Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Österlund, Solveig (2015)
    Det bor ca 43 miljoner muslimer i Europa (Pew, 2015) samt ungefär 50 000 ‒ 60 000 i Finland (Martikainen, 2013). Tidigare forskning visar att islam framställs väldigt ensidigt i media och ofta kopplas religionen ihop med våld och terrorism (Maasilta, Rahkonen & Raittila, 2008). Syftet med denna avhandling var att analysera hur muslimer och islam konstrueras i finländsk mainstream-media (fi. valtamedia). Forskningsfrågorna formulerades som en övergripande fråga: 1) Hur konstrueras muslimer och islam i dagstidningarna Helsingin Sanomat och Hufvudstadsbladet? samt som två underfrågor: a) Hurdana konstruktioner av 'oss' och 'dem' går att finna i dessa texter? och b) Hur konstrueras muslimer som den Andre i texterna? Materialet utgjordes av artiklar från Helsingin Sanomat och Hufvudstadsbladet från tidsperioden september och oktober 2014 i vilka muslimer eller islam nämndes eller behandlades. Artiklarna analyserades med hjälp av kritisk diskursanalys (eng. critical discourse analysis, CDA) enligt Fairclough (1995a; 2001) och Richardson (2007) som lämpar sig för analys av mediediskurser. Analysen delades upp i två delar. Den första delen beskrev materialet, de mest framträdande temana i artiklarna samt hur muslimer och islam konstrueras i dessa. Den andra delen beskrev de fyra identifierade diskurserna mer ingående samt svarade på frågorna om hurudana konstruktioner av 'oss' och 'dem' som går att finna i artiklarna samt hur muslimer konstrueras som den Andre. De fyra identifierade diskurserna var våldsdiskursen, unga muslimska män som ett säkerhetshot, islam som en splittrad och konfliktfylld religion samt islam som underlägset 'väst'. Kort sammanfattat kan man säga att muslimer inom våldsdiskursen konstrueras som den våldsamme Andre. Inom diskursen unga muslimska män som ett säkerhetshot konstrueras muslimer som den hotfulle Andre som måste exkluderas från den europeiska gemenskapen. Inom diskursen för islam som en splittrad och konfliktfylld religion konstrueras muslimer som den irrationelle Andre som reagerar känslomässigt i konflikter. Inom islam underlägset 'väst'-diskursen konstrueras muslimer som den 'eftersläpande' Andre. Till sist diskuteras förslag för vidare forskning samt forskningsprocessen utvärderas.
  • Kuntsi, Teija (1999)
    This is a case study, which has been done by ethnographical research. The subject of this research was the fourth class in one comprehensive school in the area of the capital in Finland. The fieldwork was done in the spring term in 1998. There were 24 pupils in the research class and two of them were muslimgirls from Somalia. The methods were participating observation, interviews, discussions and essays, which were written by the pupils. The purpose was to describe and understand the affectness of muslimgirls to the everyday life of this class. I wanted to find out how the teacher and other pupils felt about muslimgirls and what were the experiences of the muslimgirls about their school life and how their religion affected to their schoolday. The main results: Islam affected to the muslimgirls’ clothing and eating. They had islam lessons, they practised about fast and they were allowed to be away from school when they had religious holidays. The other pupils knew that the muslimgirls had the other religion than they had, but they didn’t think that it would affect to muslimgirls’ schoolday. Muslimgirls had Finnish girlfriends in their class and they had a good time together. Earlier the pupils bothered muslimgirls, but not so much anymore. Some boys in the class looked down on muslimgirls or they were hostile towards them. Muslimgirls had some problems at school. They had difficulties with some subjects and they had problems to adapt some habits of the school. The teacher thought that the co-operation with the parents of the muslimgirls was difficult. Despite of these problems the muslimgirls had a positive attitude towards school. In this case the muslimgirls had reached the period of integration according the acculturation theory of Berry. They had adapted well to the class because of their teacher. They also spoke Finnish very well and they had lived in Finland many years, which also helped their adaptation.
  • Leinonen, Samuli (2023)
    Tämä tutkielma tarkastelee yhdysvaltalaisia Ms. Marvel -sarjakuvia ja -televisiosarjaa. Tutkielman tarkoituksena on tuottaa tietoa siitä, millaisia muslimeihin liittyviä representaatioita tutkimuksen aineisto pyrkii kuvaamaan. Tutkimuksen keskiössä ovat representaation, uskonnollisen tapakulttuurin, sukupuolen, seksuaalisuuden, toiseuden, sekä identiteetin teemat. Tutkielma edustaa kvalitatiivista eli laadullista tutkimusta. Sen aineistona toimivat vuosina 2014–2019 julkaistut Ms. Marvel -sarjakuvat, sekä vuonna 2022 julkaistu Ms. Marvel -televisiosarja. Aineiston analyysimenetelmänä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Analyysia ohjaavana teoreettisena käsitteenä toimii representaation eli uudelleen esittämisen käsite. Tehdyn analyysin perusteella, aineistossa esiintyvät muslimirepresentaatiot ilmenevät kolmen teeman kautta. Muslimeja representoidaan aineistossa suhteessa islamiin liittyviin sääntöihin ja uskonnolliseen auktoriteettiin, sukupuolen ja seksuaalisuuden teemoihin, sekä muslimien kokeman toiseuden kautta.
  • Turk, Jana Barbara (2018)
    There is a general tendency of perceiving religion as a problem in Europe. This perception is rooted in a secular European self-image which is historically defined in its opposition to Islam. The discourse on Islam thus has been Othering, drawing on danger or fear, calling for interventions or discipline on part of the state, to contain the perceived threat. Historically, Austria seems to have been partly outside this discourse, as it followed a friendly line towards different religions and denominations during the times of the pluralist and pluri-confessional Habsburg Empire. In 1912 the Islam Act was passed, officially recognising Islam as a religion in the empire and governing the relations between Muslim communities and the Austrian state for over 100 years. When the Islam Act was amended in 2015, it sparked a controversy, as many Muslims felt put under general suspicion. This thesis investigates the amended Islam Act through the lens of securitisation theory by applying a discourse historical approach (DHA) to the law text as well as to the relating Parliamentary discussions. A detailed analysis of the law texts identifies why redundancies and special insertions function as securitisation mechanisms, while the Members of Parliament’s reproduce the secular self-image vis á vis Muslim subjectivities. The application of the “two faces of faith” narrative (see Hurd, 2015) is utilised as discursive strategy justifying securitisation. While the Members of the Parliament say that it must not be a contradiction to be Austrian and Muslim, the regime of truth their discourse reproduces and is situated in, says differently.
  • Laakso, Riina (2023)
    Diseases caused by foodborne pathogens are a global threat, which is why new bioactive compounds are expected in the food industry. The purpose of this work was to investigate the antimicrobial effects of three different plants, blackcurrant (Ribes nigrum), rhubarb (Rheum spp.), and Scots pine (Pinus sylvestris), against seven pathogenic bacteria. Bioactivity of these plants has been previously shown, but results have varied widely depending for example on the plant part, extraction solvent and pathogen. The plant samples were extracted with 30 % or 80 % ethanol-water solution. There was a total of 12 extracts: rhubarb petiole (dried at 45 °C or lyophilized), rhubarb root (dried at 50 °C), blackcurrant berry (dried at 45 °C or lyophilized) and lyophilized juice of Scots pine needles. Extracts were dissolved in dimethyl sulfoxide and bioactivity screening of the extracts was determined at a concentration of 1,0 mg/ml, after which the active extracts were subjected to minimum inhibitory concentration (MIC) determination (n=2-3) at eight concentrations (0,0625-4,0 mg/ml). Antimicrobial experiments were performed on a 96-well plate following Clinical and Laboratory Standards Institute guidelines. Bioactivity was determined based on absorbance measurements and visual inspection. The extract of rhubarb root showed most potential against tested bacteria. The lowest MIC values (0,25 mg/ml and 0,50 mg/ml) were obtained with rhubarb root extracts (extracted with 80% or 30 % ethanol-water solution) against Staphylococcus aureus and Bacillus cereus and 1,0 mg/ml against Listeria monocytogenes. Based on this study rhubarb root extract could be a potential natural antimicrobial against foodborne pathogens.
  • Kemppinen, Johanna (2017)
    Blackcurrant (Ribes nigrum L.) is a woody plant in cold regions and it adapts well for the Finland’s boreal zone. There were less than 600 companies farming blackcurrant and green currant in 2014 and the acreage was 1449 ha and the level of yield was over 1000 kg/ha. In year 2016, the number of companies were 544 and the acreage was 1435 ha and the level of yield less than 1000 kg/ha. There has been a pressure to reduce the high price of domestic blackcurrant, due to that the inexpensive imported berries have been taken more position in industry. The global warming can be a serious threat for the cultivation of blackcurrant in the future. There is a need for new cultivars of blackcurrant in Finland and the objective of this research was to examine the depth and reversal of on dormancy on various points of time and the resilience of winter. For the results the bud burst was monitored in quantity and temporal on forcing. The processing of release of dormancy in various temperatures and light conditions before the forcing was also included to the research. The cold hardiness was tested in temperatures, which was descending step by step in controlled sub-zero experiment. The results demonstrated that the bud burst was the lowest during the deepest dormancy in OctoberNovember and the largest in February, when the dormancy was already released. ‘Almiai’ and ‘Gagatai’ were the best cultivars, which were able to maintain the dormancy; in first forcing in October, bud burst 0 %. The bud burst was particularly substantial in February and ‘Ben Tron’ the bud burst was even 80 %. In October-November the time elapsed for bud burst was highest and least was in February with average of 10 days. The most optimal temperature in dormancy release was 0 ⁰C. On the cultivar ‘Mikael’ the bud burst was quicken in +18 ⁰C . The longer the processing time was, the shorter was the time for bud burst. The temperatures +12 ⁰C and +18⁰C were too high for dormancy release. In cold hardiness, the cultivars didn’t differ much from each other. The results demonstrate that the cultivars differ from each other in the depth of dormancy and release. ‘Almiai’ and ‘Gagatai’ maintained best their dormancy. These cultivars could be suitable options for farming in Finland. They were also winter hardiness. In the future, there should be breeding of blackcurrant cultivars, which adjust different kind of environments. Additionally, we should discover and breed cultivars, which have good resistant for winter and maintain dormancy, even though the temperatures are varying in winter.
  • Palviainen, Terhi (2023)
    Tämän tutkielman tavoite oli selvittää millaisia menetelmiä spektrofotometrian musta laatikko -ilmiön estämiseen voi opetuksessa hyödyntää. Musta laatikko -ilmiö, eli käytettävän prosessiin sisältyvien taustojen heikko ymmärrys, on merkittävä ongelma instrumenttianalytiikan opetuksessa, sillä opiskelija keskittyy menetelmän tieteellisten taustojen sijasta vain laitteen antamiin tuloksiin. Tällöin opiskelija ei osaa arvioida laitteen antamien tulosten tarkkuutta ja tiedon siirrettävyys on heikkoa esimerkiksi muihin laitteen käyttökohteisiin. Tutkielma toteutettiin kehittämistutkimuksena, jossa ensin kartoitettiin spektrofotometrian ymmärtämiseen vaadittavat keskeiset sisällöt ja testattiin eheyttävää STEM-opetusta musta laatikko -ilmiön syntymisen estämisessä kehittämistuotoksen avulla. Itse kehittämisprosessia ja sen haasteita tutkittiin kehittämispäiväkirjan sisällön analyysillä. Tutkielmassa vastataan kolmeen tutkimuskysymykseen: TK1: Millainen a) sisältötieto ja b) pedagoginen toteutus mahdollistaa musta laatikko -ilmiön torjumista spektrofotometriassa? TK2: Millaisia haasteita opetuskokonaisuuden kehittämisessä on? TK3: Miten opettajat arvioivat kehittämistuotoksen eri komponenttien ehkäisevän musta laatikko -ilmiötä? Kehittämistuotos koostuu viidestä työohjeesta, jotka kuuluvat samaan eheyttävän STEM-opetuksen projektiin, joita voi hyödyntää yhdessä tai erikseen LOPS 2019 kurssilla KE3 Molekyylit ja mallit spektrofotometrian opetuksessa. Projektin tavoitteena on kehittää tapa määrittää elintarvikkeissa olevan proteiinin määrä itse rakentamalla spektrofotometrillä. Projektin aikana tutustutaan spektrofotometriaan PhET-simulaation avulla. Tutkittava näyte valitaan osoitusreaktioiden avulla ja näytteen proteiinin rakenteeseen tutustutaan molekyylitietokantojen ja mallinnuksen keinoin. Kehittämistuotosta testattiin opettajia ja kemian opiskelijoita haastattelemalla. Tulosten perusteella haastatteluun osallistuneet kokevat eheyttävän STEM-opetuksen ja kehittämistuotoksen sisältämien menetelmien voivan ehkäistä musta laatikko -ilmiön syntymistä, mutta samalla näkevät haasteita eheyttävän STEM-opetuksen soveltuvuudessa koulumaailman rakenteiden vuoksi. Jatkotutkimuksena voisi selvittää millaisia tapoja koulumaailmassa on integroida oppiaineiden välisiä sisältöjä, jotta kehittämistuotosta voisi testata tarkoitetussa käyttöympäristössä ja näin saada lisätietoa musta laatikko -ilmiön synnyn estämisestä.
  • Innanen, Saila (2020)
    Tämän tutkielman keskeinen tavoite oli selvittää typen eri muotojen esiintymistä sekä keskeisten prosessien (mineralisaatio, immobilisaatio, nitrifikaatio ja ammonifikaatio) ilmentymistä kahdella eri syntyperää edustavalla tutkimusalueella. Tutkimuksessa kerättiin maanäytteet Itä-Suomessa sijaitsevan Hammaslahden alueelta ja Helsingin Viikistä. Hammaslahden Pärnänsuo (PÄ) on entinen turpeenottoalue, joka sittemmin on otettu viljelykäyttöön. Alue kuuluu mustaliuskealueeseen ja pohjamaa on mustaliuskeesta rapautunutta maa-ainesta. Viikin Patoniitty (PA) on Helsingissä aivan merenrannassa sijaitseva pelto ja se on luokiteltu sedimenttisyntyiseksi sulfaattimaaksi. Tutkimuksen ydin perustui eri maakerroksista (A-, B- ja C-horisontit) otettujen maanäytteiden aerobiseen inkubaatiokokeeseen. Typen prosesseja havainnollistavia tuloksia saatiin inkubaation alku- ja loppuvaiheisiin kohdistuneilla mittauksilla sekä määrityksillä. Tutkimus on osa laajempaa kartoitusta Hammaslahden Pärnänsuon ominaisuuksista. PÄ:lta otettiin maanäytteet kesäkuussa 2013 ja PA:ltä syyskuussa 2013. PÄ:n tutkimusalueelta näytteitä otettiin kohdasta, jossa oli vielä turvekerros (PÄ2) sekä kohdasta, josta turve oli kuorittu pois (PÄ1). Näillä maanäytteillä tehtiin kuuden viikon mittainen inkubaatio tasalämpöhuoneessa (+22°C-asteessa), jonka alussa sekä lopussa määritettiin mineraalityppi (NO3--N ja NH4+-N) 2M KCl-uutolla.Tutkimusalueiden N2O-emissioita arvioitiin tekemällä inkubaatiokokeen lopussa laboratoriossa N2O-tuottomittaus. Siinä kaasutiiviiseen astiaan 48 tunnin aikana kertynyt N2O määritettiin kaasukromatografisesti. Kuivapoltolla määritettiin näytteiden kokonaishiilen sekä kokonaistypen pitoisuudet taustatiedoiksi ja lisäksi maanäytteiden pH mitattiin sekä ennen että jälkeen inkubaation. Tuloksissa keskityttiin vertailemaan koepaikkojen maakerroksia ja kussakin kerroksessa tapahtuneita typen prosesseja. Yleisesti A-horisontissa prosessit olivat mineralisaatiota ja C-horisontissa immobilisaatiota. B-horisontissa prosessit eivät olleet samansuuntaisia kaikilla koepaikoilla. Tilastollisesti merkitsevää immobilisaatiota tapahtui vain PÄ 1:llä. Mineraalimaata olleissa tutkimuspisteissä (PA ja PÄ1) kunkin maakerrosten yhteenlaskettu typpimäärä oli 100-150 kg Nmin ha-1 sekä ennen, että jälkeen inkubaation. Vastaavasti turvekerroksen omaavassa maaprofiilissa (PÄ2) oli yli 300 kg Nmin ha-1, tästä yli kaksi kolmasosaa oli C-horisontissa. N2O-tuotot eri horisonteista olivat 0,01-1,55 kg N2O ha-1 v-1 väliltä. Turvekerroksen omaavalla koepaikalla N2O-tuotto oli selvästi suurempaa kuin mineraalimailta. Tutkimusalueiden maakerrosten välillä löydettiin eroja, mutta myös yhtäläisyyksiä. Kaikkien tutkimusalueiden A-horisonteissa tapahtui inkubaation aikana mineralisaatiota. A-horisonttien osalta erovaisuus koepaikkojen välillä oli siinä, että PA:llä mineraalityppi koostui pääosin NO3--N:stä ja PÄ:lla taas NH4+-N:stä. Tutkimusalueiden kaikissa C-horisonteissa oli korkea mineraalitypen pitoisuus. C-horisonttien prosesseja yhdisti immobilisaatio sekä alhainen nitrifikaatio, joka todennäköisesti oli vähäistä happamuuden vuoksi. Tutkimusalueiden C-horisonttien suurien mineraalityppipitoisuuksien arvellaan ainakin osittain olevan peräisin ylemmistä horisonteista huuhtoutuneesta nitraatti- ja ammoniumtypestä.
  • Karinen, Jouko (2013)
    Mustaliuskeet ovat tummia ja helposti rapautuvia sedimenttikiviä, jotka sisältävät runsaasti hiiltä ja metallisulfideja. Niiden rapautuessa ympäristöön vapautuu metalleja ja vetyioneja. Turpeen on todettu sitovan tehokkaasti eri alkuaineita ja läheisestä kallioperästä rapautuneet metallit pidättyvät usein turpeeseen. Talvivaaran mustaliuskeisiin on rikastunut Co, Cu, Mn, Ni ja Zn, ja esiintymälle on tunnusomaista kohonnut Ni-pitoisuus. Mustaliuskealueiden moreeneista on mitattu korkeita Cu- ja Zn-pitoisuuksia, ja pintavesille on tyypillistä alhainen pH ja kohonneet Cd-, Cu-, Mn-, Ni- ja Zn-pitoisuudet. Liuskealueilla myös kaivovesistä ja purosedimenteistä on mitattu kohonneita pitoisuuksia samojen alkuaineiden osalta. Tähän tutkimukseen koealoilta otettiin turvenäytteitä, joista määritettiin turvelaji, maatuneisuus ja sähkönjohtavuus. Laboratoriossa näytteistä määritettiin tuhkapitoisuus TGA-menetelmällä ja kokonaishiilen määrä CHN-menetelmällä. Näytteille tehtiin myös monialkuaineanalyysit ICP-MS (503M)- ja ICP-AES (503P)- menetelmillä, ja Hg- pitoisuus määritettiin CVAFS-analyysillä. Tuloksista laskettiin pistekohtaisesti painotetut keskiarvot ja -hajonnat, sekä koealakohtaisesti Spearmanin korrelaatiokertoimet PASW Statistics 18-ohjelmalla. Osalle aineistosta tehtiin regressioanalyysi. Kartat tehtiin ArcGIS10-ohjelmistolla Geologian tutkimuskeskuksen ja Maanmittauslaitoksen kartta-aineistojen pohjalta. Mustaliuskealueilla turpeiden keskimääräiset Al-, As-, Cd-, Co-, Fe-, Mn-, Ni-, S-, Zn- ja tuhkapitoisuudet ovat huomattavasti korkeammat kuin granitoidi- ja kvartsiittialueilla, kun taas Cu- ja U-pitoisuudet ovat mustaliuskealueilla huomattavasti alhaisemmat. Tuhka- ja alkuainepitoisuudet ovat kvartsiitti- ja granitoidialueilla kohonneita lähinnä pohjanäytteissä, kun taas mustaliuskealueilla monien alkuaineiden pitoisuudet ovat korkeita myös pintanäytteissä. Parhaimmat riippuvuudet havaittiin Cu- ja U-pitoisuuksien, sekä Cr- ja tuhkapitoisuuksien välillä. Mustaliuskealueilla merkittäviä riippuvuuksia oli havaittavissa As-, Fe-, S- ja tuhkapitoisuuksien välillä, mikä voisi olla yhteydessä mustaliuskeiden rautasulfideihin. Poikkeuksellisesti yhdellä kvartsiittialueen koealalla alkuainepitoisuudet muistuttivat mustaliuskepisteitä. Tämä saattaa johtua osaltaan voimakkaasta reunavaikutuksesta, mutta koealalle on myös saattanut kulkeutua mustaliuskepitoista materiaalia jäätikkökuljetuksen seurauksena. Eräällä mustaliuskekoealalla alkuainepitoisuudet ovat sitä vastoin poikkeuksellisen alhaisia. Tämä johtunee turpeen rahkavaltaisuudesta, heikosta kontaktista kallioperään tai sijainnista vedenjakaja-alueella. Mustaliuskealueilla turpeiden alkuainepitoisuudet näyttäisivät olevan suurelta osin yhteydessä Talvivaaran mustaliuske-esiintymän koostumukseen, ja joillakin tutkimuspisteillä erilaiset mustaliuskeiden mineralisaatiot voisivat kuvastua anomaalisina Mn-, Ni-, Zn- ja Fe-pitoisuuksina. Turpeen kemialliseen koostumukseen saattaa kallioperän lisäksi vaikuttaa erilainen turvelajikoostumus mustaliuske- ja granitoidipisteiden välillä, voimakkaampi reunavaikutus mustaliuskekoealoilla, tulvavaikutus tai tien läheisyys. Lisäksi joillakin alkuaineilla epävarmuutta voi aiheuttaa niiden geokemiallinen luonne. Ympäristössä Cu lähtee heikosti liikkeelle ja se pidättyy nopeasti humukseen. Siten Cu ei välttämättä ehdi kulkeutua kallioperästä turpeeseen asti. Zn sitä vastoin on hyvin liikkuva, mutta se pidättyy heikosti turpeeseen. Jatkotutkimuksissa kannattaisi tarkastella keskenään mahdollisimman samankaltaisia turvemaita, jotka eivät ole altistuneet ihmistoiminnalle, tulville tai muille ulkoisille häiriötekijöijlle.
  • Heikkinen, Lea (2019)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Tunnistusmekanismit ovat tärkeä osa lisääntymisaltruismin ylläpitoa, ja isommassa mittakaavassa sosiaalisten järjestelmien olemassaoloa ylipäätään. Altruismia nimittäin mielellään hyödyntävät erilaiset huijarit, jotka vain hyötyvät toisten avusta tarjoamatta itse mitään vastineeksi. Tunnistusmekanismit ovat ase näitä huijareita vastaan. Tunnistusmekanismeja on tutkittu paljon sosiaalisilla hyönteisillä, varsinkin muurahaisilla, koska niiden pesät tarjoavat huijareille, kuten sosiaalisille loisille, houkuttelevan kohteen. Yksi keskeinen tutkimuskohde on jälkeläisten tunnistus – kuinka muurahaiset tunnistavat munia ja minkälaiset tekijät vaikuttavat niiden kykyyn tunnistaa omanlajisia munia. Tavoitteenani oli ensimmäisessä kokeessa selvittää, vaikuttaako loislajin munille altistuminen isäntätyöläisten kykyyn tunnistaa munia, ja miten isännän yhteiskuntarakenne vaikuttaa sen alttiudelle tehdä tunnistusvirheitä. Jatkokokeessa testasin myös, miten loiskuningattaren läsnäolo vaikuttaa isäntätyöläisten kykyyn tunnistaa munia. Tutkin areenakokein isäntälajin, mustamuurahaisen (Formica fusca), kykyä tunnistaa munia. Ensimmäisessä kokeessa käytin isäntälajin orpopesiä ja pesiä, joissa oli vaihteleva määrä kuningattaria. Käsittelynä altistin puolet isäntäpesistä loislajin (kantomuurahainen, Formica truncorum) munille, ennen kuin niiden oma kuningatar tai työläiset olivat alkaneet munia. Puolet pesistä toimi kontrollina. Toisessa kokeessa käytin vain isäntälajin orpokolonioita, jotka jaoin kolmeen käsittelyyn: ensimmäisessä käsittelyssä isäntäpesät altistettiin loislajin (tupsukekomuurhainen, Formica aquilonia) munille, toisessa käsittelyssä isäntäpesään laitettiin loismunien lisäksi loislajin kuningatar ja kolmas käsittely oli kontrolli, jolle ei siis tehty mitään manipulointia. Ensimmäisessä kokeessa havaittiin, että orpokolonioiden työläiset hyväksyivät enemmän loislajin munia, kun ne oli altistettu loisen munille varhain. Väliaikaisen loisen siis kannattaa, mikäli mahdollista, ajoittaa valtausyrityksensä varhaiseen kevääseen ja koettaa erityisesti vallata orpopesiä. Kuningattarellisilla isäntäpesillä nimittäin ei havaittu altistuksen lisäävän työläisten hyväksymien loismunien määrää. Isäntäkuningatarten määrällä ei myöskään ollut vaikutusta siihen, miten työläiset hyväksyvät loisen munia. Toisessa kokeessa ei kummallaan käsittelyllä (loismunien ja loismunien+loiskuningattaren läsnäolo) ollut vaikutusta siihen, miten paljon työläiset hyväksyivät loismunia. Tutkimukseni perusteella tiedämme, minkälaiset ekologiset tekijät voivat edesauttaa väliaikaisten sosiaalisten loisten pesänvaltausta. Ainakin isännän aikainen altistuminen loismunille ja se, että pesä on menettänyt kuningattarensa, lisäävät isäntien tekemiä tunnistusvirheitä siten, että ne hyväksyvät aikaisempaa enemmän loisten munia. Tutkimuksessa selvisi myös, että loislajien välillä oli eroja siinä, kuinka usein niiden munia hyväksyttiin, mikä tukee teoriaa loisten paikallisesta sopeutumisesta isäntälajin populaatioihin. Tulokset sopivat myös yhteen klassisen ekologisen kilpajuoksun periaatteen kanssa, jossa loinen ja isäntälaji pyrkivät jatkuvasti sopeutumalla tekemään tyhjäksi toistensa aikeet.
  • Karinkanta, Risto (2013)
    Arktisen alueen ilmasto on erityisen herkkä ilmastonmuutokselle. Tämä johtuu muun muassa alueella vaikuttavista voimakkaista voimistavista palautekytkennöistä sekä meteorologisista syistä, jotka vaikuttavat hiukkasten kulkeutumiseen. Arktisen alueen ilmastonmuutoksella on merkittäviä vaikutuksia ekosfääriin, ihmisten toimintaan ja mahdollisesti myös termohaliinikiertoon. Erilaisilla aerosolihiukkasilla on merkittäviä ilmastollisia vaikutuksia. Musta hiili ja orgaaninen hiili ovat viime vuosina keskusteluun nousseita hiukkastyyppejä. Musta hiili, eli noki, on epäpuhtaasta palamisesta muodostuva hiukkastyyppi, jolla on ilmastoa lämmittäviä ominaisuuksia. Orgaaninen hiili taasen on muista hiilipitoisista yhdisteistä muodostunut aerosolihiukkastyyppi. Kahden edellä mainitun lisäksi sulfaattiaerosolihiukkaset ovat tarkastelun kohteena. Orgaaninen hiili ja sulfaatti jäähdyttää tyypillisesti ilmastoa. Hiukkasten epäsuoria vaikutuksia ei kuitenkaan tunneta hyvin. Tarkasteltavia kolmea aerosolihiukkastyyppiä syntyy usein samoissa lähteissä. Työssä tutkitaan erilaisien päästöskenaarioiden vaikutuksia käyttämällä globaalia aerosoli-ilmastomallia ECHAM5-HAM2. Ajot analysoitiin tutkimalla eroja perusvuoteen 2005 verrattuna. Mallin ajoaika on 5 vuotta ja ajosta lasketaan keskiarvollinen edustava vuosi. Eri skenaarioiden vaikutuksia verrataan normaaliajoon, joka noudattaa IIASA:n GAINS-skenaariota. Ajot suoritetaan vapaana ajona, jossa ajo ei rajoiteta sekä pakotettuna ajona, jossa mallin meteorologia pakotetaan seuraamaan todellisia arvoja. Työn tavoitteena on arvioida näiden päästöskenaarioiden vaikutuksia arktiseen alueeseen. Arktisella alueella pakotetun ajon tulokset vaikuttivat mielekkäämmiltä, sillä vapaassa ajossa tarkasteltaessa pientä osaa maapallosta jää erilaisen satunnaisvaihtelun merkitys suureksi. Vapaissa ajoissa ajoaikojen tulisi olla pidempiä kuin käytetty viisi vuotta. Kaikissa suoritetuissa pakotetuissa ajoissa arktisen alueen kokonaissäteilypakote kasvaa välillä +0,01 - +11,40 mW/m2. Tämä johtuu sekä mustan hiilen hiukkaskuorman kasvamisesta että sulfaatin määrän vähenemisestä arktisella alueella. Näillä molemmilla on säteilypakotetta kasvattava vaikutus, vaikkakin sulfaatin vaikutus vaikuttaa merkittävämmältä. Aerosolihiukkaset poistettuna laskettava kirkkaan taivaan pakote sai arvoja välillä -0,31 - +11,05 mW/m2. Kirkkaan taivaan pakote sisältää vähemmän epävarmuustekijöitä. Käytettävä malli ei huomioi lumen albedoefektiä. Lisäksi pilvien fysiikka ei vaikuta toimivan kaikissa tilanteissa halutulla tavalla. Vapaan ajo vaatisi uusia simulaatioita, joissa ajoaika on vähintään kymmenen vuotta. Nämä antavat aihetta mallin kehittämiselle ja uusille simulaatioille, jotta nämä tekijät voidaan ottaa paremmin huomioon tulevissa tutkimuksissa.
  • Honkonen, Heli Marja (2012)
    Työssä tarkastellaan F2k-laboratorioon hankittun mustan kappaleen säteilyn tutkimiseen tarkoitetun oppilastyölaitteiston käyttömahdollisuuksia modernin fysiikan opetuksessa ja opiskelussa. Teoriakehyksenä käytettiin Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella käytössä olevaa hahmottavaa lähestymistapaa. Tältä pohjalta kehitettiin opetusmalli, jonka tarkoituksena tutustua mustan kappaleen säteilyyn ja sen avulla kvantittumiseen. Opetusmallia varten tarkasteltiin myös mustan kappaleen säteilyn tutkimusta fysiikan historiassa. Alkuperäinen mustan kappaleen määritelmä oli teoreettinen tai korkeintaan ajatuskokeisiin pohjautuva. Tätä teoreettista kehitelmää ryhdyttiin tutkimaan kokeellisesti useilla erilaisilla laitteistoilla. Vanhimpiin kvantitatiivisiin tuloksiin lukeutuu Stefanin ja Boltzmannin laki. Tämän jälkeen havaittiin myös Wienin siirtymälaki. Planck onnistui sovittamaan näihin tuloksiin käyrän mustan kappaleen säteilyn spektriselle energiatiheydelle. Toisin kuin usein väitetään, Rayleigh'n ja Jeansin laki ei edeltänyt Planckin säteilylakia. Se ennemminkin johdettiin etsittäessä perustelua Planckin laille. Oikea perustelukin lopulta löytyi, vaikka vahvalle pohjalle sen saattoi vasta Einsteinin valosähköisen ilmiön selitys. Koska historiallinen kehitys sopi suurelta osin hahmottavan lähestymistavan mukaiseen opetukseen, päätettiin sitä seurata opetusmallissa. Opetusmallissa mustan kappaleen ja mustan kappaleen säteilyn perushahmotukseen käytettiin ajatuskoetta. Tämän jälkeen mustan kappaleen säteilyn käsitettä alettiin muokata tarkastelemalla kvalitatiivisesti mustana kappaleena käytetyn hehkulampun säteilyä. Seuraavaksi siirryttiin kvantifioimaan havaittuja riippuvuuksia piirtämällä spektrisen energiatiheyden kuvaajia eri lämpötiloissa. Näitä kuvaajia analysoimalla voitiin kvantifioida Stefanin ja Boltzmannin laki sekä Wienin siirtymälaki. Lopuksi strukturoinnin ja teoreettisten käyrien vertailun avulla havaittiin kvantittumisen selittävän spektrin muodon. F2k-laboratorion muut kokeet tarjoavat tärkeän tuen mustan kappaleen säteilyn spektrin selittävän kvantittumisen ymmärtämiselle. Laitteistoa tutkittaessa havaittiin sen olevan erittäin virheherkkä. Mittauspohjaan esitettiin useita korjausehdotuksia. Samoin ehdotettiin kulmamittauksen muuttamista ja spektrin skannauksen automatisointia. Erittäin huolellisesti tehdyillä mittauksilla saadaan kuitenkin myös kvantifiointiin kelpaavia tuloksia.
  • Ranta, Emma (2016)
    Elämänalueiden yhteensovittamista on tavattu tutkia työn ja perheen välisenä dilemmana. Aihepiirin tutkimuksissa on havaittu niiden välillä olevan erilaisia ristiriitoja, mutta myös tasapainoa. Sukupuolinäkökulma aiheeseen on muodostunut keskeiseksi, sillä perheensisäinen työnjako on yhä 2010-luvulla sukupuolittunutta. Tässä tutkimuksessa yhteensovittamisteemaa lähestytään akateemisten naisopiskelijoiden näkökulmasta. Tutkimusongelma käsittelee siten ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen yhdistämistä äitiyteen. Tutkimuskysymys on: miten ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat äidit kokevat opintojen ja perheen yhteensovittamisen? Tutkimuksen aineisto on kerätty toteuttamalla puolistrukturoitu teemahaastattelu 17 Helsingin yliopistossa opiskelevalle ainakin yhden alle kouluikäisen lapsen äidille. Aineistoon päästään käsiksi hyödyntämällä kulttuurisen mallin sovellusta. Sen kautta käsitellään opiskelijaäitien kuvaamaa tilannetta, jossa perheellistyminen on synnyttänyt ristiriidan aiemmin omaksutun kulttuurisen orientaation ja uuden elämäntilanteen välille. Syntynyttä ristiriitaa seuraa äidin sisäinen reflektointi ja parisuhteessa käytävät neuvottelut. Opintoihin palaaminen näyttäytyy aineistossa keinona päämäärän – tasapainoisen tilanteen – saavuttamiseksi. Aineistonkuvaus tapahtuu tyypillisen opiskelijaäidin tarinan avulla. Lapsen saaminen on kohdistanut opiskelijaäitiin perinteen suuntaista painetta. Koettuaan itsellisyytensä uhatuksi äiti päättää jatkaa opintoja jo verrattain nopeasti lapsen syntymän jälkeen. Äiti saavuttaa uuden merkityksellisen suhteen ja päämäärätietoisen asenteen tutkinnon suorittamiseen. Tarina äidiksi tulemisesta ja opintoihin palaamisesta on muodostunut siltä osin kun aineistoa voidaan pitää kokemuksien puolesta yhtenäisenä. Merkitykselliset erot aineistoon syntyivät haastateltavien kuvaaman perheensisäisen tilanteen kautta. Tältä pohjalta aineistoa tyypitellen olen jaotellut opiskelijaäidin tarinan kolmeen kokemustyyppiin. Nämä ovat 'arjen selviytyjä-äidit', 'ambivalentin kokemuksen äidit' ja 'jaetun kokemuksen äidit'. 'Arjen selviytyjä-äidit' kokevat oman ja puolison ensisijaisten orientaatioiden ristiriidan olevan merkittävä yhteensovittamista hankaloittava tekijä. 'Jaetun kokemuksen äidit' sitä vastoin näkevät oman puolison merkittävänä voimavarana opiskelijaäitiydessä. 'Ambivalentin kokemuksen äideillä' näkemys puolison merkityksestä yhteensovittamiskokemukselle on korostetun ristiriitainen. Tutkielman yhtenä keskeisenä tuloksena on äitiyden opintomotivaatiota kasvattava vaikutus. Tämä on sidoksissa perheellistymistä seuranneeseen traditionaalissuuntaiseen paineeseen, joka on kohdistanut uhan äidin itsellisyydelle. Toinen keskeinen tulos on puolison merkityksen keskeisyys opiskelijaäitiyden kokemukselle. Näiden ohella tutkielma paljastaa opintojen joustavuuden paradoksaalisen luonteen. Opintojen joustavuus on näennäisesti äidin arkea helpottava piirre. Se on mahdollistanut opintojen jatkamisen jo täys- tai osapäiväisen kotiäitiyden rinnalla ja auttaa yllättävissä lastenhoitojärjestelyihin liittyvissä tilanteissa. Sen paradoksaalisuus syntyy siitä, että se toimii vastavoimana sille sisäiselle pyrkimykselle, johon äidit ovat tähdänneet. Opintoihin palaaminen on toiminut keinona palauttaa omaa itsellisyyden tunnetta ja taistella perinteen suuntaista työnjakoa vastaan. Opintojen jousto kasvattaa äidin vastuuta kodin asioista entuudestaan ja uhkaa näin ollen kääntyä itseään vastaan äitien kokemuksissa opintojen ja perheen yhteensovittamisesta.
  • Ruonaniemi, Silja (2023)
    Tutkielmani käsittelee kolonialismin ja visuaalisen kulttuurin välistä yhteyttä ja visuaalisuuden luomaa koloniaalista valtaa Anglo-egyptiläisessä Sudanissa vuosien 1900-1930 välillä. Tänä aikana Sudan muuttui koloniaalisen hallinnon alla islamilaisesta Mahdiyyan valtiosta kahden maan, Iso-Britannian ja Egyptin, valtapelin keskelle jääväksi siirtomaaksi. Pelko mahdistisen vallankumouksen uudelleensyttymisestä vaihtui pelkoon sudanilaisten yhdistymishalusta Egyptin kanssa, kun Egypti itsenäistyi brittien vallan alta vuonna 1922. Tämä johti Sudanin pohjoisen ja eteläisen osan eristämiseen toisistaan ja vuoden 1924 vallankumoukseen Sudanissa. Vaikka Anglo-egyptiläinen Sudan syntyi Egyptin ja Iso-Britannian yhteishallintoalueeksi, brittiläisillä oli pyrkimys muokata Sudania omien tavoitteidensa mukaisesti länsimaalaistamalla maata, mutta myös pitämällä Sudania otteessaan siirtomaana sudanilaisten rodullistamisen kautta. Tekstilähteiden ohessa käyttämäni kuvalähteet täydentävät oman osansa imperialistisesta tarinasta ja kertovat brittiläisten imperialististen tavoitteiden ilmenemisestä. Etenkin eteläsudanilaisista luotiin mielikuvaa sivistymättöminä ja kykenemättöminä kehittämään maataan ilman brittiläisten maahan asettamaa hallintoa ja instituutioita, ja laajaa aluetta oli helpompi hallita jakamalla Sudan pohjoiseen ja eteläiseen osaan. Ennen kuin 1940-luvulla varsinaisesti alkanut sudanisaatio loi taas yhteisiä päämääriä pohjoisen ja etelän yhdistämiseksi, brittiläinen kolonialismi oli ehtinyt jättää jälkensä sudanilaiseen yhteiskuntaan ja sudanilaisten mieliin. Käytän lähteinäni pääasiassa Durhamin yliopiston digitoimia valokuvia, joita tutkin semioottisen kuvantulkinnan kautta sekä Nicholas Mirzoeffin vastavisuaalisuuden käsitteen avulla havainnoidakseni koloniaalisen valtajärjestelmän merkityksiä. Visuaalisen vallan kautta luotiin tarinaa, jossa korostettiin brittiläisten erinomaisuutta siirtomaaisäntinä ja sudanilaisia alempiarvoisina. Kuvamateriaalin avulla synnytettiin mielikuvia, jotka tukivat koloniaalisen vallan oikeutusta, ja joilla pyrittiin luomaan ja hallitsemaan sudanilaisen hallinnon, talouden, ja elämäntapojen muutosten perustaa ja paikallisia ihmisiä länsimaalaisen koloniaalisen katseen objekteina vailla vastavuoroisuuteen pyrkivää vastavisuaalisuutta.
  • Koskinen, Anna-Liisa (2019)
    ”Musteella merkitty minuus – Tatuoinnit taiteena” on tutkielma tatuointien yhteydestä taiteeseen ja estetiikkaan. Se sisältää kaksi eri lähestymiskulmaa tatuointeihin: miten tatuoinnit sijoittuvat taiteen kentälle ja miksi ihmiset ottavat tatuointeja. Tutkielma perustuu pääsääntöisesti ulkomaalaiseen kirjallisuuteen. Suomessa tatuoinneista on vähän tieteellisiä julkaisuja, samoin estetiikan alalla tatuoinneista ei ole erityisemmin mainintoja. Tuon tutkielmassa esille myös omaa kokemustani tatuointien ottamisesta sekä tatuointikulttuurista. Tutkielma rajoittuu käsittelemään länsimaalaista tatuointikulttuuria eikä käsittele iholla väliaikaisesti olevia tatuointeja kuten henna- tai kosmeettisia tatuointeja. Tutkielma jakautuu kolmeen lukuun. Luku 1 esittelee tiiviisti tatuointien historiaa maailmalla ja Suomessa. Lisäksi luvussa valotetaan lyhyesti nykyaikaisten tatuointien tekotavat, hoitaminen ja mahdollinen poistaminen. Luvussa 2 vertaillaan nykyajan tatuointeja ja tatuointikulttuuria taideperinteeseen. Tässä luvussa pohditaan muun muassa, millainen tatuointikuvien tyyli on verrattuna perinteisiin taidemuotoihin ja millä tavalla iho tekee tatuoinnista teoksena erikoisen. Tässä luvussa esitellään muita taidemuotoja, jotka ovat saaneet tatuointien tavoin taiteen aseman vasta modernina aikana: graffiti- ja kehotaide. Käsittelyssä ovat myös tatuointikulttuuriin liittyvät tatuointimessut- ja kilpailut. Luvussa 3 käsitellään tatuointien ottamiseen liittyviä psykologisia puolia: miksi tatuointeja otetaan, mikä niiden merkitys on yksilölle ja miten merkitys muuttuu ajan myötä. Kuten iho muuttuu, myös tulkinta omista tatuoinneista muuttuu ajan myötä. Näiden lisäksi luvussa käsitellään individualistista kulttuuria, tatuointeihin liittyvää symboliikkaa ja muistoja, tatuointeja ei-toivottujen jälkien peittäjinä sekä yksilöä tatuoinnin kantajana. Tatuoinnit lainaavat perinteisiltä taidemuodoilta ja luovat omaa kulttuuriaan. Ne myös haastavat meidät pohtimaan, mitä taide on. Tatuointi on teos, jota voidaan tarkastella kuvana, mutta siihen on otettava mukaan teoksen kantaja eli ihminen. Niin graffiteilla, kehotaiteella kuin tatuoinneilla on pitkä historia ja kaikkia on varjostanut rikollisuus ja laittomuus. Ihmiselle tatuointi on keino tarkastella itseään, muistojaan ja merkittäviksi kokemiaan asioitaan eri aikoina. Tatuoinneilla halutaan kertoa omasta itsestään, mutta samalla tatuoitu henkilö kuuluu laajempaan yhteisöön. Tatuoinnit tarjoavat estetiikalle paljon tutkimusaiheita.
  • Nyholm, Aleksandra (2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten yliopistojen kansainvälisten maisteriohjelmien englannin kielen taitovaatimuksia erityisesti kielen säätelyn näkökulmasta. Kielen säätelyllä tarkoitetaan tässä kaikkia niitä käytänteitä, joilla kielenkäyttäjät valvovat omaa tai toistensa kielenkäyttöä tai puuttuvat siihen. Näin ollen esimerkiksi englannin kielitaitovaatimusten ei nähdä tyhjentyvän viralliseen sääntelyyn, vaan kattavan myös niiden taustalla olevat hallinnolliset säätelymekanismit prosesseineen ja päätöksentekijöineen. Tutkielmassa pyritään selvittämään, miten kansainvälisten maisteriohjelmien kielitaitovaatimuksia on määritetty, kehitetty ja tarkistettu sekä miten avainpäättäjät yliopistohallinnossa mieltävät hakuvaiheessa todennettavan ”riittävän” kielitaidon ja siihen liittyvän kielitestauksen. Tutkimus on osa Helsingin yliopiston Kielten osaston alaista Language regulation in academia -tutkimushanketta, jota johtaa diskurssintutkimuksen dosentti Anna Solin. Tutkimuksen kohteena on kaksi suomalaista tiedeyliopistoa, joilla on samankaltainen organisatorinen rakenne ja koulutustarjonta. Aineisto koostuu yhteensä viidestä semi- strukturoidusta haastattelusta kohdeyliopistojen hallinnon avainhenkilöiden kanssa sekä erilaisista kohdeyliopistojen kansainvälistä valintaprosessia säätelevistä tai kuvaavista dokumenteista, kuten rehtorin päätöksistä, julkisista tilastoista, verkkosivuista ja hakuoppaista. Litteroitu haastatteluaineisto analysoitiin dokumenttiaineiston ohella laadullisesti hyödyntäen Atlas.ti- aineistonhallinta- ja analyysiohjelmistoa. Tutkielmassa todetaan yliopistojen hakuvaiheen englannin kielen säätelyn olevan monisyistä ja ulottuvan virallisia kielitaitovaatimuksia syvemmälle. Kohdeyliopistojen englannin kielen taitovaatimuksissa nähdään yhtäläisyyksiä niin vaatimuksiin johtaneissa hallinnollisissa mekanismeissa kuin käytännön toteutuksissa. Haastateltavat pitävät kielen säätelyä myös tarpeellisena ja kokevat sen hyödyttävän sekä yliopistoa että hakijaa. Samalla haastateltavat eroavat erityisesti sen suhteen, millaista englannin kielen taitoa yliopistossa tarvitaan ja kuinka hyvin standardoidut testit sitä mittaavat. Näiden eroavaisuuksien todetaan käytännön kysymyksien ohella johtaneen kohdeyliopistoissa sekä eri testausratkaisuihin että eriäviin suuntaviivoihin kielitaidon mittaamisessa laajemmin.
  • Yli-Karhu, Anne (2024)
    Home economic textbooks reflect the educational goals of a specific era within a certain cul-tural context. Examining home economic textbooks helps to understand what content and values society wants to emphasize in home economics education. This thesis explores the topics related to baking and baked goods as presented in home economic textbooks from 1980s to the 2020s. The aim of the study is to examine how food culture traditions and globalization are portrayed around themes related to baking. The background of the study is formed by historical and societal themes, including authenticity, exoticism, culinary cosmo-politanism, as well as everyday life and holiday tradition. The study was conducted as a qualitative content analysis. The data was collected from eight textbooks and the presentation of baked goods were compared to Finnish culinary cul-ture. The research also examined how exotic global culinary trends have become visible in the textbooks. Data analysis was performed using a theory-driven content analysis ap-proach. As a result of globalization baked goods may gradually become part of our own food cul-ture. If a pastry originally considered exotic is included in a home economic textbook, can it then be seen as integrated into Finnish food culture? All textbooks presented historical as-pects of our culinary culture, although these were more emphasized in older textbooks. The textbooks reflected the spirit and the curriculum values of their time. This was particularly evident in the emphasis on authenticity and exoticism related to baking and culinary culture in textbooks before the 2000s. Textbooks from the 2000s are more international and reflect the arrival of culinary trends and culinary cosmopolitanism into Finnish food culture and textbooks. Culinary cosmopolitanism can be seen as a dialogue between cultures. Culinary cosmopolitanism can facilitate discussions about different food cultures and ways of eating and find commonalities between different food cultures.
  • Turunen, Tuuli (2020)
    In Arboretum Mustila, the most significant private tree species collection in Finland, cultivation of exotic conifer species began in the 1910s. Finnish research on exotic conifers stems from the interests of commercial forestry although the focus of cultivating these conifers has shifted to horticultural and landscaping use in practice. This study is an inventory aiming to produce knowledge on the performance of conifer plantations in Mustila Arboretum. In addition, the results of the inventory are usable in targeting the selection of reproduction material in the Arboretum and they enable further discussion on benefits and possibilities of breeding exotic conifers. 41 tree species from genera Abies, Chamaecyparis, Cuprsessus, Larix, Picea, Pinus, Pseudotsuga, Thuja and Tsuga were included in the study. Yield parameters, tree quality, tree damages and phenotypic variability in important properties to horticultural landscaping use were assessed in forest stands and tree groups. 1-4 permanent circular plots were established to each forest stand for measurements and additionally phenotypic variance was estimated visually. Results of the inventory are available for the Arboretum and every single tree can be tracked even after decades. Most of the Arboretums exotic conifer plantations are suitable sources for reproduction of trees for gardens and parks. Abies balsamea, Abies koreana, Abies nephrolepis, Larix gmelinii var. japonica, Larix sibirica, Pinus peuce and Pseudotsuga menziesii var. glauca were most vital of the studied species. Stand volume exceeded 500 m3/ha within 16 species. Results of the inventory indicate that more exotic species perform well in Southern Finnish conditions than former studies have shown.
  • Saarisalo, Elisa (2023)
    Tutkimuksen tarkoitus: Tutkielman tarkoituksena on selvittää mutans streptokokki bakteerin erilaisia ominaisuuksia kuten sen tarttumista, kolonisaatiota ja virulenssitekijöitä. Lisäksi pohditaan näiden tekijöiden vaikutusta varhaislapsuuden kariekseen. Materiaalit ja menetelmät: Tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta, jossa aineisto haettiin Medline-tietokannasta PubMed -tietokäyttöliittymän kautta. Artikkeleita on haettu viimeisen 40. vuoden ajalta. Tulokset: Kirjallisuuskatsauksessa saatiin selville, että varhaislapsuudessa saatu mutans streptokokki bakteerin tartunta on riskitekijä karieksen syntymiselle ja esiintymiselle tulevaisuudessa. Äiti on ensisijainen tartunnanlähde. S. mutans bakteerin kariogeenisyys johtuu sen tarttumiskyvystä ja muista virulenssitekijöistä. Tartuntaa ja bakteerin kolonisaatiota voidaan ehkäistä sylkikontaktien rajoittamisella, hyvällä suuhygienialla, terveellisillä ravintotottumuksilla, ksylitolilla ja probiooteilla. Bakteeri ei aiheuta pelkästään kariesta, vaan voi osallistua myös ekstraoraalisten infektioiden syntyyn. Johtopäätökset: Karies on sekä yhteiskuntaa että yksilöä rasittava sairaus. Sitä voidaan ehkäistä ennen kaikkea omahoidolla ja puuttumalla riskitekijöihin. Eräs merkittävä karieksen riskitekijä on varhaislapsuudessa saatu mutans streptokokki bakteeri. Se tarttuu syljen välityksellä, joten lapsen äiti on todennäköisin tartunnanlähde. Tähän riskitekijään voidaan puuttua kertomalla äideille mutans streptokokista ja tartunnan ehkäisemisestä esimerkiksi neuvolakäynnin yhteydessä. Lisäksi on hyvä muistaa, että mutans streptokokki bakteeri voi olla osallisena ekstraoraalisissa infektioissa.
  • Singha, Prosanta Kumar (2013)
    Splicing of introns and joining of exons to yield mature and functional mRNA molecules is carried out through two sequential trans-esterification reactions by two distinct spliceosomes; the major U2-dependent and the minor U12-dependent spliceosomes. Alternative splicing is common in eukaryotes and occurs mostly with U2 type introns. The level of minor spliceosomes specific proteins, U11-48K and U11/U12-65K, are regulated via alternative splicing where U11 snRNP binds to the USSE (U11 snRNP binding splicing enhancer), a tandem repeat of 5’ss of U12-type introns, and activates an upstream 3’ss of the U2 dependent spliceosome. Here, I carried forward the study done in Verbeeren et al, 2010, through manipulation of the distance between the two 5’ss within the USSE element, and the distance between the upstream 3’splice site and USSE. The mechanisms through which USSE recognition by the U11 snRNP is achieved, as well as the distance constraints the USSE element imposes on alternative splicing, were analyzed. RT-PCR analysis shows that (a) occurrence of the alternative splicing event drops with reduced distance between 3’ss-USSE, and is finally lost when the distance is reduced to zero, (b) both increased and decreased distance between the two 5’ss within the USSE resulted in reduced long isoform formation. The data set suggests that the simultaneous binding of two 5’ss within USSE by U11/U12 snRNPs and their interaction is necessary for USSE mediated alternative splicing activation. So, the evolutionary conserved sequence within USSE, and the distance to 3’ss are critical for USSE mediated alternative splicing.