Browsing by Title
Now showing items 14744-14763 of 31169
-
(2023)Emotional education can have an influence on the students overall well-being, academic success and the social atmosphere at school. The National Core Curriculum for Basic Education (2014) recognizes the importance of emotional education in the upbringing of children that aims to educate beneficial members of society with good emotional coping skills. Still the position of emotional education in schools remains somewhat fragmented and the teaching is not yet systematic and preventive. Based on previous research, it could be possible to support the goals of emotional education by integrating emotional coaching into the subject of Mother tongue and literature, when the activity is conscious and the teachers are aware of the potential. The purpose of this thesis is to find out how emotional skills are practiced in the learning materials of Mother tongue and literature, and to describe the possibilities of creative writing and the reading experience as tools for emotional education in elementary school. The research was conducted as a qualitative research utilizing both qualitative and quantitative approaches. The data consisted of 423 tasks from textbooks commonly used in the subject of Mother tongue and literature in Finnish elementary schools, of four different book series. The content of the tasks were described and analyzed using quantitative content analysis. The research results were deepened using a qualitative approach. In the data emotional skills were widely practiced using different types of tasks and also as a part of studying other contents of the subject of Mother tongue and literature. The result supports the idea of effective integration of emotional education into the subject. Emotional skills were often practiced by bringing the subject closer to the students’ inner world with some kind of incentive. Most commonly emotional skills were practiced in creative writing tasks. The use of narrative supporting emotional education was strongly represented in the material, both through the creative writing tasks and in the deconstruction of the reading experience. All emotional skills were practiced while deconstructing the reading experience. Based on the research, the possibilities of these learning materials in supporting emotional education are therefore versatile. The research results show that by being aware of the potential of learning materials it is possible to integrate emotional education in an effective way into the subject of Mother tongue and literature.
-
(2008)This work studied the creative process of musicians. The subject was chosen partly due to the attention given to creativity in social discussion. The approach was material-based, because during the work it became clear that the theoretical models describing the creative process in general did not provide adequate tools for the examination of musical creation. In this study, the creative process was defined as a process, which generated a work found by the musician novel to him or her. There were two principal research questions: 1) How does the creative process of musicians progress? 2) What makes a process creative? The main emphasis was on the first question, because the study aimed at modeling the creative process of musicians. The material for this study was collected by interviewing five professional musicians, each qualified by an expert of music to be creative. The interviews were thematically linked with each musician's recently implemented creative process. The work generated in the process was used as a stimulant in the interview. The main themes of the interview dealt with the musician's concrete action, cognitive functioning and affective experience during the process. Secondary themes included his or her goals as well as the factors that enhanced or inhibited the process. A material-based analysis was made of the interviews. The conceptualization and modelling of the creative process was founded on a phenomenological-hermeneutic interpretation. In addition to the primary interviews, also supplementary interviews were made in order to ensure that the description of the musician was understood correctly. Further supplementary interviews were made when the material was analyzed and results were deduced. This aimed at increasing the reliability of interpretations and conclusions. The study resulted in a four-level model representing the progress of a creative process. The levels were defined by means of the conception of state. The levels used in defining the process were 1) the state determining the potential of the process, 2) the state delimiting the process, 3) the state orienting the process, and 4) the state determined by the process. The progress of the process was described as changes taking place in the state. It was discovered that the factors having an effect on the creativity of the process were the dynamism of the process, the musician's work in relation to his or her inner standard and the impulses that caused variation in the musician's thinking. The interview method used in this study proved to be a very suitable tool in an examination of a creative process. Thus it may well be applicable in other research contexts associated with creative processes. The outcome of this study, the model of the progress of a creative process, should also provide a feasible basis for the examination of different kinds of creative processes. It enables a comprehensive examination of a creative process, simultaneously justifying the dynamic nature of the process.
-
(2020)Objectives. The purpose of this study is to describe the progress of the Invention project and to explain the primary embodied design actions and verbal embodied design actions that emerged from the Invention project. The inventive project and creative problem-solving skills involve different phases, and the brainstorming phase is more relevant to the building of knowledge. For this reason, this study investigates the occurrence of ideas during the time of the invention project. The role of the teacher has been and will be changing. In inventive pro-jects, the teacher has many different roles, but primarily as a supporter of learning, but also as a mentor, supervisor and facilitator. This study investigated the amount of scaffolding needed by groups in the Invention project. The research questions are: 1. How does the Invention project proceed and what design-related activities are involved in a process? 2. How does the Invention project support the teaching of creativity and problem-solving skills? 3.Scaffolding and it´s appearance in the Invention project? Methods. The research data was collected in early 2017 from one primary school in the Hel-sinki region. A total of 18 students and 6 teachers participated in the study. The data was col-lected by videotaping lessons from the Invention project. Teachers' reflective diaries were also included. The videos were rated by ELAN - Linguistic Annotator 5.4. The data produced by which was exported to Excel. In Excel, the material was color coded and resulted in a visual description of the data, progress rug. Results and conclusions. The students were very committed to the invention project and there were few non-task-related activities. Primary embodied design activities were largely in accordance with the structure and theme of the lesson. The ideas were not only present dur-ing the idea phase, but throughout the project. This reflects the starting point for building and creating knowledge throughout the project, not just in the early stages of the project. Scaf-folding was highly needed, and this should be taken into consideration when designing in-ventive projects. In this study, pair mentoring and placement of groups according to skill lev-els were used to control the need for guidance.
-
(2022)Our society and its technology are evolving rapidly and therefore schools are getting new tools and materials to use in their teaching. In addition to the development of technology, teaching methods are also evolving and changing. The rapid development of our society has brought to the forefront the already known ability, creativity. Creativity is an important aspect of development of new innovations and has also been said to be a revitalizing part of the national economy (Malmelin & Poutanen 2017). The purpose of this master’s thesis is to present the experiences and views of primary school teachers on the use of tablet devices in music education in general and also in terms of creative learning and creative production of music. The study was conducted as a qualitative study using thematic interviews. Six primary school teachers participated in the interviews and the interviews were conducted remotely using the ZOOM-communication service due to Covid-19. A phenomenographic research approach was chosen as the research approach, and content analysis served as a means of analysis. Previous research on creativity, creative learning, creative production of music and music technology was used as a theoretical frame of reference. For the purposes of this study, music technology referred to tablet devices and their applications. In addition, the contents of POPS (2014) regarding music teaching were highlighted in the study. The study found that students get excited and motivated to music education in a different way as they get to take advantage of tablet devices. Interviewees indicated that they use tablet devices to teach music, but there could be more use of the tablet device. Interviewees who mentioned that tablet devices could be used more could say that it is not always possible to get them for music education. In addition, the size of the classes was mentioned as a challenge. However, the use of tablets was seen by interviewees as a fruitful tool for creative learning and creative production of music.
-
(2021)Aims. Technology education in the first grades of primary school should be taught to the world of children’s experience because experiential learning has been shown to promote learning and the uptake of broad-based future skills. Creativity is utilized a lot in teaching that supports the experiential world of young children. Only little research has been done on the utilization of creativity in first-grade technology education in primary school. The aim of this study is to raise awareness of creative technology, education in the first grades of primary school and open up creative activities in technology dimensions. The aim of the study was to get an overview of creative technology education process and the occurrence of technology dimensions during that process. Methods. The research material was collected in the spring of 2021 during a project aimed at all first-graders in Finland. The project called Tämä Toimii! is developed by the Technology industry (2020). One class of 19 students and a teacher participated in this study. The class was from a medium-sized school in a medium-sized city of Kymenlaakso. The research material was collected using the teacher's notes, the researcher's direct observation and video recordings. The material was analyzed using the electronic Atlas.ti qualitative material content analysis program. Results and conclusions. The research results were presented using a Process-Rug analysis. A technology education project aimed at the first grades of primary school promoted the technological knowledge and skills of young pupils. As a result students developed a wide range of future skills. The technology dimensions were strongly present throughout the entity. Based on the research results, creative technology education that supports the world of experience and includes technological dimensions promotes the development of wide-ranging skills of young students.
-
(2015)The financial crisis has strongly reflected the Finnish industrial structure. The economic downturn and the competition between enterprises has caused major structural reforms in the Finnish business market. Business activities and production facilities have been shut down or moved elsewhere. This has affected extensively the structural change areas, when the number of available jobs and local companies has decreased. The Ministry of Employment and the Economy created in 2007 an abrupt structural change model to help structural change regions, where a large company or industry has suddenly ceased operation and where workers are threatened with unemployment. The thesis has two main aims. The first is to find out, based on five regional case studies, what kind of experience the regional public actors have of the abrupt structural change model. The other aim is to clarify the public sector network and -structure in the structural change areas, as well as their power relationship and task division. As a result, the aim of the thesis is to create development proposals for the abrupt structural change model. The theoretical framework was based on the structural changes in general and on how creative destruction effects the regional and industrial survival in times of economic downturn. This perspective shows that regions and industries have to be innovative enough to survive the structural changes. The main aspect was on how public authorities try to affect the abrupt structural change areas and their industrial development, and how this effects creative destruction. The theoretical framework for regional development was cluster theory, whereby it was understood that regions which had diverse economic structure were able to protect themselves from regional changes better than regions which had one-sided economic structure. The thesis was made with qualitative research, where the methodological aspect was structuralistic regional geography. The material was collected from nine specialist interviews. The collected data was analyzed with qualitative evaluative research as well as with qualitative network analysis. The outcome was that the regional public sector network was based on regional development actors. The city, it's development or business corporation and the center for Economic Development, Transport and Environment, formed the active network for regional developmental work in structural change areas. The divisions of task were based on regional development law. The regional public sector actors' experiments of the abrupt structural change model turned out to be very similar between the five case studies. The expectations and difficulties faced in the experiments were found to be similar between the cases. All in all, the research areas have coped well with the structural change. The regional development activities started in the areas have developed the regions' main industries and also in some cases regional cluster development. The effect of creative destruction occurred in the case regions industries as new innovative production methods.
-
(2016)Aims. The present national core curriculum of Finnish comprehensive school highlights creative music making, such as improvising and composing, as one of the main contents and aims of music education. Firstly, the primary aim of this research is to study how music teachers conceptualize creative music making and what kind of meanings they give for creative music making in elementary school context. Secondly, the study explores what are teachers' perceptions of their qualifications on teaching creative music making, and where they view that the qualifications originated from. Finally, the study finds out what kind of support are teachers getting for teaching creative music making, and what kind of obstacles are preventing them from teaching creative music making. Methodology. This research is a qualitative case study. It is based on five thematic interviews with teachers who teach music in elementary school. The analysis of the data includes features from content analysis and fenomenographic analysis. Results and conclusions. The interviewees expressed diverse conceptions about creative music making and their conceptions were similar to the forms of creative music making highlighted in previous literature and theory. The interviewees were able to adapt the exercises for different age levels. Furthermore, they experienced creative music making as a meaningful part of music education for multiple reasons. According to the interviewees, creative music making improved learning skills, joy of learning and skills of thought. It also strengthen the active role and creative self-expression of the pupil. Interviewees also highlighted the transfer effect of the creative music making. It was also experienced meaningful for grouping and developing social atmosphere. However, all the interviewees experienced their qualification for teaching creative music making at least partially insufficient. Qualifications were more often originated from hobbies and from prior work experience than from university education. Almost all of the interviewees experienced that new teaching material and updating training is needed. In addition, the interviewees experienced that the lack of resources in time, environment and equipment were obstacles for teaching creative music making. Also, the competence of the teachers and group related factors were seen as obstacles for creative music making. The study highlights that there is a need to pay more attention to the material and time resources as well as to teachers receiving better university level training for teaching creative music.
-
(2021)Sydänsiirtoja ja sydämen apupumppuja käytetään hoitona loppuvaiheen sydänsairaille potilaille, joille ei muuta hoitoa ole tarjottavissa. Sydänsiirteiden hyljintäreaktioiden toteamisessa ”kultainen standardi” on tällä hetkellä sydänlihaksesta otettava koepala tietyn protokollan mukaan. Sydänlihaskoepalan otto on kajoava toimenpide, johon voi liittyä komplikaatioita. Sydänsiirteen hyljinnän toteamista varten on kehitteillä useita seuranta merkkiaineita. Tässä tutkielmassa käsitellään yhtä merkkiainetta, joka on luovuttajaperäinen soluvapaa DNA. Luovuttajaperäinen soluvapaa DNA voidaan eristää verinäytteestä, ja sen pitoisuuden on osoitettu nousevan akuutin hyljinnän yhteydessä. (1–4) Tutkielmassa on mukana 21 potilasta, joille on tehty sydämensiirto Helsingin yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimuspotilaita seurattiin 12 kuukautta. Tutkimuksen aikana tutkimukseen osallistuneita hoidettiin kliinisen protokollan mukaisesti. Jokaisen koepalan oton yhteydessä otettiin ylimääräinen verinäyte luovuttajaperäisen soluvapaan DNA:n pitoisuuden määrittämistä varten. Tähän tutkimukseen osallistuneiden potilaiden ennalta suunniteltu koepalan otto aikataulu: 2,4,6,8,10,12 viikkoa ja 4,5,6,8,10,12 kuukautta siirron jälkeen. Lisäksi otetaan kaksi verinäytettä: 1) kokoverinäyte, joka kerätään sekä luovuttajalta että vastaanottajalta DNA-sekvensointia varten, 2) 24 tuntia siirron jälkeen otetaan verinäyte, josta katsotaan luovuttajaperäistä soluvapaan DNA:n pitoisuutta. Tutkielmassa vastaanottajan verinäytteistä määritettiin luovuttajaperäisen soluvapaan DNA:n osuus kokoveren soluvapaasta DNA:sta. Lisäksi, joka aikapisteessä otettiin sydänlihaskoepala. Sydänlihaskoepalojen patologin luokituksien mukaan vertailtiin luovuttajaperäisen soluvapaan DNA:n pitoisuuksia ilman hyljintäreaktiota otetuista näytteissä sekä hyljinnän aikana otetuista näytteistä. Tutkielman perusteella ei voitu osoittaa luovuttajaperäisen soluvapaan DNA:n pitoisuuden nousua hyljintäreaktion yhteydessä. Aineiston koko ja hyljintäreaktioiden määrä huomioiden tarvitaan kuitenkin jatkotutkimuksia ennen kuin voidaan olla varmoja tämän tutkielman tuloksista.
-
(2018)The purpose of my research is to achieve as wide description of creativity as possible in the viewpoint of the students of Basic Art Education in Arts and Crafts. Creativity was seen to consist of four areas, which were creative person, creative process, creative product and creative environment. In this study these basic elements of creativity were seen in the perspective of crafts. In the theoretical framework the areas of creativity were linked with the whole system based theory of creativity, self-determination of the person, design and making of the product process and models of the creative process and product. The research question was: how the students of Basic Art Education in Arts and Crafts define creativity. By more specified questions the creativity was studied from the viewpoint of its four elements. The research was a qualitative case study and the data was gathered by interviewing six adult students who studied in advanced level of Basic Art Education in Arts and Crafts studies in Valkeakoski Lifelong Learning Centre. The method of the interview was half structured theme interview. The interviewees were free to tell about their experiences guided by appropriate questions. The method of analysing was a theory guided content analysis. Creativity was seen as self-expression and problem solving where open questions in the task giving gave the best possible starting point to creativity. Creativity needed inner motivation. This way the student felt the task inspiring and it was joy to work by one’s own free will. Creative craft making was seen to increase wellbeing and served as mental resources. The students felt that good skills helped their working. Typical to creativity was that the product developed and changed throughout the working process. In addition, creativity showed as a personal and aesthetic product by which one could express own experiences and feelings. The students wanted the craft product to be functional, come in handy and been properly made. Supporting, confidential and positive atmosphere in the group was seen to improve the creativity. Absence of competition, stress given by evaluation and time limits had a positive impact on creativity. By the results the positive attitude of the teacher rose into a crucial role. Inspiration and a real interest towards the students and an allowing attitude was seen to encourage into creativity. The teacher was seen to sustain the inclusive and communal working ethos and its impact to motivation and creativity was important. Creativity is a diverse phenomenon which includes features connected to personal qualities, process, product and the environment which all are connected to each other. Inner motivated person can work experimentally in a supportive and permissive atmosphere and the result is a personal craft product. Although the results give an example of a small group’s conceptions of creativity, they can be applied into craft as a hobby or craft in basic education in order to improve and promote creativity of the students.
-
(2019)Tutkielmassa käsitellään Pohjoisen Song-kauden luomisprosessin ideat. Työ on luonteeltaan kirjallisuuden katsaus, jossa käsitellään taidehistoriallisia lähteitä, esimerkiksi joidenkin oppineiden ajatuksia. Näistä kuuluisimmista edustajista ja teoreetikoista oli Su Shi tai Su Dongpo (苏轼1037-1101). Työssäni pohditaan spontaanisuuteen, ekspressiivisyyteen ja luovuuteen liittyviä ideoita, joita oppineet hyödynsivät taidearvosteluissaan. Myös Pohjoisen Song-dynastian hovin ideat on käsitelty, esimerkiksi, taiteilija Guo Xin (郭熙 1000–1090) tekstin ”Metsien ja virtojen ylevä viesti” ideat maisemamaalauksesta, joka löytyy käännöksenä suomeksi. Myös Pohjoisen Song-kauden keisari Huizongin （宋徽宗 tai 赵佶1082–1135）hovissa koottu maalaustaiteen kokoelma "Xuanhe huapu" (宣和画谱), jossa maalauksien listan lisäksi on johdanto jokaisesta taiteenlajista ja sen tavoitteista. Tutkielmassa tarkastellaan myös Kiinassa tärkeää ideaa oman tyylin kehittämisestä oppimalla ja jäljentämällä, eli miten voi kehittää tyyliään oman ilmaisun välineeksi. Siinä kohdalla katsotaan Ming kauden teoreettikon Dong Qichangin (董其昌 1555–1636) ideat jäljentämisestä ja luovuudesta. Tutkielmassa tarkastellaan myös eri Kiinan taiteen tutkijoiden artikeleita Song-dynastian taiteesta englannin ja kiinan kielissä. Luovuuden ja jäljentämisen ideat käsitellään kahden maalaamisen tyylien opposition kautta: toinen tyyli on, spontaani tyyli, joka oli oppineiden (文人) maalaamisen tyyli, ja toinen realistisempi tyyli, joka oli hovissa suosittu tyyli. Nykyään nämä kaksi suuntaa ovat eriytyneet kahdeksi eri tyyliksi: xieyi-maalaus（写意, ”piirtää ajatus”）ja ”pikkutarkka” gongbi-tyyli (工笔, ”taidokas sivellintyö”). Työssä käsitellään myös esimerkit oppineiden ja hovin maalaustaiteilijoiden teoksista. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Millaiset käsityksiä luovuudesta Kiinassa oli tänä aikana ja miten ne liittyivät oppineiden spontaaniin tyyliin? 2) Oppineiden spontaanin tyylin näkökulmasta: nähtiinkö realistisempi tyyli täysin arvottomana todellisuuden jäljentämisenä? 3) Mikä yhteys ja millaisia uusia mahdollisuuksia tuli runouden ja maalaustaiteen sulautuessa yhteen? Millaisen uuden tilan se luo ilmaisuun? 4) Voidaanko luovuus ymmärtää yksilön ilmaisuna? Tai miten luovuus voidaan ymmärtää tässä kontekstissa? Tutkielman perusteella voidaan havaita, että Pohjoisen Song-kauden aikana vallitsivat seuraavat ideat luovuudesta: nähtyjen muotojen integroituminen sisäiseen kokemukseen, ja ilmaisu maalauksessa; näkemisen laajentaminen mielikuvituksen avulla; oppiminen jäljentämällä entisten taiteilijoiden töitä ja tyylejä, mutta etsimällä siinä muutoksen mahdollisuudet ja näin kehittämällä oman tyylin. Kyky välittää luonnonilmiöt ja omat ideat ja tunteet taiteen kautta vastuussa hetkiseen. Hovin realistisempi tyyli oli pyrkinyt todellisuuden objektiiviseen kuvaamiseen, mutta samalla siinä oli mahdollisuudet luovuuteen – varsinkin kohteen valinta oli tärkeä. Sopivan kohteen valinta oli tärkeä symbolisen merkityksen vuoksi, ja joskus se oli uudenlainen valinta, joka perustui perinteen tulkintaan ja oli väline omien tunteiden ilmaisemiseen. Kolmantena seikkana pitää huomioida mahdollisuudet, jotka oli antanut Song-kaudella tapahtunut runouden ja maalaustaiteen yhteensulautuminen. Runon kirjoittaminen maalauksen pinnalle antoi uuden ulottuvuuden maalaukseen, jossa on voitu ilmaista abstraktimmat ideat eli ajan ja muutoksien ilmaisemisen mahdollisuus, mikä auttoi tuomaan esiin kokonaisvaltaisemman kuvan maalausajankohtana eletystä hetkestä, sellaisena kuin se on koettu taitelijan mielessä. Ideat luovuudesta, kuten tässä tutkielmassa havainnoidaan, liittyivät paljon sisäisen kokemuksen kuvaamiseen, hetken välittämiseen ja oman persoonan ilmaisemiseen.
-
(2019)The purpose of this research is to study preschool childrens play as a field of creativity. The emphasis is on creativity, which is outlined from an individual-centered, systemic and developmental perspective. The importance of free play is seen for the purpose of serving its development task. Although the importance of play is generally recognized, the field of education requires a deeper theoretical understanding of how it can be supported more effectively. The study's interpretative framework is social constructivism, which is directed to the linguistic construction of meanings. The point of interest is what meanings are shared in the play, how the play is being constructed, and what kind of field childrens play is for creativity. The material of the study was videoed play of children aged 3-5 years and it was collected in a kindergarten in Vantaa, Finland, in the spring of 2017. The plays were videotaped in the childrens normal play environment, and a few objects were introduced for the purpose of research, and the application of which was part of the research. The analysis was carried out as an analysis of the content of the playspeech. The content and functions of the spoken language were studied, as well as the episodic structure of the play. According to the results, childrens play appeared as a two-level functional and interactive entity, in which the outer "concrete worlds level" was at the service of the inner "imagination worlds level". Smoothness of play was the central aim in action. Creativity appeared as experimenting together in the play, and previously learned and new experiences intertwined in a constructed and ever-reconstructing world of play. The play was mainly based on describing, naming, and expressing new ideas and its structure was episodic. These "building materials" of play were based on personal experiences, and on new ideas available in the play.
-
(2014)Luovuutta on tutkittu paljon, mutta luovuuden olemuksesta ja määritelmästä ollaan edelleen montaa mieltä. Luovuus voidaan hahmottaa esimerkiksi yksilön ominaisuutena, prosessina tai tuotteen ominaisuutena. Lisäksi luovuus voidaan sijoittaa yksilöjen ohella ryhmiin, organisaatioihin tai systeemeihin. Luovuutta pidetään toisaalta hallittavana ja ohjattavana ilmiönä, mutta toisaalta siihen sisältyy myös paljon selittämätöntä, hallitsematonta ja jopa pyhääkin. Kaiken kaikkiaan luovuus näyttäytyy monimutkaisena ilmiönä, jota on vaikea tavoittaa tai mallintaa. Luovuuden tutkimuksessa on tähän saakka keskitytty selvittämään esimerkiksi erilaisten persoonallisuuspiirteiden, ryhmän ominaisuuksien ja olosuhteiden yhteyttä luovuuteen. Kvalitatiivista tutkimusta luovuudesta on tehty varsin vähän. Tässä tutkimuksessa luovuutta lähestyttiin kvalitatiivisesti, yksilön kokemuksen sekä sitä organisoivien periaatteiden näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, millaisten eri kehysten avulla luovuuden ja luovan työskentelyn kokemukset aikakauslehden toimituksen jokapäiväisessä työskentelyssä organisoituvat. Tavoitteena oli myös valottaa sitä, millaisia luovuuskäsityksiä eri kehyksiin sisältyy ja miten nämä heijastavat luovuuden tutkimuksessa ja kirjallisuudessa tähän mennessä esiintyneitä erilaisia luovuuskäsityksiä. Lähestymistapana tutkimuksessa käytettiin Erving Goffmanin kehysanalyysia. Aineiston keruussa käytettiin avaintapahtumamenetelmää, joka pureutuu kohderyhmän kokemukseen ja tulkintaan kiinnostuksen kohteena olevasta spesifisestä tilanteesta. Tutkimus tehtiin sähköisenä lomakekyselynä Suomen kolmen suurimman aikakauslehtiä kustantavan yrityksen henkilöstön keskuudessa, ja vastaajia oli 76. Tutkimuksen aineistona olivat vastaajien kuvaukset tilanteista, joissa heidän oma tai heidän tiiminsä luova työskentely on joko onnistunut erityisen hyvin tai estynyt. Tutkimuksessa löydettiin kolme erilaista kehystä, joiden kautta luovuus ja luova työskentely aikakauslehden toimituksessa hahmotetaan: arjesta irrottautumisen kehys, projektikehys ja itsensä toteuttamisen kehys. Kehykset edustavat keskenään jossain määrin erilaisia luovuuskäsityksiä. Näitä kehyksiä käytetään luovassa työskentelyssä rinnakkain ja niiden välillä myös vuorotellaan luontevasti. Sitä, mitä kehystä luovassa työskentelyssä kulloinkin sovelletaan, ohjaavat esimerkiksi työskentelyn taustalla vaikuttavat motivaattorit sekä se, missä määrin 'villiä' ideointia tilanteessa vaaditaan. Tutkimus toi esiin myös eri kehyksiin liittyviä normeja, joiden rikkominen murtaa kehyksen ja näin estää luovan työskentelyn jatkumisen. Tutkimus auttaa osaltaan ymmärtämään luovuutta ja luovaa työskentelyä organisaatiokontekstissa ja palvelee niin akateemisen tutkimuksen eteenpäin viemistä kuin käytännön kehitystyötä luovuuden johtamiseksi ja vaalimiseksi organisaatioissa.
-
(2017)Recent international comparative studies have shown that the participation of the Finnish school children is weak. At the same time young citizens' social passivity has been an issue in the public debate. Research findings indicate that methods of civic education has been mainly adult organized. That is why the new National Core Curriculum (2014) highlights strongly student's agency and participation. Uutisluokka Project was started to promote children's social participation in media. This research studied children's agency and participation in that project. Children have chosen topics based on their personal interest and produced news shared in the social media and YLE websites. Children rarely get an opportunity to shape images of childhood produced by public media. However in the Uutisluokka project children themselves were shaping the discourse of childhood and constructed their own version of it. The audiovisual research data consisted of news reports and texts created by children, published in the Internet. Six media texts were taken in to a closer analysis. Content analysis was used as a research method and as a starting point which opened up possibilities thinking data with theory. The research question was how resistance was constructed in children's media texts. This study was based on sociologically oriented childhood studies where the participation was approached from the child's perspective. In children's texts multidimensional image of a child citizen was produced. Critical citizenship manifested as a resistance towards adult control as well as a need for protection. Resistance was manifested both implicitly and explicitly. As news reporters children commented critically on several school practises and the way school was run. Personality came out in these texts more than in every day school life. Responsibility, that The New National Core Curriculum highlights, was performed well. However, the role of autonomous self-guided student was also questioned. The ability of schools to apply current data on social issues was criticized. News reports functioned as a starting point of dialogue between children and adults. Power positions at school did not always allow equal discussion but the reporter role gave the children new subject positions. Finally, this study summarizes the practises that support or hinder children's agency at school. It's important that children may define their own citizenship. In public discussion there has not been room for that even though children's participation has more and more become a responsibility instead of a right.
-
(2012)Tutkimuksessa tarkastellaan hedelmöityshoitoja, jotka ovat osa yhä useamman lapsettoman elämää. Hedelmöityshoidot siirtävät lisääntymisen intiimeistä perhesuhteista klinikoille: osaksi lääketieteellisiä käytäntöjä ja liiketoimintaa. Tutkimuskohteena on hedelmöityshoidot ruumiillisena ja teknisenä inhimillisen elämän muotona. Tutkielman aineisto koostuu hedelmöityshoitoja käsittelevistä valistusteksteistä – materiaalista, jota suomalaisilla hedelmöityshoitoklinikoilla 2010-luvulla jaetaan tutkimuksia tai hoitoja suunnitteleville. Aineisto sisältää myös keskeisimmät aihetta käsittelevät suomenkieliset internetsivut. Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa uutta tietoa siitä, miksi hedelmöityshoidot ovat niin tärkeä lapsettomuuden ratkaisukeino. Tutkielmassa vastataan kysymykseen: miten hedelmöityshoitojen ensisijainen asema lapsettomuuden ratkaisuvaihtoehtona oikeutetaan. Tutkimuksen teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat perustuvat ranskalaisen filosofin, antropologin ja tieteen- ja teknologiantutkijan Bruno Latourin ajatteluun. Tutkimuksessa Latourin ajatteluun – ja erityisesti verkoston käsitteeseen – yhdistetään Charis Thompsonilta lainattu ontologisen koreografian käsite. Hedelmöityshoidot kokoavat yhteen erilaisia asioita: injektioneuloja, lääkeaineita, sukusoluja, hedelmöitysmaljoja, lämpökaappeja, mikroskooppeja, ultraäänilaitteita, raskaustestejä, lääkäreitä, hoitajia, asiakkaita, potilaita ja sukusolujen luovuttajia. Jotta hedelmöityshoitojen tavoitteena oleva onnistunut raskaus olisi mahdollinen, täytyy näiden asioiden liittyä yhteen juuri tietyllä tavalla: in vitro -toiminnot synkronisoidaan aina lääkityn tai tarkkaillun naisruumiin reproduktioprosesseihin. Verkoston käsite viittaa tällaiseen eriluontoisten asioiden kokoonpanoon ja ontologinen koreografia sen dynaamiseen toimintamekanismiin: erilaisten asioiden yhdistymiseen ja liikkeeseen yhdessä. Näiden käsitteiden avulla tutkielmassa jäljitetään hedelmöityshoitojen oikeuttamisen koreografioita. Tutkimuksen tuloksena esitetään, että hedelmöityshoitoja tarjotaan ratkaisuna ensisijaisesti heteroparin fysiologisista syistä johtuvaan lapsettomuuteen. Lapsettomuus lääketieteellistyy, kun se juurtuu heikentyneen hedelmällisyyden diagnoosiin ja diagnoosin mahdollistavaan tekniikkaan. Koska lapsettomuus määrittyy heteroparin ruumiilliseksi kyvyttömyydeksi, tulee lapsettomuuden fysiologian hoitamisesta itseisarvo – riippumatta siitä, johtavatko hoidot lapsen syntymään. Hedelmöityshoitojen voimakas ensisijaistuminen suhteessa lapsettomuuden ei-lääketieteellisiin ratkaisuihin on yhteiskunnallisesti merkittävä tutkimustulos. Koska hedelmöityshoidot kuitenkin ovat raskaita, vaatii niissä jaksaminen hoidoissa käyviltä henkisiä ja fyysisiä ponnisteluja. Lapsettomuuden fysiologian ympärille rakentuu näin kokonainen elämänkäytäntö. Käytännön mukaisesti eläminen – siis hedelmöityshoidoissa käyminen – vaatii erityisten elämäntaitojen omaksumista: itsensä tarkkailua, epävarmuuden sietokykyä, pitkäjänteisyyttä suhteessa hoitojen tuloksiin ja rakentavaa suhtautumista hoitojen sivuoireisiin. Vaikka hoidoissa käyminen voi olla raskasta, määrittyvät hedelmöityshoidot kuitenkin luonnolliseksi tavaksi kiertää lisääntymiselimistön rajoitteita eli mahdollistaa onnistunut raskaus hedelmättömyyden ongelmasta huolimatta. Hoitomenetelmät toteutetaan lisääntymiselimistön luonnollisia prosesseja avustamalla ja luontoa jäljittelemällä. Myös vanhemman ja hoidoilla syntyneen lapsen välinen side jäljittelee geneettistä sukulaisuutta, vaikka hoidoissa käytettäisiin luovutettuja sukusoluja. Hedelmöityshoidot määrittyvätkin itse asiassa teknologiaksi, joka luonnollistaa patologisen hedelmättömyyden hedelmällisyydeksi. Lääketieteellis-teknologisen intervention luonnollisuudesta huolimatta hoitoihin liittyy kuitenkin jännitteitä. Tutkielman perusteella jännitteet koskevat erityisesti ihmisalkioiden kaksoisroolia inhimillisinä entiteetteinä ja objekteina, hoitojen avulla syntyneiden lasten terveyttä sekä lapsettomien parien auttamista osana yksityistä liiketoimintaa. Nämä asiat vaativat valistukselta erityistä huomiota ja hienotunteisuutta. Aiemmissa tutkimuksissa hedelmöityshoitojen tunnuspiirteeksi on nostettu ristiriitaisuus. Tämän tutkielman keskeinen tulos kuitenkin on, että leimallisinta hedelmöityshoitoverkostolle on joustavuus. Joustavuus kuvaa verkostossa käytyjä neuvotteluja ratkaisua vaativasta ongelmasta, hoitojen lupauksista, menetelmien luonnollisuudesta ja ilmiön jännitteistä. Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, että paradoksaalisesti hedelmöityshoidoissa on kyse paljosta muustakin kuin lapsen saamisesta. Lupaus lapsesta on myös lupaus lisääntymisbiologian hoitamisesta, elämisen taidosta, luonnolliseksi lääkitystä ruumiista ja lääketieteellis-teknisestä avusta. Hedelmöityshoidot ovat itsestään selvin ratkaisu lapsettomuuteen, koska niillä tehdään paljon muutakin kuin lapsia: hoidetaan ja luonnollistetaan heikentyneen hedelmällisyyden rasittamia ruumiinprosesseja, saatetaan elämäntaitoon, jäljitellään luontoa ja sukulaisuuden geneettisiä siteitä sekä huolehditaan alkioista, lapsista ja hoidoissa käyvistä.
-
(2020)Tutkielmassa kuvataan valtionhallinnossa vuosina 2017¬–2019 toteutettua yhteisen verkko-oppimisalustan eOppivan kehittämistä ja sen sovittamista osaksi virastojen henkilöstön osaamisen kehittämisen käytäntöjä. Tutkielmassa tarkastellaan toteutetaanko eOppivan hyödyntämistä virastoissa samankaltaisin periaattein ja muodostuuko eOppivan hyödyntämisessä yhdenmukaisia vai erilaisia käytäntöjä. Samalla tavoitteena on ymmärtää virastojen toimintaympäristön vaikutukset eOppivan hyödyntämiseen. Tutkimuskohdetta lähestytään skandinaavisen institutionalismin viitekehyksen siihen ja kuuluvan tulkinnan (translation) käsitteen avulla. Tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena, jossa on hyödynnetty olemassa olevaa dokumenttiaineistoa sekä kerätty aineistoa virastoista kirjoituspyynnöllä ja haastatteluilla. Kerätty aineisto kattaa 14 virastoa. Tutkimusaineisto on analysoitu käyttämällä teorialähtöistä sisällönanalyysia, jossa on hyödynnetty skandinaavisen institutionalismin tutkimuksen pääkategorioita. Valtionhallintotasolla toteutettu eOppivan kehittäminen näyttäytyi tutkielmassa ohjattuna ja kontrolloituna toimintana, jonka taustalla vaikuttivat strategiset tavoitteet. Kehittämisessä hyödynnettiin kollektiivisen ymmärryksen muodostamista, mikä tuki verkko-oppimisen idean materialisointia ja kontekstualisointia. Tulkintatyön lopputuloksena syntyi omaleimainen eOppiva-konsepti. eOppiva osoittautui virastoille merkitykselliseksi ja virastoilla oli halukkuutta hyödyntää uutta yhteistä välinettä. Samaan aikaan tulokset viittaavat siihen, ettei valtionhallintoon ole vielä muodostunut yhtenäistä käsitystä verkko-oppimisen hyödyntämisen tavoista ja tavoitteista. Tulokset korostavat virastojen roolia uuden toimintatavan sovittamisessa osaksi paikallisia käytäntöjä. eOppivan hyödyntämisessä virastoja ohjasivat käytännölliset motiivit ja hyödyntämistä tehtiin suhteessa toimintaympäristön luomiin edellytyksiin ja ehtoihin. Tämän johdosta eOppiva sai eri virastoissa erilaisia merkityksiä. Vaikka eOppiva oli valtionhallinnon tarpeisiin kehitetty, edellytti sen vaikuttava hyödyntäminen kontekstualisointia kunkin viraston toimintaympäristöön. Virastot sovittivat eOppivaa osaksi toimintaansa samankaltaisin keinoin. Yhteinen väline loi yhdenmukaisia käytäntöjä, mutta lähempi tarkastelu toi esille virastokohtaista vaihtelua.
-
(2021)There is an increasing demand for protein production as the population of world keeps growing. Lupins are leguminous plants that grow well in different climates and can bind atmospheric nitrogen to the soil. Lupins have good nutritional value and high protein content. Extrusion is a widely used processing method to modify plant proteins and when water content is 40–70% the process is called wet extrusion. The aim of this study was to make a plant protein based extrudate from lupin isolate, concentrate and flour that has a fibrous structure and study the effects of different process variables to response variables. In this study split-plot Box-Behnken design was used, and the independent variables were the content of lupin protein isolate in the isolate-concentrate mixture (LPI, 30, 50, 70%), temperature of the cooling die (TCD, 40, 60, 80 °C) and water content of the mass (WC, 45, 50, 55%). Lupin flour content was kept constant. Response variables were torque, pressure, and different structural and color properties of the extrudates. The results were analyzed using multiple linear regression and partial least squares regression. It was possible to make a lupin protein based fibrous extrudate and all the samples had nice fibrous structure. WC had statistically significant negative effect on torque, pressure, and most of the structural properties and positive effect on water holding capacity and L* and b* values. LPI has milder effect on most of the same response variables excluding pressure, cutting strengths and water holding capacity, while TCD had only slight effect on response variables. The fibrous structure was achieved only when lupin flour was added to the mixture. Extrudates with the lowest WC had relatively hard structure and WC from 50–55% produced softer extrudates. Increasing WC lowered the viscosity of the mass and lead to less texturized protein structure. Extrudates had nice color and mild taste. Lupin seems to be a potential ingredient for future texturized plant protein products.
-
(2010)Hammaslääkärin työ on staattista ja työasennot usein epäergonomisia aiheuttaen rasitusvammoja ja jopa ennenaikaista eläköitymistä. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten luppien käyttö vaikuttaa hammaslääketieteen opiskelijoiden työskentelyergonomiaan, -nopeuteen ja -tarkkuuteen. Tutkimukseen osallistui kuusi hammaslääketieteenopiskelijaa, soveltuvuuskriteereinä kokemattomuus luppien käytössä kliinisessä työssä sekä hyvä näöntarkkuus ilman optista korjausta. Koehenkilöt poistivat täytteen kahdesta frasaco-hampaasta: toisesta käyttäen pelkkiä suojalaseja ja toisesta käyttäen myös luppeja. Suoritus kuvattiin videokameralla ja materiaali analysoitiin käyttäen tutkimusta varten kehitettyä arviointitaulukkoa, joka on sovellettu Brynson Posture Assessment Instrumentista (BPAI). Kaksi eri arvioitsijaa arvioi kaikkien koehenkilöiden työskentelyergonomiaa arviointitaulukon avulla. Tulosten tilastollisen merkitsevyyden arviointiin käytettiin parittaista kaksisuuntaista t-testiä. Luppityöstentelyssä työsuoritukset olivat tarkempia ja nopeampia, joskaan ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tulokset antavat olettaa, että suuremmalla otoksella havaitaan tilastollisesti merkitsevä ero työasennoissa. Tämä puoltaa luppien käyttöä hammaslääkärin kliinisessä työssä.
-
(2011)Pro gradu – tutkielmani tavoitteena oli tarkastella ironiaa argumentointikeinona sanomalehtikolumneissa. Tarkoitus oli selvittää piirteitä, jotka tukevat figuurien ja erityisesti ironian argumentatiivisuutta, ja miten ironia tekstissä toimii argumentointikeinona. Figuureita pidetään usein retorisena tyylikeinona. Työssäni lähtökohtana oli kuitenkin halu tuoda esiin ironian argumentatiivisuus. Ironia on vahvasti diskursiivinen figuuri ja sen voi tulkita ainoastaan kontekstin kautta. Niinpä suuressa roolissa ironian kautta tapahtuvassa argumentoinnissa ovat kolumnien kirjoittajien aikomukset ironisoida, ja vastaanottajien kyky tulkita tekstien sisältämä ironia. Tukeudun teoreettisessa viitekehyksessä argumentoinnin osalta Chaïm Perelmanin ja Lucienne Olbrechts-Tytecan teoriaan La Nouvelle rhétorique, jonka mukaan argumentointi on nimenomaan diskursiivista toimintaa. Mitä tulee figuureihin ja erityisesti ironiaan, konsultoin työssäni pääosin Marc Bonhommen, Laurent Perrinin ja Ekkehard Eggsin ajatuksia. Aineistoni koostuu viidestä Le Monde – sanomalehdessä julkaistusta kolumnista vuosina 2009–2010. Jokaisella kolumnilla on eri kirjoittaja ja aihe, lisäksi kirjoitustyylit eroavat toisistaan. Kolumnit on tarkoitettu ensisijaisesti ranskalaisille lukijoille, mikä teki analyysistä osin hankalaa. Tutkimukseni taustaksi esittelen työssäni ensin Perelmanin ja Olbrechts-Tytecan argumentaatioteorian, sekä figuurien ja ironian tulkinnan erityispiirteet. Sitten perehdyn tarkemmin aineistooni määrittelemällä jokaisen kolumnin kommunikatiivisen viitekehyksen ja mahdollisen tekstien sisältämän ironian. Analyysiosiossa syvennyn kolumnien niihin kielellisiin kohtiin, jotka mielestäni ovat tulkittavissa ironisiksi. Tutkimukseni myötä voin todeta, että ironia on mitä tehokkain argumentointikeino. Kielellisesti ilmaistaan väite, joka on ristiriidassa tai suoranainen vastakohta sille, mitä oikeasti halutaan sanoa. Näin ironia tuo esiin kaksi erilaista näkökulmaa, ja asettaa samalla vastapuolen naurunalaiseksi. Voisi siis sanoa, että ironia on avartavaa argumentointia ja yhteiskunnallisten ilmiöiden (kuten köyhyys) esiin nostamista. Analyysini kautta havaitsin, että kolumnin aihe ja kirjoittajan tyyli määrittivät ironisten ilmausten määrää teksteissä. Mielenkiintoista oli huomata, että puhekieliset kolumnit sisälsivät enemmän ironiaa kuin asiakieliset. Jokapäiväiseen elämään ruohonjuuritasolla liittyviä aiheita (kuten köyhyys ja jalkapallo) käsiteltiin vahvemmin ironian keinoin kuin esimerkiksi politiikkaa tai taloutta. Tämä havainto antaa olettaa, että ihmistä lähellä olevat aiheet jakavat vahvasti mielipiteitä ja luovat tarpeen argumentoida ironian keinoin tuoden esiin nimenomaan myös vastapuolen mielipiteen.
-
(2022)Le but de cette étude est d’apprendre l’usage des guillemets et de l’italique dans le corpus médiatique qui traite de la fusion de deux entreprises dans le secteur de la télécommunication : Nokia Solutions and Networks Oy et Alcatel Lucent SA. En plus, le but est de savoir quelle image attribue la presse française à l’entreprise finlandaise et à sa fusion avec l’entreprise française. Le cadre de référence théorique utilisé dans cette étude est l’analyse de discours. Le corpus d’étude est constitué de 42 articles de Le Monde (21 articles) et de Le Figaro (21 articles), publiés entre le 14 avril 2015 et le 22 janvier 2016 (le jour de la terminaison de la fusion). Dans ces articles, les journalistes traitent la fusion, estiment ses conséquences pour la société française et pour la vie professionnelle et estiment Nokia comme entreprise. La recherche est effectuée par méthode quantitative. Les expressions, les mots et les titres entre guillemets et en italique ont été extraits des articles. Les mots sont analysés à travers des aspects différents, en calculant les pourcentages et chiffres moyens. Des mots mis en valeur par les guillemets ou l’italique ont été analysés du point de vue émotionnel. D’après les résultats de cette étude, les guillemets et l’italique sont utilisés pour deux fonctions : pour citer directement le dire et pour donner des interprétations ou évoquer l’intérêt. Dans les mêmes articles, guillemets français en forme de chevrons et « virgules inversées » <“ ”> sont utilisés. Dans le corpus de notre étude, la répartition entre hommes-femmes est typique pour Le Monde et Le Figaro : 90% sont les hommes et 10% sont les femmes. D’après les articles étudiés, la presse se sent réservée envers la prochaine fusion. Il y a beaucoup d’angoisse exprimée à propos d’une possible réduction d’emplois en France. Nokia est plutôt présentée d’un point de vue positif. Des critiques justifiées ont également été présentées.
-
(2015)Tutkielmassa tarkastellaan ranskan kielessä esiintyvän tuttavallisen, puhekielessä esiintyvän familier-rekisterin sanaston esiintymistä ja käyttöä ranskalaisissa viikkolehdissä. Työn tarkoituksena on kartoittaa, minkälaista sanastoa lehdissä esiintyy, mutta myös tutkia, miten ja millaisissa konteksteissa sanastoa käytetään. Koska ranskan kieltä on aina hallinnut tiukka kirjoitetun kielen normi, työssä tarkastellaan lisäksi kehityksen näkökulmasta ranskan kielen rekisterien suhdetta toisiinsa (standard vs. non-standard) ja niiden esiintymistä sanomalehdissä. Tutkittava aineisto on kerätty Ranskassa ilmestyvien viikkolehtien L’Obs, Le Point ja Les InRockuptibles marras- ja joulukuun 2014 aikana julkaistuista numeroista. Valituista lehdistä L’Obs ja Le Point edustavat yleislehtiä, kun taas Les InRockuptibles edustaa kulttuuri-ja musiikkilehteä. Lehdet on saatu käyttöön paperiversioina Ranskan kulttuuri-instituutin kirjastosta. Aineisto koostuu yhteensä 153 familier- rekisterin sanastoon kuuluvan sanan esiintymästä. Tutkielman lähteinä on käytetty esimerkiksi Rosier’n, Tuomarlan, Maingueneaun ja Fairclough’n sanomalehtiteksteissä esiintyvän suoran esityksen ja lainausmerkkien käyttöön keskittyviä teoksia, mutta myös sosiolingvistiikan teoksia (esimerkiksi Gadet: La variation sociale en français ja Henri Boyer: Introduction à la sociolinguistique), sekä tieteellisiä artikkeleita kielitieteen julkaisuista, kuten Applied Linguistics ja Communication & Langages. Analyysissä on vertailtu eri julkaisuissa esiintyvän familier- rekisterin sanaston määrää. Aineistossa on tutkittu kahdentyyppisiä sanoja: yleiskategoriana mots familiers ja niiden alaryhmänä lyhennetyt sanat, apocopes. Jotta työssä voitaisiin tarkastella yleisesti familier- rekisterin sanaston muodostamista ja esiintymistä, sanojen esiintymät on myös jaettu substantiiveihin ja adjektiiveihin. Analyysissä on tutkittu sanojen käyttöä eri konteksteissa ja tehty vertailua lehtien välillä. Lisäksi analyysin tarkoituksena on ollut tutkia toimittajien subjektiivisuutta – tai vastaavasti lehden toimituksellisen linjan objektiivisuutta ei-standardinmukaisen sanaston käytössä. Subjektiivisuutta on tarkasteltu analysoimalla lainausmerkkien käyttöä kunkin esiintymän kohdalla. Lehdistä eniten familier- rekisterin sanaston esiintymiä löytyi Les InRockuptibles- lehdestä. Toiseksi eniten esiintymiä löytyi L’Obs- lehdestä, ja vähiten Le Point- lehdestä. Apocope-esiintymät edustavat enemmistöä koko aineistosta, mikä saattaa kertoa niiden käytön olevan kirjoitetussa kielessä tavanomaisempaa kuin familier-rekisteriin kuuluvien sanojen, joita käytetään yleensä vain puhekielessä. Lehtien välillä lainausten käytössä nousee esiin suurin ero Les InRockuptibles- ja Le Point- lehtien välillä: kulttuuri- ja musiikkilehdessä suurin osa familier- sanastosta oli toimittajien käytössä, kun taas Le Point-lehdessä suurin osa poikkeavasta sanastosta esiintyy lainauksissa. L’Obs käyttää myös familier- sanastoa useammin toimittajan tai lehden omassa käytössä kuin lainattuna. Tuloksista voidaan päätellä, että yleislehdissä esiintyy toimittajien käytössä vähemmän puhekielen sanastoa, kuin kulttuuri-ja musiikkilehdessä. Se kertoo siitä, että lehden toimituksellisen linjan tulee vastata lukijoiden odotuksia, mikä saattaa vaikuttaa ei-standardin sanaston käyttöön.
Now showing items 14744-14763 of 31169