Browsing by Title

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää Messy Church -toiminnan käsitystä opetuslapseudesta. Sitä tutkitaan Bible Reading Fellowship -järjestön julkaisemista Messy Church -kirjoista. Laadullinen teoreettinen analyysi tehtiin systemaattisen analyysin menetelmällä käyttäen erityisesti käsiteanalyysia. Analyysissa on mukana yhdeksän tekstiä neljästä eri kirjasta. Tutkimuskysymyksenä on: Miten opetuslapseus käsitetään Messy Church -toiminnan kirjallisuudessa? Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan Messy Church -toiminnan taustaa, toimintatapoja ja yhteyttä Englannin anglikaanikirkossa vaikuttaviin virtauksiin. Messy Church on Englannin anglikaanikirkosta vuonna 2004 lähtenyt toiminnallinen ylisukupolvisen jumalanpalveluksen konsepti, joka on levinnyt nopeasti ympäri maailmaa. Lähdeaineisto on englanninkielistä, joten teorialuvuissa käsitellään taustateorian lisäksi myös eri käsitteiden suomentamista sekä keskeisten käsitteiden erilaisia merkityksiä eri kielissä. Tutkimuksen perusteella opetuslapseus tarkoittaa lähdeaineistossa elämänmittaista hengellistä matkaa, jossa ihminen kasvaa suhteessa Jeesukseen ja osana ylisukupolvista yhteisöä kohti kristuksenkaltaisuutta ja lapsenkaltaisuutta. Matka lähtee liikkeelle siitä, kun ihminen ensimmäistä kertaa tulee kosketuksiin kristinuskon kanssa. Vaikka matka on ihmisen sisäinen prosessi suhteessa Jeesukseen, sitä eletään yhdessä toisten kanssa osana yhteisöä. Messy Church -toiminnassa eri ikäryhmät yhdistävä ylisukupolvinen yhteisö nähdään parhaaksi ympäristöksi opetuslapsena kasvamiselle. Opetuslapseus ei ole vain tiedollista kasvua, vaan kokonaisvaltaista arvojen, maailmankuvan ja toimintatapojen muutosta, jota omaksutaan yhteisössä etenkin sosialisaatiossa ja epävirallisen oppimisen kautta. Opetuslapseuteen liittyy toimintaa, joka auttaa kasvamaan opetuslapsena, kuten rukous ja Raamatun lukeminen. Opetuslapsena kasvaminen saa myös ihmisen toimimaan aktiivisesta myötätunnosta käsin toisia ihmisiä, ympäröivää yhteisöä ja koko luomakuntaa kohtaan. Näitä analyysin tuloksia peilataan uskontososiologiassa käytettyyn uskonnon neljään ulottuvuuteen, joita ovat believing, belonging, bonding ja behaving, sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kontekstiin.

Finnish schools will start using a new curriculum in the fall of 2016. The national core curriculum was published in 2014, municipalities and schools are renewing their local curricula as we speak. The curriculum is renewed in terms of its value basis, core contents and lesson-hour distribution. The curriculum reform also has an impact on teachers. They are expected to renew their teaching methods as well as their roles as teachers. This research examined how the curriculum reform affects teachers. Is teachership going to change due to the curriculum reform? This research was a qualitative research. I did theme interviews on four teachers and one headmaster for this research. I wanted to find out their thoughts about the curriculum reform and of their teachership as the new curriculum comes into effect in the fall. I interviewed two teachers and the headmaster singly and two teachers as a group interview. Those two teachers worked together as a teaching-pair so it was logical for them to answer the questions together. After the interviews the data was analyzed by using inductive qualitative analysis. All of the teachers I interviewed were familiar with the new curriculum at some level. Most of the teachers had even taken part in the curriculum reform process in their schools. Interviews 1, 2 and 3 thought that co-operation between teachers will increase, the pupils will get more responsibility, the pupil evaluation process is going to be renewed and there will be more projects with cross-subject topics. They believed that the change in teachership will happen slowly with time. Interviewees 4 and 5 already executed at lot of the themes of the new curriculum in their teaching. They didn't presume that the new curriculum would bring any changes to their teaching. They saw that the themes presented as new innovations have already been used in schools for many years, so they didn't expect any big change happen-ing next fall in terms of teachership. As there was such a big difference in the answers I got from different teachers, it was obvious that even though the curriculum is an important document and guide in teachers work, it also depends a lot on the teacher how the curriculum is interpreted and executed.

According to the analysis of governmentality, power in contemporary societies is not exercised through control and force as much as through softer and more persuasive techniques of governance. In governmentality, the attempt is to affect individuals' inner worlds – their wills, attitudes, and self-perceptions – in order to achieve certain political ends. The curriculum is analysed from the viewpoint of governing subjectivity. It is perceived to produce ideal subjectivity, ie. to conduct individuals to pursue a certain ideal of a good human being. The aim of this thesis is to analyse, what kind of ideal subjectivity does the curriculum produce and what kind of techniques of the self are promoted as means of attaining this ideal. This thesis draws from Michel Foucault's theorizations about subjectivity and subjectivation. Subjectivity is not seen as essentially existing, but as something that is constructed and shaped in practices that are entwined with knowledge and power. The curriculum represents the official discourse of the school and thus produces authoritative knowledge about what is good subjectivity and how it may be pursued. The curriculum is a normative document which affects all teaching in the school. Thus, it is important to analyse what kind of ideals the curriculum produces. Previous studies have analysed subjectivation within for example the discourses of lifelong learning and entrepreneurship education. However, the Finnish curriculum has not, as far as is known, been analysed from the Foucauldian viewpoint of subjectivation. The general parts of the Finnish national core curriculum for basic education served as data for the analysis. More specifically, the chapters that were analysed were those about the values and general goals for basic education (chapters 2 and 3). The analysis was executed through careful reading, utilizing methods of rhetoric discourse analysis. The ideal subjectivity was found to be constructed through the truth-discourse of the curriculum. The ideal subjectivity was composed most importantly of mastering various techniques of the self, bearing responsibility and internalizing the ideal of total learning. Future working life, ecological sustainability and culture and values formed the central areas in which subjects are expected to govern themselves in certain ways.

Opetussuunnitelmia on tutkittu Suomessa paljon curriculum-teorian ja opetussuunnitelmaprosessien näkökulmasta, mutta vähäiselle tarkastelulle on jäänyt opetussuunnitelmauudistukset. Tässä tutkielmassa pyritään selvittämään, miten tavoitetaso on Vantaan matematiikan kuudennen luokan opetussuunnitelmassa muuttunut opetussuunnitelmauudistuksen myötä. Tutkielman teoriaosuus muodostuu opetussuunnitelmakäsitteen, opetussuunnitelman tehtävän, opetussuunnitelman taustalla vaikuttavien ideologioiden ja opetussuunnitelmista tehtyjä mallien tarkastelusta. Erityisen keskeisessä osassa ovat opetussuunnitelman tavoitteet ja sisällöt. Teorialuvussa tarkastellaan myös lyhyesti suomalaisen opetussuunnitelman historiaa ja lopuksi luodaan katsaus opetussuunnitelmaan laadintaan liittyvään prosessiin. Metodisen lähtökohdan tutkielmassa muodostaa teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka peruslähtökohtia esitellään tutkimusongelmaa käsittelevässä luvussa. Aineiston muodostavat kuntakohtaisen opetussuunnitelman tavoitteet, joista ilmauksia etsitään verbianalyysin avulla. Ilmaukset luokitellaan taksonomiataulukon kognitiivisten prosessien mukaan. Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että matematiikan tavoitetaso kuudennella luokalla on paikallisessa opetussuunnitelmassa kognitiivisten prosessien näkökulmasta kasvanut. Uudessa opetussuunnitelmassa ylemmät kognitiiviset prosessit korostuvat verrattuna alempiin. Tulos on samansuuntainen kuin muussa tutkimuksessa on esitetty. Tutkielma on rajoittunut kuudennen luokan paikallisen opetussuunnitelman tavoitteiden analyysiin. Jatkotutkimuksen tehtäväksi jäisi selvittää, miten laajemmassa mittakaavassa formaalilla ja koetulla opetussuunnitelman tasolla opetussuunnitelmauudistus näkyy, esimerkiksi sisältöjen ja tavoitteiden suhteen näkökulmasta.

Purpose of this study Classroom acoustics has been studied since the early 1900 ́s. The essential parameter of the room acoustics reverb time and the way to calculate it, was developed by experiments in the lecture halls of the Harvard University by professor W.C. Sabine 120 years ago. In Finland, specialists in acoustics have taken part as early as the 1940s and 1950s to the design of schools, and knowledge about the importance of good acoustics to the teaching and learning has been available for decades. Studies show that in Finland and also in the other countries, classrooms are problematic in terms of the acoustics, which may cause learning difficulties and even exclusion. The noise reinforced by the poor acoustics is a health risk for the teachers and the students. In this study, I present a general overview of current understanding about classroom acoustics and provide a compact package of information about the classroom acoustics and importance of it to the learning and teaching. The overview is backed up by an empirical case study from 2018-2019 performed at the Faculty of Educational Sciences, University of Helsinki. Methods In this study, I performed a compact literature review regarding current studies about the acoustics of learning environments, acoustic problems in those environments, and regarding how children hear and understand what they are listening in environments with different acoustic features. In the case study, I analyzed the room acoustics measurements of a refurbished teaching space at Siltavuorenpenger 5, Faculty of Educational Sciences, with pre- and post-measurement data before and after a comprehensive renovation of the space and its furniture. Results and conclusion Very little has been changed in classroom acoustics. The knowledge and the skills to provide good acoustics are readily available but apparently very seldom renovations or the repairs include changing the acoustics when being made. In the case study, all user profiles included elements related to the sound environment and acoustics. Through material selection and rearrangements in the teaching space, the acoustical properties of the learning environment were improved quite significantly. It remains to be studied, how open learning environments, which are being built in many new schools, with sometimes very high numbers of children, can also support well-being in terms of the soundscape.

Opetusvideot ovat yleistyneet opetusmateriaaleina ja aiempien tutkimusten perusteella ne on myös todettu toimivaksi ja pidetyksi tavaksi oppia. Opetusvideoiden toimivuuteen vaikuttaa kuitenkin moni asia. Tässä tutkielmassa tutkin, ovatko opetusvideot hyödyllistä materiaalia itseopiskelukurssilla ja millaisia elementtejä löytyy toimivasta opetusvideosta. Tutkielmasta löytyy konkreettisia esimerkkejä opetusvideoiden toimivuuteen. Opetusvideot voivat toimiessaan olla hyvin tehokas oppimismuoto. Tutkielmaa varten tein Helsingin avoimen yliopiston itseopiskelukurssille opetusvideoita, videoihin liittyviä tehtäviä ja näiden ohelle tutkimuskyselyn. Jokaiseen videoon kuului siis videon aihetta tukeva, oppijaa aktivoiva tehtävä. Tehtäväpakettiin kuului yhteensä kolme videota, kolme tehtävää sekä tutkimuskysely. Opetusvideoiden toimivuutta opetusmateriaalina tutkittiin tehtävien onnistumisen ja opiskelijoiden kokemusten perusteella. Toimivan opetusvideon taustalla on huolellinen suunnittelu. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon videon aiheuttama kognitiivinen kuormitus, jotta videosta saadaan oppimistuloksia parantava oppimateriaali. Opetusvideon tulee olla tarpeeksi lyhyt, visuaalinen ja aktivoiva. Tutkielmassani pohditaan, kuinka passiivisia opetusvideoita saadaan kehitettyä myös oppijaa aktivoiviksi.

Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää ja analysoida, miten Kevin Vanhoozerin teoksessa The Drama of Doctrine esittämä kanonis-kielellinen hermeneutiikka eroaa George Lindbeckin teoksessa The Nature of Doctrine esittämästä kulttuuris-kielellisestä hermeneutiikasta. Kyseiset teokset toimivat tutkielmani päälähteinä. Käytän tutkielmassa kolmea tarkentavaa tutkimuskysymystä: Mitkä ovat perusteet Vanhoozerin ja Lindbeckin väliselle vertailulle? Miten Raamattu on syntynyt ja millainen sen luonne on? Miten Raamatun, tradition ja yhteisön välinen suhde tulisi kristinuskossa ymmärtää? Tutkielman tutkimusmetodi on systemaattinen analyysi. Kanonis-kielellistä hermeneutiikkaa ei ole ennen tätä työtä tutkittu suomeksi. Myös kansainvälistä sisällöllisesti katta-vaa tutkimusta kanonis-kielellisestä hermeneutiikasta on erittäin niukasti. Tutkimuksen vähyyden vuoksi selvitän tässä työssä aiheeseen liittyvää problematiikkaa varsin laajalti. Samasta syystä suhteutan kanonis-kielellistä hermeneutiikkaa kulttuuris-kielelliseen hermeneutiikkaan. Näin voin havainnoida keskustelun pidempiaikaista ohjautumista. Analyysissa olen kuitenkin keskittynyt tutkimustehtävän ja -kysymyksien ohjaamaan suuntaan. Johdannon ja loppukatsauksen lisäksi tutkimus jakaantuu taustalukuun (luku 2), kolmeen päälukuun (luvut 3, 4 ja 5) sekä loppukatsaukseen. Tutkielman lähtökohtana on Vanhoozerin väite, jonka mukaan teoriat ovat sukua toisilleen. Tutkielmassa käy kuitenkin ilmi, että monista yhteisistä lähtökohdista huolimatta kanonis-kielellinen ja kulttuuris-kielellinen hermeneutiikka eroavat toisistaan monessa suhteessa. Lindbeckin ja Vanhoozerin käsitykset opista ovat merkittävästi erilaisia. Tutkielmassa osoitan, ettei Lindbeck hyväksy inspiraatioteorioita, vaan ajattelee niiden heikentävän Raamatun auktoriteettia. Vanhoozer on inspiraatio-opin tarpeellisuudesta täysin vastakkaista mieltä. Tämän osoittamiseen Vanhoozer käyttää puheaktiteoriaa. Raamattu on hänen mukaansa Jumalan mahtava puheakti ja sellaisena korvaamaton ainesosa hänen pelastussuunnitelmaansa. Inspiraatio ei siis merkitse vain sitä, että sanat (lokuutiot) ovat Jumalan, vaan myös sitä, että sana-aktit (illokuutiot) ovat pohjimmiltaan Jumalan. Tämän havaitsin edelleen vaikuttavan heidän totuuskäsityksiinsä. Vanhoozerin mukaan Raamattu on kaikessa puheessaan tosi ja erehtymätön. Lindbeckille Raamattu taas on uskonyhteisön ilmaus uskostaan, eikä se siten ole kaikessa esityksessään tosi. Tutkielmassa osoitan myös, että vaikka Lindbeck yrittää paikantaa Raamatun tekstin merkityksen Raamattuun itseensä, niin tosiasiassa hän paikantaa sen yhteisöön, joka tekstiä tulkitsee. Vanhoozerin mukaan merkitys taas tulee sijoittaa tekstiin tai oikeammin tekstissä ilmenevään kirjoittajan intentioon. Vanhoozer korostaa sitä, että kirjoittajan intentio aukeaa meille julkisten puheaktien kautta. Vanhoozerin mukaan jumalallisen auktoriteetin paikantaminen tiettyihin kirjoihin, Raamatun kaanoniin, ei ratkaise tulkinnan ongelmaa. Vaikka Raamatun merkitys on kaanonissa ja vaikka Jeesus toimii hermeneutiikassa avaimena Raamatun ymmärtämiseen, on Vanhoozerin mukaan kuitenkin ymmärrettävä myös ne kirjallisuuden lajit eli genret, jotka Raamatussa on, jotta ymmärtää Raamatun sanoman oikein. Vanhoozerin mukaan raamatuntulkinnan Lähtökohta on se, että ensin teologinen auktoriteetti on paikannettava Raamattuun ja sen jälkeen on tulkittava, mitä Jumala haluaa Raamatun kautta sanoa. Raamatuntulkinnassa on Vanhoozerin mukaan keskeistä ymmärtää, etteivät Raamatun historialliset totuusväittämät tule koskaan oikein ymmärretyiksi ellei niitä kirjallisuuden lajeja, joilla ne on esitetty, ymmärretä. Vanhoozer väittää, että tämä pätee kaikkeen Raamatun asiasisältöön, ei vain sen historialliseen sisältöön. Osoitan tutkielmassa, ettei raamatuntulkitsijalle riitä Vanhoozerin mukaan yksittäisten sanojen merkityksen tunteminen, vaan hänen täytyy tunnistaa, mitä kyseessä olevassa tekstissä tapahtuu kirjallisella kokonaistasolla. Tästä johtuen kirjallisuuden lajeista eli genreistä muodostuu Vanhoozerille avain Raamatun sanoman ymmärtämiseen. Tässäkin yhteydessä osoitan puheaktiteorian läpitunkevan vaikutuksen Vanhoozerin hermeneutiikassa.

Goals. The aim of this study is to examine how pupils describe collaborative learning processes and how they describe group processes in a band project. The purpose of the study was to research how pupils experience learning, group dynamics, and the different roles in a group. Band projects enable teachers to implement the participatory method of music education required by the new National Core Curriculum of Basic Education 2014. The theoretical background of this study is socio-constructivist approach, in which learning occurs in interaction with others, and pupils are active in their own learning. The results of previous studies on ensemble and group processes show that playing in a band and interactive learning during music lessons increase motivation and well-being in schools. Methodology. The study was a qualitative case study. The data of this study was collected with a survey from the pupils (N=74) of one elementary school in the capital area of Finland. The students were 5th and 6th graders. The survey had both multiple choice and open questions relating to the experiences that pupils had during the band project. The survey was originally designed to be a self-evaluation form for the pupils after the band project. The survey was conducted during the Spring of 2018 as a Forms survey on the Office 365 platform. The final data consists of the answers of 25 pupils from the 5th grade. The data was analysed by using qualitative content analysis and applying the phenomenographic approach in part. The role of the theory was directional in the analysis. A part of the results of the content analysis was analysed also quantitatively. Results and conclusions. The pupils` descriptions of group processes were related to either goals set, the actions of the group, or the musical activities. The pupils` views of their own role in the group were divided into four categories: the one maintaining a positive atmosphere, the one influencing the actions of the group, the one acting actively and the one expressing opinions. The pupils’ experiences of the group operations during the project were related to either other group members or to the task itself. The categories of pupils` descriptions of the learning processes during the band project were: learning how to play an instrument or how to sing, learning how to play in a group, the music theory and technology related learning and learning the collaboration skills. According to this study the band project as an educational method gives the pupils good possibilities to improve their collaboration skills, work with others, and actively participate. In addition, it develops the pupils’ musical skills in interaction with each other.

Maisterin tutkielma käsittelee uupumuksen yhteyttä oppimisen lähestymistapoihin ja opintomenestykseen. Tutkimus-kohteena ovat bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan ensimmäisen vuoden opiskelijat vuonna 2018. Tutkimuksen tarkoituksena on hahmottaa uupumuksen, opintomenestyksen ja oppimisen lähestymistapojen välisiä yhteyksiä, sekä muodostaa uupumusprofiileita joiden avulla havaitaan minkälaisia opiskelijoiden joukkoja tiedekunnassamme on. Aineisto on kerätty HowULearn palautejärjestelmän avulla ja tilastolliset testit on tehty SPSS ohjelmalla. Tutkimuksen tuloksena suunnitelmallisella opiskelulla on yhteys hyvään opintomenestykseen, mutta syväsuuntautuneel-la oppimisen lähestymistavalla ei ollut merkitsevää yhteyttä parempaan opintomenestykseen. Pintasuuntautunut op-pimisen lähestymistapa on yhteydessä uupuneisuuteen. Uupumusprofiilit (jotka on toteutettu ANOVA: lla) jakavat vastaajat neljään eri ryhmään. Uupumusprofiilit ovat aiemman tutkimuksen kanssa samankaltaisia, mutta uupuneisuus on bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa yleisempää muihin oppilaitoksiin verrattuna. Uupumusprofiilit eroavat merkitsevästi toisistaan oppimisen lähestymistapojen suhteen. Oppimisympäristö liittyy uupuneisuuteen, sekä oppimisen lähestymistapoihin. Yliopistot, lukiot ja peruskoulut voivat pyrkiä lisäämään opiskelijoiden hyvinvointia suuntaamalla oppimisen lähestymistapoja kohti suunnitelmallisempaa ja syvällisempää oppimista. Pedagogista tutkimusta oppimisen lähestymistapoihin vaikuttamisesta tulisi kuitenkin ensin tehdä enemmän, jotta syy-seuraussuhteet ymmärretään paremmin.

Opioidit eli euforisoivat analgeetit ovat aineita, jotka sitoutuvat elimistön opioidireseptoreihin. Tällaisia ovat elimistön itse tuottamat endogeeniset opioidipeptidit sekä eksogeeniset (elimistön ulkopuolelta peräisin olevat) opioidit, joihin tässä katsauksessa tutustutaan. Opioideja on käytetty eläinten kipulääkityksessä jo vuosikymmenten ajan ja ne ovat edelleen peruspilari kohtalaisen tai vakavan kivun hoidossa eläinlääketieteessä. Käytettävien aineiden määrä on kasvanut jatkuvasti, samoin niiden käyttötavat ja – kohteet. Uutta, nimenomaan eläimiä koskevaa tutkimustietoa julkaistaan vähän väliä. Valitettavasti suomenkielistä tietoa opioidien käytöstä eläimillä on ollut tarjolla niukasti. Tämä on selkeä epäkohta, sillä tehokkaan kipulääkityksen tarve eläimillä on jatkuvasti kasvanut. Lisäksi suuri osa opioideista on ihmisille tarkoitettuja valmisteita, jolloin ohjeet niiden käyttöön on etsittävä muualta kuin valmisteyhteenvedosta. Seurauksena voi olla riittämätön tai virheellinen kipulääkkeiden käyttö. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tarjota ajantasaista tietoa koirien kivunlievitykseen käytettävistä opioideista. Eksogeenisten opioidien vaikutus perustuu siihen, että ne matkivat elimistön tuottamia endogeenisia opioidipeptidejä ja sitoutuvat elimistön opioidireseptoreihin tuottaen näin laajan vaikutusten kirjon, joka ulottuu yskän ja ripulin estosta kivunlievitykseen. Potenteimpia opioideja ovat puhtaat µ-agonistit, joihin kuuluu muun muassa morfiini. Ne ovat koiralla ensisijainen vaihtoehto kohtalaisen tai vakavan kivun hoidossa. Analgeettisen vaikutuksen lisäksi näillä on runsaasti sivuvaikutuksia, joista osa voi olla toivottuja (esim. sedaatio), osa taas hyvinkin haitallisia (mm. hengityslama). Osittaisagonistit ja agonisti-antagonistit eivät lievitä kipua yhtä tehokkaasti mutta myös niiden sivuvaikutukset ovat vähäisemmät. Antagonisteilla on mahdollista kumota edellä mainittujen opioidien vaikutusta joko kokonaan tai osittain. Tulehduskipulääkkeet ovat eläimillä eniten käytettyjä analgeetteja, mutta joissakin tapauksissa opioidit ovat selkeästi parempi vaihtoehto. Tällaisia tilanteita ovat vakavan, usein akuutin kirurgisen tai traumaperäisen kivun hoidon lisäksi esimerkiksi kaikki verenkierron vajaatoimintaa tai veren hyytymisen häiriöitä aiheuttavat tilat sekä akuutti tai krooninen munuaisten tai maksan vajaatoiminta. Myös tiineillä ja imettävillä koirilla opioideja pidetään turvallisimpana vaihtoehtona kipulääkitykseksi. Opioidien käyttöä, luovutusta ja määräämistä sekä niistä pidettävää kirjanpitoa on Suomessa säädelty tiukasti lainsäädännöllä. Lähes kaikki tässä katsauksessa käsitellyt opioidit (lukuun ottamatta antagonisteja) luetaan joko huumausaineiksi tai pääasiassa keskushermostoon vaikuttaviksi lääkkeiksi, jolloin niiden väärinkäytön mahdollisuus on otettava huomioon.