Browsing by Title

Tutkielmassa tarkastellaan suvaitsevaisuuden käsitteen monimutkaista luonnetta ja pyritään hahmottelemaan mallia, jonka avulla käsitettä olisi helpompi lähestyä. Ensimmäisessä luvussa syvennytään suvaitsevaisuuden historiaan ja luodaan kuva niistä lähtökohdista, jotka ovat nostaneet tarpeen suvaitsevaisuudelle. Toisessa luvussa syvennytään suvaitsevaisuuden yleiseen käsitteeseen ja sitä määritteleviin kriteereihin. Kolmannessa luvussa havainnollistetaan kolmen erilaisen suvaitsevaisuusnäkemyksen kautta, miten erilaisilla tavoilla suvaitsevaisuuden yleisen käsitteen määrittelevät kriteerit voidaan täyttää. Kolmas luku toimii myös pohjustuksena seuraavassa kappaleessa esiin nousevalle asenne – käytäntö erottelulle. Neljännessä luvussa tarkastellaan asenne – käytäntö erottelua ja ongelmia, joita se ratkaisee sekä epäselvyyksiä, joita se kohtaa. Lisäksi neljännessä kappaleessa kysytään, kuinka mielekästä tämänlaisen erottelun tekeminen on. Viimeisessä luvussa pohditaan asenteellisen suvaitsevaisuuden mahdollista haitallista luonnetta. Länsimaisen suvaitsevaisuuden historian voi katsoa alkaneen uskonpuhdistuksesta ja sen synnyttämästä yhteiskunnallisesta epätasapainosta. Suvaitsevaisuuden käsite on saavuttanut nykyisen merkityksensä muutosten kautta. Vaikkakin suvaitsevaisuuden käsite on muuttunut, sen määrittävät kriteerit ovat pysyneet samoina. Suvaitsemiseksi kutsutaan toimintaa, jossa toimija A pidättäytyy puuttumasta kielteisesti toimijan B käytäntöön x tai uskomukseen y, vaikka A vastustaa B:n käytäntöä x tai uskomusta y. Tämän lisäksi A ajattelee olevansa itse asemassa, jossa hän omaisi voimat ja resurssit puuttua B:n käytäntöön x tai uskomukseen y. Jean Bodin, John Stuart Mill, sekä John Rawls pohtivat kukin omana aikanaan suvaitsevaisuutta ja rakensivat sille tietynlaiset käyttötarkoitukset. Tutkielmassa osoitetaan, että vaikka jokainen näistä käyttötarkoituksista eroaa toisistaan, niin ne täyttävät silti suvaitsevaisuuden yleisen käsitteen määritelmät. Kyseisten ajattelijoiden suvaitsevaisuusnäkemykset mallintavat myös erottelua asenteellisen ja käytännöllisen suvaitsevaisuuden välillä. Käytännöllinen suvaitsevaisuus on toimintaa, jossa suvaitseminen toimii työkaluna tietyn päämäärän saavuttamiseksi. Asenteellisessa suvaitsevaisuudessa suvaitsevaisuus taas on asenne, jonka suvaitseva omaa suhteessa suvaitsevaisuuden kohteeseen ilman minkäänlaista päämäärän tavoittelua tai henkilökohtaisia intressejä. Tutkielmassa tarkastellaan kyseisen asenne – käytäntö erottelun mielekkyyttä ja mahdollisia seurauksia.

Otsikkokieli ja sen muuttuminen sadan vuoden aikana on tämän tutkielman aihe. Aineistona on käytetty Helsingin Sanomia ja sen edeltäjää Päivälehteä. Otsikoita aineistossa on yhteensä 672. Ne on poimittu pääuutissivuilta kahdenkymmenen vuoden välein. Jotta voisi muodostaa yleiskuvan eri vuosikymmenten otsikoista ja niiden asettelusta, on kuvailtavaksi otettu yksi lehden pääuutissivu jokaiselta kyseiseltä vuodelta. Aikaisemmin otsikoita on kartoitettu jonkin verran lähinnä sanaston ja lauserakenteiden kannalta. Tässä tutkielmassa keskitytään selvittelemään otsikkoa tekstilajina vertailemalla sitä Hallidayn "pikkuteksteihin". Pikkuteksteille on tyypillistä tiedon tiivis pakkaaminen. Halliday esittää keinoja, miten se englannissa toteutetaan, tämä tutkielma etsii suomalaisia ratkaisuja. Otsikolla on useita eri tehtäviä, joista lukijan houkutteleminen on yksi. Kun otsikko on määritelty tekstilajina, työssä tarkastellaan, miten yksityinen otsikko on saatu puhuttelemaan juuri oikeaa kohderyhmää. Kielen kannalta keskeinen lukijaan vetoava seikka on tyyli. Tutkimus paljastaa otsikkokielen yllättävän poeettiseksi. Se kartoittaa kielen tehokeinoja, jotka ovat erilaisia riippuen paitsi aiheesta, myös siitä, kenelle uutinen on suunnattu. Koska tutkittava aika on sata vuotta, on työssä vertailtu eri aikojen erilaisia tyylikeinoja. Tutkimuksen kohteena on lisäksi, miten tietoa välitetään otsikossa. Uutisessakaan ei kaikki tieto ole uutta, vaan osa asioista oletetaan tutuiksi. Työssä selvitetään, miten näiden oppositiota ilmennetään otsikkolauseen informaatiorakenteessa. Samoin selvitellään fokusointia, jonkin asian painottamista ja kontrastoimista. Vaikka otsikkokieli pyrkii neutraaliuteen, on siitä mahdollista löytää painotusten lisäksi muita implisiittisiä kielen keinoja, joilla ilmennetään erilaisia sävyjä ja asenteita. Tutkielmassa selvitellään presupposioita sekä adjektiivien ja adverbien erilaista käyttöä. Modaalisuus on myös tutkimuksen kohteena, koska sitä esiintyy suomalaisessa otsikkokielessä

Tässä tutkielmassa käsitellään muxejen sosiaalista sijaintia sukulaisuuden sekä kuulumisen teemojen kautta. Muxet ovat alkuperäiskansa zapoteekkien seksuaali- ja sukupuolivähemmistö. Zapoteekinkielisellä muxe-sanalla viitataan cis- ja trans- sukupuolisiin miespuolisiin henkilöihin, joiden seksuaalinen kiinnostus kohdistuu pääosin miehiin. Muxet voidaan jakaa karkeasti muxe hombreihin (mies-muxe) sekä muxe mujereihin tai muxe vestidoihin (nais-muxe tai naiseksi pukeutunut muxe). Tässä tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan ensisijaisesti muxe hombreja. Sosiaalisella sijainnilla viitataan tässä tutkielmassa yksilön sijaintiin sosiaalisesti tuotettujen yhteiskunnan kategorioiden valtasuhteiden verkostossa. Tutkielma korostaa intersektionaalista näkökulmaa sosiaaliseen sijaintiin, joka korostaa sukupuolen lisäksi muidenkin sosiaalisten kategorioiden kuten luokan, etnisyyden ja iän vaikutusta yksilön sosiaalisen sijainnin muodostumiseen. Tutkielmassa tarkastellaan sosiaalista sijaintia sukulaisuuden ja perheen kautta sekä modernin ja perinteisen sekä paikallisen ja globaalin risteyskohdassa. Tämä tutkielma perustuu Meksikossa Isthmus de Tehuantepecin eli ’El Istmon’ alueella keväällä 2018 tehtyyn noin kolmen kuukauden mittaiseen etnografiseen kenttätyöhön, joka koostuu haastatteluista ja osallistuvasta havainnoinnista 21:n osanottajan kanssa. Kenttätyön keskeisimpänä metodina toimi monipaikkainen etnografia. Aineisto käsittää 13 nauhoitettua puolistrukturoitua haastattelua, kahdeksan avoimempaa haastattelun kaltaista keskustelua sekä useita vapaampia keskusteluja. Haastattelujen lisäksi aineisto sisältää runsaasti osallistuvaa havainnointia tapaamisissa ja tapahtumissa. Aineiston analyysissä käytettiin ankkuroitua teoriaa, eli kerätyn aineiston pohjalta valittiin analyysivaiheessa tutkielman lopullinen teoreettinen viitekehys. Muxejen sukulaisuutta ja relationaalisuutta tarkastellaan tutkielmassa huolenpidon, vanhempien roolin sekä queer-sukulaisuuden teemojen kautta. Sukulaisuuden ja relationaalisuuden tarkastelun kautta valotetaan niitä dynamiikoita, joilla muxet liittävät itsensä osaksi perhettä ja yhteisöä sekä kuinka perhe ja yhteisö muovaavat muxejen sosiaalista sijaintia. Tutkielmassa tarkastellaan kuulumisen kokemusta sukulaisuuden ja perheen kontekstissa. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan sukulaisuuden ristiriitaisuuksia sekä konfliktien aiheuttamaa ei-kuulumista ja perheestä etääntymistä, jotka ovat tyypillisiä queer-sukulaisuuden tutkimuksessa. Kuulumista ja sosiaalista sijaintia käsitellään tutkielmassa modernin ja traditionaalisen sekä paikallisen ja globaalin risteyskohdassa. Lisäksi sosiaalista sijaintia tarkastellaan liittyen muihin sosiaalisiin kategorioihin, kuten sosio-ekonomiseen luokkaan, zapoteekkiuteen, ikään ja perheeseen. Analyysin keskiössä on intersektionaalinen näkökulma, joka korostaa erilaisten sosiaalisten ja kulttuuristen kategorioiden päällekkäisyyttä ja monitahoisuutta sekä monimutkaista vaikutusta toisiinsa. Tutkielmassa käsitellään myös muuttuvan, urbanisoituvan sekä globalisoituvan maailman dynamiikkoja suhteessa muxeihin ja kuulumisen kokemukseen liittyen. Tutkielma pyrkii vastaamaan aukkoon muxejen tutkimuskentässä keskittyen etenkin harvemmin tarkasteltujen muxe hombrejen kokemuksiin kuulumisesta. Lisäksi intersektionaalinen näkökulma laajentaa keskustelua koskemaan myös muita teemoja kuin sukupuolta ja seksuaalisuutta. Tutkielma osallistuu antropologiseen keskusteluun queer-sukulaisuudesta ja sukulaisuuden ja perheen ’valinnan’ mahdollisuuden kritiikkiin tuomalla esiin muxejen näkökulman, jossa sukulaisuuden valinta ei oikeastaan tule kyseeseen, vaan kytkeytyy pikemmin kuulumisen ja ei-kuulumisen jatkumoon.

The wide distribution of Scots pine (Pinus sylvestris L.) in boreal forests and the outstanding properties of its wood have made it an economically significant resource at the forest sector. The highly valued chemical and mechanical properties of Scots pine wood are related to heartwood, a specialized tissue forming the innermost part of a mature trunk. Decay resistance of Scots pine wood is largely defined by heartwood extractives of which the stilbene pinosylvin has the highest quality trait breeding interest. Pinosylvin concentration is a high-heritability trait that positively correlates with the heartwood decay resistance. Pinosylvin biosynthesis pathway is upregulated both developmentally at the mature tree transition zone between sapwood and heartwood and as stress response in various tissues of young trees. Identification of the regulators of pinosylvin synthase could speed up quality trait breeding providing a basis for variant screening in the natural populations and for analysing functional properties of the variants. Early genotyping would enable selection of the desired quality individuals before the start of developmental pinosylvin production and significantly accelerate breeding programs. Scots pine pinosylvin synthase PST-1 is proposed to be both stress-induced and developmentally regulated. Previous studies have identified several MYELOBLASTOSIS (MYB) domain transcription factors (TFs) that co-regulate with stilbene pathway transcripts under pinosylvin production inducing conditions or that have promising homologs in other species. In this study, eight Scots pine MYB TFs were examined in PST-1 promoter interaction studies using quantitative luciferase assay and yeast one-hybrid assay. This study aimed to clone the MYB coding sequences and confirm the integrity and MYB character of the proteins they encode, and to verify whether any of the MYB TFs are direct regulators of PST-1, and to characterize the regulatory functions of the MYB TFs as activators or repressors. This study identified one MYB TF as a direct regulator of PST-1 whereas the other studied MYB TFs did not bind the most promising MYB target elements in the promoter. The discovery of a direct regulator of pinosylvin synthase provides a potential marker for early selection making the finding highly valuable for quality trait breeding efforts. Additionally, another MYB TF was detected as a potential indirect regulator of pinosylvin biosynthetic pathway or as a regulator of neighbouring pathways suggesting that it would also be an interesting target for further studies. The MYB TFs were successfully cloned and seven out of eight MYB TFs were classified into MYB subfamilies. Tentative characterizations for the MYB TFs were presented based on the sequence analysis. The Gateway compatible vectors generated in this study will facilitate future experiments. The MYB coding sequences were incorporated in the verified entry clones ready-to-use in generation of other types of expression vectors. The MYB TF plant vectors could be directly used in Arabidopsis, as well. Two multisite Gateway compatible entry clones for N-terminal fusions to VP16 and SRDX transcriptional regulatory domains were generated for the plant expression vectors. The protocol developed for the 3’ fusion entry clones comprises of sequential polymerase chain reactions easily applicable for other cloning purposes. The yeast one-hybrid prey vectors could be utilized not only in another one-hybrid but also in two-hybrid studies. Several of the MYB TFs, including the PST-1 direct regulator, were hypothesized to interact with other types of TFs. The protein – protein interaction studies would detect possible co-factors involved in the MYB TF mediated regulation of Scots pine pinosylvin synthase. Identification of each member in the regulatory complexes would enable targeting the quality trait breeding efforts most effectively

Lisensiaatintutkielma oli osa tutkimusta, jossa kartoitettiin kamelieläinten anemiaa aiheuttavan Mycoplasma haemolamae -bakteerin lisäksi myös muiden tautien (bovine viral diahhrea ja paratuberkuloosi) esiintymistä Suomen alpakka- ja laamapopulaatiossa. Suomen ensimmäinen positiivinen M. haemolamae -taudinkantaja löydettiin syksyllä 2020. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka laajalle tauti on levinnyt suomalaisessa populaatiossa. Tautia ei ole aiemmin tutkittu Suomessa. Hypoteesinä oli, että tautia esiintyy myös Suomessa. Tutkimus oli kaksiosainen ja ensimmäisessä osassa kartoitettiin M. haemolamaelle altistavia riskitekijöitä, tiloilla esiintyviä oireita ja muita taustatietoja kamelieläinten pidosta Suomessa. Toisessa osassa kerättiin verinäytteitä vapaaehtoisilta tiloilta ja verinäytteistä tutkittiin M. haemolamaen esiintymistä PCR-menetelmällä. Verinäytteistä tutkittiin myös vasta-aineita BVD:lle ja paratuberkuloosille sekä laamaeläimillä esiintyviä tulehdusmarkkereita. Nämä eivät ole osa lisensiaatintutkimusta. Kirjallisuuskatsauksessa pyrittiin selvittämään taudin oireenkuvaa, esiintymistä maailmalla, sen leviämismekanismeja, riskitekijöitä ja käytössä olevia hoitovaihtoehtoja. Tuloksista havaittiin, että taudin esiintyvyys tutkitussa otoksessa Suomessa oli 21,4 % ja positiivisia tiloja oli 35,3 % tutkituista tiloista. Esiintyvyys vastasi melko hyvin kirjallisuudessa olevia esiintyvyyslukuja maailmalta (4,8-37,2 %) tutkimuksesta riippuen. Tauti on useimmiten oireeton, eikä vaikuta yksilön elämään, mutta se voi johtaa etenkin immuunipuutoksisilla yksilöillä vakavaan taudinkuvaan, jopa kuolemaan. Tyypillisiä oireita ovat anemia ja laihtuminen. Vaikka kyseessä on yleensä melko lieväoireinen tai oireeton taudinkuva, se voi aiheuttaa tilatasolla tiinehtyvyysongelmia ja heikkokuntoisia vasoja. Tautiin ei ole olemassa tehokasta hoitomuotoa, vaan yksilöitä hoidetaan oireenmukaisesti. Tarvittaessa käytetään antibioottia hillitsemään tartuntaa. Positiivinen diagnoosi taudin kantajuudesta ei välttämättä ole ikuinen, yksilö voi parantua taudista tai jäädä krooniseksi kantajaksi. Erityisesti tiloilla, joilla tautia ei vielä esiinny, tulisi ehkäistä taudin leviämistä välttämällä kontakteja taudinkantajiksi todettuihin yksilöihin. Tauti leviää verikontaktin välityksellä, mahdollisesti myös verta imevien hyönteisten välityksellä ja myös istukan kautta tapahtuva tartunta on mahdollinen. Eläimet olisi hyvä tutkia taudin varalta ennen siirtoa uudelle tilalle ja M. haemolamae tulisi olla jatkossa yksi tekijä jalostusvalinnoissa. Suomessa tautia havaittiin erityisesti nuorilla eläimillä, mutta todennäköisesti myös vanhemmissa yksilöissä voi olla taudin sairastaneita ja siitä parantuneita tai kantajia, joilla taudinaiheuttajaa on verenkierrossa niin pieniä määriä, että tutkimusmenetelmät eivät kykene havaitsemaan niitä. Näiden yksilöiden muodostama riski taudin levittämiselle on todennäköisesti varsin pieni.

The global burden of mosquitoborne diseases has seen major changes during the last few decades. Viruses like dengue, chikungunya and zika have spread rapidly all around the world. Modern transportation has facilitated the spread of vectors and pathogens to new geographical areas, sometimes resulting in large epidemics in non-immune populations. Malaria is still an enormous burden to healthcare systems in SubSaharan Africa, but significant progress has been made in the global control and elimination of the disease. Climatic, ecological, demographic, social and political changes may affect the complex transmission networks, and there has been much discussion about the possible epidemiological outcomes of such changes. The present article reviews literature on possible reasons behind the shifts in the disease burden, highlighting the complexity of the problem and the need for further research on, improved surveillance of, and public education on mosquitoes and the pathogens they carry, in order to prevent and e ectively treat mosquitoborne infections.

Writing plays an important role in academia. Many universities around the world require some form of writing throughout degree programs. Finnish universities, for example, mandate that each student write an extensive thesis in order to graduate, regardless of the subject of study. Academic writing genres, however, have their own sets of norms and expectations, which students often label as restrictive and confusing. As such, academic writing is difficult to master and, in many cases, difficult to teach. And because English increasingly dominates the academic landscape, English academic writing plays an outsize role for an increasing number of students throughout the world. This study examines the factors that influence students’ English academic writing development and whether there are any differences between native (L1) and non-native (L2) English speakers. To limit the scope of the study, data were collected from individuals who study or have studied English linguistics and/or literature. Half of the participants attended a U.S.-based university, while the other half attended a Finland-based university. The data consisted of written literacy autobiographies, which are personal, first-person narratives of how individuals develop their literacy. Discourse analysis was conducted to determine the common factors among students’ writing development, while comparative analysis was used to uncover the differences between L1 and L2 writers. The results showed that individuals and communities of practice, formal education, and non-academic pursuits of reading and/or writing were the most common factors in students’ English academic writing development. L1 writers, however, cited reading for pleasure, family members, educators and communities of practice more often and more extensively than their L2 and bilingual counterparts. L2 and bilingual writers, on the other hand, situated themselves geographically as “writers in motion” (Blommaert 2010) more often than L1 writers, thereby exhibiting a greater metacognitive awareness of English being one of many languages. Considering these results, educators should keep in mind the multiplicity of factors outside of formal education that affect students’ academic writing development, especially for L2 students whose first language resources are typically underutilized. In addition, specific teaching techniques that participants found helpful, such as talk around text, feedback, and explicit instruction about academic writing, could be integrated more into content teaching to support discipline-specific academic writing development.

In Finland most of the accumulated phosphorus in the agricultural soils is underutilized and at the same time excess phosphorus in soil is susceptible to leaching. Arbuscular mycorrhiza (AM) has the potential to promote plant phosphorus nutrition and growth, and reduce nutrient leaching. The aim of this study was to investigate the effect of mycorrhizal symbiosis on plant growth and phosphorus nutrition with three different fertilization management practices. The influence of fertilization management history on field AMF population was also studied. To relate the impact on AM to impacts on other soil quality aspects, the effect of the fertilization rates on crop growth and indicators of soil functioning was evaluated. Long term field experiments established in 1965-66 on three sites in Northern Sweden were utilized. Six years’ rotation either with five grass years and a barley year or barley monoculture was treated with recommended (NPK) and double the recommended (2NPK) rate of mineral fertilisation or with farmyard manure (FYM) with a nutrient amount corresponding to the NPK –treatment for 32 years. The effect of three long term practices on the potential AM contribution to crop phosphorus nutrition and growth was studied in a bioassay. To study the impact of longterm management practices on functional properties of AMF, the sterilised soil from the field plots of NPK and FYM treatments was re- and cross-inoculated (5 v-%) with untreated field soil from each of the same treatments. Crop yields were measured in the field and field soil quality was assessed. Benefit from AM in terms of crop phosphorus nutrition and growth was greatest when manure was applied while there were no differences among the mineral fertiliser treatments. There were no statistically significant differences in the bioassay with re- and cross-inoculations. Grass and barley yields were highest when mineral NPK fertiliser was applied at double the recommended rate. Crop performed equally well or better in terms of yield with manure compared to a corresponding nutrient amount in mineral fertilizers. Manure applications seemed to increase soil carbon and nitrogen contents relative to the recommended amount of NPK, yet keeping the plant-available phosphorus concentration liable for leaching at a similarly low level. Thus, enhanced recycling of nutrients through use of farmyard manure to replace mineral NPK fertilisation favoured reliance on AM in phosphorus nutrition of crops with no trade-off in yields, simultaneously enhancing soil quality.

The objective of this thesis is to expand on existing reseach about tourist experience by uncovering how self-awareness and self-reflection is demonstrated in self-disclosed material – travel blogs. Using both quantitative and qualitative methods, the research questions are approached using grounded theory allowing for themes to arise during the research process. By applying Vincent Wing Sun Tung and J.R. Brent Richie’s concept of four dimensions of Memorable Experiences - affect, expectations, consequentiality and recollection - to a different type of data, the study explores how applicable the concept is to this material, and what similarities, differences and new dimensions can be uncovered. Drawing on quantitative data from 23 blogs, the study shows that the typical travel blogger is a 20-35 year old woman who is travelling alone. Quantitative data about the occurrence of the four dimensions across the blogs shows that consequentiality is the most often appearing dimension, whereas recollection is the least seen dimension. One of the subgroups of consequentiality. enhancing social relationships, is also clearly missing in most of the blogs. In-depth analysis of the blog texts reveals limitations to the applicability of Tung and Ritchie’s definitions. Suggestions are made on how these could be modified to better take into account the real experiences as seen in blogs. Closer inspection of the dimensions also shows how interconnected, or overlapping, they are, as aspects of many dimensions can be seen in one sentence or paragrah. As this study brings forward individual experiences, the diversity and examples of the many factor affecting those experiences is uncovered. What is also seen is a great difference in how people describe their experiences, and the extent to which self-reflection can be identified. Whereas some authors focus more on facts, others reflect on personal and even intimate experiences. The temporal and spatial aspect of travel-blogging, and its implications for research are also considered, as differences in frequency and style of writing are uncovered.

Det föreskrivs om tillämpningsförutsättningarna som skall uppfyllas för att förtroendeskydd skall kunna beviljas för en skattskyldig i beskattningen i lagen om beskattningsförfarande 1558/1995 26.2 § och i lagen om beskattningsförfarandet beträffande skatter som betalas på eget initiativ 768/2016 6.1 §. En av tillämpningsförutsättningarna som nämns i de ordagrant likadana bestämmelserna är att den skattskyldiga skall ha handlat enligt myndighetspraxis för att förtroendeskyddet skall kunna tillämpas. För att man skall kunna konstatera att myndighetspraxis förekommer i en specifik situation måste således myndighetspraxiströskeln överskridas. Jag har därmed valt att närmare analysera när myndighetspraxiströskeln som en tillämpningsförutsättning för förtroendeskyddet överskrids och vilka element som är av betydelse vid denna bedömning. Jag använder mig främst av den rättsdogmatiska metoden i min analys, men tar även med den komparativa metoden på ett hörn då jag också analyserar myndighetspraxiströskeln i skatterätten i Sverige. I mitt arbete är analysdelen uppdelad på två kapitel. I kapitel 3 analyserar jag närmare myndighetspraxiströskeln och elementen av betydelse utifrån den skattskyldigas egen, tidigare beskattning. Jag analyserar tidigare beslut, förhandsavgöranden, skattegranskning samt lagakraftvunnet domstolsavgörande för den skattskyldiga själv. I kapitel 4 analyserar jag myndighetspraxiströskeln och elementen av betydelse utifrån den etablerade och enhetliga beskattningspraxisen gemensam för alla skattskyldiga, som i sin tur består av beskattningspraxis som framgår ur Skatteförvaltningens detaljerade anvisningar, ur rättspraxisen som vävts in i beskattningspraxisen och ur tolkningslinjen i de faktiska besluten Skatteförvaltningen fattat. Ur min analys framgår det att det i själva verket är ett tidigare, uttryckligt ställningstagande i just det ifrågavarande ärendet som utgör myndighetspraxiströskeln och den överskrids då man kan konstatera att ett uttryckligt ställningstagande tidigare tagits av Skatteförvaltningen i ärendet, endera i den skattskyldigas egen beskattning eller i den etablerade och enhetliga beskattningspraxisen gemensam för alla skattskyldiga. Även ett presumerat, uttryckligt ställningstagande i den skattskyldigas egen beskattning kan exceptionellt överstiga myndighetspraxiströskeln vid Skatteförvaltningens tidigare passivitet. Myndighetspraxiströskeln har dock sänkts för en arbetstagare och en mottagare av arbetsinsatsdividend på så vis att myndighetspraxis för arbetsgivaren eller dividendutbetalaren i vissa fall kan överskrida tröskeln. Bl.a. Skatteförvaltningens tidigare undersökning och prövning av ett ärende utgör element av betydelse i den skattskyldigas egen, tidigare beskattning, medan t.ex. en helhetsbedömning av tolkningslinjen och den faktiska andelen beslut i enlighet med den utgör element av betydelse i beskattningspraxisen gemensam för alla skattskyldiga. Även motsvarighetsbedömningen av fallen är av betydelse. Inkonsekvens i beslutsfattandet och principen om jämlikhet mellan de skattskyldiga utgör i sin tur motstridiga element som pekar i olika riktningar beroende på om de förekommer i den skattskyldigas egen beskattning eller i beskattningspraxisen gemensam för alla skattskyldiga. Generellt sett ligger myndighetspraxiströskeln dock lägre och överskrids lättare utifrån den skattskyldigas egen, tidigare beskattning än utifrån beskattningspraxis gemensam för alla skattskyldiga.