Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Weintraub, Markus (2023)
    Tutkielmassa tarkastellaan suvaitsevaisuuden käsitteen monimutkaista luonnetta ja pyritään hahmottelemaan mallia, jonka avulla käsitettä olisi helpompi lähestyä. Ensimmäisessä luvussa syvennytään suvaitsevaisuuden historiaan ja luodaan kuva niistä lähtökohdista, jotka ovat nostaneet tarpeen suvaitsevaisuudelle. Toisessa luvussa syvennytään suvaitsevaisuuden yleiseen käsitteeseen ja sitä määritteleviin kriteereihin. Kolmannessa luvussa havainnollistetaan kolmen erilaisen suvaitsevaisuusnäkemyksen kautta, miten erilaisilla tavoilla suvaitsevaisuuden yleisen käsitteen määrittelevät kriteerit voidaan täyttää. Kolmas luku toimii myös pohjustuksena seuraavassa kappaleessa esiin nousevalle asenne – käytäntö erottelulle. Neljännessä luvussa tarkastellaan asenne – käytäntö erottelua ja ongelmia, joita se ratkaisee sekä epäselvyyksiä, joita se kohtaa. Lisäksi neljännessä kappaleessa kysytään, kuinka mielekästä tämänlaisen erottelun tekeminen on. Viimeisessä luvussa pohditaan asenteellisen suvaitsevaisuuden mahdollista haitallista luonnetta. Länsimaisen suvaitsevaisuuden historian voi katsoa alkaneen uskonpuhdistuksesta ja sen synnyttämästä yhteiskunnallisesta epätasapainosta. Suvaitsevaisuuden käsite on saavuttanut nykyisen merkityksensä muutosten kautta. Vaikkakin suvaitsevaisuuden käsite on muuttunut, sen määrittävät kriteerit ovat pysyneet samoina. Suvaitsemiseksi kutsutaan toimintaa, jossa toimija A pidättäytyy puuttumasta kielteisesti toimijan B käytäntöön x tai uskomukseen y, vaikka A vastustaa B:n käytäntöä x tai uskomusta y. Tämän lisäksi A ajattelee olevansa itse asemassa, jossa hän omaisi voimat ja resurssit puuttua B:n käytäntöön x tai uskomukseen y. Jean Bodin, John Stuart Mill, sekä John Rawls pohtivat kukin omana aikanaan suvaitsevaisuutta ja rakensivat sille tietynlaiset käyttötarkoitukset. Tutkielmassa osoitetaan, että vaikka jokainen näistä käyttötarkoituksista eroaa toisistaan, niin ne täyttävät silti suvaitsevaisuuden yleisen käsitteen määritelmät. Kyseisten ajattelijoiden suvaitsevaisuusnäkemykset mallintavat myös erottelua asenteellisen ja käytännöllisen suvaitsevaisuuden välillä. Käytännöllinen suvaitsevaisuus on toimintaa, jossa suvaitseminen toimii työkaluna tietyn päämäärän saavuttamiseksi. Asenteellisessa suvaitsevaisuudessa suvaitsevaisuus taas on asenne, jonka suvaitseva omaa suhteessa suvaitsevaisuuden kohteeseen ilman minkäänlaista päämäärän tavoittelua tai henkilökohtaisia intressejä. Tutkielmassa tarkastellaan kyseisen asenne – käytäntö erottelun mielekkyyttä ja mahdollisia seurauksia.
  • Pöyhönen, Roosa (2019)
    Tiedekunta/Osasto – Fakultet/Sektion – Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos – Institution – Department Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tutkielmassani tarkastelen, miten Me Naisien ja Annan politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita käsittelevissä kirjoituksissa politisoitiin naisten poliittista ja sosiaalista asemaa ja sukupuolten suhteita. Tarkastelen, mitä naisten asemaan liittyviä keskusteluja naistenlehdet nostivat esiin kolmena naisten poliittisen edustuksen kannalta erityisenä vaalivuotena. Käsittelen vaalivuosia 1983, 1991 ja 2007, jolloin naiset saivat prosentuaalisesti uuden ennätysmäärän paikkoja eduskunnassa. Tarkoitukseni on selvittää, millaisia poliittisia ja yhteiskunnallisia aiheita on jutuissa painotettu, millainen sävy niissä on, näkyvätkö eduskuntavaalit kirjoituksissa. Oletukseni myös on, että juuri näinä eduskuntavaalivuosina naistenlehdissä on ilmestynyt tavallista enemmän politiikasta ja yhteiskunnasta kertovia kirjoituksia, sekä puhuttelua niemenomaan lukijoille äänestäjinä. Valitsemani vaalivuodet sijoittuvat eri vuosikymmenille, joten työssäni pystyn tekemään eräänlaisen läpileikkauksen, niin naistenlehtien kehityksessä, kuin suomalaisen yhteiskunnan muutoksessakin. Edellä mainitulla tutkimus- ja apukysymyksillä pyrin vahvistamaan jo tutkija Raili Malmbergin esittämää ajatusta siitä, että suomalaisilla naistenlehdillä on ollut oma tehtävänsä kasvattaa lukijoitaan naiskansalaisuuteen . Vuonna 1983 keskiössä oli keskustelu tasa-arvopoliittisista uudistuksista, joilla parannettiin naisten ja perheiden asemaa yhteiskunnassa. Tasa-arvopolitiikan etenemisestä huolimatta naispoliitikot olivat naistenlehdissä vielä uutinen, haastatteluissa olivat lähinnä korkeassa poliittisessa asemassa olleet naispoliitikot, lähinnä ministerit. Eduskuntavaalien suhteen lehdet ottivat aktiivisesti kantaa naisten suuremman edustuksen puolesta. Vuonna 1991 laman vaikutukset hallitsivat lehtien palstoilla: naistenlehdet kommentoivat voimakkaasti laman sukupuolivaikutuksia. Samalla Euroopan integraatio ja kansainvälistyminen nousivat esiin. Eduskuntavaaleissa naisia vedottiin äänestämään inhimillisemmän politiikan puolesta laman olosuhteissa. 2000-luvulla lehdissä näkyi ns. post-politiikan aikakausi, sillä suorat poliittiset kannanotot tai vaatimukset lakiuudistuksista väistyivät. Sukupuolten suhteita arvioitiin työn ja perheen, ei tasa-arvopolitiikan kautta. Molemmissa naistenlehdissä käsiteltiin 1980-luvun alusta 2000-luvun puoliväliin monipuolisesti tasa-arvopolitiikkaa ja sukupuolten välisiä suhteita. Naistenlehdet ovat omalla panoksellaan osallistuneet yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuoneet esille niitä naisten kannalta esiin nousevia epäkohtia. Sekä Anna ja Me Naiset kokivat muutoksen vuosikymmenien saatossa: aktiivinen kollektiivisen tasa-arvopolitiikan ajaminen on saanut väistyä yksilökeskeisemmän politiikan tieltä ja politiikka on jäänyt lehtien sivuilla osittain paitsioon. Avainsanat – Nyckelord – Keywords tasa-arvo, mediatutkimus, aikakauslehdet, eduskuntavaalit
  • Nurminen, Tuula (1994)
    Otsikkokieli ja sen muuttuminen sadan vuoden aikana on tämän tutkielman aihe. Aineistona on käytetty Helsingin Sanomia ja sen edeltäjää Päivälehteä. Otsikoita aineistossa on yhteensä 672. Ne on poimittu pääuutissivuilta kahdenkymmenen vuoden välein. Jotta voisi muodostaa yleiskuvan eri vuosikymmenten otsikoista ja niiden asettelusta, on kuvailtavaksi otettu yksi lehden pääuutissivu jokaiselta kyseiseltä vuodelta. Aikaisemmin otsikoita on kartoitettu jonkin verran lähinnä sanaston ja lauserakenteiden kannalta. Tässä tutkielmassa keskitytään selvittelemään otsikkoa tekstilajina vertailemalla sitä Hallidayn "pikkuteksteihin". Pikkuteksteille on tyypillistä tiedon tiivis pakkaaminen. Halliday esittää keinoja, miten se englannissa toteutetaan, tämä tutkielma etsii suomalaisia ratkaisuja. Otsikolla on useita eri tehtäviä, joista lukijan houkutteleminen on yksi. Kun otsikko on määritelty tekstilajina, työssä tarkastellaan, miten yksityinen otsikko on saatu puhuttelemaan juuri oikeaa kohderyhmää. Kielen kannalta keskeinen lukijaan vetoava seikka on tyyli. Tutkimus paljastaa otsikkokielen yllättävän poeettiseksi. Se kartoittaa kielen tehokeinoja, jotka ovat erilaisia riippuen paitsi aiheesta, myös siitä, kenelle uutinen on suunnattu. Koska tutkittava aika on sata vuotta, on työssä vertailtu eri aikojen erilaisia tyylikeinoja. Tutkimuksen kohteena on lisäksi, miten tietoa välitetään otsikossa. Uutisessakaan ei kaikki tieto ole uutta, vaan osa asioista oletetaan tutuiksi. Työssä selvitetään, miten näiden oppositiota ilmennetään otsikkolauseen informaatiorakenteessa. Samoin selvitellään fokusointia, jonkin asian painottamista ja kontrastoimista. Vaikka otsikkokieli pyrkii neutraaliuteen, on siitä mahdollista löytää painotusten lisäksi muita implisiittisiä kielen keinoja, joilla ilmennetään erilaisia sävyjä ja asenteita. Tutkielmassa selvitellään presupposioita sekä adjektiivien ja adverbien erilaista käyttöä. Modaalisuus on myös tutkimuksen kohteena, koska sitä esiintyy suomalaisessa otsikkokielessä
  • Takala, Matias (2018)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan Suomen ja Ruotsin poliittisia suhteita vuosina 1990 – 1991 maiden integraatiopolitiikan kautta. Tutkielma käsittelee Ruotsin muuttunutta integraatiopoliittista linjaa ja sen vaikutuksia maiden suhteisiin. Esiin nousevat erityisesti Ruotsin hallituksen uusi integraatiopoliittinen linja, Ruotsin ulkoministerin Sten Anderssonin tästä poikennut lausunto marraskuussa 1990 sekä Ruotsin ilmoituksen myötä muuttunut turvallisuuspolitiikka, joka liukui puolueettomuudesta kohti sotilaallista liittoutumattomuutta. Tutkielmassa analysoidaan, kuinka Ruotsin päätös anoa EY-jäsenyyttä vuonna 1991 kaikkine episodeineen vaikutti Suomen ja Ruotsin suhteisiin. Samalla tarkastellaan niitä tekijöitä, jotka heikensivät maiden välisiä suhteita, maiden puolueettomuuspolitiikan eroja sekä ETA-neuvottelujen merkitystä maiden integraatiopolitiikalle. Keskeisiä toimijoita, joita tarkastellaan tässä tutkimuksessa, ovat Suomen ja Ruotsin ulkopolitiikan ylin johto sekä maiden ulkoministeriöiden korkeat virkamiehet. Ulkoministeriö arkiston raportit vuosilta 1990 – 1991, joista suurin osa on kirjoitettu Suomen Tukholman suurlähetystössä, muodostavat merkittävimmän osan aineistosta. Lisäksi perehdytään aikalaiskeskusteluun suomalaisen ja ruotsalaisen sanomalehtiaineiston avulla. Tukea päätelmille tarjoavat seminaariesitelmät ja muu arkistomateriaali sekä sekundäärilähteenä muistelma- ja tutkimuskirjallisuus. Keskeisenä tutkimustuloksena esitetään, että Ruotsin integraatiopolitiikka syksyllä 1990 heikensi Suomen ja Ruotsin kahdenvälisiä suhteita. Lisäksi esitetään, että seurannut kehitys osoitti Suomen ja Ruotsin ulko- ja turvallisuuspoliittisen suhteen muuttuneen kylmän sodan päättyessä. Suomessa Ruotsin EY-jäsenyydestä huolestuttiin monesta syystä. Jäsenyys vaaransi Suomelle tärkeät ETA-neuvottelut, osoitti maiden puolueettomuuspolitiikan erot ja näytti, että Ruotsissa sisäpoliittiset motiivit ajoivat Suomen edun ohitse. Tutkimustuloksena esitetään myös, että Suomen ja Ruotsin heikentyneet suhteet näkyivät myös henkilötasolla. Erityisesti presidentti Mauno Koivisto näki Ruotsin kehityksen vaarantavan Suomen integraatiopoliittisen linjan. Tästä huolimatta myös Suomessa alkoi pohdinta ETA:n vaihtoehdoista viimeistään keväällä 1991. Ruotsin ilmoitus syksyllä 1990 aloitti Ruotsissa uudenlaisen ulkopolitiikan ajan, mikä aiheutti Suomessa hämmennystä sekä pettymystä. Tästä huolimatta tarkastellulla ajanjaksolla Suomen ja Ruotsin kanssakäyminen oli hyvin tiivistä ja tulehtuneita suhteita pyrittiin myös korjaamaan aktiivisesti.
  • Lepistö, Annika (2020)
    Tässä tutkielmassa käsitellään muxejen sosiaalista sijaintia sukulaisuuden sekä kuulumisen teemojen kautta. Muxet ovat alkuperäiskansa zapoteekkien seksuaali- ja sukupuolivähemmistö. Zapoteekinkielisellä muxe-sanalla viitataan cis- ja trans- sukupuolisiin miespuolisiin henkilöihin, joiden seksuaalinen kiinnostus kohdistuu pääosin miehiin. Muxet voidaan jakaa karkeasti muxe hombreihin (mies-muxe) sekä muxe mujereihin tai muxe vestidoihin (nais-muxe tai naiseksi pukeutunut muxe). Tässä tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan ensisijaisesti muxe hombreja. Sosiaalisella sijainnilla viitataan tässä tutkielmassa yksilön sijaintiin sosiaalisesti tuotettujen yhteiskunnan kategorioiden valtasuhteiden verkostossa. Tutkielma korostaa intersektionaalista näkökulmaa sosiaaliseen sijaintiin, joka korostaa sukupuolen lisäksi muidenkin sosiaalisten kategorioiden kuten luokan, etnisyyden ja iän vaikutusta yksilön sosiaalisen sijainnin muodostumiseen. Tutkielmassa tarkastellaan sosiaalista sijaintia sukulaisuuden ja perheen kautta sekä modernin ja perinteisen sekä paikallisen ja globaalin risteyskohdassa. Tämä tutkielma perustuu Meksikossa Isthmus de Tehuantepecin eli ’El Istmon’ alueella keväällä 2018 tehtyyn noin kolmen kuukauden mittaiseen etnografiseen kenttätyöhön, joka koostuu haastatteluista ja osallistuvasta havainnoinnista 21:n osanottajan kanssa. Kenttätyön keskeisimpänä metodina toimi monipaikkainen etnografia. Aineisto käsittää 13 nauhoitettua puolistrukturoitua haastattelua, kahdeksan avoimempaa haastattelun kaltaista keskustelua sekä useita vapaampia keskusteluja. Haastattelujen lisäksi aineisto sisältää runsaasti osallistuvaa havainnointia tapaamisissa ja tapahtumissa. Aineiston analyysissä käytettiin ankkuroitua teoriaa, eli kerätyn aineiston pohjalta valittiin analyysivaiheessa tutkielman lopullinen teoreettinen viitekehys. Muxejen sukulaisuutta ja relationaalisuutta tarkastellaan tutkielmassa huolenpidon, vanhempien roolin sekä queer-sukulaisuuden teemojen kautta. Sukulaisuuden ja relationaalisuuden tarkastelun kautta valotetaan niitä dynamiikoita, joilla muxet liittävät itsensä osaksi perhettä ja yhteisöä sekä kuinka perhe ja yhteisö muovaavat muxejen sosiaalista sijaintia. Tutkielmassa tarkastellaan kuulumisen kokemusta sukulaisuuden ja perheen kontekstissa. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sukulaisuuden ristiriitaisuuksia sekä konfliktien aiheuttamaa ei-kuulumista ja perheestä etääntymistä, jotka ovat tyypillisiä queer-sukulaisuuden tutkimuksessa. Kuulumista ja sosiaalista sijaintia käsitellään tutkielmassa modernin ja traditionaalisen sekä paikallisen ja globaalin risteyskohdassa. Lisäksi sosiaalista sijaintia tarkastellaan liittyen muihin sosiaalisiin kategorioihin, kuten sosio-ekonomiseen luokkaan, zapoteekkiuteen, ikään ja perheeseen. Analyysin keskiössä on intersektionaalinen näkökulma, joka korostaa erilaisten sosiaalisten ja kulttuuristen kategorioiden päällekkäisyyttä ja monitahoisuutta sekä monimutkaista vaikutusta toisiinsa. Tutkielmassa käsitellään myös muuttuvan, urbanisoituvan sekä globalisoituvan maailman dynamiikkoja suhteessa muxeihin ja kuulumisen kokemukseen liittyen. Tutkielma pyrkii vastaamaan aukkoon muxejen tutkimuskentässä keskittyen etenkin harvemmin tarkasteltujen muxe hombrejen kokemuksiin kuulumisesta. Lisäksi intersektionaalinen näkökulma laajentaa keskustelua koskemaan myös muita teemoja kuin sukupuolta ja seksuaalisuutta. Tutkielma osallistuu antropologiseen keskusteluun queer-sukulaisuudesta ja sukulaisuuden ja perheen ’valinnan’ mahdollisuuden kritiikkiin tuomalla esiin muxejen näkökulman, jossa sukulaisuuden valinta ei oikeastaan tule kyseeseen, vaan kytkeytyy pikemmin kuulumisen ja ei-kuulumisen jatkumoon.
  • Saari, Joona (2017)
    Tässä tutkielmassa syvennytään tietokannoista tuttuun relaatiomalliin ja tarkemmin sille annettuihin rajoituksiin, riippuvuuksiin. Erityisesti syvennytään tavanomaista funktionaalista riippuvuutta erikoisempiin moniarvoiseen ja sulautettuun moniarvoiseen riippuvuuteen (MVD- ja EMVD-riippuvuudet). Tämä tehdään matemaattisen formaalista näkökulmasta: todistetaan, että riippuvuudelle on mahdollista antaa eheä ja täydellinen aksiomatisointi. Tämä antaa erään vastauksen riippuvuuksille annettuun implikaatio-ongelmaan. Ensimmäisessä luvussa esitellään relaatiomalli. Malli koostuu riveistä ja sarakkeista. Rivit usein kuvaavat erilaisia entiteettejä, sarakkeet erilaisia ominaisuuksia. Malli sallii erilaisten riippuvuuksien asettamisen entiteettien ominaisuuksien välille. Yksinkertainen joukko entiteettejä voi olla esimerkiksi lista henkilötietoja. Toisessa luvussa esitellään riippuvuudet sekä eheys- ja täydellisyystodistukset. Moniarvoinen riippuvuus tarkoittaa riippuvuutta, jossa yksittäinen ominaisuus määrää sen, että jokin ominaisuus on riippumaton muista ominaisuuksista. Henkilötietolistassa, jossa on ominaisuuksina henkilön nimi ja tämän perheenjäsenen nimi, sekä riveinä luetteloitu henkilöiden perheenjäsenet, yksittäinen henkilö määrää riippumattomuuden perheenjäsenen nimen ja kyseisen henkilön välille. Moniarvoiselle riippuvuudelle annetaan yhdessä funktionaalisen riippuvuuden kanssa aksiomatisointi, joka todistetaan eheäksi ja täydelliseksi. Eheys ja täydellisyys todistetaan myös molemmille riippuvuuksille yksin. Rinnakkainen käsittely antaa mahdollisuuden riippuvuuksien syvälliseen vertailuun. Täydellisyystodistuksien argumentit rakentuvat vastaesimerkin ja ristiriitatodistuksen varaan. Konstruoidaan erityinen mm. Boolen algebran ominaisuuksia hyödyntävä relaatioskeema sekä relaatio ja osoitetaan, että näissä kaikki epäsuotuisat tapaukset ajautuvat ristiriitaan. Kolmannessa luvussa esitellään sulautettu moniarvoinen riippuvuus. Se poikkeaa moniarvoisesta riippuvuudesta hiukan: yksittäinen ominaisuus määrää sen, että jokin ominaisuus on riippumaton toisesta ominaisuudesta. Sulautetulle moniarvoiselle riippuvuudelle annetaan muutama eheä aksiooma. Todistetaan, että tälle riippuvuudelle ei löydy täydellistä aksiomatisointia. Tämän todistuksen argumentti rakentuu sille, että konstruoidaan ääretön määrä aksioomia, jotka ovat aina eheitä mutta eivät koskaan degeneroidu muiksi aksioomiksi. Tällä todistetaan se, että nämä aksioomat ilmaisevat aina jotain, mitä ei ole muunlaisilla aksioomilla mahdollista ilmaista ja näin ollen sulautettua moniarvoista riippuvuutta ei voi aksiomatisoida äärellisellä määrällä aksioomia. Aksioomien degeneroitumattomuus osoitetaan vastaesimerkkien avulla osoittamalla, että ei ole mahdollista, että aksiooman etujäsenet olisivat tosia ja näiden lisäksi jokin epätriviaali takajäsenestä poikkeava seuraus olisi tosi.
  • Vakkari, Eeva (2021)
    The wide distribution of Scots pine (Pinus sylvestris L.) in boreal forests and the outstanding properties of its wood have made it an economically significant resource at the forest sector. The highly valued chemical and mechanical properties of Scots pine wood are related to heartwood, a specialized tissue forming the innermost part of a mature trunk. Decay resistance of Scots pine wood is largely defined by heartwood extractives of which the stilbene pinosylvin has the highest quality trait breeding interest. Pinosylvin concentration is a high-heritability trait that positively correlates with the heartwood decay resistance. Pinosylvin biosynthesis pathway is upregulated both developmentally at the mature tree transition zone between sapwood and heartwood and as stress response in various tissues of young trees. Identification of the regulators of pinosylvin synthase could speed up quality trait breeding providing a basis for variant screening in the natural populations and for analysing functional properties of the variants. Early genotyping would enable selection of the desired quality individuals before the start of developmental pinosylvin production and significantly accelerate breeding programs. Scots pine pinosylvin synthase PST-1 is proposed to be both stress-induced and developmentally regulated. Previous studies have identified several MYELOBLASTOSIS (MYB) domain transcription factors (TFs) that co-regulate with stilbene pathway transcripts under pinosylvin production inducing conditions or that have promising homologs in other species. In this study, eight Scots pine MYB TFs were examined in PST-1 promoter interaction studies using quantitative luciferase assay and yeast one-hybrid assay. This study aimed to clone the MYB coding sequences and confirm the integrity and MYB character of the proteins they encode, and to verify whether any of the MYB TFs are direct regulators of PST-1, and to characterize the regulatory functions of the MYB TFs as activators or repressors. This study identified one MYB TF as a direct regulator of PST-1 whereas the other studied MYB TFs did not bind the most promising MYB target elements in the promoter. The discovery of a direct regulator of pinosylvin synthase provides a potential marker for early selection making the finding highly valuable for quality trait breeding efforts. Additionally, another MYB TF was detected as a potential indirect regulator of pinosylvin biosynthetic pathway or as a regulator of neighbouring pathways suggesting that it would also be an interesting target for further studies. The MYB TFs were successfully cloned and seven out of eight MYB TFs were classified into MYB subfamilies. Tentative characterizations for the MYB TFs were presented based on the sequence analysis. The Gateway compatible vectors generated in this study will facilitate future experiments. The MYB coding sequences were incorporated in the verified entry clones ready-to-use in generation of other types of expression vectors. The MYB TF plant vectors could be directly used in Arabidopsis, as well. Two multisite Gateway compatible entry clones for N-terminal fusions to VP16 and SRDX transcriptional regulatory domains were generated for the plant expression vectors. The protocol developed for the 3’ fusion entry clones comprises of sequential polymerase chain reactions easily applicable for other cloning purposes. The yeast one-hybrid prey vectors could be utilized not only in another one-hybrid but also in two-hybrid studies. Several of the MYB TFs, including the PST-1 direct regulator, were hypothesized to interact with other types of TFs. The protein – protein interaction studies would detect possible co-factors involved in the MYB TF mediated regulation of Scots pine pinosylvin synthase. Identification of each member in the regulatory complexes would enable targeting the quality trait breeding efforts most effectively
  • Pahkala, Iiris (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2016)
    Tutkielman tavoitteena on alustavasti selvittää Mycoplasma bovis -tartunnalle altistavat ja tartunnan leviämisen riskitekijät lypsykarjatilalla Suomessa. Tutkielma koostuu kirjallisuuskatsauksesta ja tapaus-verrokkikyselytutkimuksesta. Kirjallisuuskatsauksessa tarkoituksena on M. bovis -tartunnan sekä suomalaisen lypsykarjan järjestelmällinen kuvaaminen. Lisäksi kuvataan tunnetut riskitekijät ja tartunnan vastustamisen toimenpiteet. Kyselytutkimuksessa tarkoituksena on kuvata tapaustilat ja selvittää tapaus- ja kontrollitilojen eroavaisuudet. Kyselytutkimus toimii myös kyselylomakkeen pilottitutkimuksena. M. bovis -bakteeri on maailmalla yleinen naudan taudinaiheuttaja. Sen tärkeimmät taudinaiheutukset ovat vasikoiden hengitystiesairaudet ja lehmien utaretulehdukset. Lisäksi tartunta aiheuttaa mm. korvatulehdusta, niveltulehdusta ja silmätulehdusta. Tartunnan hoito on haastavaa heikon hoitovasteen vuoksi. Tartunta leviää tyypillisimmin tilalta toiselle oireettomien kantajien välityksellä sekä tilatasolla suorien ja epäsuorien kontaktien välityksellä. Tartunta on vaikea saneerata tilalta pois, sillä se säilyy hyvin niin isännässä kuin ympäristössä. Nautataloudelle tartunta aiheuttaa suuria ongelmia mm. lehmien poistojen ja lisääntyneen lääkkeiden käytön vuoksi. Lakisääteisesti M. bovis -tartunta on Suomessa ilmoitettava eläintauti, joten sitä vastustetaan elinkeinon toimin Eläinten terveys ry:n (ETT) ollessa pääasiallinen toimija. Suomessa tartunta todettiin ensimmäisen kerran vuoden 2012 lopulla. Vuoden 2016 alkuun mennessä tartuntaa on todettu yhteensä 57: ltä tilalta, joista suurin osa on vasikkakasvattamoja ja lypsykarjatiloja. Tapaustiloina kyselytutkimuksessa toimi 10 lypsykarjatartuntatilaa ja konrollitiloina 10 vähäriskistä, ETT:n seurantaohjelman A-tason lypsykarjatilaa. Muuttujia verrattiin yksi kerrallaan vastemuuttujiin (tapaus- vs. kontrollitilat). Bonferronikorjattuja tilastollisesti merkitseviä eroja saatiin vain muutamia riittämättömästä otoskoosta johtuen. Tartuntatiloilla bioturvallisuus oli heikompaa kontrollitiloihin verrattuna, mikä osaltaan johtuu jo siitä, että kontrollitlat kuuluivat ns. A-tasolle. Esimerkiksi tartuntatiloilla teurasautonkuljettaja tuli useammin navettaan (p=0,027). Tartuntatiloista useampi oli myös laajennettuja tai peruskorjattuja. Tartuntatiloilla esiintyi enemmän tartuntaan viittaavia tyypillisiä oireita (p=0,033), oireita esiintyi useammalla kuin yhdellä eläinryhmällä ja oireita esiintyi joko yksittäisillä tai useammilla eläimillä (p=0,017). Vasikoiden silmäoireet ja riippuvat korvat antoivat näyttöä tartunnalle (p= 0,033). Eläinliikenne (esim. välitystoiminta, eläinostot) sekä riittämätön bioturvallisuus näyttäisivät olevan Suomessa tärkeimpiä tartunnan leviämisen riskitekijöitä. Keinosiemennyksen merkitystä ei tartunnan leviämiselle vielä tiedetä, mutta se saattaa olla yksi mahdollinen riskitekijä ja vaatii lisätutkimusta. Huomattavaa on kuitenkin, että Suomen tilanteessa leviämisreittejä näyttäisi olevan useita ja eri tartuntatiloilla useat eri tekijät ovat altistaneet tartunnalle. Tartunnan kontrolloinnissa tärkeitä keinoja ovat useiden eri stressitekijöiden poistaminen, eri-ikäisten eläinryhmien ryhmittely ja ryhmien välisten lähikontaktien estäminen sekä eläintiheyden pienentäminen. Tietouden lisääminen on olennaista tartunnan leviämisen estämiseksi ja kontrolloinnin parantamiseksi.
  • Leiskamo, Katarina (2022)
    Lisensiaatintutkielma oli osa tutkimusta, jossa kartoitettiin kamelieläinten anemiaa aiheuttavan Mycoplasma haemolamae -bakteerin lisäksi myös muiden tautien (bovine viral diahhrea ja paratuberkuloosi) esiintymistä Suomen alpakka- ja laamapopulaatiossa. Suomen ensimmäinen positiivinen M. haemolamae -taudinkantaja löydettiin syksyllä 2020. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka laajalle tauti on levinnyt suomalaisessa populaatiossa. Tautia ei ole aiemmin tutkittu Suomessa. Hypoteesinä oli, että tautia esiintyy myös Suomessa. Tutkimus oli kaksiosainen ja ensimmäisessä osassa kartoitettiin M. haemolamaelle altistavia riskitekijöitä, tiloilla esiintyviä oireita ja muita taustatietoja kamelieläinten pidosta Suomessa. Toisessa osassa kerättiin verinäytteitä vapaaehtoisilta tiloilta ja verinäytteistä tutkittiin M. haemolamaen esiintymistä PCR-menetelmällä. Verinäytteistä tutkittiin myös vasta-aineita BVD:lle ja paratuberkuloosille sekä laamaeläimillä esiintyviä tulehdusmarkkereita. Nämä eivät ole osa lisensiaatintutkimusta. Kirjallisuuskatsauksessa pyrittiin selvittämään taudin oireenkuvaa, esiintymistä maailmalla, sen leviämismekanismeja, riskitekijöitä ja käytössä olevia hoitovaihtoehtoja. Tuloksista havaittiin, että taudin esiintyvyys tutkitussa otoksessa Suomessa oli 21,4 % ja positiivisia tiloja oli 35,3 % tutkituista tiloista. Esiintyvyys vastasi melko hyvin kirjallisuudessa olevia esiintyvyyslukuja maailmalta (4,8-37,2 %) tutkimuksesta riippuen. Tauti on useimmiten oireeton, eikä vaikuta yksilön elämään, mutta se voi johtaa etenkin immuunipuutoksisilla yksilöillä vakavaan taudinkuvaan, jopa kuolemaan. Tyypillisiä oireita ovat anemia ja laihtuminen. Vaikka kyseessä on yleensä melko lieväoireinen tai oireeton taudinkuva, se voi aiheuttaa tilatasolla tiinehtyvyysongelmia ja heikkokuntoisia vasoja. Tautiin ei ole olemassa tehokasta hoitomuotoa, vaan yksilöitä hoidetaan oireenmukaisesti. Tarvittaessa käytetään antibioottia hillitsemään tartuntaa. Positiivinen diagnoosi taudin kantajuudesta ei välttämättä ole ikuinen, yksilö voi parantua taudista tai jäädä krooniseksi kantajaksi. Erityisesti tiloilla, joilla tautia ei vielä esiinny, tulisi ehkäistä taudin leviämistä välttämällä kontakteja taudinkantajiksi todettuihin yksilöihin. Tauti leviää verikontaktin välityksellä, mahdollisesti myös verta imevien hyönteisten välityksellä ja myös istukan kautta tapahtuva tartunta on mahdollinen. Eläimet olisi hyvä tutkia taudin varalta ennen siirtoa uudelle tilalle ja M. haemolamae tulisi olla jatkossa yksi tekijä jalostusvalinnoissa. Suomessa tautia havaittiin erityisesti nuorilla eläimillä, mutta todennäköisesti myös vanhemmissa yksilöissä voi olla taudin sairastaneita ja siitä parantuneita tai kantajia, joilla taudinaiheuttajaa on verenkierrossa niin pieniä määriä, että tutkimusmenetelmät eivät kykene havaitsemaan niitä. Näiden yksilöiden muodostama riski taudin levittämiselle on todennäköisesti varsin pieni.
  • Laaksonen, Krista (2019)
    Mycoplasma-suvun bakteerit ovat pienimpiä prokaryoottisia mikro-organismeja, joiden tiedetään aiheuttavan erilaisia kliinisiä sairauksia eri eläinlajeissa. Tutkimustietoa Mycoplasma-suvun bakteerien merkityksestä koirien hengitystiesairauksissa on kuitenkin rajallinen määrä ja tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on koota olemassa oleva, aiheeseen liittyvä tieto yhteen ja pohtia tulosten kliinistä merkitystä eläinlääkärin päivittäisessä työssä. Koirilla on ylähengitysteissä moninainen mikrobisto ja nykytietämyksen mukaan Mycoplasma-suvun bakteerit kuuluvat osaksi koiran ylähengitysteiden normaaliflooraa. Yleisesti on todettu, että myöskään koiran alahengitystiet eivät ole aina steriilit, mutta mycoplasmojen esiintyvyydestä terveen koiran alahengitysteissä on saatu ristiriitaisia tuloksia. Osassa tutkimuksista terveiden koirien alahengitystienäytteistä on eristetty mycoplasmoja, osassa puolestaan ei. Näiden tutkimusten perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että ainakin osalla koirista mycoplasmat voivat kuulua myös alahengitysteiden normaaliflooraan. Mycoplasma-prevalenssit canine infectious respiratory disease -sairaudessa eli kennelyskässä vaihtelevat muutamasta prosentista jopa 81 %:iin, tutkimuksesta ja tutkimusmenetelmästä riippuen. Vaikka kennelyskäoireilevien koirien hengitysteistä on löydetty useita eri Mycoplasma-lajeja, ainut sairauteen liitetty laji on Mycoplasma cynos. Lisäksi mycoplasmoilla on epäilty olevan yhteyttä kroonisiin hengitystieinfektioihin ja sen seurauksena aiheuttaneen esimerkiksi hengitysteiden kollapseja. Tutkimustietoa aiheesta on kuitenkin hyvin niukasti. Mycoplasmat on yhdistetty myös koirien pneumonioihin eli keuhkotulehduksiin, joissa mycoplasmat ovat useimmiten osana sekainfektioita. Kuitenkin viitteitä mycoplasmojen kyvystä toimia ainoana taudinaiheuttajana on myös saatu, erityisesti pienillä pennuilla, joita on jopa menehtynyt mycoplasmojen aiheuttamiin pneumonioihin. Nykyisessä mikrobilääkeresistenssitilanteessa potilaiden mikrobilääkehoito tulisi aina perustua bakteeriviljelyihin ja herkkyysmäärityksiin. Mycoplasmojen osalta viljely ei kuitenkaan tuo tietoa yksittäisen potilaan hoitoon, koska mycoplasmat vaativat erityiset viljelyolosuhteet ja viljely kestää noin kaksi viikkoa. Koska potilaan hoitopäätös ei voi odottaa niin kauan, ratkaisun ongelmaan voisi tuoda kvantitatiivinen real-time-PCR-tutkimus. Menetelmällä saadaan muutamissa tunneissa selvitettyä näytteestä löytyneiden taudinaiheuttajien määriä, jolloin voidaan mahdollisesti arvioida, että mitä enemmän näytteestä löytyy jotain tiettyä taudinaiheuttajaa, sitä todennäköisemmin sillä on ollut osuutta taudinaiheutuksessa. Tällöin voi tuloksesta saada tukea mikrobilääkkeen valintaan myös ilman viljelyä. Mycoplasmojen kohdalla mikrobilääkkeen valintaan oman haasteensa tuo se, että soluseinättöminä bakteereina mycoplasmat ovat resistenttejä yleisesti käytetyille beetalaktaami-antibiooteille. Lisäksi mycoplasmoihin tehoavat mikrobilääkkeet, esimerkiksi enrofloksasiini, eivät kuulu ensisijaisesti hengitystieinfektioissa käytettäviin mikrobilääkkeisiin. On kuitenkin huomioitava, että tutkimuksia kannattaa silti tehdä, sillä yksittäisen koiran Mycoplasma-löydöksestä voi olla hyötyä erityisesti kenneleissä, joissa on pentuja riskissä saada tartunta. Tällöin jos sairastumisia tapahtuu, osataan huomioida mycoplasmojen mahdollisuus sekä valita niihin tehoava mikrobilääke, ja siten jopa pelastaa koiranpentujen henki.
  • Kurki, Line; Meri, Seppo (2016)
    The global burden of mosquitoborne diseases has seen major changes during the last few decades. Viruses like dengue, chikungunya and zika have spread rapidly all around the world. Modern transportation has facilitated the spread of vectors and pathogens to new geographical areas, sometimes resulting in large epidemics in non-immune populations. Malaria is still an enormous burden to healthcare systems in SubSaharan Africa, but significant progress has been made in the global control and elimination of the disease. Climatic, ecological, demographic, social and political changes may affect the complex transmission networks, and there has been much discussion about the possible epidemiological outcomes of such changes. The present article reviews literature on possible reasons behind the shifts in the disease burden, highlighting the complexity of the problem and the need for further research on, improved surveillance of, and public education on mosquitoes and the pathogens they carry, in order to prevent and e ectively treat mosquitoborne infections.
  • Kupias, Teppo (2015)
    In this study the religious representations in the Facebook following of India’s current Prime Minister, Narendra Modi, are explored and analysed. The study is a theoretically informed netnographic study and its background is in the previous studies of charisma and the concept of natural religion or natural cognitions related to religion. On the essentialist–social constructionism scale the study situates itself in the essentialist end, treating the research material as an expression of the reality behind it, not just as socially constructed. As far as is known, this study is the first study using online material to analyse religious representations in the following of a secular leader figure. The research material, or data, for this study comes from Narendra Modi’s official Facebook fan page http://www.facebook.com/narendramodi.official and the comments on it. A total of of 6,617 comments were manually collected from the fan page on four separate dates: 6 November 2012, 20 November 2012, 20 July 2014 and 6 August 2014. After the collection of the comments, a software tool in python language was written to index the comments. The nature of social media, and the Internet in general, makes it mandatory to treat the research material as a mere snapshot of Modi’s rapidly changing Facebook fan page and not as a continuously existing mass of data. The different years for the material gathering represent two different political and social positions of Modi. In 2012 he was the Chief Minister of the state of Gujarat and a popular Prime Minister candidate. In 2014 his party, the Bharatiya Janata Party (BJP), won the general election, which consequently made Modi the Prime Minister of India. The analysis of the comments and the religious representations in them thus also includes a comparative aspect, taking note of his changed social position. The analysis of the research material shows that while some of the commenters are passionate haters of Modi, the majority of his Facebook followers are big supporters of him and are charismatically oriented in their following. On his fan page, Modi is treated as a god, as a messenger of god and compared to religious figures such as Buddha and Swami Vivekananda. A savior belief in Modi is also strongly present in the comments. Some comments also show deep emotional commitment to Modi. As a new finding the study also shows that online charismatic following includes belief in reaching the leader personally through the comments despite there being hundreds of thousands of messages: some of the comments contain very personal requests and messages to Modi. As a conclusion, this study clearly supports earlier findings on charismatically oriented following drawing from natural cognitions related to religion, and shows that even in the following of a non-religious leader religious representations are clearly present. The study also reveals that social media provides a fruitful platform for the study of non-reflective beliefs. The main references for this study are: Kimmo Ketola’s The Founder of the Hare Krishnas as Seen by Devotees. A Cognitive Study of Religious Charisma (2008), Ann Ruth Willner’s The Spellbinders: Charismatic Political Leadership (1984), Justin Barrett’s Cognitive Science, Religion, and Theology: From Human Minds to Divine Minds (2011), Lee A. Kirkpatrick’s Attachment, evolution and the psychology of religion (2005), Kingshuk Nag’s The NaMo story: A Political Life (2014), Edward Luce’s In Spite of the Gods: The Strange Rise of Modern India (2011) and Robert V. Kozinets’s Netnography: Doing Ethnographic Research Online (2010).
  • Schenk, Sinead (2022)
    Writing plays an important role in academia. Many universities around the world require some form of writing throughout degree programs. Finnish universities, for example, mandate that each student write an extensive thesis in order to graduate, regardless of the subject of study. Academic writing genres, however, have their own sets of norms and expectations, which students often label as restrictive and confusing. As such, academic writing is difficult to master and, in many cases, difficult to teach. And because English increasingly dominates the academic landscape, English academic writing plays an outsize role for an increasing number of students throughout the world. This study examines the factors that influence students’ English academic writing development and whether there are any differences between native (L1) and non-native (L2) English speakers. To limit the scope of the study, data were collected from individuals who study or have studied English linguistics and/or literature. Half of the participants attended a U.S.-based university, while the other half attended a Finland-based university. The data consisted of written literacy autobiographies, which are personal, first-person narratives of how individuals develop their literacy. Discourse analysis was conducted to determine the common factors among students’ writing development, while comparative analysis was used to uncover the differences between L1 and L2 writers. The results showed that individuals and communities of practice, formal education, and non-academic pursuits of reading and/or writing were the most common factors in students’ English academic writing development. L1 writers, however, cited reading for pleasure, family members, educators and communities of practice more often and more extensively than their L2 and bilingual counterparts. L2 and bilingual writers, on the other hand, situated themselves geographically as “writers in motion” (Blommaert 2010) more often than L1 writers, thereby exhibiting a greater metacognitive awareness of English being one of many languages. Considering these results, educators should keep in mind the multiplicity of factors outside of formal education that affect students’ academic writing development, especially for L2 students whose first language resources are typically underutilized. In addition, specific teaching techniques that participants found helpful, such as talk around text, feedback, and explicit instruction about academic writing, could be integrated more into content teaching to support discipline-specific academic writing development.
  • Hintsa, Hannamari Helena (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2005)
    Syventävät opinnot tehtiin osana HAIVE-yhteistyöprojektia Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan peruseläinlääketieteen laitoksen, Haartman-instituutin virologian yksikön, Tampereen teknillisen korkeakoulun Bio- ja ympäristötekniikan laitoksen, Helsingin veden, Tampereen veden, Turun vesilaitoksen, Raision-Naantalin vesilaitoksen, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n, TAVASE Oy:n ja Oulun vesilaitoksen kanssa. HAIVE-projektin mykobakteerisouuden tavoitteena oli kehittää nopea detektointimenetelmä mykobakteerien määrittämiseksi vesijohtoverkon vedestä ja biofilmeistä. Määritykseen käytettiin reaaliaikaikaiseen PCR:ään perustuvaa tekniikkaa. Tämän työn tarkoituksena oli kehitetyn menetelmän käyttöönotto ja menetelmän käyttäjäystävällisyyden arviointi. Lisäksi tavoitteena oli kehittää HAIVE-projektin menetelmää erityisesti DNA:n eristysmenetelmän osalta. Biofilmeissä esiintyvien mykobakteerien havaitsemiseksi käytettiin kvantitatiivisen PCR:n (qPCR) lisäksi perinteisiä viljelymenetelmiä. Tutkimuksessa käytetty kirjallisuudesta sovellettu DNA:n eristysmenetelmä osoittautui tehokkaaksi biofilmien mykobakteerimäärien ollessa suuria mutta ongelmalliseksi silloin kun mykobakteerimäärät olivat vähäisiä. qPCR menetelmä osoittautui nopeaksi ja spesifiseksi menetelmäksi. Työssä tutkituista biofilmeistä ei löydetty mykobakteereita. Tulevaisuudessa DNA:n eristysmenetelmää on kehitettävä edelleen, sillä vesijohtoverkon biofilmeissä mykobakteerimäärät ovat todennäköisesti niin vähäisiä, että monivaiheisen DNA:n eristyksen seurauksena qPCR tulos saattaa olla virheellisesti negatiivinen. Tämän työn perusteella qPCR ei korvaa perinteisiä viljelymenetelmiä silloin kun näytteiden mykobakteerimäärät ovat vähäiset.
  • Westerling, Kim (2011)
    In Finland most of the accumulated phosphorus in the agricultural soils is underutilized and at the same time excess phosphorus in soil is susceptible to leaching. Arbuscular mycorrhiza (AM) has the potential to promote plant phosphorus nutrition and growth, and reduce nutrient leaching. The aim of this study was to investigate the effect of mycorrhizal symbiosis on plant growth and phosphorus nutrition with three different fertilization management practices. The influence of fertilization management history on field AMF population was also studied. To relate the impact on AM to impacts on other soil quality aspects, the effect of the fertilization rates on crop growth and indicators of soil functioning was evaluated. Long term field experiments established in 1965-66 on three sites in Northern Sweden were utilized. Six years’ rotation either with five grass years and a barley year or barley monoculture was treated with recommended (NPK) and double the recommended (2NPK) rate of mineral fertilisation or with farmyard manure (FYM) with a nutrient amount corresponding to the NPK –treatment for 32 years. The effect of three long term practices on the potential AM contribution to crop phosphorus nutrition and growth was studied in a bioassay. To study the impact of longterm management practices on functional properties of AMF, the sterilised soil from the field plots of NPK and FYM treatments was re- and cross-inoculated (5 v-%) with untreated field soil from each of the same treatments. Crop yields were measured in the field and field soil quality was assessed. Benefit from AM in terms of crop phosphorus nutrition and growth was greatest when manure was applied while there were no differences among the mineral fertiliser treatments. There were no statistically significant differences in the bioassay with re- and cross-inoculations. Grass and barley yields were highest when mineral NPK fertiliser was applied at double the recommended rate. Crop performed equally well or better in terms of yield with manure compared to a corresponding nutrient amount in mineral fertilizers. Manure applications seemed to increase soil carbon and nitrogen contents relative to the recommended amount of NPK, yet keeping the plant-available phosphorus concentration liable for leaching at a similarly low level. Thus, enhanced recycling of nutrients through use of farmyard manure to replace mineral NPK fertilisation favoured reliance on AM in phosphorus nutrition of crops with no trade-off in yields, simultaneously enhancing soil quality.
  • Nieminen, Krista (2020)
    Tutkielmassa perehdytään Myllypuron ja Kontulan maineeseen selvittämällä, millaisina alueina ja kotipaikkoina nämä huonosta maineesta ja sosioekonomisista ongelmista kärsineet lähiöt on 2000 ja 2010 lukujen aikana esitetty Helsingin Sanomissa. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, ovatko Myllypurossa toteutetut laajamittaiset kehityshankkeet vaikuttaneet positiivisesti mediajulkisuuteen. Tutkielman teoreettinen tausta jakautuu kahteen eri tutkimuskeskusteluun. Tutkimusalueiden maineeseen liittyviä lähtökohtia valotetaan kotimaista lähiötutkimusta tarkastellen. Lähiöstä on muotoutunut suomalaisen kaupunkihierarkian huonoin vaihtoehto, jota selittää todellisuuden sijaan paljolti myös lähiöistä käyty negatiivinen keskustelu julkisuudessa. Teoreettisena kehikkona toimii maine, josta huonomaineisten alueiden yhteydessä puhutaan alueen stigmana. Stigma on seurausta alueen asukkaita koskevista kielteisistä stereotypioista, jotka määrittävät aluetta ja asukkaita ulkopuolisten silmissä vaikuttaen negatiivisesti sekä asukkaiden elämään että alueen mahdolliseen kehitykseenkin. Tutkielman aineistona on Kontulaa ja Myllypuroa käsittelevä uutisointi Helsingin Sanomissa vuosien 2000 ja 2017 väliltä. Medialla on keskeinen rooli maineen rakentajana. Helsingin Sanomat on merkittävä mielipidevaikuttaja ja tietolähde myös niiden keskuudessa, joiden tiedot alueista todennäköisimmin ovat puhtaasti mediatietojen varassa. Aineiston analyysi nojaa laadullisen sisällönanalyysin teoriaohjaavaan tutkimusperinteeseen, jolloin analyysissa on painotettu sekä aiemman maine- että lähiötutkimuksen perusteella relevanteimpia sisältöjä. Tutkielman perusteella Myllypuron mediajulkisuuteen perustuva maine on kohentunut tutkimusjakson aikana, kun taas Kontulan on heikentynyt. Kontulan heikentynyt kuva juontaa juurensa stigmaa mukailevan kirjoittelun kasvaneeseen määrään sekä toisaalta alueen paikallista identiteettiä vahvistavan uutisoinnin vähenemiseen. Tämän kaltainen uutisointi on vähentynyt myös Myllypuroa käsittelevässä kirjoittelussa, mutta Myllypurossa on monipuolisten kehityshankkeiden myötä onnistuttu saavuttamaan positiivista mediahuomiota. Alueen fyysisen ympäristön muutoksella on onnistuttu purkamaan niitä paikkoja, joista stigmaa myötäilevä uutisointi lehdessä ammentaa, sekä toisaalta rakentamaan kohteita, joista uutisointi on sisältänyt maineen kannalta myönteisiä sisältöjä. Tulokset todentavat näkemystä maineesta alueen sosiaalisena statuksena. Stigmatisoiva kirjoittelu ammentaa alueen sosiaalisen ympäristön epäjärjestyksestä ja toisaalta maineen kannalta positiiviset sisällöt liittyvät niin ikään alueen sosiaalisen ympäristön positiiviseen muutokseen. Myllypurosta on tutkimusjakson aikana muodostunut lehdessä esimerkillinen ja kehittyvä lähiö, kun taas Kontulan toimii lähiökeskustelussa negatiivisena esimerkkinä. Alueiden lehdessä esitetyt vastakkaiset roolit voivat johtaa niiden väliseen eriytymiseen myös todellisuudessa, jos Myllypuron kohentuneen statuksen myötä alueen kasvanut hintakehitys ohjaa pienituloisempien muuttoliikettä poispäin alueelta, esimerkiksi viereiseen Kontulaan.
  • von Martens, Anton-Oskar (2018)
    The objective of this thesis is to expand on existing reseach about tourist experience by uncovering how self-awareness and self-reflection is demonstrated in self-disclosed material – travel blogs. Using both quantitative and qualitative methods, the research questions are approached using grounded theory allowing for themes to arise during the research process. By applying Vincent Wing Sun Tung and J.R. Brent Richie’s concept of four dimensions of Memorable Experiences - affect, expectations, consequentiality and recollection - to a different type of data, the study explores how applicable the concept is to this material, and what similarities, differences and new dimensions can be uncovered. Drawing on quantitative data from 23 blogs, the study shows that the typical travel blogger is a 20-35 year old woman who is travelling alone. Quantitative data about the occurrence of the four dimensions across the blogs shows that consequentiality is the most often appearing dimension, whereas recollection is the least seen dimension. One of the subgroups of consequentiality. enhancing social relationships, is also clearly missing in most of the blogs. In-depth analysis of the blog texts reveals limitations to the applicability of Tung and Ritchie’s definitions. Suggestions are made on how these could be modified to better take into account the real experiences as seen in blogs. Closer inspection of the dimensions also shows how interconnected, or overlapping, they are, as aspects of many dimensions can be seen in one sentence or paragrah. As this study brings forward individual experiences, the diversity and examples of the many factor affecting those experiences is uncovered. What is also seen is a great difference in how people describe their experiences, and the extent to which self-reflection can be identified. Whereas some authors focus more on facts, others reflect on personal and even intimate experiences. The temporal and spatial aspect of travel-blogging, and its implications for research are also considered, as differences in frequency and style of writing are uncovered.
  • Kvarnström, Irene (2020)
    I denna avhandling utreds hurdana personer som arbetar med att översätta myndighetstexter från finska till svenska i dagens Finland. Syftet är att öka kännedomen om yrkesgruppen och att synliggöra myndighetsöversättarnas viktiga arbete och insats i samhället. Materialet för avhandlingen samlar jag in genom sex separata fokusintervjuer med myndighetsöversättare som översätter finska myndighetstexter till svenska. Intervjuerna har fyra teman: översättarnas bakgrund, karriärväg, personliga egenskaper och syn på att vara översättare. Analysen av det insamlade materialet är deskriptiv och kvalitativ. Därtill används ett komparativt grepp för att jämföra de intervjuades svar på olika frågor. Bakgrunden för avhandlingen utgörs av den lagstiftning som ger upphov till att finska myndighetstexter översätts till svenska, nämligen Finlands grundlag och språklagen. Därtill redogörs för olika uppföljningar som gjorts kring lagstiftningens förverkligande. Avhandlingens teoretiska referensram placerar studien inom forskningsområdet översättarforskning som introducerats av Andrew Chesterman. En annan teoretisk synvinkel erbjuds av tidigare forskning om facköversättare i Finland. Därtill ges en kort introduktion till tidigare forskning om samband mellan bakgrunder och olika karriärvägar. Även utbildningsutbudet för svensköversättare i Finland beskrivs. Kompetensmodeller som tagits fram om översättare granskas med fokus på egenskaper som tas upp i dem. Analysen av intervjumaterialet visar att den grupp myndighetsöversättare som ställt upp har en rätt så heterogen bakgrund, vilket avviker från den allmänna tendensen om ett samband mellan familjebakgrund och karriär. Det framkommer också att en karriär som myndighetsöversättare inte är något som de intervjuade har siktat på, utan de har mer eller mindre halkat in i branschen. Granskningen av de intervjuades personliga egenskaper visar att egenskaperna i hög grad är kopplade till de kompetenser som översättare förväntas besitta. Uthållighet och noggrannhet är gemensamma egenskaper för många av de intervjuade. Översättarna visar också förmåga till självkritik i fråga om nyttiga egenskaper som de saknar. De intervjuade har väldigt olika syner på att vara översättare: en del känner sig motiverade av att de deltar i att producera svenskspråkig service i Finland, medan andra lyfter fram ekonomiska motiv. De intervjuades syner på översättarbranschens framtid kännetecknas av reflektioner över maskinöversättningens framfart.
  • Blomqvist, Eva-Lotta (2023)
    Det föreskrivs om tillämpningsförutsättningarna som skall uppfyllas för att förtroendeskydd skall kunna beviljas för en skattskyldig i beskattningen i lagen om beskattningsförfarande 1558/1995 26.2 § och i lagen om beskattningsförfarandet beträffande skatter som betalas på eget initiativ 768/2016 6.1 §. En av tillämpningsförutsättningarna som nämns i de ordagrant likadana bestämmelserna är att den skattskyldiga skall ha handlat enligt myndighetspraxis för att förtroendeskyddet skall kunna tillämpas. För att man skall kunna konstatera att myndighetspraxis förekommer i en specifik situation måste således myndighetspraxiströskeln överskridas. Jag har därmed valt att närmare analysera när myndighetspraxiströskeln som en tillämpningsförutsättning för förtroendeskyddet överskrids och vilka element som är av betydelse vid denna bedömning. Jag använder mig främst av den rättsdogmatiska metoden i min analys, men tar även med den komparativa metoden på ett hörn då jag också analyserar myndighetspraxiströskeln i skatterätten i Sverige. I mitt arbete är analysdelen uppdelad på två kapitel. I kapitel 3 analyserar jag närmare myndighetspraxiströskeln och elementen av betydelse utifrån den skattskyldigas egen, tidigare beskattning. Jag analyserar tidigare beslut, förhandsavgöranden, skattegranskning samt lagakraftvunnet domstolsavgörande för den skattskyldiga själv. I kapitel 4 analyserar jag myndighetspraxiströskeln och elementen av betydelse utifrån den etablerade och enhetliga beskattningspraxisen gemensam för alla skattskyldiga, som i sin tur består av beskattningspraxis som framgår ur Skatteförvaltningens detaljerade anvisningar, ur rättspraxisen som vävts in i beskattningspraxisen och ur tolkningslinjen i de faktiska besluten Skatteförvaltningen fattat. Ur min analys framgår det att det i själva verket är ett tidigare, uttryckligt ställningstagande i just det ifrågavarande ärendet som utgör myndighetspraxiströskeln och den överskrids då man kan konstatera att ett uttryckligt ställningstagande tidigare tagits av Skatteförvaltningen i ärendet, endera i den skattskyldigas egen beskattning eller i den etablerade och enhetliga beskattningspraxisen gemensam för alla skattskyldiga. Även ett presumerat, uttryckligt ställningstagande i den skattskyldigas egen beskattning kan exceptionellt överstiga myndighetspraxiströskeln vid Skatteförvaltningens tidigare passivitet. Myndighetspraxiströskeln har dock sänkts för en arbetstagare och en mottagare av arbetsinsatsdividend på så vis att myndighetspraxis för arbetsgivaren eller dividendutbetalaren i vissa fall kan överskrida tröskeln. Bl.a. Skatteförvaltningens tidigare undersökning och prövning av ett ärende utgör element av betydelse i den skattskyldigas egen, tidigare beskattning, medan t.ex. en helhetsbedömning av tolkningslinjen och den faktiska andelen beslut i enlighet med den utgör element av betydelse i beskattningspraxisen gemensam för alla skattskyldiga. Även motsvarighetsbedömningen av fallen är av betydelse. Inkonsekvens i beslutsfattandet och principen om jämlikhet mellan de skattskyldiga utgör i sin tur motstridiga element som pekar i olika riktningar beroende på om de förekommer i den skattskyldigas egen beskattning eller i beskattningspraxisen gemensam för alla skattskyldiga. Generellt sett ligger myndighetspraxiströskeln dock lägre och överskrids lättare utifrån den skattskyldigas egen, tidigare beskattning än utifrån beskattningspraxis gemensam för alla skattskyldiga.
  • Välimaa, Neena (2022)
    Background Myoclonic twitches are bursts of jerky movements of the distal limbs that occur during REM-sleep (1). An earlier study conducted by Sokoloff et al. in 2020 hypothesized that myoclonic twitches could offer a crucial insight into the developmental status of a human infant’s nervous system (1). They assessed the patterning and the rate of twitching in 16 in term infants. Our study aimed to test whether the earlier conducted study and its findings could be repeated on a bigger scale. Materials & Methods The data for this study was collected from HUS (Helsinki University Hospital) Children’s Hospital’s Video-EEGs by collecting the data of all under one-year-old children that had been referred to video-EEG examinations between 9th May, 2019 - 20th May, 2020 and had their limbs visible whilst sleeping (133 sessions from 92 infants). The data was collected with the help of an EEG reader program named NicOne Reader by one annotator over the summer of 2020. The annotations were done with the accuracy of left foot, left hand, right foot, right hand and head. The median recording duration was 19.0 min (IQR: 13.58 to 27.24 min)(Range: from 1.5 to 210.5 min) and the average recording duration was 25.5 min. Results Our results showed that both the twitch frequency and the proportion of hand and feet clusters from all clusters grew in relation to age. In addition, twitching in the hands and the feet occurred much more often than twitching of the head or the face. Conclusions Like in Blomberg’s group’s study (1) our findings give promise that myoclonic twitching can be used to evaluate sensorimotor development in the future. Further studies are needed in order to form a universal database regarding myoclonic twitching and its relation to typical and atypical sensorimotor development.