Browsing by Title
Now showing items 16967-16986 of 31169
-
(2011)The main purpose of the Master Thesis was to find out what kind of attitudes the pupils in the 9th grade of Finnish comprehensive school have towards music as a school subject and compare it to the attitudes of the principals at a school level. The theoretical context of the research is based on the former studies of the significance of music education in the comprehensive school, the connection between learning and attitudes and the motivational factors towards the study motivation of music. In addition to this, I have analysed the role of the evaluation and the assessment from the point of view of developing the educational system and what is the role of management and leadership in relation to the pupils' behaviour and attitudes. The data of the research is the Finnish National Board of Education's collected data of the assessment of the learning outcomes of arts education and it is nationally representative (N=5056 I phase and n=1570 II phase), both the Finnish-language and the Swedish-language pupil data. I have especially concentrated on the items of measuring the attitudes, the certain background variables and the questionnaire of the principals. The numerical data was analyzed using the multivariate statistical methods. The results of the research prove that in general the pupils and the principals think that music is quite significant as a school subject. The girls valued music on average more than the boys when comparing all the dimensions. The differences were systematic but the effect sizes were under 10 %. There were not statistically significant differences between the Finnish-language and the Swedish-language pupils. Comparing the grades of music in the 7th grade, the differences were growing linearly and the effect size was 15.7 %. There was a positive statistically significant correlation between the Significance of music and music as a hobby (Active interest in music, Informal interest in music, Taking part of music activities in the school) during free time. The strongest correlation were with the Active interest in music variable (r= 0.53, p= .000). Also the principals thought that music is important as a school subject considering the development of the pupil and the function of the school. The answers of the pupils were not clustering at a school level and there were no strong correlations between the attitudes of the pupils and the principals. A statistically nearly significant and a slight correlation (r= 0.21, p= .011) was found between the principals valuing the Significance of the music for school function and the pupils valuing the Benefits and hobbyism. The role of a well-motivated and active music teacher can be important from this point of view. The most important conclusion of the research was that the significance of music is a very personal individual level phenomenon. The results highlight also that in the pupils' opinion the most important thing about music lessons is to musical activity and learning as an experience.
-
(2008)The Finnish instrumental education system is said to be one of the bests in the world. Finnish musicians have become famous and they have gained success all over the world. To produce professional musicians has been the main goal of the whole Finnish instrumental education system for a long time. This has meant that playing an instrument as a hobby has been neglected. The focus of this qualitative study is the culture of instrumental education from the view of amateuring. One of the goals is to describe the Finnish context where music lovers grow up and where they construct their identities. The other aim is to give answers to the question "How can we develop the culture of instrumental education to serve also the needs of amateurs?" The data of this study is narrative. It consists of the stories of five amateurs, who were in their thirties. In the analysis I've used two different types of analysis: the analysis of narratives and the content analysis. In the analysis of narratives the stories were seen as narrative identities. Because the main focus of this study is the culture of instrumental education, I used the qualitative content analysis to find out some themes or phenomena which should be improved from the view of amateuring. This study has shown that there are many ways to become a music lover. An essential factor in the construction of an identity of a music lover seems to be a society which values the amateuring. In this study music schools weren't that kind of societies. The present study reveals that to construct the identities of music lovers should be one of the most important aims of the music education. This means for example that, in practice, instrumental studies could be more activating, there should be more music making in groups, and the evaluation should concentrate on the whole learning process.
-
(2015)The purpose of this study was to explore the effects of music therapy in treating the anxiety and stress of pregnant women in inpatient care. The hypotheses were that music therapy would reduce both perceived and physiologically measured stress and anxiety and that women with high state anxiety would benefit more than women with normal state anxiety. It was also assumed that the benefits of music therapy would be greater if the amount of music therapy was greater. This study is a part of a research project of the Finnish Institute of Occupational Health, Women's Hospital and Music Therapy Tonkraft in order to improve the methods of music therapy in supporting the well-being of stressed out pregnant women in inpatient care. Previous studies have demonstrated that pregnant women experience greater stress than average and that it is a significant health risk for the fetus. Music therapy in general has been proven to be efficient in reducing both stress and anxiety, but the benefits for pregnant women are only beginning to be acknowledged. The participants (n = 102) of this study were pregnant women in inpatient care because of pregnancy-related complications. Participants were divided into two groups: music therapy group (n = 52) and control group (n = 50). Music therapy group was given music therapy for half an hour three days in a row by a trained music therapist. The control group was instructed to rest. Perceived stress and anxiety levels were measured with self-report surveys in the beginning and in the end. Heart rate variability was measured to investigate physiological stress levels. In addition, the participants reported their experiences of the given music therapy. The results of this study reveal that stressed out pregnant women in inpatient care may benefit from music therapy. The participants' own reports of music therapy were almost entirely positive. Physiologically measured stress reduced during music therapy both in women with high state anxiety and in women with normal state anxiety. The perceived anxiety of women with high state anxiety reduced significantly during the intervention both in the music group and in the control group but in neither group more than in the other. No change was seen in the perceived anxiety of women with normal state anxiety. Music therapy also appeared to be more efficient than rest in reducing perceived stress both in women with high state anxiety and in women with normal state anxiety, although the change was not significant. The benefits of music therapy were not greater when the amount of music therapy was greater. The results of this study encourage to use music therapy in treatment of stressed out, pregnant women in inpatient care. The results also suggest more research of this subject.
-
(2021)Tässä maisterintutkielmassa pyritään tuomaan näkökulmaa siihen, minkälainen Suomi–Neuvostoliitto-seuran rooli oli kulttuurivaihdossa vuosina 1960–1969, ja vaikuttiko vuonna 1960 solmittu kulttuurivaihtosopimus Suomen roolin muuttumiseen kulttuurivaihdon osapuolena passiivisesta aktiivisemmaksi. Suomen ja Neuvostoliiton kulttuurivaihtoa tarkastellaan pehmeän vallan teoreettisesta viitekehyksestä. Kulttuurivaihtoa tarkastelen nimenomaan aikakauden musiikkivaihdon avulla. Ennen musiikin ajateltiin olevan absoluuttista, johon maalliset asiat eivät pystyneet vaikuttamaan. Nykyisin musikologisen tutkimuksen myötä on ymmärretty, että musiikki taidemuotona resonoi ympäröivänsä kanssa. Musiikin tulkitseminenkin on riippuvaista siitä, kuka sitä tulkitsee ja missä. Musiikkia on hyödynnetty politiikan välineenä, sekä käytetty yhteisöjen mobilisoinnissa ja pehmeän vallan välineenä. Musiikkia jaotellaan taidemusiikkiin ja populaarimusiikkiin. Tämän eron määritteleminen on merkittävä osa tutkielmaani, sillä se selittää kulttuurivaihdossa ilmenevää musiikkia, ja yhteisöjen ja valtioiden asenteita erilaisia musiikin muotoja kohtaan. Miksi taide- ja kansanmusiikki korostuivat 1960-luvun musiikkivaihdossa, kun taas populaarimusiikki loisti poissaolollaan. Musiikkivalintoihin liittyy poliittisia valintoja, ja ne näkyivät etenkin Neuvostoliiton kulttuurivaihdossa esimerkiksi Yhdysvaltojen kanssa. Neuvostoliiton johto määritteli, minkälaisen taiteen kuluttaminen maassa oli hyväksyttävää. Tämä näkyi siinä, minkälaisia taiteilijaryhmiä Neuvostoliitto lähetti maastaan ulos, ja vastavuoroisesti vastaanotti sisään. Suomi–Neuvostoliitto-seuran historian eritteleminen ja kuljettaminen mukana läpi Suomen kylmän sodan historian tärkeimpien vaiheiden on tässäkin tutkimuksessa tärkeää. SNS oli organisaationa suurin kulttuurivaihdon toimija suomalaisella kentällä, ja sen rooli vain vahvistui kulttuurivaihtosopimuksen myötä. Käyn tutkielmassani läpi SNS:n arkistoja, tutkien etenkin taiteilijavaihtoa, kirjeenvaihtoa, sekä erilaisia sopimuksia ja toimintasuunnitelmia. Tutkielman johtopäätöksinä esittelen, että kulttuurivaihtosopimuksella voidaan väittää olleen kulttuurivaihtoa valtiollistava rooli, ja musiikkia hyödynnettiin julkisuusdiplomatiassa, pehmeän vallankäytön välineenä. 1970-luvulla suomalaisten yleinen asenne Neuvostoliittoa kohtaan oli myötämielinen, johon SNS:llä saattoi olla osavaikutuksensa. Suomen vaikutusta Neuvostoliittoon 1960-luvun kulttuurivaihdossa ei pystytä tässä tutkielmassa erittelemään, mutta se voisi olla varteenotettava tutkimuskysymys jatkotutkimusta ajatellen.
-
(2017)Denna forskning är gjord för att reda ut och klarlägga skillnaden mellan begreppen improvisation och komposition inom musik samt för att undersöka musikers perception av sitt eget improviserande. Även interpretation av musik behandlas i sammanhanget. Först på de senaste 30 åren har forskningslitteraturen inom improvisation ökat markant. Debatten har gått het över skillnaderna och likheterna mellan komposition och improvisation. Dessutom har improvisation i nutida konstmusikkretsar blivit en trend på detta årtusende, och det förekommer mycket komponerad musik som gagnar sej av improvisatoriska element både i kammarmusiksammanhang och i orkestermusik. Även grupper som helt ägnar sej åt fri improvisation dyker upp som svampar ur jorden. Första delen av forskningen ägnar sej åt kritisk litteraturgranskning där jag tar ställning till rådande åsikter och kategoriseringar samt kommer med egna synvinklar på fenomenen improvisation, komposition och interpretation. Andra delen av forskningen handlar om hur två musiker uppfattar sitt eget musicerande. Musikerna blir intervjuade om hur de övat och uppfört improvisation inom en komposition. Även improvisationsdelen i musikstycket har analyserats för att kunna jämföras med resultatet i intervjuerna. Analysen beskriver vad musikerna gör när de spelar. Improvisationen är inte utskriven i noter. Resultatet av genomgången av litteraturen är den att man helt enkelt inte kan dra några absoluta gränser mellan komposition och improvisation. Detta beror bland annat på att dessa fenomen skapas genom liknande kreativa tankesätt. Också synen på dem som handling, objekt eller process påverkar deras likheter och olikheter. Resultatet av analysen och intervjun är den att en del av det som musikerna påstod sej göra när de improviserade sker även i verkligheten i improvisationerna. Till exempel tjänar improvisationen som en vändning eller utveckling i kompositionen, vilket även var musikernas intention. Däremot påstod musikerna att de inte var påverkade av den genomkomponerade delen av musikstycket när de improviserade men sådana influenser är ändå hörbara vid analysen av improvisationerna. Slutsatsen av litteraturgenomgången blir att skillnaderna och likheterna mellan komposition och improvisation kanske bäst kunde visualiseras genom att lägga upp dem på en linje där totalt kontrollerad komposition är ena ytterligheten och fri improvisation den andra, och där mitten av linjen behärskas av blandade former av komposition och improvisation samt genrebaserad improvisation. Musikstycket Strukturen som användes som forskningsobjekt i analysen, kategoriserades till komposition innehållande improvisation i överensstämmelse med vad som upptäcktes i litteraturgenomgången. Gällande analysen och intervjuerna kan man i stora drag märka att det som för musikerna var målet med improvisationen, dvs. en vändning eller en utveckling, även konkretiserades i själva spelandet. Däremot verkade influenserna från den genomkomponerade delen av stycket som hörs i improvisationerna förekomma mer på ett undermedvetet plan eftersom musikerna inte medgav att de hade tagit inspiration från den komponerade delen av stycket.
-
(2020)Avhandlingen granskar möjligheten till sampling enligt EU-rätten. Avhandlingen använder sig mer eller mindre uteslutande av en rättsdogmatisk forskningsmetod och tar avstamp i idén att tillämpningen av inskränkningarna av upphovsrättsinnehavarens ensamrätt ska betraktas som en bedömning mellan två i sig likvärdiga rättigheter. Detta innebär att man i en samplingstvist ska väga rättighetsinnehavarens äganderätt mot den yttrandefrihet och frihet för konsten som skaparen av ett härlett verk presumeras använda sig av, i stället för att enbart bedöma huruvida något undantag till den för rättighetsinnehavaren gynnsamma huvudregeln är tillämpligt. Mot en dylik bakgrund är det befogat att betrakta samplingen som en användarrätt, varvid sampling inte gestaltas som ett undantag till en huvudregel, utan snarare en rätt att använda skyddade alster i samband med utövandet av en grundläggande rättighet. Således kan forskningsfrågan formuleras enligt följande: Hur regleras sampling, i vilken omfattning kan den betraktas som en användarrätt, och i vilka situationer kan den anses tillåten? Sampling avser en teknik där man kopierar ett fragment ur ett fonogram och infogar detta i ett nytt verk. Det är viktigt att notera att det inte är fråga om att man kopierar det verk som framförs på källfonogrammet, utan inspelningen i sig. Detta medför att det är den närstående rättigheten till fonogram som är det mest relevanta lagrummet med tanke på samplingen godtagnarhet. Av dessa skäl fokuserar avhandlingen på skyddet av fonogram framom kompositörens upphovsrättsskydd. Avhandlingen ämnar klargöra innehållet i EU-rätten. Innehållet i medlemsstaternas nationella rätt lämnas därmed utanför granskningen, och nationella bestämmelser och rättspraxis behandlas enbart i den utsträckning de har betydelse för en diskussion kring unionsrättens innehåll. Den för samplingen aktuella unionslagstiftningen angående den närstående rätten till fonogram hittas i InfoSoc-direktivet. Det ledande rättsfallet angående sampling enligt unionsrätten är EUD-fallet Pelham C-476/17. I detta fall gick EUD in för en kompromisslösning angående tolkningen av delvis mångfaldigande. Å ena sidan utgick man från att även ett mycket kort avsnitt uppfyller rekvisiten för ett delvis återgivande, men å andra sidan konstaterades att sampling “utgör ett konstnärligt uttryck som omfattas av friheten för konsten”, vilket förutsätter en inskränkning av fonogramproducentens ensamrätt, med följden att klarering inte fordras ifall ett sampel infogas i ett nytt verk “i en form som är ändrad och icke-igenkännbar vid lyssning”. Ifall samplet är igenkännbart, kan samplingen försvaras med hänvisning till undantaget för citat. Detta förutsätter emellertid att alla sedvanliga förutsättningar som förknippas med undantaget för citat ska uppfyllas, vilket resulterar i ett krav på att användaren av ett skyddat verk ska ha som syfte att ingå en dialog med verket. Unionen ansvarar för de bestämmelser som gäller sampling och att de grundläggande rättigheterna ska anses införlivade i InfoSocs bestämmelser. Detta ställningstagande kombineras emellertid med ett viktigt förbehåll; granskningen av samplingens godtagbarhet ska i sista hand avgöras av en balansering mellan “rättigheter och intressen hos de olika kategorierna av rättsinnehavare” som de motstridiga grundläggande rättigheterna nödvändiggör. Denna balansering får en speciellt stor tyngd i ljuset av att EUD starkt gått in för att avskaffa möjligheten att direkt tillämpa de grundläggande rättigheterna. Sampling konstateras kunna betraktas som en användarrätt, men det som är avgörande är vad detta i praktiken innebär. EUD:s praxis ger tydligt vid handen att rätten att sampla kan åsidosätta fonogramproducentens ensamrätt, men avslutningsvis reflekteras över huruvida detta faktiskt har någon praktisk inverkan. Trots att man på principiell nivå har goda möjligheter att idka icke-klarerad sampling med stöd av EUD-praxis, torde underhållningsindustrins inflytande utöva ett tryck på att vara mycket försiktig med att sampla utan licens. Detta föranleder frågan om det till synes mycket gynnsamma utgångsläget i praktiken döljer en verklighet där användare av sampel utövar en typ av självcensur, som bottnar i att man inte under rådande omständigheter vågar åta sig den finansiella risk som förknippas med att låta bli att klarera de källfonogram som används. Detta konstateras vara problematiskt med tanke på det riskerar begränsa grundläggande rättigheternas effektivitet. För att lösa detta problem behövs en mer rigoröst formulerad och uttömmande EUD-linjedragning angående var den yttersta räckvidden för de nationella domstolarnas möjlighet att tolka InfoSoc:s bestämmelser utvidgande upphör
-
(2018)Tutkielmani käsittelee, miten musiikki esiintyy kieltenopetuksessa lukiossa. Tutkimuksessa on tarkoitus selvittää, kieltenopettajien ja opiskelijoiden asenteita, kokemuksia ja toiveita musiikin käytöstä toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen oppimisessa. Lisäksi selvitän, miten musiikkia käsitellään oppimismateriaalissa ja miten opettajat kokevat materiaalin tukevan heidän tapaansa käyttää musiikkia kieltenopetuksessa. Lukion opetussuunnitelmauudistuksen myötä autenttisella oppimismateriaalilla on yhä keskeisempi asema kieltenopetuksessa. Hyödynnän Eurooppalaisen viitekehyksen ja Lukion opetussuunnitelmien 2003 ja 2015 sisältöä toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen osalta. Tutkimukseni teoreettinen viitekehys muodostuu Stephen Krashenin teoriaan toisen kielen oppimisesta sekä Zoltán Dörnyein ja Robert Gardnerin teorioihin motivaatiosta ja kieltenoppimisesta. Tutkimuksen aineistona ovat neljän kieltenopettajan teemahaastattelut ja viidentoista lukiolaisopiskelijan lomakekyselyt. Lisäksi tutkimuksessa analysoidaan neljän lukion ruotsin kielen oppikirjan musiikillista sisältöä. Tutkimukseni on pääasiallisesti laadullista, mutta oppikirjojen sisällön analyysi on kvantitatiivista tutkimusta. Tutkimukseni osoittaa, että kieltenopettajat ja opiskelijat kokevat musiikin käytön kieltenopetuksessa myönteiseksi. Molemmat ryhmät toivoivat lisää musiikin käyttöä kieltenopetukseen. Opettajat kokivat kuitenkin enemmän rajoituksia musiikin käytössä kuin opiskelijat. Opiskelijoiden näkemykset musiikin mahdollisuuksista poikkesivat siten opettajien näkemyksistä. Lisäksi opiskelijoiden toiveet musiikin käytöstä olivat luovia ja innostavia. Tulosten perusteella musiikkia tulisi käyttää hyödyksi monipuolisemmin toisen- ja vieraan kielen opettamisessa lukiossa. Lähtökohdat ovat myönteiset, mutta musiikin yhdistämistä kieltenopiskeluun tulisi kehittää tulevaisuudessa.
-
(2020)Tutkimus käsittelee Kotkan Sosialidemokraattisen Työväenyhdistyksen soittokunnan (myöhemmin soittokunta) kymmenvuotisjuhlakonsertteihin tehtyjä sävellystilauksia. Soittokunta perustettiin vuonna 1900 ja se toimi lähes yhtäjaksoisesti vuoden 2015 loppuun asti. Ensimmäinen sävellystilaus tehtiin vuoden 1950 juhlakonserttia varten. Sen jälkeen juhlakonserteissa esitettiin tilaussävellys joka kymmenes vuosi aina vuoteen 2000 asti. Vuodesta 1950 voi katsoa soittokunnan sävellystilausperinteen alkaneen. Soittokunta tuotti uutta suomalaista torvisoittokunta- ja puhallinorkesterimusiikkia kuuden sävellyksen verran toiminta-aikanaan. Tässä tutkielmassa analysoin kaksi viimeistä tilaussävellystä: Pertti Pekkasen Juhlakuvia, sarja puhallinorkesterille (1989) ja Allan Nissilän Music for Eaglets (1995–1997). Tutkimusaineisto koostuu soittokunnan arkistomateriaaleista 115 vuoden ajalta ja kolmesta vuonna 2017 tehdystä henkilöhaastattelusta. Arkistoaineisto käsittää soittokunnan kokouspöytäkirjojen lisäksi nuottipartituureja sekä tallenteita konserteista. Luon keräämäni tutkimusaineiston perusteella soittokunnan historiasta ja toiminnasta kokonaiskuvan. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on soittokunnan toiminta ja musikointi sävellysten tilaamisen ympärillä. Tutkielman aihepiiriä taustoitetaan Kotkan kaupungin syntyhistoriaa, Kotkan Työväenyhdistyksen perustamista ja soittokunnan historiaa ja toimintakulttuuria kontekstoivassa osuudessa. Musiikkitieteessä tutkimus asettuu kulttuurisen musiikintutkimuksen kentälle ja tutkimuksen musiikkigenre sijoittuu perinteisen työväensoittokuntaohjelmiston ja puhallinorkesterimusiikin alueelle. Tutkimuksessa analysoin, mihin kohtaan tilaussävellykset asettuvat soittokunnan ohjelmistokokonaisuudessa. Selvitän myös, miten sävellystilauksen matka eteni aina kokouspöytäkirjoista soittajien nuottitelineille ja teoksen kantaesitykseen asti. Samalla mietin soittokunnan motiiveja juhlasävellysten tuottamiseksi ja niiden merkitystä soittokunnalle. Kaksi viimeistä tilaussävellystä analysoin funktioanalyysin menetelmin ja etsin niistä viittauksia soittokuntaan sekä heidän kotikaupunkiinsa Kotkaan. Soittokunnan toiminta kymmenvuotisjuhlallisuuksien ympärillä oli tavoitteellista ja pitkäjänteistä talkootyötä. Juhlakonserttien onnistunut järjestäminen ja uuden teoksen tilaaminen ja esittäminen veivät soittokuntaa eteenpäin ja lisäsivät yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Tässä tutkielmassa tuon esille paikkakunnalla pitkään vaikuttaneen ja paikallisen musiikkikulttuurin kehittämiseen aktiivisesti osallistuneen musiikkiyhteisön, joka toiminnallaan oli mukana luomassa pohjaa koko kaupungin musiikkielämän kehittymiselle.
-
(2015)Det bor ca 43 miljoner muslimer i Europa (Pew, 2015) samt ungefär 50 000 ‒ 60 000 i Finland (Martikainen, 2013). Tidigare forskning visar att islam framställs väldigt ensidigt i media och ofta kopplas religionen ihop med våld och terrorism (Maasilta, Rahkonen & Raittila, 2008). Syftet med denna avhandling var att analysera hur muslimer och islam konstrueras i finländsk mainstream-media (fi. valtamedia). Forskningsfrågorna formulerades som en övergripande fråga: 1) Hur konstrueras muslimer och islam i dagstidningarna Helsingin Sanomat och Hufvudstadsbladet? samt som två underfrågor: a) Hurdana konstruktioner av 'oss' och 'dem' går att finna i dessa texter? och b) Hur konstrueras muslimer som den Andre i texterna? Materialet utgjordes av artiklar från Helsingin Sanomat och Hufvudstadsbladet från tidsperioden september och oktober 2014 i vilka muslimer eller islam nämndes eller behandlades. Artiklarna analyserades med hjälp av kritisk diskursanalys (eng. critical discourse analysis, CDA) enligt Fairclough (1995a; 2001) och Richardson (2007) som lämpar sig för analys av mediediskurser. Analysen delades upp i två delar. Den första delen beskrev materialet, de mest framträdande temana i artiklarna samt hur muslimer och islam konstrueras i dessa. Den andra delen beskrev de fyra identifierade diskurserna mer ingående samt svarade på frågorna om hurudana konstruktioner av 'oss' och 'dem' som går att finna i artiklarna samt hur muslimer konstrueras som den Andre. De fyra identifierade diskurserna var våldsdiskursen, unga muslimska män som ett säkerhetshot, islam som en splittrad och konfliktfylld religion samt islam som underlägset 'väst'. Kort sammanfattat kan man säga att muslimer inom våldsdiskursen konstrueras som den våldsamme Andre. Inom diskursen unga muslimska män som ett säkerhetshot konstrueras muslimer som den hotfulle Andre som måste exkluderas från den europeiska gemenskapen. Inom diskursen för islam som en splittrad och konfliktfylld religion konstrueras muslimer som den irrationelle Andre som reagerar känslomässigt i konflikter. Inom islam underlägset 'väst'-diskursen konstrueras muslimer som den 'eftersläpande' Andre. Till sist diskuteras förslag för vidare forskning samt forskningsprocessen utvärderas.
-
(1999)This is a case study, which has been done by ethnographical research. The subject of this research was the fourth class in one comprehensive school in the area of the capital in Finland. The fieldwork was done in the spring term in 1998. There were 24 pupils in the research class and two of them were muslimgirls from Somalia. The methods were participating observation, interviews, discussions and essays, which were written by the pupils. The purpose was to describe and understand the affectness of muslimgirls to the everyday life of this class. I wanted to find out how the teacher and other pupils felt about muslimgirls and what were the experiences of the muslimgirls about their school life and how their religion affected to their schoolday. The main results: Islam affected to the muslimgirls’ clothing and eating. They had islam lessons, they practised about fast and they were allowed to be away from school when they had religious holidays. The other pupils knew that the muslimgirls had the other religion than they had, but they didn’t think that it would affect to muslimgirls’ schoolday. Muslimgirls had Finnish girlfriends in their class and they had a good time together. Earlier the pupils bothered muslimgirls, but not so much anymore. Some boys in the class looked down on muslimgirls or they were hostile towards them. Muslimgirls had some problems at school. They had difficulties with some subjects and they had problems to adapt some habits of the school. The teacher thought that the co-operation with the parents of the muslimgirls was difficult. Despite of these problems the muslimgirls had a positive attitude towards school. In this case the muslimgirls had reached the period of integration according the acculturation theory of Berry. They had adapted well to the class because of their teacher. They also spoke Finnish very well and they had lived in Finland many years, which also helped their adaptation.
-
(2023)Tämä tutkielma tarkastelee yhdysvaltalaisia Ms. Marvel -sarjakuvia ja -televisiosarjaa. Tutkielman tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, millaisia muslimeihin liittyviä representaatioita tutkimuksen aineisto pyrkii kuvaamaan. Tutkimuksen keskiössä ovat representaation, uskonnollisen tapakulttuurin, sukupuolen, seksuaalisuuden, toiseuden, sekä identiteetin teemat. Tutkielma edustaa kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Sen aineistona toimivat vuosina 2014–2019 julkaistut Ms. Marvel -sarjakuvat, sekä vuonna 2022 julkaistu Ms. Marvel -televisiosarja. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysia ohjaavana teoreettisena käsitteenä toimii representaation eli uudelleen esittämisen käsite. Tehdyn analyysin perusteella, aineistossa esiintyvät muslimirepresentaatiot ilmenevät kolmen teeman kautta. Muslimeja representoidaan aineistossa suhteessa islamiin liittyviin sääntöihin ja uskonnolliseen auktoriteettiin, sukupuolen ja seksuaalisuuden teemoihin, sekä muslimien kokeman toiseuden kautta.
-
(2018)There is a general tendency of perceiving religion as a problem in Europe. This perception is rooted in a secular European self-image which is historically defined in its opposition to Islam. The discourse on Islam thus has been Othering, drawing on danger or fear, calling for interventions or discipline on part of the state, to contain the perceived threat. Historically, Austria seems to have been partly outside this discourse, as it followed a friendly line towards different religions and denominations during the times of the pluralist and pluri-confessional Habsburg Empire. In 1912 the Islam Act was passed, officially recognising Islam as a religion in the empire and governing the relations between Muslim communities and the Austrian state for over 100 years. When the Islam Act was amended in 2015, it sparked a controversy, as many Muslims felt put under general suspicion. This thesis investigates the amended Islam Act through the lens of securitisation theory by applying a discourse historical approach (DHA) to the law text as well as to the relating Parliamentary discussions. A detailed analysis of the law texts identifies why redundancies and special insertions function as securitisation mechanisms, while the Members of Parliament’s reproduce the secular self-image vis á vis Muslim subjectivities. The application of the “two faces of faith” narrative (see Hurd, 2015) is utilised as discursive strategy justifying securitisation. While the Members of the Parliament say that it must not be a contradiction to be Austrian and Muslim, the regime of truth their discourse reproduces and is situated in, says differently.
-
(2023)Diseases caused by foodborne pathogens are a global threat, which is why new bioactive compounds are expected in the food industry. The purpose of this work was to investigate the antimicrobial effects of three different plants, blackcurrant (Ribes nigrum), rhubarb (Rheum spp.), and Scots pine (Pinus sylvestris), against seven pathogenic bacteria. Bioactivity of these plants has been previously shown, but results have varied widely depending for example on the plant part, extraction solvent and pathogen. The plant samples were extracted with 30 % or 80 % ethanol-water solution. There was a total of 12 extracts: rhubarb petiole (dried at 45 °C or lyophilized), rhubarb root (dried at 50 °C), blackcurrant berry (dried at 45 °C or lyophilized) and lyophilized juice of Scots pine needles. Extracts were dissolved in dimethyl sulfoxide and bioactivity screening of the extracts was determined at a concentration of 1,0 mg/ml, after which the active extracts were subjected to minimum inhibitory concentration (MIC) determination (n=2-3) at eight concentrations (0,0625-4,0 mg/ml). Antimicrobial experiments were performed on a 96-well plate following Clinical and Laboratory Standards Institute guidelines. Bioactivity was determined based on absorbance measurements and visual inspection. The extract of rhubarb root showed most potential against tested bacteria. The lowest MIC values (0,25 mg/ml and 0,50 mg/ml) were obtained with rhubarb root extracts (extracted with 80% or 30 % ethanol-water solution) against Staphylococcus aureus and Bacillus cereus and 1,0 mg/ml against Listeria monocytogenes. Based on this study rhubarb root extract could be a potential natural antimicrobial against foodborne pathogens.
-
(2017)Blackcurrant (Ribes nigrum L.) is a woody plant in cold regions and it adapts well for the Finland’s boreal zone. There were less than 600 companies farming blackcurrant and green currant in 2014 and the acreage was 1449 ha and the level of yield was over 1000 kg/ha. In year 2016, the number of companies were 544 and the acreage was 1435 ha and the level of yield less than 1000 kg/ha. There has been a pressure to reduce the high price of domestic blackcurrant, due to that the inexpensive imported berries have been taken more position in industry. The global warming can be a serious threat for the cultivation of blackcurrant in the future. There is a need for new cultivars of blackcurrant in Finland and the objective of this research was to examine the depth and reversal of on dormancy on various points of time and the resilience of winter. For the results the bud burst was monitored in quantity and temporal on forcing. The processing of release of dormancy in various temperatures and light conditions before the forcing was also included to the research. The cold hardiness was tested in temperatures, which was descending step by step in controlled sub-zero experiment. The results demonstrated that the bud burst was the lowest during the deepest dormancy in OctoberNovember and the largest in February, when the dormancy was already released. ‘Almiai’ and ‘Gagatai’ were the best cultivars, which were able to maintain the dormancy; in first forcing in October, bud burst 0 %. The bud burst was particularly substantial in February and ‘Ben Tron’ the bud burst was even 80 %. In October-November the time elapsed for bud burst was highest and least was in February with average of 10 days. The most optimal temperature in dormancy release was 0 ⁰C. On the cultivar ‘Mikael’ the bud burst was quicken in +18 ⁰C . The longer the processing time was, the shorter was the time for bud burst. The temperatures +12 ⁰C and +18⁰C were too high for dormancy release. In cold hardiness, the cultivars didn’t differ much from each other. The results demonstrate that the cultivars differ from each other in the depth of dormancy and release. ‘Almiai’ and ‘Gagatai’ maintained best their dormancy. These cultivars could be suitable options for farming in Finland. They were also winter hardiness. In the future, there should be breeding of blackcurrant cultivars, which adjust different kind of environments. Additionally, we should discover and breed cultivars, which have good resistant for winter and maintain dormancy, even though the temperatures are varying in winter.
-
(2023)Tämän tutkielman tavoite oli selvittää millaisia menetelmiä spektrofotometrian musta laatikko -ilmiön estämiseen voi opetuksessa hyödyntää. Musta laatikko -ilmiö, eli käytettävän prosessiin sisältyvien taustojen heikko ymmärrys, on merkittävä ongelma instrumenttianalytiikan opetuksessa, sillä opiskelija keskittyy menetelmän tieteellisten taustojen sijasta vain laitteen antamiin tuloksiin. Tällöin opiskelija ei osaa arvioida laitteen antamien tulosten tarkkuutta ja tiedon siirrettävyys on heikkoa esimerkiksi muihin laitteen käyttökohteisiin. Tutkielma toteutettiin kehittämistutkimuksena, jossa ensin kartoitettiin spektrofotometrian ymmärtämiseen vaadittavat keskeiset sisällöt ja testattiin eheyttävää STEM-opetusta musta laatikko -ilmiön syntymisen estämisessä kehittämistuotoksen avulla. Itse kehittämisprosessia ja sen haasteita tutkittiin kehittämispäiväkirjan sisällön analyysillä. Tutkielmassa vastataan kolmeen tutkimuskysymykseen: TK1: Millainen a) sisältötieto ja b) pedagoginen toteutus mahdollistaa musta laatikko -ilmiön torjumista spektrofotometriassa? TK2: Millaisia haasteita opetuskokonaisuuden kehittämisessä on? TK3: Miten opettajat arvioivat kehittämistuotoksen eri komponenttien ehkäisevän musta laatikko -ilmiötä? Kehittämistuotos koostuu viidestä työohjeesta, jotka kuuluvat samaan eheyttävän STEM-opetuksen projektiin, joita voi hyödyntää yhdessä tai erikseen LOPS 2019 kurssilla KE3 Molekyylit ja mallit spektrofotometrian opetuksessa. Projektin tavoitteena on kehittää tapa määrittää elintarvikkeissa olevan proteiinin määrä itse rakentamalla spektrofotometrillä. Projektin aikana tutustutaan spektrofotometriaan PhET-simulaation avulla. Tutkittava näyte valitaan osoitusreaktioiden avulla ja näytteen proteiinin rakenteeseen tutustutaan molekyylitietokantojen ja mallinnuksen keinoin. Kehittämistuotosta testattiin opettajia ja kemian opiskelijoita haastattelemalla. Tulosten perusteella haastatteluun osallistuneet kokevat eheyttävän STEM-opetuksen ja kehittämistuotoksen sisältämien menetelmien voivan ehkäistä musta laatikko -ilmiön syntymistä, mutta samalla näkevät haasteita eheyttävän STEM-opetuksen soveltuvuudessa koulumaailman rakenteiden vuoksi. Jatkotutkimuksena voisi selvittää millaisia tapoja koulumaailmassa on integroida oppiaineiden välisiä sisältöjä, jotta kehittämistuotosta voisi testata tarkoitetussa käyttöympäristössä ja näin saada lisätietoa musta laatikko -ilmiön synnyn estämisestä.
-
(2020)Tämän tutkielman keskeinen tavoite oli selvittää typen eri muotojen esiintymistä sekä keskeisten prosessien (mineralisaatio, immobilisaatio, nitrifikaatio ja ammonifikaatio) ilmentymistä kahdella eri syntyperää edustavalla tutkimusalueella. Tutkimuksessa kerättiin maanäytteet Itä-Suomessa sijaitsevan Hammaslahden alueelta ja Helsingin Viikistä. Hammaslahden Pärnänsuo (PÄ) on entinen turpeenottoalue, joka sittemmin on otettu viljelykäyttöön. Alue kuuluu mustaliuskealueeseen ja pohjamaa on mustaliuskeesta rapautunutta maa-ainesta. Viikin Patoniitty (PA) on Helsingissä aivan merenrannassa sijaitseva pelto ja se on luokiteltu sedimenttisyntyiseksi sulfaattimaaksi. Tutkimuksen ydin perustui eri maakerroksista (A-, B- ja C-horisontit) otettujen maanäytteiden aerobiseen inkubaatiokokeeseen. Typen prosesseja havainnollistavia tuloksia saatiin inkubaation alku- ja loppuvaiheisiin kohdistuneilla mittauksilla sekä määrityksillä. Tutkimus on osa laajempaa kartoitusta Hammaslahden Pärnänsuon ominaisuuksista. PÄ:lta otettiin maanäytteet kesäkuussa 2013 ja PA:ltä syyskuussa 2013. PÄ:n tutkimusalueelta näytteitä otettiin kohdasta, jossa oli vielä turvekerros (PÄ2) sekä kohdasta, josta turve oli kuorittu pois (PÄ1). Näillä maanäytteillä tehtiin kuuden viikon mittainen inkubaatio tasalämpöhuoneessa (+22°C-asteessa), jonka alussa sekä lopussa määritettiin mineraalityppi (NO3--N ja NH4+-N) 2M KCl-uutolla.Tutkimusalueiden N2O-emissioita arvioitiin tekemällä inkubaatiokokeen lopussa laboratoriossa N2O-tuottomittaus. Siinä kaasutiiviiseen astiaan 48 tunnin aikana kertynyt N2O määritettiin kaasukromatografisesti. Kuivapoltolla määritettiin näytteiden kokonaishiilen sekä kokonaistypen pitoisuudet taustatiedoiksi ja lisäksi maanäytteiden pH mitattiin sekä ennen että jälkeen inkubaation. Tuloksissa keskityttiin vertailemaan koepaikkojen maakerroksia ja kussakin kerroksessa tapahtuneita typen prosesseja. Yleisesti A-horisontissa prosessit olivat mineralisaatiota ja C-horisontissa immobilisaatiota. B-horisontissa prosessit eivät olleet samansuuntaisia kaikilla koepaikoilla. Tilastollisesti merkitsevää immobilisaatiota tapahtui vain PÄ 1:llä. Mineraalimaata olleissa tutkimuspisteissä (PA ja PÄ1) kunkin maakerrosten yhteenlaskettu typpimäärä oli 100-150 kg Nmin ha-1 sekä ennen, että jälkeen inkubaation. Vastaavasti turvekerroksen omaavassa maaprofiilissa (PÄ2) oli yli 300 kg Nmin ha-1, tästä yli kaksi kolmasosaa oli C-horisontissa. N2O-tuotot eri horisonteista olivat 0,01-1,55 kg N2O ha-1 v-1 väliltä. Turvekerroksen omaavalla koepaikalla N2O-tuotto oli selvästi suurempaa kuin mineraalimailta. Tutkimusalueiden maakerrosten välillä löydettiin eroja, mutta myös yhtäläisyyksiä. Kaikkien tutkimusalueiden A-horisonteissa tapahtui inkubaation aikana mineralisaatiota. A-horisonttien osalta erovaisuus koepaikkojen välillä oli siinä, että PA:llä mineraalityppi koostui pääosin NO3--N:stä ja PÄ:lla taas NH4+-N:stä. Tutkimusalueiden kaikissa C-horisonteissa oli korkea mineraalitypen pitoisuus. C-horisonttien prosesseja yhdisti immobilisaatio sekä alhainen nitrifikaatio, joka todennäköisesti oli vähäistä happamuuden vuoksi. Tutkimusalueiden C-horisonttien suurien mineraalityppipitoisuuksien arvellaan ainakin osittain olevan peräisin ylemmistä horisonteista huuhtoutuneesta nitraatti- ja ammoniumtypestä.
-
(2013)Mustaliuskeet ovat tummia ja helposti rapautuvia sedimenttikiviä, jotka sisältävät runsaasti hiiltä ja metallisulfideja. Niiden rapautuessa ympäristöön vapautuu metalleja ja vetyioneja. Turpeen on todettu sitovan tehokkaasti eri alkuaineita ja läheisestä kallioperästä rapautuneet metallit pidättyvät usein turpeeseen. Talvivaaran mustaliuskeisiin on rikastunut Co, Cu, Mn, Ni ja Zn, ja esiintymälle on tunnusomaista kohonnut Ni-pitoisuus. Mustaliuskealueiden moreeneista on mitattu korkeita Cu- ja Zn-pitoisuuksia, ja pintavesille on tyypillistä alhainen pH ja kohonneet Cd-, Cu-, Mn-, Ni- ja Zn-pitoisuudet. Liuskealueilla myös kaivovesistä ja purosedimenteistä on mitattu kohonneita pitoisuuksia samojen alkuaineiden osalta. Tähän tutkimukseen koealoilta otettiin turvenäytteitä, joista määritettiin turvelaji, maatuneisuus ja sähkönjohtavuus. Laboratoriossa näytteistä määritettiin tuhkapitoisuus TGA-menetelmällä ja kokonaishiilen määrä CHN-menetelmällä. Näytteille tehtiin myös monialkuaineanalyysit ICP-MS (503M)- ja ICP-AES (503P)- menetelmillä, ja Hg- pitoisuus määritettiin CVAFS-analyysillä. Tuloksista laskettiin pistekohtaisesti painotetut keskiarvot ja -hajonnat, sekä koealakohtaisesti Spearmanin korrelaatiokertoimet PASW Statistics 18-ohjelmalla. Osalle aineistosta tehtiin regressioanalyysi. Kartat tehtiin ArcGIS10-ohjelmistolla Geologian tutkimuskeskuksen ja Maanmittauslaitoksen kartta-aineistojen pohjalta. Mustaliuskealueilla turpeiden keskimääräiset Al-, As-, Cd-, Co-, Fe-, Mn-, Ni-, S-, Zn- ja tuhkapitoisuudet ovat huomattavasti korkeammat kuin granitoidi- ja kvartsiittialueilla, kun taas Cu- ja U-pitoisuudet ovat mustaliuskealueilla huomattavasti alhaisemmat. Tuhka- ja alkuainepitoisuudet ovat kvartsiitti- ja granitoidialueilla kohonneita lähinnä pohjanäytteissä, kun taas mustaliuskealueilla monien alkuaineiden pitoisuudet ovat korkeita myös pintanäytteissä. Parhaimmat riippuvuudet havaittiin Cu- ja U-pitoisuuksien, sekä Cr- ja tuhkapitoisuuksien välillä. Mustaliuskealueilla merkittäviä riippuvuuksia oli havaittavissa As-, Fe-, S- ja tuhkapitoisuuksien välillä, mikä voisi olla yhteydessä mustaliuskeiden rautasulfideihin. Poikkeuksellisesti yhdellä kvartsiittialueen koealalla alkuainepitoisuudet muistuttivat mustaliuskepisteitä. Tämä saattaa johtua osaltaan voimakkaasta reunavaikutuksesta, mutta koealalle on myös saattanut kulkeutua mustaliuskepitoista materiaalia jäätikkökuljetuksen seurauksena. Eräällä mustaliuskekoealalla alkuainepitoisuudet ovat sitä vastoin poikkeuksellisen alhaisia. Tämä johtunee turpeen rahkavaltaisuudesta, heikosta kontaktista kallioperään tai sijainnista vedenjakaja-alueella. Mustaliuskealueilla turpeiden alkuainepitoisuudet näyttäisivät olevan suurelta osin yhteydessä Talvivaaran mustaliuske-esiintymän koostumukseen, ja joillakin tutkimuspisteillä erilaiset mustaliuskeiden mineralisaatiot voisivat kuvastua anomaalisina Mn-, Ni-, Zn- ja Fe-pitoisuuksina. Turpeen kemialliseen koostumukseen saattaa kallioperän lisäksi vaikuttaa erilainen turvelajikoostumus mustaliuske- ja granitoidipisteiden välillä, voimakkaampi reunavaikutus mustaliuskekoealoilla, tulvavaikutus tai tien läheisyys. Lisäksi joillakin alkuaineilla epävarmuutta voi aiheuttaa niiden geokemiallinen luonne. Ympäristössä Cu lähtee heikosti liikkeelle ja se pidättyy nopeasti humukseen. Siten Cu ei välttämättä ehdi kulkeutua kallioperästä turpeeseen asti. Zn sitä vastoin on hyvin liikkuva, mutta se pidättyy heikosti turpeeseen. Jatkotutkimuksissa kannattaisi tarkastella keskenään mahdollisimman samankaltaisia turvemaita, jotka eivät ole altistuneet ihmistoiminnalle, tulville tai muille ulkoisille häiriötekijöijlle.
-
(2019)Tiivistelmä – Referat – Abstract Tunnistusmekanismit ovat tärkeä osa lisääntymisaltruismin ylläpitoa, ja isommassa mittakaavassa sosiaalisten järjestelmien olemassaoloa ylipäätään. Altruismia nimittäin mielellään hyödyntävät erilaiset huijarit, jotka vain hyötyvät toisten avusta tarjoamatta itse mitään vastineeksi. Tunnistusmekanismit ovat ase näitä huijareita vastaan. Tunnistusmekanismeja on tutkittu paljon sosiaalisilla hyönteisillä, varsinkin muurahaisilla, koska niiden pesät tarjoavat huijareille, kuten sosiaalisille loisille, houkuttelevan kohteen. Yksi keskeinen tutkimuskohde on jälkeläisten tunnistus – kuinka muurahaiset tunnistavat munia ja minkälaiset tekijät vaikuttavat niiden kykyyn tunnistaa omanlajisia munia. Tavoitteenani oli ensimmäisessä kokeessa selvittää, vaikuttaako loislajin munille altistuminen isäntätyöläisten kykyyn tunnistaa munia, ja miten isännän yhteiskuntarakenne vaikuttaa sen alttiudelle tehdä tunnistusvirheitä. Jatkokokeessa testasin myös, miten loiskuningattaren läsnäolo vaikuttaa isäntätyöläisten kykyyn tunnistaa munia. Tutkin areenakokein isäntälajin, mustamuurahaisen (Formica fusca), kykyä tunnistaa munia. Ensimmäisessä kokeessa käytin isäntälajin orpopesiä ja pesiä, joissa oli vaihteleva määrä kuningattaria. Käsittelynä altistin puolet isäntäpesistä loislajin (kantomuurahainen, Formica truncorum) munille, ennen kuin niiden oma kuningatar tai työläiset olivat alkaneet munia. Puolet pesistä toimi kontrollina. Toisessa kokeessa käytin vain isäntälajin orpokolonioita, jotka jaoin kolmeen käsittelyyn: ensimmäisessä käsittelyssä isäntäpesät altistettiin loislajin (tupsukekomuurhainen, Formica aquilonia) munille, toisessa käsittelyssä isäntäpesään laitettiin loismunien lisäksi loislajin kuningatar ja kolmas käsittely oli kontrolli, jolle ei siis tehty mitään manipulointia. Ensimmäisessä kokeessa havaittiin, että orpokolonioiden työläiset hyväksyivät enemmän loislajin munia, kun ne oli altistettu loisen munille varhain. Väliaikaisen loisen siis kannattaa, mikäli mahdollista, ajoittaa valtausyrityksensä varhaiseen kevääseen ja koettaa erityisesti vallata orpopesiä. Kuningattarellisilla isäntäpesillä nimittäin ei havaittu altistuksen lisäävän työläisten hyväksymien loismunien määrää. Isäntäkuningatarten määrällä ei myöskään ollut vaikutusta siihen, miten työläiset hyväksyvät loisen munia. Toisessa kokeessa ei kummallaan käsittelyllä (loismunien ja loismunien+loiskuningattaren läsnäolo) ollut vaikutusta siihen, miten paljon työläiset hyväksyivät loismunia. Tutkimukseni perusteella tiedämme, minkälaiset ekologiset tekijät voivat edesauttaa väliaikaisten sosiaalisten loisten pesänvaltausta. Ainakin isännän aikainen altistuminen loismunille ja se, että pesä on menettänyt kuningattarensa, lisäävät isäntien tekemiä tunnistusvirheitä siten, että ne hyväksyvät aikaisempaa enemmän loisten munia. Tutkimuksessa selvisi myös, että loislajien välillä oli eroja siinä, kuinka usein niiden munia hyväksyttiin, mikä tukee teoriaa loisten paikallisesta sopeutumisesta isäntälajin populaatioihin. Tulokset sopivat myös yhteen klassisen ekologisen kilpajuoksun periaatteen kanssa, jossa loinen ja isäntälaji pyrkivät jatkuvasti sopeutumalla tekemään tyhjäksi toistensa aikeet.
-
(2013)Arktisen alueen ilmasto on erityisen herkkä ilmastonmuutokselle. Tämä johtuu muun muassa alueella vaikuttavista voimakkaista voimistavista palautekytkennöistä sekä meteorologisista syistä, jotka vaikuttavat hiukkasten kulkeutumiseen. Arktisen alueen ilmastonmuutoksella on merkittäviä vaikutuksia ekosfääriin, ihmisten toimintaan ja mahdollisesti myös termohaliinikiertoon. Erilaisilla aerosolihiukkasilla on merkittäviä ilmastollisia vaikutuksia. Musta hiili ja orgaaninen hiili ovat viime vuosina keskusteluun nousseita hiukkastyyppejä. Musta hiili, eli noki, on epäpuhtaasta palamisesta muodostuva hiukkastyyppi, jolla on ilmastoa lämmittäviä ominaisuuksia. Orgaaninen hiili taasen on muista hiilipitoisista yhdisteistä muodostunut aerosolihiukkastyyppi. Kahden edellä mainitun lisäksi sulfaattiaerosolihiukkaset ovat tarkastelun kohteena. Orgaaninen hiili ja sulfaatti jäähdyttää tyypillisesti ilmastoa. Hiukkasten epäsuoria vaikutuksia ei kuitenkaan tunneta hyvin. Tarkasteltavia kolmea aerosolihiukkastyyppiä syntyy usein samoissa lähteissä. Työssä tutkitaan erilaisien päästöskenaarioiden vaikutuksia käyttämällä globaalia aerosoli-ilmastomallia ECHAM5-HAM2. Ajot analysoitiin tutkimalla eroja perusvuoteen 2005 verrattuna. Mallin ajoaika on 5 vuotta ja ajosta lasketaan keskiarvollinen edustava vuosi. Eri skenaarioiden vaikutuksia verrataan normaaliajoon, joka noudattaa IIASA:n GAINS-skenaariota. Ajot suoritetaan vapaana ajona, jossa ajo ei rajoiteta sekä pakotettuna ajona, jossa mallin meteorologia pakotetaan seuraamaan todellisia arvoja. Työn tavoitteena on arvioida näiden päästöskenaarioiden vaikutuksia arktiseen alueeseen. Arktisella alueella pakotetun ajon tulokset vaikuttivat mielekkäämmiltä, sillä vapaassa ajossa tarkasteltaessa pientä osaa maapallosta jää erilaisen satunnaisvaihtelun merkitys suureksi. Vapaissa ajoissa ajoaikojen tulisi olla pidempiä kuin käytetty viisi vuotta. Kaikissa suoritetuissa pakotetuissa ajoissa arktisen alueen kokonaissäteilypakote kasvaa välillä +0,01 - +11,40 mW/m2. Tämä johtuu sekä mustan hiilen hiukkaskuorman kasvamisesta että sulfaatin määrän vähenemisestä arktisella alueella. Näillä molemmilla on säteilypakotetta kasvattava vaikutus, vaikkakin sulfaatin vaikutus vaikuttaa merkittävämmältä. Aerosolihiukkaset poistettuna laskettava kirkkaan taivaan pakote sai arvoja välillä -0,31 - +11,05 mW/m2. Kirkkaan taivaan pakote sisältää vähemmän epävarmuustekijöitä. Käytettävä malli ei huomioi lumen albedoefektiä. Lisäksi pilvien fysiikka ei vaikuta toimivan kaikissa tilanteissa halutulla tavalla. Vapaan ajo vaatisi uusia simulaatioita, joissa ajoaika on vähintään kymmenen vuotta. Nämä antavat aihetta mallin kehittämiselle ja uusille simulaatioille, jotta nämä tekijät voidaan ottaa paremmin huomioon tulevissa tutkimuksissa.
-
(2012)Työssä tarkastellaan F2k-laboratorioon hankittun mustan kappaleen säteilyn tutkimiseen tarkoitetun oppilastyölaitteiston käyttömahdollisuuksia modernin fysiikan opetuksessa ja opiskelussa. Teoriakehyksenä käytettiin Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella käytössä olevaa hahmottavaa lähestymistapaa. Tältä pohjalta kehitettiin opetusmalli, jonka tarkoituksena tutustua mustan kappaleen säteilyyn ja sen avulla kvantittumiseen. Opetusmallia varten tarkasteltiin myös mustan kappaleen säteilyn tutkimusta fysiikan historiassa. Alkuperäinen mustan kappaleen määritelmä oli teoreettinen tai korkeintaan ajatuskokeisiin pohjautuva. Tätä teoreettista kehitelmää ryhdyttiin tutkimaan kokeellisesti useilla erilaisilla laitteistoilla. Vanhimpiin kvantitatiivisiin tuloksiin lukeutuu Stefanin ja Boltzmannin laki. Tämän jälkeen havaittiin myös Wienin siirtymälaki. Planck onnistui sovittamaan näihin tuloksiin käyrän mustan kappaleen säteilyn spektriselle energiatiheydelle. Toisin kuin usein väitetään, Rayleigh'n ja Jeansin laki ei edeltänyt Planckin säteilylakia. Se ennemminkin johdettiin etsittäessä perustelua Planckin laille. Oikea perustelukin lopulta löytyi, vaikka vahvalle pohjalle sen saattoi vasta Einsteinin valosähköisen ilmiön selitys. Koska historiallinen kehitys sopi suurelta osin hahmottavan lähestymistavan mukaiseen opetukseen, päätettiin sitä seurata opetusmallissa. Opetusmallissa mustan kappaleen ja mustan kappaleen säteilyn perushahmotukseen käytettiin ajatuskoetta. Tämän jälkeen mustan kappaleen säteilyn käsitettä alettiin muokata tarkastelemalla kvalitatiivisesti mustana kappaleena käytetyn hehkulampun säteilyä. Seuraavaksi siirryttiin kvantifioimaan havaittuja riippuvuuksia piirtämällä spektrisen energiatiheyden kuvaajia eri lämpötiloissa. Näitä kuvaajia analysoimalla voitiin kvantifioida Stefanin ja Boltzmannin laki sekä Wienin siirtymälaki. Lopuksi strukturoinnin ja teoreettisten käyrien vertailun avulla havaittiin kvantittumisen selittävän spektrin muodon. F2k-laboratorion muut kokeet tarjoavat tärkeän tuen mustan kappaleen säteilyn spektrin selittävän kvantittumisen ymmärtämiselle. Laitteistoa tutkittaessa havaittiin sen olevan erittäin virheherkkä. Mittauspohjaan esitettiin useita korjausehdotuksia. Samoin ehdotettiin kulmamittauksen muuttamista ja spektrin skannauksen automatisointia. Erittäin huolellisesti tehdyillä mittauksilla saadaan kuitenkin myös kvantifiointiin kelpaavia tuloksia.
Now showing items 16967-16986 of 31169