Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Sammallahti-Visser, Satu (2016)
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on määritellyt ylipainon yhdeksi merkittävämmäksi kansanterveydelliseksi ongelmaksi; suomalaisista miehistä yli puolet ja naisista lähes puolet on ylipainoisia. Kenties tästä syystä lihavuutta on tutkittu viime vuosina lääketieteellisen tutkimuksen lisäksi myös yhä enemmän yhteiskunnallisesta ja kulttuurintutkimuksellisesta näkökulmasta. Tarkastelun kohteena tässä tutkimuksessa on nyky-yhteiskunta ja sitä määrittävä vaatimus terveelliseen elämäntapaan sekä yksilön vastuun ja itsekurin korostuminen. Tutkimuksessa pohditaan, miten lihavuus ja vaatimus yksilön itsehallinnasta kietoutuvat yhteen. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten ihmiset puhuvat lihavuudesta, miten yksilöt argumentoivat omia näkemyksiään asian suhteen ja millaisten argumentaatiopositioiden taakse keskustelijat ryhmittyvät. Teoreettisen viitekehyksen tutkimukselle tarjoavat Ulrich Beckin ja Anthony Giddensin näkemykset refleksiivisestä modernista ja erityisesti giddensläinen elämänhallinta ja elämänpolitiikka. Refleksiivisen modernin teoria korostaa individualismia ja yksilön valinnanvapautta – ja samalla vastuuta itsestä. Yksilö nähdään tässä viitekehyksenä tietynlaisena projektina ja ruumis tämän projektin ilmaisijana. Tutkimuksen aineistona käytettiin internetin keskustelupalstalta kerättyä aineistoa. Aineiston muodostivat vuosina 2014 ja 2015 vauva.fi –internetsivustolla käydyt keskustelut, joissa aiheena oli lihavuus. Tutkimuksessa käytettiin menetelmänä diskurssianalyysia ja tarkastelun kohteena olivatkin näin erityisesti merkityksen tuottamisen tavat; miten ihmiset tuottivat lihavuuteen liitettäviä merkityksiä? Aineiston argumentatiivisesta luonteesta johtuen tutkimuksessa hyödynnettiin myös retorista analyysia ja tämän tarjoamaa analyysivälineistöä. Näiden menetelmien avulla pyrittiin paikantamaan niitä arvoja ja asenteita joiden perusteella lihavuuteen suhtauduttiin tietyllä tapaa sekä selvittämään, millä näitä näkökulmia perusteltiin. Aineisto jakaantui kolmeen erilaiseen diskurssiin ja argumentaatiopositioon: lihavuuteen syyllistävästi suhtautuvaan, yksilön vastuuta korostavaan sekä lihavuutta selittelevään tai puolustavaan diskurssiin. Lihavuuteen syyllistävästi suhtautuvassa diskurssissa käytettiin runsaasti metaforia ja keskustelijoiden tuottama puhe oli erittäin hyökkäävää. Yksilön vastuuta korostavassa diskurssissa lihavuutta vastustettiin esimerkiksi vetoamalla itsekuriin, lihavuus nähtiin puhtaasti yksilön omana vikana. Selittelevä ja puolusteleva diskurssi puolestaan vetosi syihin, miksi yksilön elämänhallinta oli epäonnistunut. Näissä viesteissä korostui lihavuuden esiintuominen väliaikaisena tilana, ei osana yksilön identiteettiä. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että on olemassa tietty yleinen käsitys ja asenne siitä, että lihavuus on jotakin epämiellyttävää ja että sitä ei tulisi hyväksyä. Lihavuus nähtiin aineistossa lähes poikkeuksetta vääränlaisena olemisen tapana. Kaikki kolme argumentaatiopositiota vahvistivat tätä näkemystä, myös selittelevästi tai puolustavasti lihavuuteen suhtautuva diskurssi näytti vahvistavan ja rakentavan sitä samaa hegemonista näkemystä lihavuudesta kuin mitä myös syyllistävä tai yksilön vastuuta korostava diskurssi rakensi. Itsekurista ja ruumiin hallinnasta näyttää tutkimuksen perusteella tulleen yksilön arvon mitta.
  • Pinola, Jaana (2022)
    Tämän maisterintutkielman tavoitteena on tuottaa tietoa neuropsykiatrisesti oireilevien, eli nepsy-lasten ja perheiden palvelupoluista Raaseporin sosiaalitoimen perhekeskuksen, lastensuojelun ja vammaispalveluiden yksiköissä. Tutkimukseni tavoitteena on kartoittaa perheiden kokemuksia saamistaan palveluista sekä tuesta, lisäksi tarkastelen sosiaalitoimen edistämää osallisuutta palvelupoluilla. Varsinaiset tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia palveluita ja tukea nepsy-lasten perheet ovat saaneet Raaseporin sosiaalitoimen palvelupoluilla? ja Millä tavoin sosiaalitoimi onnistui edistämään osallisuutta nepsy-lasten perheiden palvelupoluilla ja missä jäi vielä parannettavaa? Tutkimusaineisto koostuu yhteensä viiden neuropsykiatrisen diagnoosin saaneen 9-17-vuotiaan lapsen vanhemman vapaamuotoisesta teemahaastattelusta. Tutkimuksen taustatietoina esittelen yleisimpiä neuropsykiatrisia oireyhtymiä ja nykyistä palvelujärjestelmää. Lisäksi pohjustan tutkielmaani pohdinnoilla vammaisuudesta. Tutkielman teoreettinen tausta muodostuu osallisuuden eri ulottuvuuksista. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen perusteella perheiden kulkemat palvelupolut sosiaalitoimessa olivat yksilöllisiä. Sosiaalitoimen tuottamista tukipalveluista yleisimpiä olivat nepsy-lapsille suunnattu tukihenkilötoiminta sekä vanhempien saama omaishoidon tuki. Lisäksi vanhemmat kokivat saavansa sosiaalitoimen työntekijöiltä henkistä tukea onnistuneiden kohtaamisten muodossa. Sosiaalitoimen rooli jäi kuitenkin joidenkin perheiden elämässä etäiseksi. Useat vanhemmat kokivat, että nepsy-lapsille suunnatun lyhytaikaisen hoidon puuttuminen hankaloitti arjen sujuvuutta. Perheet kaipasivat palvelua erityisesti koulujen loma-aikoina. Sosiaalitoimen edistämä osallisuus palvelupoluilla muodostui eri tekijöistä, kuten oikea-aikaisesta ja riittävästä tuesta sekä lasten huomioimisesta vuorovaikutustilanteissa. Osallisuuden esteiksi muodostui puuttuvat palvelut ja vanhempien kokemukset vastuun kasautumisesta heidän harteilleen. Tutkimukseni tulokset osoittavat, että Raaseporin sosiaalitoimen palveluissa ja osallisuuden edistämisessä on sekä toimivia että kehittämistä vaativia osa-alueita. Nepsy-lasten perheet hyötyisivät sosiaalitoimen yksiköiden yhteisestä palvelupolku-mallista, joka turvaisi lasten ja perheiden aukottomat ja yhdenvertaiset palvelut.
  • Hakala, Inkeri (2014)
    The purpose of this study is to examine young consumers’ experiences of wooden furniture and home decoration in Germany and Finland. This topic is approached from the point of view of taste, lifestyle and consumers’ goods relation. Qualitative data was gathered with ethnographic fieldwork in furniture stores and fairs and with 22 guided interviews conducted among consumers between 23-34 years of age. The observation material was used as background information to draw the cultural context of the study, while the interview data was content analysed using thematisation and characterisation. Based on the results, when new pieces of furniture are acquired appearance, price and quality are found to be three main attributes in both countries, followed by functionality and ecological aspects. While the use of rainforest wood species was heavily criticized in both countries, especially in Germany, the domestic country of origin was emphasized as an essential attribute only among Finnish consumers. In addition, interviewees expressed a degree of cynicism towards current eco-labels in use. The study has shown furniture retail chain Ikea to have a special role in consumers’ furniture discourse in both Finland and Germany. The talk about Ikea’s furniture offers a useful tool to decode the meanings and expectations consumers have concerning furniture also on more general level. Concerns regarding Ikea furniture are origin and eco-issues and the lack of individuality. In addition the low quality and durability of the Ikea furniture were compared to the stamina of the inherited or second-hand furniture made from solid-wood material. To express their stance towards environmental and ethical values, due to budgetary reasons, the consumers were found to favour second hand, inherited, and recycled furniture instead of eco-labelled, often high-end market, furniture. The furnishing tastes and skills evolve in phases. The individual taste is not perceived before receiving own experiences on the matter. According to this study the life phase of the consumers seems to have more influence than their nationality on the acquiring of furniture. The life phases detected are: (1) moving to first own home and starting the student life; (2) middle phase, where student life represents a conscious, style wise experimenting, but economically limited period; (3) adulthood and working life, in which the incomes are expected to rise and the furniture consumption to reflect more ecological and socially aware values.
  • Bister, Juuli Annika (2013)
    Rituaalit eivät ole kadonneet modernillakaan ajalla, ja niitä on runsaasti myös mediassa. Tutkin työssäni makeover-ohjelmia Victor Turnerin siirtymäriittiteorian avulla. Tutkimuskysymykseni on, tarjoaako Turnerin teoria näistä ohjelmista uutta ymmärrystä. Tutkielmani hyödyntää Turnerin siirtymäriitin käsitteitä (rite de passage, liminaali, communitas-rakenne). Tutkimukseni on laadullinen sisällönanalyysi ja menetelmäni teoriaohjaava sisällönanalyysi. Aineistonani työssä on kolme makeover-ohjelmaa, jotka keskittyvät yksilön muodonmuutokseen. Tässä kohtaa aineistoni eroaa esittelemästäni aiemmasta tutkimuksesta, jossa on tutkittu ryhmän muodonmuutokseen keskittyviä makeover-ohjelmia. Oma aineiston analyysi yhdessä aiemman tutkimuksen kanssa osoittavat, että siirtymäriittiteoria tarjoaa käytännöllisen ja hedelmällisen työkalun makeover-ohjelmien analyysiin. Se tarjoaa syvempää ymmärrystä näistä pintapuolisesti kevyeltä viihteeltä vaikuttavista ohjelmista. Makeover-ohejlmat, niin yksilön muutokseen kuin ryhmän muutokseen tähtäävät, noudattavat perinteistä siirtymäriitin kaavaa. Samalla ne pyrkivät poistamaan sosiaalisesti ei-toivotun yhteisöstä ja muovaamaan ohjelman osallistujista näin ihannekansalaisia. Näiden ohjelmien noudattama siirtymäriitti rakentaa myös yhteisöllisyyttä.
  • Niva, Heidi (2015)
    Tutkimuksessa tarkastellaan olla-verbin ja MA-infinitiivin inessiivin muodostamaa konstruktiota sekä siihen vertautuvia olla-verbistä ja menossa-, tulossa- ja lähdössä-muotoisista deverbaalinomineista rakentuvia konstruktioita. Tutkimuksen lähtökohtana on havainto siitä, että kyseisiä konstuktioita käytetään paitsi keskeisesti progressiivisuuden merkitysfunktiossa, myös intentioiden ja tulevan ilmaisemisessa tavalla, jonka moni-ilmeisyys on vielä monin osin kartoittamatta. Lisäksi tutkimuksessa on oletuksena, että mainitut deverbaalinominikonstruktiot toimivat yleisesti kielenkäytössä ilmaisemassa intentioita ja tulevaa ja että tämä merkitystehtävä motivoi vastaavan infinitiivikonstruktion samantyyppistä käyttöä. Tutkimuksen aineisto on kerätty internetin matkailuaiheiselta keskustalupalstalta ja koostuu runsaasta 800:sta esimerkkitapauksesta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimuksessa on konstruktiokielioppi, ja laajemmin työtä kehystää infiniittisten verbinmuotojen ja kielenmuutoksen tutkimus. Tutkimusaineistossa deverbaalinominin sisältävät konstruktiot ovat selvässä enemmistössä ja elollissubjektillisina esiintyvät lähes yksinomaan intentioiden ja tulevan ilmaisuissa. Niiden kanssa hyvin samaan tapaan käyttäytyvät infinitiivikonstruktiot, jotka sisältävät suuntasijaisen täydennyksen saavan liikeverbin. Molemmissa ryhmissä merkitystulkintaan vaikuttavat ennen muuta liikesemantiikka, konteksti sekä subjektin agentiivisuus ja ensimmäinen persoona. Muun kuin liikeverbin sisältävät infinitiivikonstruktiot ovat monimuotoinen ryhmä, jossa merkitystulkintaan vaikuttavat verbisemantiikan, kontekstin ja subjektin laadun ohella syntaktiset seikat, kuten esimerkiksi sanajärjestys. Tutkimus esittää, että erityisesti infinitiivikonstruktion polyseeminen merkityskäyttö kielii parhaillaan käynnissä olevasta muutosprosessista. Intentioita ja tulevaa ilmaistessaan infinitiivikonstruktio näyttäytyy osana konstruktioverkostoa, jonka ristipaineessa siihen vaikuttavat toisaalta mainitut deverbaalisubstantiivikonstruktiot ja punktuaalisten verbien synnyttämä imminentiaalinen merkitys, toisaalta sen progressiivinen merkityskäyttö sekä tulevaan viittaava preesens ja resultatiivinen aspekti, jotka heijastuvat sen objektin sijanvaihteluun. Subjektin agentiivisuus ja ensimmäinen persoona edesauttavat konstruktioon sopivan verbivalikoiman laajenemista ja lähitulevaisuuden geneeristymistä epäspesifiksi tulevaksi. Lisäksi infinitiivikonstruktion muutosprosessissa keskeinen merkittävä tekijä on kielenkäyttäjä sekä ne tarkoitusperät ja tilanteet, joissa tämä konstruktiota käyttää. Tutkimus osoittaa, että OLLA + V-mAssA -konstruktion käyttö on polyseemista ja sisältää merkityskäytön, jolla typologisessa perspektiivissä on viitteitä sekä sisarilmiöistä että yhteisistä piirteistä futuuristumistendenssien kanssa.
  • Moilanen, Janika (2020)
    Objectives. The aim of the study was to find out what kind of perceptions parents have about the sexual and safety skills education offered by the school and what effect they have on their safe use of social media. More and more younger children have their own smartphones. The commonness of smartphones and smart devices means that children may have free access to the Internet and through it to social media. It would be absolutely essential that some party will teach to children how to act on social media. Children should understand dangers of social media, so it will be able to prevent, for example, child abuse and mistreatment in the virtual world. The content and amount of sexual and safety skills education is not defined in the Curriculum for Basic Education (2014), but the implementation of education depends completely about the school and the teacher. Essential questions are do parents know how sexual and safety education is implemented in their children’s school and what contents are conversed on the education. Research methods. The target group here were the parents with a child in primary school (N = 75). The study was carried out as a mixed methods study, where the research data came from both quantitative and qualitative orientation. The data was collected a questionnaire by social media, so the answering based on voluntary. The qualitative section of the data was analyzed using content analysis. The quantitative part of the data was analyzed using the Mann-Whitney U-test and the Kruskal-Wallis’ H-test. Results and conclusions. The results showed that parents are somewhat concerned about children’s use of social media. Parents felt that sexual and safety skills education organized by the school was not enough. The co-operation between the school and the home on issues related to sexual and safety skills education was also dissatisfied, as the parents consider it to be low or non-existent. Parents felt that sexual and safety skills education was important and it should start early enough, even before school age. Parents also felt that having conversation about sexuality and safety skills is easy with their own children even though they didn’t always know how and when things should be discussed. Even though the discussion may seem easy to parents, they think it would be nice to have some additional information on how they can implement sexual and safety skills education themselves at home. Based on the results, it can be concluded that there should be a little more sexual and safety skills education in school so children can prevent dangers on social media.
  • Viitasaari, Matti (2022)
    Kohtaamisen kulttuuri on käsitteenä keskeinen argentiinalaisen paavi Franciscuksen ajattelussa. Se muotoutui etenkin hänen toimiessaan Buenos Airesissa, jossa hänet opittiin tuntemaan ”slummien piispana”. Kohtaamisen kulttuuri juontaa ajatuksesta, että Jeesuksen tavoin on pyrittävä kohtaamaan toisia. Keskeiseen asemaan asetetaan köyhät ja kaikkein haavoittuvimmat. Oman voimakkaan lisänsä kohtaamisen kulttuuriin tuo Franciscuksen tausta jesuiittaveljeskunnassa ja heidän suuntautumisensa ulos maailmaan ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden voimakas korostaminen. Kohtaamisen kulttuuri ammentaa myös Romano Guardinin ja Adam Möhlerin vastakohtia koskevasta ajattelusta. Kohtaamisen kulttuuriin kuuluu ajatus siitä, että vastakohdat voivat olla hedelmällisiä, mikäli ne ovat kokonaisuuden sisällä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi moniäänistä yhteiskuntaa, jossa kaikki ovat mukana vuoropuhelussa, etenkin köyhimmät: vain tällöin vuoropuhelu on aitoa. Tutkimuksessani keskityin kohtaamisen kulttuurin esiintymiseen Franciscuksen kiertokirjeissä Laudato si' ja Fratelli tutti, sekä siihen, miten se suhtautuu uskontodialogiin. Kohtaamisen kulttuuri näyttäytyi molemmissa ensyklikoissa paradigman muuttamiseen sopivana työkaluna. Laudato si' -ensyklikassa kohtaamisen kulttuurin työkaluja käyttämällä Franciscus kehottaa rakentamaan huolenpidon kulttuurin, jonka avulla pidetään huolta maapallosta sekä ihmisistä, etenkin kaikkein heikoimmista. Uskontodialogi näyttäytyy etenkin uskonnollisten hahmojen siteeraamisena sekä kutsuna kaikille uskoville vuoropuheluun ympäristön, köyhien ja kaikkien veljeyden puolesta. Fratelli tutti puolestaan alleviivaa kaikkien ihmisten veljeyttä ja sisaruutta ja kutsuu rakentamaan kohtaamisen kulttuuria vastakohtana eristäytymiselle ja polarisaatiolle. Uskontodialogi näyttäytyy etenkin Franciscuksen ja Ahmed al-Tayebin julistuksen lainauksissa, kutsuna veljeyden rakentamiseen sekä yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden puolustamisessa.
  • Kangasjärvi, Anniina (2019)
    In this study, I approach happiness as a discursive practice and foucault’dian governance instead of empirical and objective phenomena. The basic assumption is that current western understanding of happiness is based on positive psychology that equates happiness as mental state. In this discourse, happy mind becomes the symbol of a good person and being happy a moral demand for self. In this happiness imperative, one must constantly labor on their personality, thoughts and feelings in the name of better self and life. The context of the study is postfeminist self-help-culture, which is understood as neoliberal and gendered governance. Thus, the demand of happiness is directed especially to young women. Besides the construct of happiness, the interest of the study also is the ideal happy subject which is constructed in the hegemonic happiness discourse. Thus the study explores how happiness, good life and ideal happy figure are constructed in the postfeminist self-help-culture. The data consist of seven wellness blogs. These are analyzed using discourse analytical method and feminist media study readings. Discourse is understood as a regime of knowledge and practice which orders human’s thoughts and actions in the world. Hereby the blogs are not understood as personal writings by the blogger but wider material performatives of the postfeminist self-help-culture. In the study results happiness showed as taken for granted goal of the life, but happiness imperative could also be read as cruel optimism when one becomes exhausted continuously working on themselves. Anyhow, the self-governance was justified by the promise of happiness. According to self-help ethos, positive thinking, cultivating one’s authenticity and continuous work on the self showed to be fundamental objects of happiness. The ideal happy subject also followed this individualistic logic. It showed to be a postfeminist figure, which have a masculine mind but feminine body. Although the hegemonic discourse of happiness claims to be based on the rhetoric of freedom and equality, I propose that its ideal subject follows gendered and heteronormative ideals. Hence many subjects and different ways to be and live are classified as unhappy and abnormal.
  • Malinen, Jenni (2018)
    Objectives. The first objective of this study was to find out how the fifth and sixth graders, who participated in an intervention of positive pedagogy with an emphasis on character strengths, describe themselves being at their very best. The second objective of the study was to discover the potential changes in their understanding on the matter, during the intervention. Methods. The intervention took place in spring 2015 with 93 students involved. The empirical material of this study consists of the before- and after-essays on the matter of "Me at my very best" of 54 students among the original participants. The material has been analyzed in the spirit of the grounded theory -method, where applicable and with the help of the computer program ATLAS.ti. Results and conclusions. The students found a gratifying amount of reasons in their selves and their lives to be happy or proud about. The bulk of the student's descriptions of being at their very best involved a sense of achievement in hobbies or schoolwork, especially in competitive sports. Also, helping others and bringing joy to them was regarded very rewarding. In the essays that were written after the intervention, character strengths and other immaterial experiences were more appreciated than material things. The strongest changes occurred among the students, whose self-image or status in their family/schoolclass, according their essays, used to be somewhat weak or unstable. The students, who already before the intervention had a strong, positive self-image and/or did competitive sports, expressed little change in their essays or none at all.
  • Muhonen, Anni Mirjami (2018)
    Tässä tutkielmassa aiheena on näkövammaisten selviytyminen. Näkövammaisia on Suomessa paljon. Erityisesti iäkkäiden joukossa näkövammaisten osuus on suuri. Näkövammainen on henkilö, jolle näön heikentyminen aiheuttaa huomattavaa haittaa päivittäisessä elämässä. Näkövamma aiheuttaa runsaasti stressiä ja surua. Tämä pro gradu on aineistolähtöinen ja laadullinen tutkimus. Tutkielmaa varten on haastateltu kymmentä eri asteisesti näkövammaista henkilöä. Haastattelut tehtiin vuosina 2015–2016. Haastateltavista neljä oli täysin sokeita ja kuusi haastateltavaa heikkonäköisiä. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisen analyysin keinoja käyttäen. Tämä tutkielma rakentuu tutkimuskysymysten varaan, jotka ovat: millaista on elämä näkövammaisena, millaisia selviytymiskeinoja näkövammaisilla on käytössään ja mikä on hengellisyyden rooli näkövammaisten selviytymisprosessissa. Tutkimus rakentuu sen varaan, kuinka aineisto vastaa annettuihin tutkimuskysymyksiin ja kuinka olemassa oleva tutkimustieto tukee saadusta aineistosta tehtyjä havaintoja. Keskeisimmät havainnot tässä tutkielmassa liittyvät näkövammaisten kokemuksiin siitä, millaista on elää näkövammaisena Suomessa. Huomattava osa tähän tutkimukseen osallistuneista koki elämänsä ajoittain hyvin haastavaksi, ja tuen tarve oli suuri. Useampi vastaaja sanoitti kokeneensa elämänsä varrella häpeää näkövammastaan. Monella näkövammaisella kelpaamattomuuden ja ulkopuolisuuden tunne olivat voimakkaita. Selviytymiskeinoista keskeisimpinä esiin nousivat myönteinen elämänasenne, huomiotta jättäminen sekä hengellisyys. Sosiaalisella tuella oli suuri merkitys valtaosalle vastaajista. Valtaosalla tähän tutkimukseen osallistuneista oli käytössään laajasti erilaisia selviytymiskeinoja. Tässä aineistossa hengellisyyden merkitys oli vastaajille moniulotteista. Vastaajat on jaoteltu kolmeen ryhmään sen mukaan, kuinka suuren merkityksen he antoivat hengellisyydelle omassa selviytymisprosessissaan. Ryhmät ovat uskossa elävät, epäilijät ja uskosta etääntyneet. Tämän tutkielman aineiston perusteella ne vastaajat, joille hengellisyyden merkitys oli suuri, suhtautuivat keskimäärin rauhallisemmin omaan vammaansa ja kuvasivat olevansa onnellisempia. Tämän tutkielman valossa moni näkövammainen ei tule kohdatuksi siten, kuin hän kaipaa.
  • Huttunen, Anette (2022)
    Objectives. The aim of the study is to describe students’ perceptions of themselves and to provide information on the impact of a positivie pedagogy course on perceptions. The goal of positive pedagogy is to positively influence a child’s wellbeing in the school context and help them utilize their own strengths. Central to my own research are the dimensions of students’ perception of the self and the changes that take place in them. Methods. 1 fifth grade and 1 sixth grade participated in the study. There was a total of 35 students in the study. My study was a data-driven qualitative development study. The material was collected with a questionnaire and analyzed using the analysis steps of the phenomenographic research tradition. Results and conclusions. According to the study, students described themselves mostly positively. Different dimensions emerged from the material related to students ’perceptions of themselves. I described these dimensions as categories that were 1) my skill and area of interest, 2) me as a learner, 3) I as creative, 4) people relevant to me, 5) my external qualities, 6) I am life-affirming, 7) I am conscientious, 8) I am as an active actor, 9) as an insane, 10) as a friend, 11) as an empathetic, 12) as a profound thinker, and 13) the negative aspects of the self. The most important changes I observed were three changes, which were the lengthening of the answers and the increase in the vocabulary of strength, the change in perceptions to be more positive, and the focus of the answers more on oneself and one's own characteristics. Based on my research, I conclude that by utilizing the methods of positive pedagogy, one can influence the development of students ’positive self-perceptions.
  • Vuorela, Sanna (2017)
    Tässä tutkimuksessa paneudutaan sairaalasielunhoitajan työssä esiintyviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tätä tarkastellaan kyselyaineiston avulla, joka kerättiin e-lomakkeella alkutalvella 2016 sairaalateologeilta. Saatu aineisto koostui määrällisestä ja laadullisesta aineistosta. Tutkimuksessa perehdytään sairaalateologien työn keskeisimpiin osioihin, koettuihin haasteisiin työssä ja työympäristössä sekä työhyvinvointiin liittyviin seikkoihin. Kyselyyn vastasi 48 sairaalateologia, kun kysely lähetettiin 124 henkilölle. Vastaajien joukossa oli sekä kokoaikaisia että osa-aikaisia sairaalapappeja. Kyselyllä saatujen vastausten pohjalta tärkeimpänä työtehtävänä näyttäytyy sielunhoidolliset keskustelut potilaiden, omaisten ja sairaalan henkilökunnan kanssa. Sairaalapappien työhön kuuluu oleellisena osana työn suunnittelu ja valmistelu, sekä erinäiset toimistotyöt. Työtehtävien määrään sairaalapapit olivat pääasiassa tyytyväisiä. Joidenkin työtehtävien määrää koettiin tarpeelliseksi lisätä: muun muassa yhteistyötä sairaalan henkilökunnan ja seurakunnan kanssa. Sen sijaan minkään työtehtävän määrää ei koettu tarpeellisena vähentää, pois lukien ”muut tehtävät” mitä ei tarkemmin määritelty. Kaiken kaikkiaan työtehtävissä ja niiden tärkeäksi kokemisessa korostui yksittäisen ihmisen kohtaaminen. Sielunhoidettavinaan sairaalapapit näkivät potilaat, omaiset ja henkilökunnan. Vastausten perusteella sairaalapapit eivät kokeneet työssään erityisen suuria haasteita. Kuoleman kohtaamista ei koettu vaikeaksi, mutta sen sijaan lapsen kuoleman kohtaamisen koki osa vastaajista vaikeaksi. Lapsia ei työssä kovinkaan paljon kohdattu, mikä osaltaan selittää lapsen kuoleman kohtaamisen vaikeutta. Eri kulttuuritaustoista tulevia ja uskonnollisia potilaita eivät sairaalapapit kokeneet haasteellisina kohdata. Eri sairaudet eivät nekään tuottaneet vaikeutta, ja tässä yhteydessä vastauksissa korostui ihmisen kohtaaminen, ei sairauden. Työhyvinvoinnistaan sairaalapapit pitävät huolta ja vastausten perusteella olivat myös hyvin selvillä työnsä kuormittavuudesta. Työnohjauksen vastaajat kokivat yleisesti ottaen riittävänä, samoin kuin oman ammattitaitonsa. Toiveet tulevista koulutuksista painottuivat ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin liittyviin koulutuksiin. Sairaalapapit kokivat arvostusta työssään eri tahoilta ja arvostivat itsekin omaa työtään ja sen tarkoitusta. Työn parhaimpina puolina vastaajat mainitsivat ihmisten kohtaamisen ja työtä tehtiin kutsumuksesta.
  • Mäkelä, Ella (2024)
    Tämä tutkielma käsittelee poliittisten skandaalien rakentumista ja poliitikkojen kriisiviestintää hybridissä mediaympäristössä. Tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan Sanna Marinin kesän 2022 juhlimiskohua. Tämä tarkasteltava skandaali herätti runsaasti mediahuomiota ja kiinnostusta julkisessa keskustelussa. Käsiteltävä kohu on esimerkki hybridissä mediaympäristössä tapahtuneesta poliittisesta skandaalista. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten kyseinen kohu rakentui hybridissä mediaympäristössä ja miten siinä hyödynnettiin Timothy W. Coombsin kriisiviestintästrategioita. Tutkielman tärkeimpinä teoreettisina viitekehyksinä toimivat Victor Turnerin sosiaalisen draaman käsite sekä Timothy W. Coombsin kriisiviestintästrategiat. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka menetelmänä toimii teorialähtöinen sisällönanalyysi. Tutkielman aineisto koostuu tarkastelujaksoltani 17.8.-31.8.2022 kerätyistä uutisartikkeleista sekä Marinin ja hänen tiiminsä tarkastelujakson aikana julkaisemista viestintäsisällöistä (tiedotustilaisuudet, tiedote ja sosiaalisen median julkaisut). Tutkielman aineistosta käy ilmi, että Marin hyödynsi kohun aikana useita eri kriisiviestintästrategioita. Coombsin teorian strategioista suurin painoarvo oli vähättelevissä kriisiviestintästrategioissa, joiden avulla kohun vaikutuksia pyrittiin vähättelemään ja pääministerin mainetta puolustamaan. Marin painotti kriisiviestintänsä tiedotustilaisuuksiin ja korosti vähättelevien strategioiden ohella viestinnässään avoimuutta. Marinin kohu nousi julkisen keskustelun keskiöön sekä sosiaalisessa mediassa että perinteisen median kanavilla. Pääministerin juhliminen aiheutti runsaasti reaktioita yleisöissä ja herätti yhteiskunnallista keskustelua erityisesti journalismin etiikan, poliitikkojen yksityisyydensuojan ja naispoliitikkojen kohtelun ympärillä. Kohu noudatti Turnerin sosiaalisen draaman vaiheita ja herätti keskustelua yhteiskunnan moraalisäännöistä.
  • Luhtala, Julia (2019)
    Objectives. Understanding programming is considered an important part of technological literacy. Computational or algorithmic thinking is regarded as a fundamental skill for everyone. These are some of the reasons why programming became part of the curriculum in autumn 2016. This also increased the need for further education in programming. The purpose of this thesis is to analyse and interpret how the continuing education affects the programming teaching of class teachers. In addition, I also examine how the class teachers themselves think they will carry out programming teaching before continuing education course, after it and in the future. Methods. The material consisted of questionnaire replies from 101 class teachers on how to teach programming. All the subjects had completed at least one programming related continuing education course. The subjects were selected out of a broader data set based on that all of them had responded to two different surveys, which allowed examining the change. In addition, respondents were united by the fact that everyone taught grades 3–6. The material was analysed using data based content analysis. Results and conclusions. The study revealed that class teachers carried out more programming lessons which were also more versatile after participating in the continuing education. The class teachers also reported using different learning environments, robots and cooperation with their colleagues before and after the continuing education and in the future. The positive effects of the continuing education were mentioned much more often than the negative effects by class teachers. Some of these effects the teachers reported were increased knowledge and skills, increased enthusiasm and that working felt easier. These results can be used in arguing the usefulness of continuing education. In addition, the results can be seen as a resource in developing continuing education of programming.
  • Elg, Elisa (2023)
    Maisterintutkielmassa tarkastellaan Harry Salmenniemen kokeellisen novellistiikan tapoja representoida yhteiskuntaa kokeellisen kirjallisuuden kontekstissa. Tutkimusaineisto on rajattu pääasiallisesti Salmenniemen novelleihin ”Krematorio” (Uraanilamppu ja muita novelleja, 2017), ”Haastattelu” (Delfiinimeditaatio ja muita novelleja, 2019), ”Yritys” ja ”Maalauksia” (Asiakaskoralli ja muita novelleja, 2021). Tutkimusaihetta motivoi paitsi aiheen ajankohtaisuus ja kotimaisen lyhytproosan esiin nostaminen myös se, ettei Salmenniemen rajoja koettelevaa novellistiikkaa ole tutkittu aiemmin tähänastisena kokonaisuutena. Tutkielman tavoitteena on tarkastella tutkimusaineiston muodollisia ja sisällöllisiä yhteiskunnan kuvauksen tekijöitä. Lisäkysymyksenä tarkastellaan sitä, minkälaisia affekteja novellit tuottavat oletetussa lukijassa. Oletetulla lukijalla tarkoitetaan tekijän yleisöä: lukijaa, jonka voidaan olettaa ymmärtävän tekstissä olevat tunteisiin vetoavat tehokeinot (ks. Lyytikäinen 2016). Tutkielman pyrkimyksenä on niin ikään testata Anna Helteen kotimaiseen kokeelliseen runouteen soveltamaa affektitutkimusta kotimaiseen lyhytproosaan. Tekstianalyysiä hyödyntävän tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat kokeellisuutta käsittelevä kirjallisuus sekä affektiteoria. Affektin käsite on tutkielmassa rajattu Baruch Spinozan ajattelusta polveutuvaan Gilles Deleuzen affektiteoriaan. Sen lisäksi tutkielmassa hyödynnetään representaatioteoriaa sekä kirjallisuussosiologiaa käsittelevää kirjallisuutta. Tutkielmasta käy ilmi Salmenniemen kokeellisen novellistiikan yhteiskunnan nytkähtäneisyys, jota tarkastellaan muodollisten (menetelmällisyys, multimodaalisuus, konfliktialttius) sekä sisällöllisten (henkilöhahmot ja dystopiakuvaukset) tekijöiden kautta. Tutkielman perusteella Salmenniemen novellistiikkaa läpileikkaavat oudot ja ambivalentit äärimmäisyydet, sekä toisiinsa kuulumattomien aiheparien inkongruentti yhdistely: niissä eletään yhteiskunnissa, joissa ääriajattelu on yhä äärimmäisempää ja totaalisen kahtiajakautumisen voidaan olettaa jo tapahtuneen. Tutkielmasta käy niin ikään ilmi kokeellisen menetelmällisyyden keskeinen rooli edellä mainittujen dystooppisten maailmojen ja kaksijakoisten henkilöhahmojen rakentumisessa. Tutkielma osoittaa novellien herättämän affektiivisuuden epämääräiseksi, tahmeaksi ja häiritseväksi. Härnäävä ja staattinen tunnelataus jää päälle viivästyneen katharsiksen seurauksena. Tämä tunnelatauksen patoutuminen pakottaa lukijan puolestaan kääntymään tekstistä kohti itseään, ja uudelleensäätämään näkemyksiään itsestään sekä yhteiskunnasta. Tutkielmassa tarkastellaan myös komiikan ja tragiikan yhteentörmäyksiä sekä samaistuttavuuden vaikutuksia lukijassa heränneisiin tuntemuksiin. Tutkielma pyrkii asettuman osaksi kokeellisen kotimaisen kirjallisuuden tutkimusta, ja osallistumaan kirjallisuuden affektiivisuutta käsittelevään keskusteluun.
  • Rissanen, Kaisa (2014)
    As most conifers, pine trees produce and store oleoresin in their resin ducts. Oleoresin is a defensive secondary metabolite that protects trees mainly against bark beetles and herbivores. The oleoresin of pine trees consists of different hydrocarbons, such as terpenes and resin acids. Inside the resin ducts, the pressure of oleoresin varies from 3 to 12 bars depending on the tree species, individual tree and environmental conditions. Traditionally, oleoresin has been studied because of its defensive features, since it has an important role in preventing insect-induced damage in coniferous forest .The pressure of oleoresin in pine trees has been a subject for excessive studies especially in 1960s and 1970s due to large epidemics of bark beetles, for example Dendroctonus frontalis, in United States of America. As a result, oleoresin pressure has been linked to the water balance of a tree. Since the changes in the tension of water inside water conducting tracheids affect the diameter of xylem, the diurnal pattern of oleoresin pressure and the diameter of xylem have been recorded to be similar. The connections between oleoresin pressure and other physiological processes of a tree have nevertheless been neglected, although there may be a strong relation between the pressure of oleoresin and the BVOC (biogenic volatile organic compound) -emissions from the trunk of a tree. The constituents of oleoresin, for example monoterpenes, form a part of the BVOC emissions that pine forests emit. Estimating the BVOC emissions from tree trunks and from forests and understanding the mechanisms behind monoterpene emissions would be essential, because BVOCs have been detected to contribute to the cloud formation and thus to the climate. In addition, the studies on oleoresin pressure are relatively old and conducted mostly in Southern USA where the climate is mainly subtropical. In boreal forests of Northern Europe, the pressure of oleoresin has not been extensively studied before the summer of 2012, when the preliminary study for this study was conducted. The results of the preliminary study were contrary to the earlier studies conducted in Southern USA. The maximum pressures of oleoresin pressure were recorded in the afternoon and minimum pressures before sunrise, whereas according to the literature the pressure of oleoresin is highest in the early morning and lowest in the afternoon. Hence, in this study the diurnal variations in oleoresin pressure of Scots pine (Pinus sylvestris) are measured at the SMEAR II station in Southern Finland. A pressure gauge system similar to that of Vité (1961) and Perrakis (2008) is employed. The variations in oleoresin pressure are compared to environmental variables (temperature, VPD and PAR) and physiological variables (the diameter of xylem, transpiration and photosynthesis). Furthermore, the connection between oleoresin pressure and monoterpene emissions from a pine trunk is analysed by the means of EFRA - approach. The results on the diurnal pattern of oleoresin pressure are throughout the summer of 2013 similar to the results of the preliminary study. The pressure of oleoresin is highest during the warmest time of a day and lowest during the coldest time of a day. According to the results, temperature is the single variable that explains the changes in oleoresin pressure the best. However, temperature fails to explain all the changes in oleoresin pressure, so there appears to be other influences that are outshadowed by the effect of temperature. These influences could be generated by water balance and VPD, as explained in literature, since the diameter of xylem is the single variable that explains best the changes in temperature corrected oleoresin pressure. Furthermore, a relation between monoterpene emissions and oleoresin pressure is detected, although temperature appears to affect both the emissions of monoterpenes and the pressure of oleoresin.
  • Rissanen, Aku-Petter (2016)
    The purpose of this study was to examine the geographical image of the world of fourth and sixth graders. In addition, the thesis studies how the students' geographical image of the world is changed between the fourth and sixth grades and how the students are familiar with the map of Europe by identifying the European states. The study involved 46 fourth grade and 36 sixth grade students from one primary school in Helsinki. The data consists of mental maps of the world which pupils were asked to draw from memory, and European map task to which pupils named the states. For background information it was asked about the students' travelling experiences as well as information related to their experiences from the use of different types of maps. Mental maps were classified to five basic map types based on the classification by Patrick Wiegand. The results were compared between the age groups. Students' mental map results were also compared to their background information. It was also evaluated how the students identified European states on the map of Europe. Pupils' mental maps were Eurocentric, and Finland and its neighboring areas were emphasized. There were broad variations between the individuals within the age groups. More than half of the sixth graders included almost all the major areas, such as continents, into their mental maps. More than in half cases it was possible to identify the fourth graders mental maps as representations of the world mainly based on the names of the continents and states. However, the fourth-graders often drew Finland's neighboring areas very well. Students with more travelling experiences drew a bit better mental maps than students with less travelling experiences. Also the interest in examining the maps was interrelated to results: Students, who said that they were interested in examining the maps, drew better maps than students, who were not interested in maps. Finland and its neighboring areas were most often identified on the European map task. The differences between the age groups were relatively small in the European map task. Based on the results, students' knowledge about the maps corresponds the level defined in national curriculum.
  • Ijas, Halti (2022)
    Tutkielmassa tarkastellaan larppien hahmotekstejä ohjailevana tekstilajina. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisista toiminnallisista jaksoista tekstilajin prototyyppinen makrorakenne muodostuu, millaisin kielellisin keinoin teksteissä ohjaillaan pelaajan toimintaa ja miten tekstilajin ohjaileva funktio ja rakenne kytkeytyvät toisiinsa. Tutkielma on otteeltaan funktionaalista, laadullista kielen analyysia, jonka taustalla vaikuttaa ajatus kielestä ensisijaisesti vuorovaikutuksen ja sosiaalisen toiminnan välineenä. Tutkielmassa hyödynnetään erityisesti systeemis-funktionaalisen perinteen metodisia työkaluja, kuten jaksoanalyysia. Analyysin kannalta keskeisiä käsitteitä ovat tekstilaji, konteksti, tekstilajin rakennepotentiaali ja kiteytynyt direktiivi. Tutkielman aineisto koostuu 19 hahmotekstistä, jotka on kirjoitettu suomalaisiin larppeihin vuosina 2012–2020. Tutkimuksessa havaittiin, että hahmotekstin prototyyppinen makrorakenne muodostuu kolmesta välttämättömästä jaksosta: perustiedot, hahmon elämän kuvaus ja kontaktit. Jaksot järjestyvät aineistossa kahdeksi eri rakennetyypiksi. Pelaajan toiminnan ohjailu sijoittuu teksteissä tyypillisesti kontaktit-jaksoon ja hahmon elämän kuvaus -jakson loppuun. Aineistossa esiintyy kaksi erilaista ohjailun strategiaa, joita kutsutaan työssä merkityiksi direktiiveiksi ja tekstiin upotetuksi ohjailuksi. Merkityissä direktiiveissä näkökulma on fiktion ulkopuolella ja ohjailu osoitetaan suoraan pelaajalle, kun taas tekstiin upotetussa ohjailussa hahmo toimii toivotun toiminnan tekijänä. Merkityt direktiivit toteutuvat imperatiivilauseina, modaaliverbejä sisältävinä indikatiivilauseina tai moduloimattomina toispersoonaisina indikatiivilauseina. Tekstiin upotetulle ohjailulle tyypillistä on, että ohjailu esitetään kuvaamalla eri tavoin hahmon toimintasuunnitelmia ja -mahdollisuuksia, jotka voisivat toteutua pelissä. Tyypillisiä toteutumistapoja ovat modaaliverbejä voida ja pitää sisältävät konditionaalilauseet, hahmon mentaalisiin valmiuksiin viittaavia verbejä tai konstruktioita (kuten haluta, aikoa ja olla valmis tekemään) sisältävät moduloimattomat indikatiivilauseet sekä erilaiset kysymyslauseet. Lähimmäksi kiteytyneen direktiivin prototyyppiä tulevat merkityt direktiivit, kun taas tekstiin upotettu ohjailu toteutuu vaihtelevasti niin kiteytyneinä kuin kiteytymättöminä direktiiveinä. Tutkielma pyrkii piirtämään esiin kuvan aiemmin tutkimattoman tekstilajin keskeisistä piirteistä. Samalla se havainnollistaa, miten keskeisesti konteksti vaikuttaa kielellisten ilmausten saamiin ohjaileviin merkityksiin: myös fiktiivisen hahmon mentaalisen toimintavalmiuden kuvailu voi tietyin ehdoin toimia todellisen henkilön ohjailuna.
  • Pentikäinen, Jussi (2021)
    Tutkielmassa perehdytään Emmanuel Levinasin (1906–1995) taidefilosofiaan fenomenologisen filosofian kontekstissa. Levinas on tunnettu erityisesti etiikastaan sekä ”toiseuden” ja ”kasvojen” käsitteistään. Tässä tutkielmassa osoitetaan, että Levinasin vähemmälle huomiolle jäänyt taidefilosofia tarjoaa sekin mielekkään tutkimuskohteen, jonka kautta voidaan lähestyä keskeisiä modernin estetiikan ongelmia. Ennen siirtymistä taidetta käsitteleviin kirjoituksiin, tutkielmassa käydään lävitse Levinasin filosofian keskeisimmät käsitteet ja vaikutteet. Esille nostetaan Levinasin yhteys 1900-luvun alkupuoliskon fenomenologiseen filosofiaan. Keskeisimmät hahmot tässä perinteessä ovat Edmund Husserl (1859–1938) ja Martin Heidegger (1889–1976). Fenomenologisen filosofian lisäksi Levinasin ajattelua tutkitaan modernin taiteen ja etenkin kirjallisuuden näkökulmasta. Tutkielman lopussa käsitellään Levinasin taidefilosofian yhteyttä moderniin taiteeseen ja estetiikkaan. Esille nostetaan kysymys taiteen eettisestä potentiaalista Levinasin etiikassa, jossa kyseessä on ensimmäinen filosofia.
  • Laine, Aurora (2018)
    Striatumin osuutta ruokahalun säätelyn ja huumeiden käytön neurobiologiassa on tutkittu paljon, mutta striatumin pohjalla sijaitseva olfactory tubercle on jäänyt vähemmälle huomiolle. Myös asetyylikoliinijärjestelmän merkitystä ruokahalun säätelyssä on selvitetty aikaisemmin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on yhdistää edellä mainitut asiat ja selvittää olfactory tuberclen kolinergisten neuronien merkitystä ruokahalun säätelyssä ja huume-ehdollistumisessa. Tutkimuksessa vietiin virusvektoreilla DREADD-reseptoreja geneettisesti manipuloitujen hiirten aivojen olfactory tubercleihin. Reseptorit ohjautuivat kolinergisiin neuroneihin ja mahdollistavat neuroneiden toiminnan aktivoinnin tai hiljentämisen CNO-lääkeaineen avulla. Reseptoreiden ohjauduttua hiirille tehtiin ruokahalun säätelyn kokeet ja huumemuistikoe. Ruokahalun säätelyn kokeissa mitattiin hiirten ruoankulutusta ilman paastojaksoa ja paastojakson jälkeen. Huumemuistikokeessa mitattiin hiirten liikkeitä ehdollistettu paikkahakuisuus -menetelmää käyttäen. Ehdottomana ärsykkeenä toimi morfiini ja ehdollisena ärsykkeenä kokeessa käytettyjen laatikoiden lattiamateriaali. Kokeiden jälkeen hiirten aivot leikattiin ja värjättiin, jotta reseptorien ilmentymistä olfactory tubercleissa voitiin tutkia mikroskoopilla. Ruokahalun säätelyn kokeista saatujen tulosten perusteella olfactory tuberclessa sijaitsevat kolinergiset hermosolut eivät vaikuta ruoan kulutukseen. Huumemuistikokeen tulosten perusteella olfactory tuberclessa sijaitsevat kolinergiset hermosolut eivät vaikuta morfiinin liikeaktiivisuuteen eivätkä morfiinille herkistymiseen. Tulokset saattavat viitata ruokahalua tai huume-ehdollistumista säätelevien neuronien sijaitsevan kokonaan muualla kuin OT:ssä. Vaihtoehtoisesti OT:ssa voi olla johonkin muuhun kuin kolinergiseen järjestelmään kuuluvia ruokahalua tai huume-ehdollistumista sääteleviä neuroneita. Aineiston pienen koon takia tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia. Tulosten vahvistamiseksi aihetta on tutkittava lisää. (199 sanaa)