuminen yhä monikulttuurisemmaksi ovat herättäneet kysymyksiä suomalaisen poliittisen järjestelmän inklusiivisuudesta sekä maahanmuuttajien poliittisesta osallistumisesta. Maahanmuuttajat ovat edelleen määräänsä nähden aliedustettuina päätöksentekoelimissä niin kansallisella kuin paikallisella tasolla, mikä voidaan nähdä ongelmallisena poliittisten päätösten legitimiteetin kannalta. Kansalaisesta tulee edustaja poliittisen rekrytoinnin ja rekrytoitumisen kautta: poliittinen rekrytointi toimii välittäjänä kansalaisen ja poliittisen järjestelmän välillä, ja sen on tutkimuksissa huomattu suosivan tietyntyyppisiä ehdokkaita, kuten valko-ihoisia, keski-ikäisiä miehiä. Erityisen kehnossa asemassa tässä prosessissa ovat maahanmuuttajataustaiset naiset, jotka kärsivät usein niin sanotusta kaksoistaakasta – pyrkiessään päätöksentekopaikoille he joutuvat kamppailemaan sekä sukupuolensa että etnisen taustansa synnyttämiä ennakkoluuloja vastaan. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, minkälaisia kokemuksia maahanmuuttajataustaisilla naisilla on asettumisesta ehdolle kuntavaaleissa. Tarkoituksena on selvittää, minkälaiset tekijät poliittisessa rekrytoinnissa toisaalta tukevat heidän ehdokkaaksi ryhtymistään, toisaalta tekevät siitä heille haasteellista. Suomessa maahanmuuttajataustaisten naisten poliittista osallistumista ja rekrytointia on tutkittu toistaiseksi hyvin vähän, joten tämän tutkimuksen yksi tehtävä on osaltaan täyttää tätä aukkoa tutkimuksessa. Tutkielmaa varten on haastateltu yhdeksää maahanmuuttajataustaista naista, jotka ovat olleet ehdolla vuoden 2012 kuntavaaleissa pääkaupunkiseudulla. Haastattelut toteutettiin noin tunnin pituisina teemahaastatteluina, minkä jälkeen haastattelut on muutettu kirjalliseen muotoon ja analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Teoriaohjaavan sisällönanalyysin apuna on käytetty Norrisin & Lovenduskin (1995) poliittisen rekrytoinnin mallia. Aineistosta selvisi, että maahanmuuttajataustaisten naisten polut politiikkaan noudattelevat samoja reittejä kantaväestön kanssa. Puolueen rooli nousi tärkeään asemaan vastaajien puheissa: toisaalta puolue oli hyvin aktiivisessa roolissa ehdokkaiden rekrytoinnissa, toisaalta varsinainen käytännön tuki oli vähäistä. Muutamat haastateltavista kokivat, että maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita haluttiin mukaan vain strategisista syistä, keräämään maahanmuuttajaäänet. Suurin osa naisista koki myös ongelmalliseksi sen, että vaalit ovat muuttuneet yhä enemmän henkilövaaleiksi, joissa ehdokkaan imago ja brändi näyttelevät pääosaa. Samalla kampanjat ovat kallistuneet, jolloin enää harvoilla riittävät resurssit läpimenoon. Keskeisenä löytönä voidaan pitää sitä, etteivät naiset kertoneet kohdanneensa juurikaan hankaluuksia sukupuolensa takia, vaan esteinä saattoivat toimia sellaiset käytännön asiat, kuten taloudelliset resurssit ja kielitaito. Suurimpia ennakkoluuloja ja vastustusta he olivat kohdanneet toisilta maahanmuuttajilta. Joissakin tapauksissa erityisesti maahanmuuttajanaiset olivat suhtautuneet maahanmuuttajataustaisen naisen ehdokkuuteen epäluuloisesti. Yllättävää oli myös se, että haastateltavat eivät olleet juurikaan tehneet yhteistyötä muiden maahanmuuttajaehdokkaiden kanssa, vaan kilpailu samoista äänistä oli kovaa. Aineistoon liittyvät rajoitukset on kuitenkin syytä ottaa huomioon tutkimustuloksia arvioitaessa. Tässä tutkimuksessa korostuvat maahanmuuttajataustaisten naisien kokemukset eikä siinä ole otettu huomioon esimerkiksi puolueen näkökulmaa. Myös sukupuolen ja etnisen taustan vaikutuksesta saataisiin paremmin selvyyttä, jos aiheesta tehtäisiin kvantitatiivista tutkimusta, jossa maahanmuuttajataustaisten naisten ja miesten kokemuksia vertailtaisiin keskenään
  • Isotalo, Veikko (2018)
    At this point, there is still very little European research regarding immigrants’ political participation. Traditionally, immigrants have been perceived as a politically passive group, whereas in this paper, immigrants are seen as politically active agents. In this research, the supply and demand of immigrant-background candidates in the 2017 Helsinki municipal elections is examined. To be classified as an immigrant-background candidate, a candidate’s mother tongue was required to be other than Finnish, Swedish or Sami. In terms of this paper, supply is referred to as political candidates’ demographical, socio-economical characteristics, values and previous political engagements; on the other hand, demand for the candidates is interpreted through the electoral success of these candidates in 2017 Helsinki municipal elections. Data for inspecting the supply-side of candidates was comprised from Ministry of Justice’s election results data set and Yle’s and Helsingin Sanomat’s voting advice applications. Immigrant-background candidates were analyzed through comparison to native Finnish candidates and all the elected candidates with multitude of factors. As data for demand-side analysis, I used geospatial and statistical data, which were created by merging electoral results of Helsinki’s voting districts to the city districts’ population information. In the geographical core support district analysis, immigrant-background candidates’ vote shares were analyzed party-wise, which allowed the comparison of immigrant-background candidates’ success from one party to another. Additionally, linear regression was employed and its results contrasted to geographically weighted regression’s results. Geographically weighted regression was utilized to find geographical patterns with explanatory factors of immigrant-background candidates’ and their parties’ electoral support. Supply-side analysis’ main research findings were following: leftist parties (Left Alliance, SDP, the Greens) mobilized more immigrant-background candidates. Socio-economic status of immigrant-background candidates was found to be similar to the native Finnish candidates’ position which suggests that many immigrant-background candidates were in high socio-economical position relative to their referential groups. More so, immigrant-background candidates participated less in creating their profiles in the voting advice applications, to which one possible explanation could be that parties nominated some immigrant-background candidates merely to diversify their candidate lists. Demand-side analysis revealed that the support for immigrant-background candidates is either strongly connected to their parties’ district-wise support, which is the case for the Greens’ and SDP, where immigrant-background candidates’ vote share was high along their parties’, or conversely, immigrant-background candidates’ vote shares were maximized in districts that were not party’s core support districts, as it was in the case of the National Coalition Party. In the regression models, one detects that the immigrant-background candidates’ district vote shares increased in districts with a large proportional African-background population. In the local regression model, the variable in question became more influential in East Helsinki, which can be interpreted as a possible higher rate of mobilization, i.e. turnout, of some ethnic groups of immigrant-background voters. This is the first study to research immigrant-background candidates’ electoral success in Finland. The future research should focus on this paper’s observations on immigrant-background candidates and their electoral support, because the political influence of these candidates is ought to increase due to increasing immigrant population and the second generation of immigrants reaching the voting age.
  • Haapa-alho, Tomi (2015)
    Tutkimus tarkastelee maahanmuuttajataustaisten lasten käsityksiä kaupunkitilan turvallisuudesta ja turvattomuudesta, ja heidän tapojaan neuvotella turvattomuudesta omassa arjessaan. Käsityksiä kaupunkitilasta lähestytään yksilön ja ympäristön välisenä prosessina, jossa mielenkiinto kohdistuu yksilöllisten tulkintojen ja sosiaalisen ja kulttuurisen kontekstin väliseen vuoropuheluun. Tutkimus on kiinnostunut erityisesti lapsuuden ja maahanmuuttajuuden merkityksistä turvattoman kaupunkitilan neuvotteluissa. Tutkimuksen tarkoituksena tarkastella minkälainen merkitys yhteiskunnassa rakentuvilla puhumisen tavoilla on toisen polven maahanmuuttajalasten minäkuvaan ja ympäristösuhteeseen. Tutkimusaineisto koostuu 12 maahanmuuttajataustaiselle yläasteikäiselle lapselle (8 poikaa, 4 tyttöä) tehdystä puolistrukturoidusta parihaastattelusta. Menetelmiin kuului myös osallistavampi osio, jossa lapset saivat kirjoittaa tai piirtää kuvauksen turvallisesta ja turvattomasta tilanteesta kodin ulkopuolella. Aineisto analysoitiin fenomenologisen tulkinnan (IPA: Interpretative phenomenological analysis) ja aiempaan teoriaan pohjautuvan teemoittelun avulla. Pyrkimyksenä oli tarkastella aineistoa sekä yksilön että sosiaalisen ja kulttuurisen kontekstin näkökulmasta. Turvattomuus osoittautui monisyiseksi ilmiöksi, jossa sekä lasten omilla kokemuksilla ja tulkinnoilla, että sosiaalisella ja kulttuurisella ympäristöllä oli vaikutuksensa turvattomuudesta neuvotteluun. Turvallisuus näyttäytyi lasten kuvauksissa tavallisen arjen ja minuuden jatkumona, jossa vanhemmat, tutut ihmiset ja ympäristöt muodostivat turvallisen arjen puitteet. Turvattomuus näyttäytyi normaalia jatkumoa horjuttavana tekijänä. Käsitykset turvattomuudesta perustuivat vanhempien varoituksiin turvallisuuden määrityksiin, kavereilta kuultuihin kertomuksiin, median luomiin mielikuviin ja omiin kokemuksiin. Turvattomuuden kokeminen kytkeytyi lasten kykyyn neuvotella erilaisten riskien vaarallisuudesta tilannekohtaisesti. Mitä enemmän lapsilla oli omakohtaisia kokemuksia ja käsityksiä paikoista, sitä paremmat kulttuuriset lukutaidot heillä oli neuvotella kaupunkitilan riskeistä. Tutkimus osoittaa turvattomuuden olevan pohjimmiltaan kamppailua kaupunkitilan merkityksistä, jossa yksilön yhteiskunnallisella asemalla ja koetulla haavoittuvuudella on merkitystä. Turvattomuus kytkeytyy yksilön käsitykseen omasta itsestään ja paikastaan yhteisössä. Kulttuurisella kontekstilla ja puhumisen tavoilla on keskeinen merkitys siinä miten lapset muodostavat omaa ympäristösuhdettaan, ja miten vanhemmat arvioivat lastensa turvallista liikkumatilaa kaupungilla.
  • Westerholm, Alma (2016)
    Earlier studies have shown that in Finland immigrant children have on average poorer numeracy skills than native Finnish children. More and more children with immigrant background enter schools so effective means to support their numeracy skills are highly needed. The study explores if immigrant children's early numeracy skills can be supported with an intensive early numeracy intervention programme. A total of ten six-year-old immigrant children participated in the study in a preschool in the metropolitan area. Half of the children had intense training in early numeracy skills during the day in preschool twice a week for about eight weeks. The other half of the children formed a control group who participated in preschool activities as usual. The children's early numeracy skills were measured with Early Numeracy Test (Van Luit, Van de Rijt & Aunio, 2006) as pretest, immediate posttest and delayed posttest. There was also a logbook that was filled during and immediately after the training sessions so that assessment of fidelity would be possible. The participants' background information and level of Finnish skills were asked from the preschool teachers. These pieces of information were used as control variable. The children in the intervention group improved their early numeracy skills during the intervention more than the children in the control group. Especially the effect was seen in understanding mathematical relations. The intervention group performed statistically significantly better in the immediate posttest and the delayed posttest than the control group. In counting skills the results weren't significant. In the Early Numeracy Test (Van Luit, Van de Rijt & Aunio, 2006) as a whole, the intervention group performed significantly better in the immediate posttest, but the gap was not statistically significant in the delayed posttest. This study shows that by supporting immigrant children's early numeracy skills with an evidence-based intervention programme, their skills in understanding mathematical relations improve significantly and permanently. The immigrant children can also get their numeracy skills to the same level with the native Finnish children and so the intervention programme for one can prevent them from dropping out of the school system later.
  • Lehtovaara, Susanna (2015)
    Tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajataustaisten musliminuorten tulevaisuuskuvia. Tutkimuksessa keskitytään nuorten omissa sosiaalisissa ympäristöissä ja naapurustoissa saamiin kokemuksiin ja niiden vaikutuksiin nuorten tulevaisuuskuviin sekä omien mahdollisuuksien tiedostamiseen. Yhteiskunnan tulevaisuuden kehitystä voidaan arvioida kansalaisten tulevaisuuspuheen välityksellä. Tutkimus musliminuorten tulevaisuuskuvista tuo esille myös nuorten kokemuksia syrjinnästä ja rasismista sekä yhteiskunnallisen jäsenyyden saavuttamisesta ja aktiivisen kansalaisuuden roolista nuorten arjessa osana suomalaista yhteiskuntaa. Tutkimuksen tarkoituksena on nostaa maahanmuuttajataustaisten nuorten ajatukset ja kokemukset osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla yhtätoista 14–24 vuotiasta itähelsinkiläistä maahanmuuttajataustaista musliminuorta syksyllä 2014. Nuoret ovat 1,5 ja toisen polven maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisia ja osallistuvat musliminuorille suunnattuun yhdistystoimintaan. Teemahaastatteluista saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Tutkimuksen kautta selvitetään, millaisia tulevaisuuskuvia musliminuoret rakentavat oman sosiaalisen ympäristönsä todellisuudessa, ja millaisena tulevaisuus Suomessa näyttäytyy nuorten kokemusten ja ajatusten kautta. Taustalla on tavoite musliminuorten vahvasta roolista oman todellisuutensa ja tulevaisuutensa suunnan määrittelijöinä. Aineiston perusteella musliminuoret luottavat itseensä ja omiin mahdollisuuksiinsa menestyä suomalaisen yhteiskunnan jäseninä. Nuorten tulevaisuuskuvat ovat positiivisia ja he kokevat pystyvänsä suunnittelemaan ja toteuttamaan omalle tulevaisuudelle asettamiaan tavoitteita. Musliminuoret ovat sisäistäneet yhteiskunnan asettamat haasteet maahanmuuttajataustaisille kansalaisille ja toisaalta tiedostaneet omat vaikutusmahdollisuutensa osana kansalaisyhteiskuntaa, esimerkiksi nuoriso- ja yhdistystoimintaan osallistumisen kautta. Nuoret ovat ahkeria ja haluavat panostaa opiskeluun ja työnsaantiin Suomessa. Samalla he korostavat jokaisen henkilökohtaisia pyrkimyksiä ja tavoitteita sekä positiivisen suhtautumisen ja yritteliäisyyden merkitystä menestymiselle. Maahanmuuttajataustaisten musliminuorten tulevaisuuskuvat ovat transnationaalisia ja nuoret näkevät mahdollisuudet elämälle myös Suomen rajojen ulkopuolella. Tutkimuksen mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa tulisi tukea, arvostaa ja ymmärtää nykyistä paremmin maahanmuuttajataustaisten nuorten halua opiskella, työskennellä ja rakentaa omaa elämää ja arkea Suomessa. Musliminuorille tulisi tarjota yhtäläiset mahdollisuudet tulevaisuuden suunnitteluun ja toteuttamiseen kuin enemmistöön kuuluville nuorille. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten merkitystä tulisi painottaa, sillä he ovat aktiivisia ja merkityksellisiä toimijoita yhteisöissään ja toimivat linkkeinä muslimiyhteisön, nuorten muslimien ja suomalaisen yhteiskunnan välillä.
  • Noori, Marianne (2017)
    This thesis examines what five second-generation immigrants talk about their school choices and educational paths. Immigration-related concepts and theories and studies about young people's resources, educational paths, school success and school choices are as a theoretical framework. The study material is the interview data of five second-generation immigrants. The study material has been produced by Transition and education trajectories of the immigrant youth –research project. The material is read biographically. The biographical abstracts have been written about the second generation immigrants' interviews. The resources are searched from the abstracts. Research questions are: How second-generation immigrants talk about their educational paths and school choices as a part of their lifes? What kind of resources young people use when they make their school choices? Results have shown that, the more resources young people have, the better they can make their school choices. The support and opinions of family members are important for young people. Young people emphasize their own activity when making the school choices. The importance of the practical resources, as well as the resources of habit and practice, are emphasized in young people's speech. Also the resources of meaning and symbol can be found in their speech.