Browsing by Title

Yksi digitaalisen vallankumouksen seurauksena syntyneistä moderneista markkinointikeinoista on hakukoneiden tarjoama avainsanamainonta. Siinä hakukone myy mainostajille hakusanoja siten, että luonnollisten hakutulosten rinnalle ilmestyy mainostajan mainos internetin käyttäjän suorittaessa haun mainostajan valitsemalla avainsanalla. Oikeudellisesta näkökulmasta avainsanamainonta ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta. Erityisesti tavaramerkkioikeudellisia kysymyksiä herää silloin, kun käyttäjä syöttää tavaramerkkiä vastaavan sanan hakukoneeseen ja tulosten joukkoon ilmestyy merkin haltijan kilpailijoiden mainoksia. Tutkielmassa tutkitaan toisen tavaramerkin käyttämistä hakukoneiden avainsanamainonnassa Yhdysvalloissa ja EU:ssa. Tutkielma vastaa kysymykseen siitä, onko hakukoneen katsottu loukkaavan tavaramerkkejä niiden salliessa mainostajien käyttää toisten tavaramerkkejä mainoslinkkiensä avainsanoina ilman merkin haltijoiden suostumusta. Aihetta lähestytään oikeusvertailevalla otteella tarkastellen tutkimuskysymystä erityisesti oikeuskäytännön valossa. Tutkielman pyrkimyksenä on selvittää vertailukohteiden voimassaolevan oikeuden sisältö tutkimuskysymyksen tiimoilta. Työssä tutkitaan EU:n osalta tavaramerkkidirektiivin 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa ja näihin liittyvää tutkimuskysymyksen kannalta merkityksellistä oikeuskäytäntöä. Yhdysvaltojen osalta keskitytään Lanham Act 1114(1)(a–b) sekä 1127 pykäliin antaen erityistä painoarvoa niitä soveltavalle oikeuskäytännölle. Aiheen tiimoilta on saatavilla runsaasti oikeuskäytäntöä Yhdysvalloissa, vaikka ratkaisujen lopputulemat vaihtelevat runsaasti. Myös EU-tuomioistuin on myös antanut avainsanamainonnasta ennakkoratkaisuja. Tavaramerkkioikeuden peruslinjanvedot ovat samankaltaiset Yhdysvalloissa sekä EU:ssa. Lanham Actin sekä tavaramerkkidirektiivin asettamissa loukkausedellytyksissä on yhteisiä piirteitä, mutta niille annettava painoarvo on erilainen. Molemmissa edellytetään merkin käyttöä elinkeinotoiminnassa ja sekaannusvaaraa, tosin tavaramerkkidirektiivissä sekaannusvaara koskee periaatteessa ainoastaan 5 artiklan 1 kohdan b alakohtaa. Säännöksen a alakohdan identtisyystilanteissa sekaannusvaaran arviointia ei direktiivin mukaan tarvitse suorittaa. Yhdysvalloissa sekaannusvaara on loukkauksen kynnyskysymys, vaikka vaatimus merkin käyttämisestä tavaramerkkinä on osassa tuomiopiireistä vallannut sijaa. EU:ssa käyttöedellytys on sekaannusvaaraan nähden ensisijainen. EU:ssa tavaramerkkinä käyttämisen vaatimuksesta on vähitellen siirrytty kohti funktioperusteista linjaa, jossa myös muunlaisen kuin alkuperää osoittavan käytön voidaan katsoa olevan merkin loukkauksen perustana. Ratkaisulinjan vakiintuminen merkitsee tarkastelun painopisteen siirtymistä tavaramerkin käytön seurausten arviointiin. Myös Yhdysvalloissa käyttödoktriinin soveltaminen on vähentynyt ja merkin muunkinlaisen käytön on yleisesti katsottu riittävän. EU:ssa hakukoneen ei ole katsottu täyttävän merkin elinkeinotoiminnassa käyttämisen edellytystä, kun taas Yhdysvalloissa vaatimuksen on todettu täyttyvän hakukoneen myydessä toisten tavaramerkkejä mainosten avainsanoiksi. Sekä Yhdysvalloissa että EU:ssa sekaannusvaaran arvioinnin lähtökohtana on kuluttajien merkin käytöstä saama käsitys. Vaikka hakukoneen käyttäjien oletetaan tutkivan hakutulokset tarkasti, sekä EUT että yhdysvaltalaiset tuomioistuimet ovat katsoneet, että kuluttajat voivat erehtyä mainosten vuoksi tuotteiden alkuperästä. Yhdysvalloissa on kehitetty myös ns. ensivaikutelmaan perustuvan sekaannuksen doktriini. Se siirtää sekaannusarvion painopisteen hetkeen ennen ostohetkeä, sillä se ei edellytä, että sekaannusta esiintyisi enää ostohetkellä. Riittää, että sekaannus oli käsillä, kun kuluttaja on alun perin kiinnostunut tavarasta tai palvelusta. Doktriinia ei sovelleta kaikissa Yhdysvaltain tuomiopiireissä, ja se on saanut osakseen kritiikkiä. Vaikka doktriinia ei ole EU:ssa yleisesti tunnustettu, on siitä mahdollista löytää häivähdyksiä myös EUT:n sekä jäsenvaltioiden kansallisten tuomioistuinten ratkaisukäytännöstä. EUT ei ole suoraan ottanut kantaa siihen, onko mahdollisen sekaannusvaaran taustalla hakukoneen toiminta. Yhdysvalloissa sen sijaan hakukoneen toiminnan on katsottu voivan aiheuttaa sen käyttäjissä sekaannusvaaraa. Voidaan siis todeta, että Yhdysvalloissa on mahdollista, että hakukoneen katsotaan loukkaavan tavaramerkkejä toiminnallaan, kun taas EUT:n oikeuskäytännön valossa näin ei ole.

Vaikka kirjallisuudessa ei ole olemassa ainutlaatuista määritelmää monikanavaisuudelle eli omnikanavaisuudelle, nämä lähestymistavat ja strategiat on otettu huomioon keskeiseen rooliin modernissa markkinoinnissa. Kaikissa määritelmissä tulkitaan niitä kuitenkin markkinointiviestinnän ja jakelun useiden eri kanavien erilaisen käytön ja integroitumisasteen mukaan. Esitetyssä työssä tutkitaan syitä, mitkä ovat niitä avaintekijöitä, jotka tuovat monikanavaisuudelle kilpailukykyä ja sitä kautta onnistumisen elintarvike- ja kosmetiikan teollisuudessa. Edellä mainitun valinnan perusteella, monikanavaisuutta pidetään asiakaskokemuksen ja integroitumisen tason vaikutuksena. Viitattu käsite otetaan huomioon ymmärrettäessä yritysten monikanavaisuutta läpi kosketuspisteiden sekä haluavatko yritykset parantaa niiden integraatiota eri kosketuspisteissä. Lisäksi kokemusta tarkastellaan yritysten näkökulmasta sen ymmärtämiseksi, tulisiko tähän panostaa myös tulevaisuudessa. Tutkimus perustuu yritysten kvalitatiiviseen analyysiin. Siksi yrityksistä valittuja informantteja haastatellaan puolistrukturoidulla haastattelulla. Tutkimuksessa esitetään viiden yrityksen puolistrukturoitua haastattelua haastattelulomakkeen pohjalta. Yrityksiltä kysytään online- ja offline-ympäristöistä, kokemuksista ja tyytyväisyydestä monikanavaisuuteen, kanavan valinnasta ja kanavien integroinnista ja kilpailukyvystä. Lopulliset tulokset ja havainnot osoittavat, että kivijalkamyymälät ovat edelleen keskeisessä roolissa yrityksissä, vaikka niiden merkitys onkin muuttunut monikanavaisuuden myötä. Havainnot tarjoavat useita oivalluksia monikanavaisuuden hallinnasta. Tulosten mukaan yritykset kertovat, että heidän asiakkaansa odottavat online- ja offline-kanavien saumattomuutta. He käyttävät mobiililaitteitaan vieraillakseen verkkokanavissa ollessaan fyysisissä myymälöissä, verraten hintoja ja tuotteita sekä odottavat näkevänsä samat tuotteet ja hinnat molemmissa kanavissa. He haluavat kokemuksensa olevan saumatonta, mutta kokevat tietyn kosketuspisteen tunnistamisen ja mittaamisen haasteellisena. Tulokset korostavat myös kanavien integroinnin merkitystä positiivisten asiakasmatkojen parantamisessa ja sitä myötä tärkeydestä sen panostamiseen ja investoimiseen entisestään.

An increasing number of socio-linguistic studies of Present-day English intensifiers have utilized the variationist socio-linguistic method because it is regarded as superior to other quantitative methods. Regardless of the prevalence of the method in the socio-linguistic research of Present-day English intensifiers, the method has more rarely been applied to the socio-linguistic research of historical English intensifiers. In the present study, the variation of intensifiers between social ranks was investigated in late Middle English. The material consisted of a small sample of 15th-century English letters which was derived from the Corpus of Early English Correspondence (CEEC). In addition to the variationist method, an original method was utilized where the normalized frequencies of intensification were calculated solely in the non-formulaic contexts of the letters. It was discovered that, in the sample of the study, there were differences in the frequencies of intensifiers between the social ranks, the lowest social rank was the most frequent user of intensification, and the middle rank was the least frequent user of intensification. Moreover, in comparison to a previous variationist research of Present-day English intensifiers, it was detected that variation of intensification between socio-economic classes seemed to be present both in late Middle English and Present-day English, but that the socio-economic class which used intensifiers the most frequently appeared to be different between late Middle English and Present-day English. Overall, it was discussed that the sample size of the research was too limited for general interpretations to be made about the variation of intensifiers in late Middle English. Furthermore, the numerical differences between the social ranks could have been marginal, and therefore, not enough for interpreting variation to have occurred. However, it was discussed that the methods of the research were relevant, and they could be utilized in future socio-linguistic studies of historical English intensifiers.

Koulumatematiikka on ottanut valtavia harppauksia eteenpäin viime vuosien aikana. Vuonna 2014 hyväksytty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet toivat ohjelmoinnin osaksi matematiikan opetust. Opetussuunnitelmassa painotetaan paljon yleisesti sekä matematiikan osalta tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä osana opetusta. Teknologia antaa runsaasti mahdollisuuksia työskentelyyn koulussa. Avaruusgeometriaa voi luoda, havainnoida tai tutkia siihen tarkoitetuilla sovelluksilla. Valmiiksi tehtyjä käyttökelpoisia appletteja löytyy esimerkiksi GeoGebraltaa hyvin. Tästä voi olettaa, että oppikirjat antavat oppilaille paljon tukea teknologian hyödyntämiseen opinnoissa. Koulussa käytettävät oppimateriaalit muuttuivat viimeisimmän opetussuunnitelman myötä. Esimerkiksi materiaalit voivat olla digitaalisessa muodossa perinteisen kirjan sijaan. Perinteisissä oppikirjoissa on aikaisempien kirjojen tyyliin tehtäviä laidasta laitaan. Avaruusgeometriassa tehtävät painottuvat hahmottamiseen ja laskemiseen, mutta myös kolmiulotteiseen hahmottamiseen liittyviä tehtäviä on jonkin verran. Tieto- ja viestintäteknologiaa ei ole oppilaiden kirjoissa mainittuna tai tuotu esiin. Ylioppilastutkinnossa matematiikka on suoritettu keväästä 2019 alkaen sähköisenä kokeena. Peruskoulusta lukioon jatkaa yli puolet oppilaista, joten yläkoulun jälkeen oppilailla on muutama vuosi lukiossa aikaa omaksua erilaiset sähköiset työkalut. Lukiossa opiskeleville olisivaltavasti etua, jos perusopetuksessa tutustuttaisiin esimerkiksi geometrisiin piirtotyökaluihin. Nivelvaihe peruskoulun ja lukion välillä on joka tapauksessa suuri harppaus. Perusopetuksen matematiikan opetusmateriaaleissa ei ole hyödynnetty teknologiaa avaruusgeometriassa. Lisätutkimus teknologian integroimisesta osaksi matematiikan ja avaruusgeometrian opetusta olisi toivottavaa.

Esteettisyys vaikuttaa liittyvän moderniin joogaan ja sen harjoittamiseen. Erikoista se on siksi, että askeettisuudesta ponnistava joogan harjoittaminen voidaan käsittää sekä päämääriltään että ilmenemismuodoiltaan esteettistä vieroksuvaksi. Modernin asentojoogan popularisoitumisen ymmärtämiseksi esteettisen ja joogan yhteyden uudelleentulkinta näyttää kuitenkin tarpeelliselta. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää joogaan liittyviä esteettisiä ulottuvuuksia. Erityisesti tutkimuksessa tarkasteltiin esteettisen kokemuksen merkitystä astangajoogan harjoittamisessa somaesteettisen tapaustutkimuksen avulla. Varsinaisena tutkimusmetodina oli kokemus- ja tekstianalyysi. Tekstuaalisina päälähteinä olivat Richard Shustermanin teos Thinking through the Body (2012), Arnold Berleantin teos Art and Engagement (1991), Måns Broon suomentama ja kommentoima teos Patañjalin Yoga-sūtra –– Joogan filosofia sekä Śrī K. Pattabhi Joisin teos Yoga Mala (2002). Kokemuksen osalta tutkimus perustuu tutkijan oman joogan harjoittamisen kokemuksen analyysiin. Tutkimuksen pohjalta joogaan liittyviä esteettisiä elementtejä näyttäisivät somaesteettisyyden vuoksi olevan moninaiset somaesteettiset havaintokokemukset, myyttinen ja metaforinen kuvasto ja käsitteistö sekä esteettisyyden kanssa keskustelevaan suhteeseen asettuva toiminta. Aineellisuuden, arvostavan, luovan ja esittävän ulottuvuuden tarkastelun kautta joogan harjoittamiseen liittyvää esteettistä kokemista tuntuvat kuvaavan liminaalisuus, pyhyys, potentiaalin vapautuminen sekä tyylin muodostuminen. Joogaharjoituksessa keskeinen tasapainon kokemus vaikuttaa analogiselta mittasuhteiden välillä vallitsevana sopusointuna määrittyvän kauneuden kanssa. Joogan harjoittamista ja estetiikkaa näyttäisi yhdistävän praksiksen ja filosofian päällekkäisyys.

Most of the organic dairy producers use conventional, non-organic animals to renew their breeding stock due to lack of breeding program for organic production. Milk production and food intake is usually lower amongst organic cows. Conventional production favour cows with great milk performance, which is a trait that is not as beneficial in organic production. Organic feed is often less energetic than the conventional, which easily leads to fertility and metabolic problems in organic cows with large genetic milk performance. The adaptation to different environments depends on the interaction between genotype and environment. Because of this, animals that thrive in one environment do not succeed as well in other environments. This research is based on organic dairy breeders’ opinions, experiences and future objectives. In this study I also draw conclusions on whether the Finnish organic dairy production would be in need of its own breeding program. The results of this paper are based on two questionnaires, which were sent to organic dairy producers in the end of year 2011. The first questionnaire was sent to 124 organic dairy producers and the other questionnaire to all who answered the first one. The first part consisted of basic questions about the producers’ opinions, goals and future plans, as well as a ranking of the most desirable traits in the breeding stock. In the second part the producers were asked, among other things, to rank the seven most desirable traits in a pairwise comparison using a scale of 1 – 9. The returned questionnaires were analysed by using the Analytic Hierarchy Process method (AHP) (Saaty and Vargas 2001). The consistencies of the answers were checked by calculating the matrixes consistency ratios using Microsoft Excel. The results of the AHP analysis showed that the organic producers favoured the following qualities, starting with the most favourable trait: udder health, milk production, temperament, fertility, milking abilities, leg health and body structure. Milk production was considered to be the most important trait amongst production qualities. Protein production came in second place and fat production in third and last place. The producers thought udder conformation to be more important than feet and legs and feet and legs to be more important than body size. The conclusion of the analysis is that organic dairy producers favour production traits differently than what is currently weighted in conventional production. According to organic preferences the organic producers should use local breeds. In practice, however, only 6,5% of the Finnish organic producers reported their herds to consist fully of Finn cattle, while 19,5% had a herd consisting of Finn cattle plus one other breed or several other breeds. This research shows that the majority of the Finnish organic dairy producers have similar breeding goals with the conventional production. Since the largest difference between organic and conventional dairy production is to be found in the environmental conditions, it would be beneficial to breed some of the conventional AI-bulls so that they would adapt better to organic conditions.

Uutismediassa voi nähdä monta eri näkökulmaa samoihin ajankohtaisiin tapahtumiin riippuen julkaisun poliittisesta suuntauksesta sekä tyylilajista. Tämän tutkimuksen tavoitteena olikin selvittää korpustutkimuksen ja -analyysin avulla eroavatko erityyliset sanomalehti- ja uutisjulkaisut selkeästi kielellisesti toisistaan, ja mikäli näin on, edustavatko nämä kielelliset erot mahdollisesti julkaisujen erilaisia asenteita. Tutkimus tukeutuu muun muassa Douglas Biberin rekisterivariaatiotutkimuksiin, Ken Hylandin metadiskurssitutkimuksiin sekä Andreas Musolffin poliittista diskurssia koskeviin tutkimuksiin. Myös median ja taloustieteen kielten erityispiirteet nostetaan teorian osalta esiin. Tutkimusta varten valittiin 12 eri uutisjulkaisua, jotka jaettiin kolmeen eri kategoriaan: tabloidi-tyylisiin julkaisuihin, valtavirtaa edustaviin yleisuutisjulkaisuihin sekä erityisiin talousuutisjulkaisuihin. Tutkimuksen pohjana käytettyyn korpukseen valittiin kustakin eri julkaisusta mahdollisimman monta Kreikan velkakriisiä käsittelevää, vuonna 2010 ilmestynyttä eri artikkelia. Tutkimuksen analyysivaiheessa tarkasteltiin muun muassa eri sanaluokkien, passiivirakenteiden, tarvetta ilmaisevien modaalirakenteiden sekä erilaisten metadiskurssia ilmentävien ilmaisujen esiintymistä korpuksessa kunkin julkaisun osalta. Erityylisistä julkaisuista löytyi selkeitä ja tilastollisesti merkitseviä eroja eri sanaluokkien, kuten verbien, substantiivien, pronominien sekä adjektiivien esiintymisessä. Tabloidityyliset julkaisut muistuttivat eniten epämuodollista puheilmaisua, kun taas talousjulkaisut olivat lähimpänä virallisia akateemisia julkaisuja. Tämän lisäksi tabloidityyliset julkaisut sisälsivät eniten negatiivisuutta ja yleistä asenteellista. Ne myös käyttivät metadiskurssiarakenteita vahvistaakseen esittämiään mielipiteitä, kun taas talousjulkaisut käyttivät metadiskurssirakenteita lähinnä selventääkseen tekstin rakennetta. Vaikka tutkimus on tehty verrattain pienellä aineistolla, antavat tulokset viitteitä siitä, että erityylisten ja eri lukijakunnille suunnattujen uutisjulkaisujen joukossa voi nähdä selkeästi erilaisia kielellisiä taipumuksia. Tutkimus ei sen sijaan paljastanut selkeitä merkkejä tapahtuminen puolueellisesta raportoinnista tai ennakkoasenteista mitään tiettyä ryhmää kohtaan, mutta toisaalta sellaisten olemassaoloa ei myöskään voinut varsinaisesti sulkea pois. Tämä kuitenkin toisaalta antaa viitteitä siitä, että uutisjulkaisut pyrkivät näyttäytymään objektiivisina, eivätkä ainakaan avoimesti esittele mahdollisia puolueellisia näkemyksiään. Isommalla aineistolla ja kehittyneemmillä työkaluilla samankaltainen tutkimus saattaisi kuitenkin paljastaa huomattavasti selkeämpiä tuloksia.

The high mortality rate among humans infected with certain types of Avian Influenza (AI) and the potential of a mutation that allows human-to-human transmission is a great concern for the public health. We formulate a mathematical model for the prevalence of AI in humans resulting from avian-to-human transmission. The model is important because the higher the prevalence, the higher the risk of a mutation that allows human-to-human transmission leading in a major epidemic. We formulate and analyse separate deterministic and stochastic versions of the model. Different time scale separation techniques are applied to the models. The influence of certain controllable parameters on the system equilibrium is interpreted from numerical results. Moreover, we also investigate the fluctuation of populations due to demographic stochasticity at the early stage of the prevalence of AI.

Islamin eräs keskeisimpiä teologisia oppeja on tawhid: On olemassa vain yksi Jumala, ja Hän on kaikkien olentojen lopullinen perusta. Tästä syystä Jumalan ykseyden kieltäminen tai jonkin muun asettaminen Jumalan rinnalle ovat syntejä, joita Jumala ei koskaan anna anteeksi. Tawhidin puolustaminen on ollut yleinen tehtävä muslimifilosofeille ja teologeille islamin syntymästä lähtien. Avicennasta lähtien yleistyi kuvailla Jumalaa Välttämättömänä olentona ja johtaa muut jumalalliset ominaisuudet Jumalan välttämättömästä olemassaolosta. Tämä tarkoittaa, että Avicennalla on selvä käsitteellinen ero Jumalan välttämättömän olemassaolon ja sen seuraamusten välillä. Ei siis pitäisi olla yllättävää, että distinktioiden olemassaolon kieltävä näkemys ei ole hyväksyttävä muslimifilosofille - kuten Avicennalle - koska se kyseenalaistaisi Jumalan ainutlaatuisuuden. Kirjassaan the Parmenidean Ascent, Michael Della Rocca tulkitsee Parmenidesta tavalla, joka hylkää kaikkien distinktioiden olemassaolon. Käyttämällä riittävän syyn periaatetta ja kieltämällä ei-olemassaolon todellisuuden, Della Rocca muotoilee argumentin absoluuttiselle monismille, joka on filosofinen näkemys, joka hylkää metafyysisen realismin hylkäämällä kaikki distinktiot. Tämä on merkittävä haaste kaikille, jotka hyväksyvät Jumalan erillisenä olentona kaikista muista olennoista ja erityisesti Avicennalle, joka hyväksyy riittävän syyn periaatteen ja hylkää ei-olemassaolon epätodellisena. Aion ratkaista Parmenideen haasteen Avicennan metafysiikalle - tai mille tahansa metafyysiselle järjestelmälle, joka hyväksyy riittävän syyn periaatteen ja hylkää ei-olemassaolon todellisuuden - kolmen tekijän avulla. Ensimmäinen on Della Roccan absoluuttisen monismin itsensä kumoava luonne. Toiseksi Avicennan implisiittinen ja tahaton sitoutuminen ei-olemassaoloon. Ja kolmanneksi se tosiasia, että Avicenna voi välttää loputtoman regression ongelman, perustamalla selitysten ketjut olemusten itseidentiteetin välttämättömyyteen. Johtopäätökseni on, että absoluuttista monismia ei voida perustellusti hyväksyä, ja Avicennalla on implisiittisiä ja eksplisiittisiä elementtejä metafyysisessä järjestelmässään, jotka voivat oikeuttaa täysin erilaisen johtopäätöksen - maailmassa on moninaisuutta - verrattuna absoluuttisen monismiin - maailmassa ei ole moninaisuutta.