Browsing by Title

Kirjallisuuskatsaustutkielmassa käsitellään myötätuntouupumusta eläinlääketieteessä, keskittyen erityisesti eläinlääkärin ammatin tuomiin altistaviin tekijöihin ja niiden vaikutukseen. Myötätuntouupumus on tila, jossa ihminen alkaa kokea fyysisiä ja emotionaalisia oireita ollessaan läheisessä vuorovaikutuksessa traumatisoituneiden ihmisten kanssa. Myötätuntouupumus voi kehittyä, kun yksilö altistuu jatkuvasti toisten kärsimykselle ilman riittäviä keinoja purkaa tilannetta. Myötätuntouupumus eroaa työuupumuksesta, joka liittyy enemmän työstressiin ja toivottomuuden tunteeseen. Myötätuntouupumus on ilmiö, joka kehittyy hitaasti ja sen oireet voivat vaihdella fyysisistä oireista, kuten päänsärystä ja suolisto-oireista, työasioiden välttelyyn ja ylireagointiin. Suurimmiksi riskitekijöiksi eläinlääkäreiden työssä mainitaan eutanasiaan liittyvät tilanteet, omistajien ja organisaation rajoittuneet taloudelliset resurssit, työn haasteellisuus ja pitkät työpäivät. Lisäksi eläinlääkärien kohtaamat eettiset dilemmat, kuten omistajien pyynnöt turhista toimenpiteistä tai työpaikan resurssien puute hoitojen toteuttamiseen, ovat merkittäviä stressitekijöitä. Siirtymä eläinlääketieteessä kohti edistyksellisempää hoitoa, erityisesti seuraeläimiä hoidettaessa, on lisännyt eläinlääkäreiden stressiä ja altistumista myötätuntouupumukselle. Lisäksi eutanasiaan liittyvät tilanteet, eturistiriidat ja kustannuskysymykset tuovat omat haasteensa eläinlääkäreiden työlle ja henkiselle hyvinvoinnille. Myötätuntouupumuksen ennaltaehkäisyssä korostetaan moraalista herkkyyttä, avointa keskustelua moraalisista ongelmista työympäristössä sekä myötätuntokoulutusta, joka voi auttaa kehittämään selviytymisstrategioita ja sietokykyä myötätunnon aiheuttamalle ahdistukselle. Eettisten dilemmojen käsittely, erityisesti omistajien pyyntöihin liittyvät päätökset ja eutanasiatilanteet, ovat keskeisiä myötätuntouupumuksen hallinnassa ja ennaltaehkäisyssä eläinlääkärin työssä. Myötätuntouupumus on vakava ilmiö, joka vaatii huomiota ja asianmukaista hallintaa työympäristöissä, joissa altistutaan toisten kärsimykselle ja traumalle.

Maisterintutkielmani on kirjoitettu koronapandemian aikana vuosina 2021–2022. Viruksen torjuntaan suunnatut toimet ovat jakaneet mielipiteitä. Erilaisten media-alustojen kautta myös salaliittoteoriat ovat tavoittaneet suuren yleisön tietoisuuden. Tutkielmassani analysoin koronatoimien vastustamisen diskursseja ja vastustamiseen käytettyä retoriikkaa. Tutkielmani filosofinen tausta on sosiaalisessa konstruktionismissa ja teoreettinen viitekehys diskurssianalyysissä. Retoriikan analysointiin käytän retorista diskurssianalyysiä ja argumentoinnin lähilukua. Aineistoni koostuu kristillisen Facebook-ryhmän koronatoimia vastustavista julkaisuista ja kommenteista. Kommenteissa toistuivat uskontoon, lainsäädäntöön, salaliittoihin ja tieteeseen liittyvät teemat. Teemojen avulla jäsensin aineistoani ja tuloksena muodostui kolme diskurssia aladiskursseineen. Diskurssien positiivisina jumala-termeinä olivat Raamattuun, Jumalaan ja pelastukseen viittaavat ilmaisut. Vastustus kohdistettiin salaliittoihin, petoon, antikristukseen ja koronarokotteeseen viittaaviin jumala-termeihin. Auktoriteettidiskurssi perustui tietoon ja totuuteen, jotka perusteltiin viittaamalla Raamattuun ja tieteeseen. Suhde tieteeseen oli auktoriteettidiskurssissa ristiriitainen. Diskurssista erottui luotettavan auktoriteetin ja epäluotettavan auktoriteetin aladiskurssi. Diskurssin retoriikassa vedottiin tosiasioihin, kategorisoitiin vastustajia ja vahvistettiin omaa positiota. Vapausdiskurssissa salaliittoteoriat korostuivat ja yhdistyivät saumattomasti Ilmestyskirjan kuvastoon. Diskurssista erottui kolme aladiskurssia. Koronatoimet vapauden uhkana koronatoimet nähtiin pyrkimyksenä rajoittaa vapauksia. Koronatoimet lopunaikojen merkkinä koronatoimet yhdistettiin Ilmestyskirjan ennustukseen ja Koronatoimet pedon merkkinä koronatoimet kuvattiin pedon merkkinä ja rajoitusten puolesta puhuvat instituutiot ja henkilöt pedon alamaisina. Retorisesti diskurssissa vahvistettiin subjektipositiota ja konsensusta, vedottiin auktoriteettiin ja luotiin vastakkainasettelua. Terveysdiskurssi jakautui rokotehaitat- ja huoli lapsista -aladiskurssiksi. Rokotehaitoissa epäilys kohdistui koronarokotteen nopeaan kehittelyyn, sen sisältämiin aineisiin ja mahdollisiin haittavaikutuksiin. Huoli lapsista -diskurssissa vastustettiin rokotetta lasten terveyteen ja haavoittuvaan asemaan vedoten. Retorisina keinoina terveysdiskurssissa käytettiin kvantifiointia, tosiasioihin ja empatiaan vetoamista sekä uudelleen kategorisoimista. Johtopäätöksenä totean viholliskuvien, eliittikritiikin ja salaliittoteoreettisen ajattelun yhdistävän diskursseja. Apokalyptista salaliittoajattelua esiintyy epidemioiden ja katastrofien yhteydessä eri puolilla maailmaa – tutkielmani perusteella myös koronapandemian yhteydessä Suomessa.

Kissoilla esiintyy kotieläimistä toiseksi eniten myrkytyksiä heti koirien jälkeen. Lajien välisistä aineenvaihduntaeroista johtuen useat ihmisille ja koirille turvalliset aineet ja annokset voivat olla kissoille hengenvaarallisia ja vapaasti ulkoilevilla kissoilla oireet saattavat kehittyä pitkälle ennen niiden huomaamista ja hoitoon tuomista. Hoidon pääperiaatteet ovat samat kuin koirilla; stabilaatio, dekontaminaatio ja tukihoito. Kissoilla oksennuttamisen teho on epävarmaa, jolloin mahahuuhtelua tulisi harkita. Kissat voivat myös altistua turkkiin tai iholle päätyneille toksiineille suoraan transdermaalisesti tai nuolemalla niitä, jolloin ruoansulatuskanavaan päätyneen toksiinin määrä on niin pieni, ettei oksennutuksella tai mahahuuhtelulla saada suurta hyötyä. Laskimonsisäisen lipidiemulsiohoidon turvallisuutta ja vaikutusta kissoilla ei ole perusteellisesti tutkittu, mutta sen käytöstä on saatu lupaavia tuloksia muun muassa permetriini- ja alfakoraloosimyrkytysten hoidossa. Suomessa tapahtuneita kissojen myrkytystapauksia on tutkittu kolmessa lisensiaatintutkielmassa, ja niissä kasvit olivat yleisin aineluokka epäiltyinä myrkytysten aiheuttajina. Kasveista etenkin liljakasvien sisältämä toksiini on tappavan myrkyllistä kissoille jo pieninä määrinä, ja aiheuttaa hoitamattomana kuolemaan johtavan munuaisvaurion. Ajoissa aloitetuilla tehokkailla hoitotoimenpiteillä toipumisennuste on hyvä, mutta anurisen munuaisvaurion kehityttyä ennuste on huono ilman dialyysihoitoa. Kissoilla on huomattavasti koiria heikompi kapasiteetti metaboloida vierasaineita glukuronikonjugaatiolla. Tämän vuoksi tulehduskipulääkkeet, parasetamoli ja permetriini aiheuttavat niille toksisia vaikutuksia huomattavasti alhaisemmilla annoksilla kuin koirilla. Tulehduskipulääkemyrkytykset ovat tavallisesti seurausta omistajan omatoimisesta lääkinnästä ja tapaukset, joissa kissa olisi altistunut itse lääkettä syötyään, ovat harvinaisia. Kirjallisuuden mukaan tyypillisiä oireita ovat oksentelu ja ripuli. Kissoilla on havaittu esiintyvän koiria useammin takypneaa ja läähätystä, kun taas ruoansulatuskanavahaavaumat ovat kliinisissä tapauskertomuksissa kissoilla harvinaisia. Hoidon tarkoituksena on tukea etenkin munuaisten toimintaa ja ennaltaehkäistä ruoansulatuskanavahaavaumien muodostumista. Parasetamolimyrkytys aiheuttaa kissoilla hemolyyttiseen anemiaan johtavan methtemoglobinemian. Kissoille myrkyllinen annos parasetamolia on 50–100 mg/kg, mutta joissakin yksittäistapauksissa myrkytysoireita on kehittynyt 10 mg/kg annoksella. Dekontaminaation ja tukihoidon lisäksi lääkehoidolla pyritään edesauttamaan parasetamolin toksisen metaboliitin eliminaatiota ja edesauttaa methemoglobiinin muokkausta takaisin hemoglobiiniksi. Kissojen permetriinimyrkytykset ovat usein seurausta siitä, kun omistaja käyttää virheellisesti koiralle tarkoitettua permetriiniä sisältävää ulkoloislääkettä kissalleen. Permetriini saa aikaan pitkittynyttä hermoärsytystä ja tyypillisiä oireita ovat kouristelu, lihasväristykset, vapina ja ataksia. Toipumisennuste on hyvä, jos tehokas oireenmukainen tukihoito päästään aloittamaan ajoissa. Alfakloraloosi on jyrsijämyrkky, jonka epäillään aiheuttaneen useita kissojen myrkytyksiä Suomessa vuodesta 2018 lähtien. Kissojen epäillään altistuneen myrkylle sekundäärisesti saaliseläimiä syötyään. Alfakloraloosi voi aiheuttaa vakaviakin keskushermosto-oireita, mutta tämänhetkisen kirjallisuuden mukaan toipumisennuste asianmukaisella tukihoidolla on hyvä. Etyleeniglykolia käytetään tavallisesti jäätymisenestoaineissa. Kissat voivat altistua sille tahriintunutta turkkiaan tai tassujaan nuolemalla ja pienin myrkyllinen annos kissoilla on vain 1 g/kg. Etyleeniglykolin toksiset aineenvaihduntatuotteet aiheuttavat vakavan metabolisen asidoosin ja hoitamattomana kuolemaan johtavan munuaisvaurion. Ensisijaisena lääkehoitona suositellaan fomepitsolia. Kissojen myrkytystapauksissa potilaan selviämisen kannalta avainasemassa on nopeasti aloitetut ja asianmukaiset hoitotoimenpiteet, joten praktikkoeläinlääkärin on olennaista osata epäillä myrkytystä kissan vakavien oireiden aiheuttajana ja tunnistaa kissojen myrkytysten erityispiirteet.

Tutkielman tavoitteena oli selvittää kirjanpainajapopulaation kehitystä ja hyönteistuhojen etenemistä kuusivaltaisella luonnonsuojelualueella. Tarkoituksena oli selvittää kuinka lisääntynyt kirjanpainajapopulaatio vaikuttaa myrskytuhossa pystyssä säilyneeseen kuusivaltaiseen (Picea abies (L.) Karst.) puustoon, mitkä alueet ovat riskialttiimpia kirjanpainajatuhoille sekä mitkä tekijät vaikuttavat kirjanpainajapopulaation ja hyönteistuhojen kehitykseen tutkimusalueella. Tutkimusalue sijaitsi Etelä-Karjalassa Paajasensalon luonnonsuojelualueella, jossa kesän 2010 ukkosmyrskyt aiheuttivat suurta tuhoa alueen puustolle. Tutkimusalueelle pystytettiin kirjanpainajan feromoniansoja (80), joiden avulla tarkkailtiin kirjanpainajapopulaation tasoa myrskytuhoalueella vuosien 2013 ja 2014 ajan. Lisäksi tutkimusalueelle perustettiin maastokoealoja, joiden avulla tutkittiin metsikkökoealojen puuston ominaisuuksia vuonna 2013. Kirjanpainajan emokäytävätiheyksiä tutkittiin koealojen läheisyydessä olevilta tuulenkaadoilta sekä kaatokoepuilta. Tutkimuksessa saatuja tuloksia verrattiin muihin tutkimuksiin sekä Ilmatieteen laitokselta saatuihin lämpötilatietoihin kasvukausien ajalta. Kirjanpainajapopulaation kasvu johti toisena ja kolmantena vuonna kirjanpainajan iskeytymiseen alueen elävään puustoon. Alueen myrskyissä säästynyt kuusivaltainen puusto kärsi kohonneesta kirjanpainajapopulaation tasosta, joka näkyi puustossa värimuutoksina, latvustojen harsuuntumisena, runkojen pihkavuotoina sekä kirjanpainajan iskeytymisinä. Erityisen alttiita kohteita kirjanpainajan iskeytymisille olivat suurimpia tuulenkaatoaukkoja lähimpänä olevat suojaisat metsänreunat, jotka altistuivat äkillisesti auringonsäteilylle. Kesän 2013 lämpötilat olivat suotuisia kirjanpainajan kehitykselle ja kirjanpainajalle ehti kehittyä tutkimusalueella toinen jälkeläissukupolvi. Kesän 2014 lämpötilat olivat edellisvuotta vaihtelevampia ja kirjanpainajien määrä feromonipyydyksissä väheni edellisvuodesta. Kirjanpainajalle ehti kehittyä alueen sijainnista riippuen vähintään osittainen toinen jälkeläissukupolvi tutkimusalueella myös vuonna 2014. Lisääntymismateriaalin saatavuus ja sääolosuhteet ovat avaintekijöitä kirjanpainajatuhojen etenemisessä. Lämpötilojen ja lämpösumman kehitystä seuraamalla voidaan ajoittaa kirjanpainajan parveilun ajoittumista sekä parveilun aktiivisuutta. Tällöin kirjanpainajan iskeymät rungolla voidaan havaita hyvissä ajoin kirjanpainajan iskeytymisen jälkeen. Kuusen latvuston värimuutokset ja harsuuntuneisuus kertovat kirjanpainajan iskeytymisistä kuusien rungoissa. Feromoniansoin tehtävä kirjanpainapopulaation tason monitorointi sopii paikallisen populaatiotason seurantaan. Epideemisellä kirjanpainajapopulaation tasolla pyydyksillä ei ole suurta vaikutusta kirjanpainajapopulaatioon säätelyssä. Kirjanpainajien määrän feromoniansaseurannalla voidaan kuitenkin arvioida elävälle puustolle aiheutuvaa kirjanpainajien iskeytymisen kynnysarvoa ja iskeytymisen riskiä. Oikein ajoitetut metsänhoitotoimenpiteet ja tuulenkaatojen korjuut vähentävät metsikön altistumista myrsky- ja hyönteistuhoille. Paikallisen alueen metsikön ominaisuudet voivat vähentää tai lisätä tuhojen voimakkuutta. Alueen ominaisuuksien, kuten puuston rakenteen, ilmaston ja maaston topografian tunteminen auttavat riskienhallinnan suunnittelussa, metsätuhojen ehkäisyssä sekä päätöksenteossa myrsky- ja hyönteistuhoihin varauduttaessa. Myrsky- ja hyönteistuhoihin voidaan varautua monipuolisilla ja aktiivisilla seuranta- ja kartoitusmenetelmillä tulevaisuudessa. Luonnonsuojelualueilla tapahtuvaa myrsky- ja hyönteistuhoa on vaikea pysäyttää. Luonnonsuojelualueen ylläpitämien runsaiden kaarnakuoriaispopulaatioiden vaikutukset voivat ulottua myöhemmin ympäröiviin metsäalueisiin. Kirjanpainajan populaation säätelyyn vaikuttavat eniten lisääntymismateriaalin saatavuus, lajinsisäinen kilpailu sekä sääolosuhteet. Kirjanpainajapopulaation taso voi säilyä korkeana korjaamattomilla myrskytuhoalueilla useiden vuosien ajan odottaen parveilulle ja lisääntymiselle sopivampia olosuhteita.

The main purpose of this thesis was to describe rape myth prevalence in tabloid news online discussion; to describe the most common types of rape myths, rapes, rapists (e.g. ‘them’ and ‘us’) and victims (e.g. the naughty victim/ ideal/ innocent victim). Also, specific types of talking was analysed in order to identify meanings in talk that blames the victim (e.g. “questioning talk”) – also, talk that opposes mythical rape talk was analysed (“Against the myth”). As the main material, were comments (or texts) retrieved from articles discussing rape cases, as the source was a UK based tabloid news site The Daily Mail Online. Through establishing themes and categories for rape myths, rapes, rapists and victims, the material (user comments) was organized and analyzed – with help from tools ’borrowed’ from Critical Discourse Analysis and Critical Linguistics. Theories by Barthes, Fairclough, Butler and Halliday were applied for theoretical explanations. The following rape myths by Brownmiller and the Schwendingers’ were used as themes for categorization: “No woman can be raped without her will/ Rape is impossible”, “Rape is about sex/ Rape is caused by uncontrollable male sexuality/ imbalance in sex ratio causes rape”, “She was asking for it”, “If you’re going to be raped, you might as well relax and enjoy it”, “Rape in marriage is not that serious” and “Crying rape as an instrument of vengeance aka the ‘rape lie’”. The victim types were categorized as so; “the raped wife” (this victim type was not discussed as a separate victim type, but instead in relation to the myth of “rape in marriage is not that serious”), “the underage victim/ victim traveling alone” and “a victim traveling with a boyfriend/ a victim out alone and drinking”. Whereas the rapist types were grouped to themes of “the husband”, “the stranger”, and “the police officer”. The main conclusion summed up to a notion that mythical rape talk does prevail regarding certain victim types, especially “the raped wife”, “the underage victim”, “victim traveling alone” and “victim out alone and drinking”. Rape myths were identified in almost all article discussions, however only few victim types were considered as ‘innocent victims’ - the partly paralyzed woman in a hospital bed and a young girl raped during daytime. The innocence of these victims is reliant on the fact that no commenting was found that indicated to a use of a rape myth. In addition, rape as a form of structural violence was debated and gender norm associations with sexuality and with rape myth evolvement was in the center of this discussion, for example while discussing the habits in teaching girls how to ‘not get raped’. The notion of rape being a gendered social construct was found to be in the core of rape myth use, for example as a habit of encouraging towards a better internalization of so-called ‘rape avoidance strategies’.

Tutkielmassa käsitellään myyjän yrityskaupassa antamia takuita ja vakuutuksia ja sitä, millaisen vastuun ne muodostavat myyjälle mahdollisessa virhetilanteessa. Kysymystä tarkastellaan yrityskaupan sopimusosapuolten velvollisuuksien kautta, jolloin vastakkain ovat yhtäältä myyjän tiedonantovelvollisuus ja toisaalta ostajan selonottovelvollisuus. Aihe on rajattu koskemaan vain osakekaupan muodossa tehtäviä yrityskauppoja, jolloin liiketoimintakaupat jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Tutkielman lähtökohtana pidetään kauppalain tarjoamia yleisiä irtaimen kauppaa koskevia säännöksiä, jotka soveltuvat myös osakekauppaan, mutta lisäksi huomioidaan käytännön yrityskauppasopimuksissa käytettäviä kauppalain säännöksistä poikkeavia ratkaisuja, ehtoja ja käytäntöjä. Pohjoismaisen näkökulman vuoksi huomiota kiinnitetään myös muiden Pohjoismaiden kauppalakeihin sekä etenkin ruotsalaisen kauppalain esitöihin sekä oikeuskirjallisuuteen. Takuut ovat merkittävä osa yrityskauppoja ja yrityskauppasopimuksia. Ostaja vaatii takuita saadakseen tietoa kohdeyrityksestä ja voidakseen luottaa siihen, että kyseisellä yrityksellä on tietyt, olennaiset ominaisuudet ja että se on taloudellisesti ostajan edellyttämässä tilassa. Myyjä puolestaan ottaa riskin takuita antaessaan, minkä vuoksi takuiden antaminen edellyttää käytännössä usein korkeampaa kauppahintaa. Takuut vaikuttavat myös näyttötaakkakysymyksiin virhetilanteissa. Eräs tärkeä takuiden on oikeusvaikutus on se, että ne aiheuttavat lähtökohtaisesti myyjälle normaalia laajemman vahingonkorvausvastuun, koska myyjä on takuun osalta vastuussa virheen aiheuttamista sekä välittömistä että välillisistä vahingoista. Takuiden aiheuttaman vastuun kannalta ostajan selonottovelvollisuudella on huomattava merkitys. Yrityskaupoissa ostajan selonottovelvollisuus tapahtuu käytännössä ennakkotarkastuksen eli ns. due diligence -tarkastuksen kautta, jonka ostajaosapuoli tekee kaupan kohteena olevasta yrityksestä. Tutkielmassa käsitellään kyseisen tarkastuksen sisältöä ja laajuutta sekä etenkin tarkastuksen ja myyjän antamien takuiden välistä suhdetta. On selvää, että myyjän takuut vaikuttavat ostajan ennakkotarkastusvelvollisuuteen, mutta millä tavalla ja missä määrin, ei ole täysin yksiselitteistä. Lähtökohtana on, ettei ostajan tarvitse tarkastaa seikkaa, jonka myyjä on nimenomaisesti taannut. Tilanne on kuitenkin monimutkaisempi silloin, kun myyjä on kehottanut erikseen tarkastamaan takaamansa seikan, minkä lisäksi ostajan tietoisuudella takuun virheellisyydestä on myös merkitystä. Myyjän virhevastuun ollessa tutkielman keskiössä, on luonnollista tarkastella myös virheen seuraamuksia. Mikäli myyjän antama takuu osoittautuu virheelliseksi, ostajan tulee reklamoida virheestä, jotta myyjä voidaan asettaa virhevastuuseen. Kauppalain virheseuraamukset soveltuvat ainakin lähtökohtaisesti myös yrityskaupan virhetilanteisiin, joskin käytännön syistä sovellettaviksi tulevat lähinnä vain hinnanalennus ja vahingonkorvaus. Lisäksi etenkin juuri virheseuraamusten osalta on yleistä, että yrityskauppasopimuksessa sovitaan virheen seuraamuksista erikseen, usein kauppalain säännöksistä poikkeavasti. Tällöin voidaan myös poiketa pääsäännöstä, jonka mukaan myyjän tulee korvata sekä välittömät että välilliset vahingot, jotka ovat aiheutuneet takuun virheellisyydestä.

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan K-supermarket Torpparinmäen asiakkaiden arvostuksia myymälän sisäisiin toimiin liittyen. Myymälän sisäisiin toimiin lasketaan tässä tutkimuksessa kuuluvan laaja kirjo asioita kuten hinnat, tarjoukset, valikoiman laajuus eri tuoteryhmissä, elämyksellisyys, hyllysijoittelu, kaupan selkeys, asiakaspalvelu sekä viihtyisyys. Myös merkityksellisten ja vähemmän merkityksellisten asioiden toteutumisesta kyseisessä myymälässä halutaan vastauksia. Tutkimuksessa nostetaan esille myös erilaiset tiedotuskanavat kaupan markkinoinnissa. Tämän lisäksi sivutaan aihetta kuluttajien päivittäistavarakaupan valintakriteereistä. Tutkimusote on kvantitatiivinen ja kysely suoritettiin survey-tutkimuksena. Tutkimuksessa haluttiin tämän lisäksi kerätä mahdollisimman paljon myös avoimia kommentteja sekä myymälästä että päivittäistavarakaupan valintaan liittyvistä kriteereistä. K-supermarket Torpparinmäen pahin kilpailija alueellaan on S-market Torpparinmäki. Asiakkailta haluttiin kysyä avoimesti, miksi asioivat juuri kyseisessä myymälässä. Kysely suoritettiin lauantaipäivänä K-supermarket Torpparinmässä asioineille 18-89-vuotiaille henkilöille. Kyselyyn vastasi 80 asiakasta, joista 65 % oli naisia ja 35 % miehiä. Tutkimuksen viitekehys jakaa myymälämarkkinoinnin neljään pääkategoriaan: viihtyvyystekijä, palvelutekijä, hintatekijä sekä valikoimatekijä. Näiden tekijöiden merkityksiä asiakkaille haluttiin tutkimuksessa asettaa tärkeysjärjestykseen. Myös näiden tekijöiden toteumaa K-supermarket Torpparinmäessä haluttiin selvittää. Tulosten analysoinnin perusteella edellä mainituista pääkategorioista tärkeimmäksi muodostui valikoimatekijä. Valikoimien monipuolisuutta pidettiin kaikista tärkeimpänä tekijänä myymälässä. Myös luomu- ja lähiruoan valikoimia pidettiin tärkeäpänä kuin valmisruokien. Toiseksi eniten asiakkaat arvostivat asiakaspalvelua ja vasta kolmannelle sijalle päätyi hintatekijä. Neljänneksi tärkeimpänä asiakkaat pitivät viihtyvyystekijää. Mikään tekijöistä ei erottunut suuresti toisistaan, mutta erot olivat kuitenkin selkeitä.

COVID-19 -pandemia aiheutti yrityksille suuria haasteita. Yritykset olivat valtion määräämän valmiuslain myötä poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten myyntiorganisaatio adaptoituu onnistuneesti COVID-19 -pandemian haasteisiin. Tämän lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään adaptoitumiseen valmiin organisaation ominaisuuksia. Tutkielmassa pyritään selvittämään ne tekijät, jotka auttavat organisaatiota adaptoitumaan kriisiin. Tutkielmassa haastateltiin Fredman-konsernin johtoa, nämä haastattelut tuovat tutkielman aineistoon myyjän näkökulman. Asiakkaan näkökulma on otettava huomioon, kun tutkimuksen kohteena on myynti. Asiakkaan näkökulman tutkielmaan tuo Fredmanin tärkeimpiin luokiteltavat asiakkaat, Kespro Oyj, Meira Nova Oy ja Wihuri Oy Aarnio Metro-tukku. Haastateltavat asiakkaat tuovat tutkielmalle merkittävää arvoa. Ne ovat elintarvikealan keskusliikkeitä, joiden kautta tapahtuu suurin osa ravitsemisalan elintarvike- ja käyttötarviketuotteiden vaihdannasta. Puolistrukturoidut teemahaastattelut analysoitiin organisaation adaptaation teoriaa käyttäen. Tutkielman mukaan suuretkin organisaatiot voivat adaptoitua kriisiin ketterästi. Tärkeimpinä tekijöinä suuren organisaation adaptaatiossa olivat toiminnan asiakaslähtöisyys, skenaariotyöskentely ja ennus-taminen, sopeutustoimenpiteet, uudet rutiinit ja käytännöt, uuden oppiminen sekä organisaation talou-dellinen tilanne. Tutkielmassa selvisi, että myyntiorganisaation onnistuneen adaptaation kannalta on tärkeää, että myyjä on asiakkaalle relevantti ennen kriisiä. Tämä onnistuu sisällyttämällä ostoportfolioon asiakkaan kannalta tärkeitä tuotteita. Myyntiorganisaation tulee onnistuneessa kriisiadaptaatiossa olla asiakaslähtöinen, sen tulee viestiä avoimesti, olla tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa ja pyrkiä auttamaan asiakasta ratkaisemalla asiakkaan kriisin aikaisia ongelmia. COVID-19 -pandemia oli tutkielman tekohetkellä yhä käynnissä, tämä rajoittaa tutkielman tuloksia. Liikkeenjohtoa suositellaan hyödyntämään adaptoitumiseen kehitettyjä teoreettisia malleja, rekrytoimaan adaptiivisia myyjiä ja optimoimaan organisaation sisäisen viestinnän prosessit. Adaptiivisen myynnin ja organisaation adaptaation yhteys ja organisaation eri adaptoitumistoimien vaikutukset adaptiivisen myynnin mahdollisuuksiin kaipaavat lisätutkimusta.

Tarkastelen pro gradu -työssäni Bosniassa keskiajalla toimineen autonomisen, Bosnian kirkoksi kutsutun kirkkokunnan tutkimusta ja sen taustalla piileviä motiiveja. Bosnian kirkosta tiedetään melko vähän ja sen luonteesta on esitetty useita teorioita. Entisen Jugoslavian alueella tehdyssä tutkimuksessa näiden teorioiden ja tutkijan kansallisen identiteetin välille on usein vedettävissä yhtäläisyysmerkki. Siten serbialainen tutkija päätyy useimmiten siihen lopputulokseen, että Bosnian kirkko oli pohjimmiltaan ortodoksinen, kroatialaisen tutkijan mukaan Bosnian kirkon taustalla oli katolinen kirkko ja bosniakkitutkija löytää Bosnian kirkolle selityksen kerettiläisistä, dualistisista liikkeistä. Olen rajannut aineistoni tutkijoihin, jotka ovat Bosnian kirkon tutkimuksen kannalta merkittävimpiä ja joiden tutkimukset käsittelevät Bosnian kirkkoa eri näkökulmista eri aikakausina. Suurin osa tutkimukseen valikoituneista tutkijoista on entisen Jugoslavian alueelta, mutta lisäksi aineistonani on toiminut John Finen Bosnian kirkkoa ja Bosnian historiaa koskevat tutkimukset ja kirjoitukset. Tutkimukseni lähtökohtana on, että Bosnian kirkon tutkimuksen taustalla vaikuttaa usein selkeät nationalistiset motiivit. Tavoitteena on selvittää, miten tämä ilmenee eri tutkimustraditioissa ja mitä tarkempia poliittisia motiiveja eri tulkintojen taustalta on tunnistettavissa. Lisäksi tavoitteena on esittää, mitä Bosnian kirkosta oikeastaan tiedetään ja mikä on John Finen rooli sen tärkeimpänä modernina tutkijana tässä tutkimustraditiossa. Vertailen tutkimuksessa Bosnian kirkkoa käsittelevää historiantutkimusta tieteenhistoriallisella otteella ja peilaan sitä alkuperämyyttejä ja nationalistista kansakuntien rakentamista koskeviin teorioihin. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen kannalta keskeinen käsite on historiapolitiikka, eli historiantutkimuksen käyttäminen poliittisten intressien tavoittelussa. Bosnian kirkon tutkimuksessa lähteitä on usein käytetty selvästi tarkoitushakuisesti ja lähdeaineisto on saatettu rajata niin, että se ei olisi ristiriidassa esitetyn teorian kanssa tai sitä on tulkittu jo ennalta asetettua teoriaa tukevasti. Tähän sortuu myös Fine, vaikka hänen tutkimuksensa taustalla ei voida nähdä poliittisia motiiveja. Vaikka Finen tutkimuksessa on puutteensa, on sillä kuitenkin paljon ansioita, joista yhtenä merkittävimpänä voidaan pitää Bosnian varhaishistorian ja gepoliittisen aseman huomioon ottamista. Entisen Jugoslavian alueella teorioilla Bosnian kirkosta on pyritty vahvistamaan omaa kansallista identiteettiä vahvistavia alkuperämyyttejä. Näistä kenties tunnetuin on Bosnian kirkon yhteys Bosnian islamisaatioon. Sen mukaan Bosnian kirkon jäsenet vainottuina kerettiläisinä kääntyivät massoittain islamiin ja siten bosniakit polveutuvat Bosnian kirkon jäsenistä sen sijaan, että olisivat islamisoituneita serbejä tai kroaatteja. Teoriaa Bosnian kirkosta ortodoksisena on käytetty oikeuttamaan ajatus Bosniasta osana Suur-Serbiaa, kun taas teoriaa sen katolilaisesta luonteesta on käytetty tukemaan käsitystä Bosniasta kroaattien kansallisena kehtona. Lisäksi etenkin Kroatiassa 1800 ja 1900-lukujen vaihteessa suosiota saavuttanut panslavismin ideologia on vaikuttanut siihen, että Bosnian kirkon on tulkittu olevan kerettiläinen. Tarkasteltaessa Bosnian kirkon tutkimusta historiapolitiikan käsitteen kautta, voidaan tehdä se johtopäätös, että vaikka Bosnian kirkkoa koskevia tutkimuksia ei välttämättä aina ole suoranaisesti käytetty politiikan välineenä, ovat siihen liittyvät myytit vähintään toissijaisesti olleet erilaisten nationalistisesti motivoituneiden poliittisten näkemysten ja vaatimusten taustalla.

The aim of this master’s thesis was to describe, analyze and interpret the perceptions of women who have progressed to the management level about their own success and the factors that have positively or negatively influenced their career path. In addition, the purpose of the study was to understand at a more general level their perceptions of the relatively small number of female leaders compared to men and their ideas of ways to increase that number. This dissertation is made at a time when equality matters have been on the table for a long time. My qualitative research consisted of seven semi-structured thematic interviews and they were analyzed by data-driven content analysis. The interviewees were currently or formerly in leadership positions, all women over 40 and under 70 years of age. All interviewees worked or had worked in medium-sized or large listed companies. Results of the study show that women leaders described their own success and the positive and negative factors that influenced their career, as well as the relative scarcity of women leaders and ways to increase the number with societal and organizational, social, and personal factors. Both their own success and the relative scarcity of female leaders were justified in particular by the importance of their own attitude and personality. Other important criteria for one’s own success were given, such as networks and contacts. The relative scarcity of female leaders was seen to be resulted from for example gender inequality in parental leave, segregated gender networks, and the different upbringing styles of boys and girls. Equalizing parental leave, having gender-neutral networks, raising children in the same way, and examining one’s own attitude were some of the solutions given by the interviewees. Overall, the results revealed that many explanations were given for one’s own success and for the lack of female leaders in general, and the interviewees did not name just a few decisive factors that determine a person’s success, but it is a sum of many different factors.