Browsing by Title

Goals. My master's thesis' goal is trough interviews to clarify young amateur musicians' views on inspiring pupils towards music and encouraging music hobby in elementary school music education. The focus is on reflecting interviewees' own experiences on elementary school music education and music as a hobby, and through these reflections to find thoughts and ideas that could be applied in elementary school music education. Another goal is to clarify interviewees' own experiences on learning, composing and improvising music, and how these experiences could be applied to music education. Methods. I did an interview study by interviewing four young adult amateur musicians. My interviewing method was qualitative semi-structured theme interview. Interviews themes were connected to my theoretic framework. Interviewees narrated their experiences, views and ideas based on three themes. From transcribed interviews I analysed the substantive contents and connected them to the theoretic framework. Results and conclusions. The interviews showed that rich and versatile music-making is important in inspiring pupils towards music and encouraging music as a hobby. It is also important to know pupils' skills. Activities outside classroom were seen important as well by the interviewees, especially band practicing. According to interviewees, learning music tracks by listening is challenging but possible. In their mind, dividing class into groups, thorough preparing to activities and instruments as well as simplifying the tasks are important factors in learning music by listening. Also goals in learning should be suitably challenging. Interviewees' thoughts on composing and improvisation in music education were similar with learning by listening. Interviewees also thought that composing and improvisation are closely connected to each other. According to interviewees, learning by listening, composing and improvisation in music education makes learning more meaningful to pupils, and inspires them towards music and encourages music as a hobby.

The purpose of this study was to investigate how the teachers of music classes use music as an aid in teaching other subjects. The aim was also to find out how in their opinion the use of music affects the learning outcomes in other subjects and lets students work in peace. The theoretical starting points of the study I found in neurology, education and music pedagogics. As a theoretical basis I used Howard Gardner's theory of multiple intelligences and results in brain research. Previous studies have shown that music has a positive impact on learning outcomes. However it has been studied very little whet- her teachers use this knowledge. The study was conducted as a qualitative research using a semi-structured interview method. The in- terviewees were six music teachers who worked in the metropolitan area. All the interviewees had worked for several years as teachers in music classes and were all graduates in music teaching. The interviews were transcribed and the evidence was categorized thematically. Based on theory and in- terviews three themes were chosen: 1. rhythms, melodies, rapping and humming, 2. in accordance with the theme 3. background music. For the second part, I executed an expert interview. The interview explored how teachers' working practices affect learning and memory in the perspective of brain research. The most important outcome of the research was that the music class teachers who were interviewed use music as an aid in teaching other subjects in many different ways. The working method was con- sidered pleasant for students by all interviewees.
However their arguments about the benefits of the working methods were flimsy. Based on the ana- lysis they did not have clear scientific basis in their answers, even though they talked about the neu- rological effects in a positive tone. Also, speaking about working in peace the replies were contradic- tory. In music classes using of music was seen having a positive impact in working in peace, while the other groups, the results could even be the opposite.

Monesti kuulee väitettävän, että juuri nyt ollaan todistamassa uusien musiikin digitaalisten kuuntelutottumuksien lopullista esiintuloa, jotka jättävät marginaaliin ns. perinteiset fyysisiin ääniformaatteihin perustuvat kuuntelutottumukset. Tämän oletetun murroskohdan tutkimista varten luotiin yksinkertainen malli, joka ottaa huomioon kolme tärkeintä kaikille aktiivisille musiikin kuluttajille luontaisesti kuuluvaa perusmuotoa: musiikin kuuntelutottumukset, musiikin merkityksen ja musiikkimaun, mutta toisaalta samalla myös erottelee aktiiviset musiikin kuluttajat näiden perusmuotojen sisällä olevien aineksien perusteella. Perusmuotojen sisältöjen tutkimista varten keskeisiksi tutkimusteorioiksi valittiin musiikin merkitystä kuvaava, sosiaalisia ulottuvuuksia sisältävä musiikin minäteknologia ja Bourdieun kolmeen eri makuun homologisesti koulutuksen ja sosiaalisen aseman mukaan jakautuva makuteoria. Perusmuotojen sisällä olevia sisältöjä tutkittiin itse kerätyllä aineistolla kvantitatiivisin menetelmin legitiimiyskertoimien, pääkomponenttianalyysin ja varianssianalyysin avulla. Ensimmäisen perusmuodon sisällön analyyseissä havaittiin ensinnäkin se, että musiikin kuluttaminen digitaalisesti on nykyisin merkittävä musiikin kuluttamisen muoto, joka on levinnyt 18-44-vuotiaiden keskuuteen. Fyysisiin formaatteihin perustuvaa musiikin kuluttamista esiintyy eniten vain vanhimmassa ikäluokassa, 54-76-vuotiaissa. Lisäksi havaittiin, että musiikin digikuluttamisen välineet, striimaaminen, YouTubettaminen ja musiikin kuluttaminen sosiaalisessa mediassa jakautuvat kukin vielä sisällään erilaisia musiikin kuluttamisen erityispiirteitä sisältäviin musiikin kuluttamisen muotoihin. Toisen perusmuodon sisältä paljastui sukupuolen perusteella kahtiajakautuneet musiikin merkitykset. Naisille musiikin merkitys liimautuu sosiaalisiin ulottuvuuksiin, ja toimii täten oman identiteetin yhtenä rakennusaineena tärkeissä elämänvaiheissa ja ihmissuhteissa. Miehille musiikki näyttäytyy enemmän henkilökohtaisena merkityksenä ja toimii näin ollen omien henkilökohtaisten tunteiden jäsentäjänä. Kolmannen perusmuodon päätulos on ensinnäkin se, että Bourdieun teorian alin musiikkimaku, populaari maku, on Suomessa tämän aineiston perusteella suomenkielinen suuren yleisön populaarimusiikki. Tämä musiikkimaku on alimmin koulutettujen ja toiseksi ylimmin eli ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten keskuudessa suosituinta. Toiseksi Bourdieun korkeakulttuurista snobistista musiikkimakua esiintyy teorian mukaisesti ylimmässä koulutusryhmässä sukupuolittuneesti vain naisilla. Miehet sen sijaan hyljeksivät näitä molempia musiikkimakujen ääripäitä, highbrow-lowbrow-makuja. Musiikin digikuluttamisen havaittiin tehneen eräänlaisen jaon populaarimusiikin tyylilajeihin. Tilastollisesti ajatellen EDM, räp, pop, suomirock ja suomi-iskelmä ovat siirtyneet kokonaan digitaaliselle musiikin kuluttamisen puolelle. Blues, jazz, reggae, R & B korreloivat positiivisesti ainoastaan fyysisten levyjen kuluttamiseen. Rock, ja sen alalajit viihtyvät molemmilla puolilla. Musiikin digikuluttaminen ei siis ole ottanut valtaansa kaikkia musiikin kuluttajia, vaan vain tietyn osan heistä.

Objectives: Stroke is one of the most common causes of long-term adult disability. The fastest recovery occurs during the first months of post-stroke. Still, patients in rehabilitation wards spend most of the time in nontherapeutic activities. There are promising findings on using music listening as part of the rehabilitation of stroke patients in the rehabilitation ward environment. Nevertheless, the implementation of music listening therapy still requires more research. This pilot study was designed to determine usability of music listening devices (MP3 player compared to a tablet computer with Spotify), to evaluate whether music listening can facilitate recovery after stroke and to study the subjective benefits that occur as a result of music listening on stroke patients. Methods: In total 24 subacute phase stroke patients (age 51–82 years) in a rehabilitation ward took part in the study. Patients listened to music using either MP3 device (n = 8) or Spotify on a tablet computer (n = 16). Patients listened to their favourite music for approximately one hour a day, during 2–3 weeks period. Neurological examination and brief cognitive testing were performed at the beginning and the end of the study. Patients filled questionnaires on functioning, quality of life, mood, and motor and cognitive deficits as well as role of music in life and experiences on music listening before and after the music listening intervention. At the end of the study, patients also evaluated the usability of the music listening technology. Rehabilitation ward nurses observed patients during the usage of music listening devices at the beginning, middle and end of the study. Results and conclusions: There were no changes in functioning, quality of life and mood measures, apart from the improvement in the neurological examination compared to pre-examination. There were no differences in the impacts of music listening between groups. The usability of the MP3 player and the tablet computer and Spotify were evaluated as quite good on average by patients and there were no differences between groups in this evaluation. In qualitative analysis, there seemed to occur more problems in the tablet group, but usage became easier over time. Stroke patients felt that music listening was rewarding and beneficial to their recovery and they were eager to recommend music listening as a part of stroke rehabilitation. Stroke patients felt that music listening was useful to them with both devices and beneficial to their rehabilitation. Stroke patients were eager to recommend music listening as a part of the stroke rehabilitation. Based on the results of this study, music listening therapy can be recommended as a part of the rehabilitation of subacute phase stroke patients.

Objectives. The purpose of this qualitative study is to explore what kind of views music teachers have on teaching music, music as a subject and the situation of music education in today’s society. The topic of this study emerged from the discussion about the decreased position of the subject in Finnish society. Earlier studies concerning music teaching, its history and the special features of music education were introduced in theory chapters. Methods. The material of this study was collected from 3 participants, all of them working as music teachers in high school. The role of theory was directional in the analysis. Previous studies about music education were applied in the analysis. The material was approached from phenomenographical point of view. Results and conclusions. The results of this study were categorized into meanings concerning the uniqueness of music teaching and meanings concerning the situation of music education. The most important results describing the uniqueness of music education concerned its ability to teach other things besides just music, such as collaboration skills, concentration and creativity. Common knowledge was also seen as an important theme music can teach. The most important meanings describing the situation of music education concerned on one hand, the generally underrated position of music education in today’s society. However, music education was highly valued by music teachers’ school communities. Large teaching groups, the lack of mandatory courses and digitalization were seen as big challenges in music education as well.

Tutkielman tarkoituksena on avata ja tuoda ymmärrettäväksi inkerinsuomalaisen muusikko-pastori Arvo Survon käyttämää käsitettä ”musiikin sakraalisuus”. Tärkeimmän tutkimusaineiston muodostavat vuosina 1998 ja 2011 tehdyt Survon tutkimushaastattelut, joita kirjoittaja pyrkinyt ymmärtämään ja tulkitsemaan gadamerilaisen hermeneutiikan avulla. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on kirjoittajalla ollut musiikin sakraalisuuden ja pyhyyden suhde. Aihetta on käsitelty lukuisista eri tulkintahorisonteista. Niistä keskeisiä ovat olleet uskontotieteen pyhän ja mystiikan teoriat sekä eri taiteenalojen filosofiset näkökulmat. Eri tutkimustraditiot ja lähestymistavat on filosofis-hermeneuttisessa reflektiossa saatettu dialogiin Survon ajattelun sekä toistensa kanssa. Tutkielmassa nousi esille useita teoreettisia näkökulmia musiikin sakraalisuuteen. Huomattavimpia niistä on musiikin sakraalisuuden dualistinen luonne, jota kirjoittaja on jäsentänyt muun muassa Julia Kristevan semioottinen/symbolinen -modaliteettien ja Akseli Gallén-Kallelan ajatteluun pohjautuvan pyhäkoodin avulla. Tutkielman perusteella musiikin sakraalisuus voidaan tulkita pyhäksi sekä pyhän transsendenttisen tutkimustradition tuonpuoleisuusaspektin että yhteiskuntatieteellisen tutkimustradition korostaman erottamisaspektin pohjalta. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että pyhä ilmenee musiikissa nimenomaan mystisen kokemisen kautta. Mielenkiintoisena seikkana nousi esille musiikin sakraalisuuden analogisuus kirkkoisä Augustinuksen sisäisen ja ulkoisen sanan teorian ja kristillisen opin ”Sanan lihaksi tulemisesta” kanssa, jolloin musiikin sakraalisuus on sisäisen (semioottisen) sanan yhdistymistä ulkoiseen (symboliseen) sanaan eli ilmaisuun. Sakraalinen musiikki voidaan tällöin tulkita myös Mircea Eliaden pyhäteorian mukaiseksi hierofaniaksi, pyhän ja profaanin paradoksaaliseksi esiintymiseksi yhdessä.

Musiikin transkriptiossa on useimmiten tarkoituksena luoda kuunnellusta musiikkinäytteestä nuottiesitys, joka kuvaa musiikin keskeisiä ominaisuuksia ja tapahtumia helposti käsiteltävässä ja muokattavassa muodossa. Transkription suorittaminen on ollut pitkään mahdollista vain musiikillisesti harjaantuneelle korvalle, mutta nykymenetelmillä on pystytty jo tuottamaan alustavaa automatisointia asiaan liittyen. Tässä tutkielmassa kartoitetaan aluksi nykyisiä musiikin transkription menetelmiä, jotka käyttävät raakaa audiodataa tiedonlähteinään ja ovat tietokoneella suoritettavissa. Menetelmät voidaan pääpiirteissään jakaa sävelkorkeuksien, rytmiikan ja sointujen tunnistukseen. Tarkoituksena ei ole vertailla eri menetelmien tehokkuutta, vaan kartoittaa esillä olevan ongelman erilaisia ratkaisumalleja ja niiden toimintaperiaatteita. Tutkielman pääasiallisena tarkoituksena on kehittää musiikin harmoniseen analyysiin pohjautuva jazzimprovisaatioanalyysin automatisoiva algoritmi. Tavoitteena on automatisoida se prosessi, jonka jazzmuusikot tekevät suunnitellessaan käsiteltävänä olevan musiikkinäytteen harmonisia mahdollisuuksia improvisaatioon liittyen. Tutkielmassa kehitetään myös musiikkinäytteiden harmonisia ominaisuuksia kuvailevia kvantitatiivisia mittareita, joita voidaan käyttää eri musiikkinäytteiden systemaattiseen vertailuun ja luonnehdintaan. Kehitettyä algoritmia ja mittareita testataan lopuksi oikeisiin musiikkiesityksiin perustuvilla syötteillä.

Tutkielmassa hahmotetaan musiikin roolia osana Aki Kaurismäen ”Suomi-trilogian” elokuvakerrontaa. “Suomi-trilogia” koostuu kolmesta itsenäisestä osasta, jotka ovat Kauas pilvet karkaavat (1996), Mies vailla menneisyyttä (2002) ja Laitakaupungin valot (2006). Elokuvan teemat ovat työttömyys, kodittomuus, syrjäytyminen, osattomuus ja yksinäisyys. Tutkielman pyrkimys on hahmottaa, mitä musiikilla kerrotaan, miten ja miksi. Kysymyksiin on pyritty vastaamaan selvittämällä, millaisissa kohdissa musiikkia esiintyy, mikä musiikin suhde on tarinatilaan, miten se suhteutuu muuhun elokuvakerrontaan ja millaisia funktioita musiikilla on kerronnan osatekijänä. Tutkielma kuuluu elokuvamusiikintutkimuksen kenttään, ja siinä hyödynnetään useampaa analyysimetodia ja luokittelutapaa. Musiikkikerrontaan liittyviin kysymyksiin on pyritty vastaamaan elokuvamusiikintutkimuksen konventionaalisten luokittelumenetelmien avulla – tutkimalla musiikin suhdetta tarinatilaan (diegeettinen, akusmaattinen ja ei-diegeettinen) ja muuhun elokuvakerrontaan (parafraasi, polarointi ja kontrapunkti). Musiikin roolia hahmotetaan tämän lisäksi Anu Juvan kehittämän elokuvamusiikin funktioanalyysimenetelmän avulla. Tutkimuksen kohteena ovat elokuvamusiikin sisällölliset, kokemukselliset ja rakenteelliset funktiot. Tutkimusaineistona toimivat trilogian elokuvat Kauas pilvet karkaavat, Mies vailla menneisyyttä ja Laitakaupungin valot sekä kyseisten elokuvien ääniraidat. Tutkimusmenetelmät ovat määrällisiä ja laadullisia. Musiikin roolin hahmottaminen tapahtuu elokuvan musiikkimateriaalin lähiluvun, luokittelun ja tilastoinnin kautta. Analyysi keskittyy kuvan ja musiikin väliseen yhteiskerrontaan ja sen päämääränä on saavuttaa kokonaiskuva Aki Kaurismäen elokuvatrilogian musiikkikerronnan suuntaviivoista. Tutkielma tuo esiin elokuvamusiikin moninaiset toimintatavat osana Kaurismäen ”Suomi-trilogiaa”. Tarkastelun kautta on pystytty osoittamaan, miten musiikki toimii vuorovaikutuksessa muun kerronnan kanssa, miten erilaisilla tavoilla musiikki suhteutuu tarinatilaan ja kuinka musiikilla pyritään tarkoituksenmukaisesti hämärtämään illuusiota elokuvan tarinatilasta erilaisin epäkonventionaalisin menetelmin. Yleisimmin musiikilla pyritään tukemaan ja syventämään elokuvakerrontaa, mutta myös tuomaan uusia näkökulmia tarinaan. Tutkittujen elokuvien kohdalla musiikin pyrkimys on ensisijaisesti vaikuttaa suoraan elokuvan sisältöön, ja tämä toteutetaan erilaisin musiikkikeronnallisin tekniikoin, perinteisimmin vokaalimusiikin sanoitusten korvatessa dialogia. Sen lisäksi musiikilla pyritään vaikuttamaan myös yleisemmin elokuvakokemukseen ja elokuvan rakenteeseen. Tutkielma osoittaa myös elokuvien välillä poikkeavia elokuvakerronnallisia tapoja, joiden avulla etenkin elokuvan sisältöön vaikutetaan.

Tämä Pro gradu -tutkielma käsittelee Krakovan kaupungin teknomusiikkiin pohjautuvaa kaupunkikulttuurin osasta - Krakovan teknoheimoa. Antropologisella kenttätyömetodilla kerätyn aineiston pohjalta olen pyrkinyt selittämään kaupunkikulttuurin toimintaa nykyaikaisessa kulttuuriteollisuuden ja postfordistisen kapitalismin määrittämässä kaupungissa. Kaupungissa, joka on vuoden 1989 jälkeen, Puolan sosialistisen järjestelmän romahdettua, ajautunut jälleen mukaan globaalin kapitalismin pyörteisiin. Kapitalismin saapumisen myötä kaupunki ja sen elämä ovat saamassa lisääntyvissä määrin vahvistuvasta urbanisoitumisesta ja postmodernin kiistellystä epookista kertovia tunnusmerkkejä. Näistä tunnusmerkeistä selvin on Michel Maffesolin tunnistama ilmiö kaupunkielämän heimottumisesta. Postmodernien kaupunkikulttuurien leimaamissa kaupungeissa ihmisten yhteisöllisyys on muodostunut eri lähtökohdista kuin perinteisissä naapurustoihin pohjautuvissa kaupungeissa. Heimottuneissa yhteiskunnissa yhteisöllisyys muodostuu kuluttamisen ja ekstaattisen yhdessäolon kautta. Krakovassa on selviä merkkejä siitä, että kaupunkiheimot ovat korvaamassa perinteisen katoliseen kirkkoon pohjautuvan yhteisön. Yksi kaupunkiheimoista on teknomusiikkiin - elektroniseen tanssimusiikkiin-pohjaava kaupunkikulttuuri. Krakovan teknoheimo on globaalin teknokulttuurin ja paikallisen tilan ehdoilla toimiva yhteisö. Sen olemassaolo perustuu toisaalta tiettyjen, dominoivien henkilöiden haluun ansaita elantonsa teknomusiikin kautta ja toisaalta heimon jäsenten tarpeesta kokea yhteisöllisyyttä muiden samanlaisen maun omaavien henkilöiden kanssa. Teknomusiikin ja -heimon tarina on alkanut vasta 1980- luvun puolen välin paikkeilla Lontoosta, mutta kuitenkin alle 20 vuodessa se on levittäytynyt lähes koko maapallon alueelle. Nopea levittäytymistahti kertoo omaa tarinaansa nykyisen kulttuuriteollisuuden voimasta. Sen kyvystä omaksua uusien, mielenkiintoisten kulttuurien tavat, symbolit ja asenteet ja tehdä niistä kulutushyödykkeitä. Tämä on selvästi nähtävissä myös Krakovan teknoheimon elämässä. Kaupungissa on toisaalta nähtävissä teknoheimon taso, jossa harrastuneisuus ja aito innostus musiikkia ja tanssimista kohtaan on määräävässä asemassa, mutta myös kulttuurikoneisto, joka yrittää markkinoida teknoheimon elämäntavan helposti omaksuttavia osia mahdollisimman laajalle yleisölle. Teknoheimon kautta puolalaisen yhteiskunnan muutos kohti urbaanimpaa ja globalisoituneempaa maailmaa on selvästi nähtävissä. Se on ollut yksi niistä monista silloista, joita pitkin kapitalismin leimaamaa kaupunkikulttuuria on rakennettu entiseen sosialismin saarekkeeseen.

Turbofolkin kulta-aika 1990-luvun Jugoslaviassa ajoittui poliittisesti ja historiallisesti merkittävään ajanjaksoon. Perinteistä kansanmusiikkia ja länsimaista tanssimusiikkia yhdistelevän turbofolkin keskuspaikka oli Serbiassa, mutta sodista huolimatta se oli suosittua koko Balkanilla. Turbofolk heijasti yhteiskunnan muuttuvia arvoja ja näytti rikkauden tavoittelun ihailtavana saavutuksena. Sodan kontekstista johtuen turbofolk nähtiin usein poliittisesta näkökulmasta Balkanin ulkopuolella. Tutkimuksella pyritään selvittämään, miten serbialaiset nuoret itse kokivat turbofolkin 1990-luvulla. Tavoitteena on tarkastella musiikin roolia ja funktioita sodan kontekstissa. Tutkimuksen teoreettisessa osassa aihetta lähestytään musiikin funktioiden sekä emotionaalisen ja eskapistisen kokemisen kautta. Poliittisen kontekstin lisäksi luodaan katsaus historiallisiin tapahtumiin sekä turbofolkiin ilmiönä. Tutkimuksen empiirinen osa toteutettiin haastattelututkimuksena Serbiassa vuoden 2012 aikana. Haastateltavina oli neljä serbialaista nuorta, jotka kertoivat elämästään 1990-luvun Serbiassa sekä turbofolkin merkityksestä sodan keskellä. Hermeneuttis-fenomenologisen lähestymistavan mukaisesti tutkimuksessa pyritään yleistämisen sijaan kuvailemaan haastateltavien kokemuksia niin kuin haastateltava ne itse kokee. Tulkinta pohjautuu teoreettiseen viitekehykseen sekä lähdekirjallisuuteen. Lukuisat haastattelusitaatit helpottavat ilmiön ymmärtämistä. Turbofolkilla oli sodan aikana eskapistinen funktio, johon vaikutti erityisesti turbofolkin välittämä kuva ylellisestä elämästä sekä musiikkivideot, joiden vaikutus näkyi nuorten suhtautumisessa tulevaisuuteen. Musiikin eskapistinen puoli toimi sekä lohduttajana että helpotti oloa konfliktien keskellä. Turbofolk toimi myös tunteiden välittäjänä. Yhteys politiikkaan kyseenalaistettiin, mutta herätti myös pohdintaa epäsuorasta propagandasta.