Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Räisänen, Ismo (2018)
    Aim: To find out how different patient-related risk indicators might be associated with the odds of developing preperiodontitis in adolescents. Materials and methods: This cross-sectional study used total of 210 Finnish individuals (118 boys / 92 girls, aged 15-16). A specially trained dentist performed clinical examinations. Measurements included periodontal indexes (bleeding on probing, visible plaque index, root calculus and probing depth), smoking status, periodontal bacteria (Aggregatibacter actinomycetemcomitans, Porphyromonas gingivalis, Tannerella forsythia, Prevotella intermedia, Prevotella nigrescens and Treponema denticola) and salivary periodontal biomarkers (MMP-8, PMN elastase, protein, albumin, IgA, IgG, and IgM). Results were analyzed by logistic regression and Mann-Whitney U test. Results: The main finding of this study was that preperiodontitis in adolescents was statistically significantly associated with elevated salivary MMP-8 but not with PMN elastase. Also, adolescents with preperiodontitis had statistically significantly higher levels of bleeding on probing, root calculus and dental plaque than adolescents without preperiodontitis. Conclusions: We suggest that the main risk factor for preperiodontitis in adolescents is the (partly calcified) dysbiotic bacterial biofilm which leads to gingival inflammation and ≥ 4 mm periodontal pockets (through interaction with the immune defences of the host). This proinflammatory preperiodontitis stage is reflected as elevated salivary MMP-8.
  • Lahti, Vilma (2023)
    Tutkimuksen tarkoitus Olkapääkipu on yleistä länsimaisessa väestössä. Kivun lisäksi olkapään toimintakykyä rajoittaa jäykkyys. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää olkapääkivun, jäykkyyden sekä kivun ja jäykkyyden ilmaantumisen riskitekijöitä sekä niiden eroja toisiinsa. Aineisto ja menetelmät Tutkimus perustuu Terveys 2000 ja Terveys 2011 -tutkimuksiin, joissa on seurattu yli 55-vuotiasta tutkittavia. Tutkimuspopulaatio on kattava otos suomalaisesta väestöstä. Lähtötilanteessa oireettomat tutkittavat täyttivät kyselyitä ja heille tehtiin mittauksia ja tutkimuksia. Yhdentoista vuoden seurannan jälkeen tutkittavien olkapäät tutkittiin ja he arvioivat, onko heillä ollut olkapääkipua viimeisen kuukauden aikana. Päätetapahtumiksi määrittelimme olkapääkivun, olkapään jäykkyyden sekä kivun ja jäykkyyden yhdistelmän. Mahdolliset riskitekijät valitsimme aikaisemman tutkimustiedon pohjalta. Tilastollisena menetelmänä käytimme multinomiaalista regressiomallia. Tulokset Tutkimuksestamme selviää, että ylimääräinen kehonpaino ja masennusoireet ovat yhteisiä riskitekijöitä kaikille kolmelle päätetapahtumalle. Erillinen riskitekijä jäykkyydelle on diabetes. Diabeteksen ja jäykkyyden välinen yhteys kuvautuu tutkimuksessamme erityisen vahvana. Kivun ja jäykkyyden yhdistelmälle ominainen riskitekijä on fyysinen työkuormitus. Nousevan iän myötä riski olkapääkivulle pienenee, kun taas naisilla on pienempi riski kehittää olkapääjäykkyyttä. Johtopäätökset Pitkittäinen tutkimuksemme perustuu kattavaan otokseen väestöstä ja se tarjoaa arvokasta tietoa monimutkaisesta olkapääkivun, jäykkyyden sekä jäykkyyden ja kivun vuorovaikutuksesta. Tunnistimme sekä yhteisiä että toisistaan eroavia riskitekijöitä päätemuuttujillemme, mikä nostaa esiin kysymyksen eri oireiden syntymekanismeista, jotka mahdollisesti eroavat osittain toisistaan. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää tietoa toistettujen mittausten avulla ajallisten ja kausaalisten yhteyksien hahmottamiseksi.
  • Ala-Pietilä, Nora (2019)
    Keisarileikkauksiin liittyy suurempi äitikuolleisuuden ja -sairastavuuden riski kuin alatiesynnytyksiin. Suomessa noin 11 % synnyttäjistä saa keisarileikkauksen jälkeisen infektion, joka voi olla muun muassa virtsatietulehdus, endometriitti tai haavainfektio. Tutkielman tavoitteena oli tunnistaa keisarileikkauksen jälkeisten haavainfektioiden riskitekijöitä, jotta niiden ennaltaehkäisyä ja hoitoa voitaisiin mahdollisuuksien mukaan parantaa. Kyseessä on retrospektiivinen tapaus-verrokki tutkimus, jonka aineisto kerättiin ajalta 2/2016-2/2018 Naistenklinikalla ja Kätilöopiston sairaalassa hoidetuista synnytyksistä. Tutkimuksessa verrattiin keskenään keisarileikkauksen jälkeisen haavainfektion saaneita potilaita terveisiin kontrolli potilaisiin, joilla ei ollut keisarileikkauksen jälkeistä infektiota. Tilastollisiin analyyseihin käytettiin SPSS versiota 22 ja p<0.05 katsottiin tilastollisesti merkittäväksi. Ristitulosuhde (odds ratio, OR) ja 95% luottamusväli laskettiin jokaiselle havaitulle riskitekijälle. Raskautta edeltävä paino (p<0.001) sekä raskautta edeltävä painoindeksi (p<0.001) olivat molemmat suurempia haavainfektion saaneiden ryhmässä. Lapsivesi oli useammin kuvattu haisevana ja/tai vihreänä (p<0.002, OR 3.2, CI 95% [1.495, 6.877]) ja korioamnioniitti oli huomattavasti yleisempää infektion saaneiden ryhmässä (p<0.001, OR 10.7, CI 95% [3.462, 32.348]). Aika lapsivedenmenosta keisarileikkaukseen sekä keisarileikkauksen kesto olivat molemmat huomattavasti pidempiä infektioryhmässä (p<0.001). Myös leikkauksen aikainen verenvuoto oli keskimäärin runsaampaa infektioryhmässä (p=0.007). 10% (n=8) haavainfektion saaneista potilaista joutui kohdunpoistoon haavainfektiota hoidettaessa, kuudella heistä oli syvä haavainfektio. Korkeampi raskautta edeltävä painoindeksi sekä paino, infektio tai infektiolle altistavan tekijän (korioamnioniitti, vihreä ja/tai haiseva lapsivesi, pitempi aika lapsivedenmenosta leikkaukseen) läsnäolo ennen keisarileikkausta, pitempi keisarileikkauksen kesto sekä runsaampi leikkauksen aikainen verenvuoto olivat kaikki riskitekijöitä keisarileikkauksen jälkeiselle haavainfektiolle. Jatkossa samankaltaisen tutkimuksen toistaminen suuremmalla potilasmäärällä sekä syvien haavainfektioiden tutkiminen erikseen olisivat hyödyllisiä tarkemman lisätiedon saamisen kannalta. (232 sanaa)
  • Patjas, Anu (2016)
    Urinary tract infections (UTIs) are among women's most common infections, E. coli causing most of these. The proportion of ESBL E. coli as a causative agent of UTIs has been increasing. The aim of this study is to investigate factors predisposing to ESBL E. coli caused UTIs. Data about urine samples was gathered from HUSLAB database. All patients with ESBL E. coli and a consistent amount of ESBL negative UTI patients were invited to participate in the study. Participants filled a questionnaire online. A descriptive analysis was done on all urine samples with E. coli growth. Risk factor analyses were performed on data received by questionnaire. Prevalence of ESBL was greatest in men over the age of 50. Travelling during preceding year by the patient himself or by a person living in a same household and use of antibiotics during past year were detected as risk factors for ESBL UTI.
  • Helevä, Alma (2023)
    Background: Asthma with NSAID-exacerbated respiratory disease (NERD) is associated with uncontrolled or severe asthma. NERD patients are more prone to severe allergic reactions and their asthma exacerbations lead to hospitalisations twice as often compared to patients with non-NERD-asthma. NERD patients are prone to recurrent nasal polyposis requiring frequent endoscopic sinus surgeries. However, the early risk factors of NERD are not fully understood. The aim was to identify risk factors of NERD among patients with adult-onset asthma. Methods: We used data from 1350 population-based adult asthmatics with adult-onset asthma from Finnish national registers. NERD was defined as self-reported wheeze or other typical respiratory symptoms after ingestion of NSAIDs. Thirty-six covariates covering several domains (personal characteristics, life-style, early life factors, asthma characteristics and multimorbidities) were selected based on literature and were studied in association with NERD using logistic regressions. Results: The study population included 153 (11.3%) asthmatics with NERD. Thirty-six covariates were entered in univariate logistic regression analysis, in which 23 were associated with NERD (p < 0.05). These variables were entered in a multivariable logistic regression model in which allergic respiratory symptoms, female sex, osteoarthritis, difficult asthma, nasal polyps, second-hand smoke exposure at home, having 3 or more older siblings and being overweight were significantly associated with asthma with NERD (p < 0.05). Overweight decreased the risk of NERD, other factors increased it. Conclusion: According to our study, risk factors of NERD in part are associated with female sex, BMI, exposure to tobacco smoke, allergy, orthopaedic disorders and infection history, and their early recognition might thus be important to manage the burden of NERD.
  • Kalema, Terhi (2011)
    The aim of this case-control study was to study risk factors for post-term pregnancies (≥ 42 gestational weeks) in a Finnish material consisting of women having given birth 1.9.2005 – 31.12.2008 at Jorvi Hospital, Kätilöopisto Maternity Hospital and Women's Hospital. There were 48108 deliveries, and the prevalence of post-term pregnancies was 6.6 %. After exclusion of preterm births, twins and triplets, electively sectioned and induced labors, the number of deliveries was 33779, out of which 1121 were post-term (cases). There were 32658 newborns between 37+0 and 41+6 gestational weeks, and a control group twice as large as the case group was randomly selected (controls, n=2242). Differences between cases and controls were assessed using Mann-Whitney U-test (continuous variables) and Chi-square (dichotomous or categorical variables). Multivariate analysis and adjustment for potential confounding variables were performed using binary unconditional logistic regression. Cases and controls did not differ with respect to maternal age, but BMI of the cases was significantly higher than controls, and they smoked less during pregnancy. There were also more primigravidas among cases than among controls. Cases had significantly more antenatal visits during pregnancy when compared to controls. After adjustment for confounders, significant risk factors for post-term pregnancy were primiparity, increasing maternal BMI, obesity and not living in cohabitation. Smoking, maternal age or first trimester ultrasonography did not significantly affect the risk. Women with pathological glucose tolerance test had smaller risk for post-term pregnancy. Women with post-term pregnancies had higher risk for primary inadequate contractions of the uterus and secondary uterine inertia. The results add to the growing literature that risk factors for post-term pregnancy are primiparity, not cohabitating and obesity, whereas gestational diabetes was a protective factor. In this study, maternal age, first trimester ultrasound or smoking had no significant effect on the risk.
  • Hägg, Stefanie (2012)
    Typ 1 diabetiker har en betydligt högre risk att insjukna i en hjärnförlamning än vad typ 2 diabetiker och icke-diabetiker har. Dock saknas studier som försöker utreda de självständiga riskfaktorerna för hjärnförlamning vid typ 1 diabetes och därmed var syftet med denna studie att klarlägga dessa riskfaktorer. Studien är en del av FinnDiane-studien, vars mål är att undersöka riskfaktorer för följdsjukdomar vid typ 1 diabetes. Studiepopulationen bestod av 2285 patienter, varav 75 fick sin första hjärnförlamning under uppföljningstiden på 5,3 år. Information på hjärnförlamningar insamlades genom att sjukjournaler av ifrågavarande patient lästes igenom. Detta sammanställdes i en databas och analyserades med hjälp av SPSS. De självständiga riskfaktorerna för hjärnförlamning visade sig vara diabetisk nefropati, diabetisk retinopati, dålig blodsockerbalans, högre ålder och lägre BMI. Studien har en betydande roll i utvärderingen av risken för att insjukna i en hjärnförlamning och av behovet av vård hos patienter med typ 1 diabetes.
  • Jansson, Petronella (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2014)
    Kroniska luftvägsinfektioner är vanliga hos slaktsvin i Finland. Pleurit och pneumoni försämrar svinens tillväxt och orsakar ekonomiska förluster. Dessutom påverkar sjukdomar svinens välmående. I avhandlingens litteraturöversikt presenteras vilka luftvägssjukdomar som finns i Finland och i resten av världen, samt vilka riskfaktorer för kroniska luftvägsinfektioner som hittats utomlands. Undersökningens mål var att få reda på vilka faktorer som påverkar mängden pleuriter hos slaktsvin i Finland. Svingårdar delades upp i fall och kontroller enligt mängden pleuriter svinpartierna haft vid slakt. I forskningen deltog 34 svingårdar, varav 18 var fall och 16 var kontroller. Vid gårdsbesöken intervjuades producenten angående gårdens rutiner, hygien, sjukdomsskydd, ventilation och värmesystem. I fyra boxar i undersökningsavdelningen mättes temperatur, relativ luftfuktighet, ammoniak, luftströmning, väggens temperatur, vattenmängd ur nipplarna och luftvolym per svin. De 34 finska svingårdarna hade liknande värden gällande luftens egenskaper. Temperatur, relativ luftfuktighet och luftströmning låg inom de i litteraturen rekommenderade gränserna. Fallens ammoniakvärden (medeltal 8,6 ppm) var något högre än kontrollernas (medeltal 5,0 ppm). Fallens luftvolym (medeltal 3,6 m3/svin) var även något lägre än kontrollernas (medeltal 3,9 m3/svin). Betydelsen av resultaten kunde inte påvisas statistiskt på grund av den lilla sampelstorleken. I den statistiska analysen undersöktes faktorer i svinens omständigheter och deras korrelation med mängden pleurit vid slakt. Det framkom att ett bra sjukdomsskydd är en skyddande faktor (OR 0,16; p-värde 0,04). Till sjukdomsskyddet hörde bland annat lastrum, slaktbilschaufförens rutiner, sjukdomsspärr, handtvätt och tvätt av stövlar. Förekomsten av lastrum är en stark enskild skyddande faktor (OR 0,022; p-värde 0,03). Ett stort antal slaktsvin är en liten riskfaktor (OR 1,002; p-värde 0,03), vilket motsvarar utländska forskningars resultat, där ett stort antal svin varit en riskfaktor för kroniska luftvägsinfektioner. Integrerad svinproduktion är enligt utländska forskningar också en riskfaktor, eftersom dessa gårdar sällan fungerar enligt omgångsuppfödning, men i den här forskningen kunde ingen korrelation hittas. Svingårdarnas läge påverkade också resultatet. De gårdar som fanns i Egentliga Finland hade ungefär hälften så liten risk att höra till gårdar med mycket pleuriter jämfört med gårdar i Tavastland och i resten av Finland (OR 0,49; p-värde 0,027). Resultaten kan ha påverkats av att sampelstorleken var liten. Dessutom är sjukdomssituationen i Finland bra i förhållande till andra länder, vilket gör det svårare att upptäcka riskfaktorer. Även variationer i slakteriernas post mortem undersökning, de använda maskinerna och personerna som gjorde gårdsbesöken kan ha påverkat resultaten.
  • Hägg, Stefanie (2013)
    Typ 1 diabetiker har en betydligt högre risk att insjukna i ett slaganfall än vad typ 2 diabetiker och icke-diabetiker har. Dock saknas studier som försöker utreda de självständiga riskfaktorerna för slaganfall vid typ 1 diabetes och därmed var syftet med denna studie att klarlägga dessa riskfaktorer. Studien är en del av FinnDiane-studien, vars mål är att undersöka riskfaktorer för följdsjukdomar vid typ 1 diabetes. Studiepopulationen bestod av 2285 patienter, varav 75 fick sitt första slaganfall under uppföljningstiden på 5,3 år. Information på slaganfall insamlades genom att sjukjournaler av ifrågavarande patient lästes igenom. Detta sammanställdes i en data-bas och analyserades med hjälp av SPSS. De självständiga riskfaktorerna för slaganfall visade sig vara diabetisk nefropati, diabetisk retinopati, dålig blodsockerbalans, högre ålder och lägre BMI. Studien har en betydande roll i utvärderingen av risken för att insjukna i ett slaganfall och av behovet av vård hos patienter med typ 1 diabetes.
  • Seppänen, Viivi; Artama, Miia; Malila, Nea; Pitkäniemi, Janne; Rantanen, Matti; Ritvanen, Annukka; Madanat-Harjuoja, Laura-Maria (2015)
    Background: Offspring of cancer survivors may be at risk for congenital anomalies due to the mutagenic therapies received by their parents. Our population-based cohort study aimed to investigate the risk for congenital anomalies in offspring of early-onset cancer survivors compared to offspring of their siblings. Methods: We identified hospital contacts due to congenital anomalies during the first two years of life in 6,862 offspring of cancer survivors and 35,690 offspring of siblings. Survivors were diagnosed between 1953 and 2004. Using the Finnish Cancer Registry, Central Population Register, and Hospital Discharge Register, we identified the study cohorts and congenital anomalies. Associations between congenital anomalies and cancer were evaluated using generalized linear regression modelling. All statistical tests were two-sided. Results: The ratio of congenital anomalies in offspring of cancer survivors (3.2%) was slightly, but nonsignificantly, elevated compared to that of offspring of siblings (2.7%) [prevalence ratio (PR) 1.07, 95% confidence interval (CI) 0.91-1.25, p=0.44]. When offspring of childhood and adolescent survivors (0-19 years at cancer diagnosis) were compared to siblings' offspring, the risk for congenital anomalies was nonsignificantly increased (PR 1.17, 95%CI 0.92-1.49, p=0.19). No such increase existed for offspring of young adult survivors (20-34 years at cancer diagnosis) compared with siblings' offspring (PR 1.01, 95%CI 0.83-1.23, p=0.94). Conclusion: In our study, we did not detect an overall elevated risk for congenital anomalies in offspring of survivors diagnosed in young adulthood. However, our results suggest that parental cancer may be associated with congenital anomalies in offspring of childhood and adolescent cancer survivors.
  • Helenius, Anna-Stina (2023)
    Tutkimuksessa tarkastellaan riskiarvioinnin ja asiakassuunnitelman tekoa Oikeusministeriön rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallin pilottihankkeissa. Rikoksilla oireilevien nuorten toimintamalli on kohdistettu interventio nuorille, joilla on valmiiksi rikostaustaa. Toimintamallia on pilotoitu neljässä eri paikkakunnassa: Oulussa, Vantaalla, Rovaniemellä ja Turussa. Toimintamallissa on ehdotettu systemaattista riskiarvioinnin toteuttamista, esimerkiksi BAROfi menetelmän avulla. Preventiomallien prosessiarviointi on keskeinen osa kriminologista tutkimusta, mutta harva prosessiarviointi keskittyy riskiarviointiin. Riskiarvioinnin rooli preventiomalleissa on kuitenkin tärkeä, sillä kohdehenkilön tilanne ja palvelutarpeen arviointi tulisi toteuttaa toimiviksi todettujen menetelmien avulla. Tämä takaa intervention johdonmukaisuuden, sekä mahdollistaa vaikutusarvioinnin tekemisen. Tutkimuksen tavoite on valaista sitä, miten riskiarviointi ja asiakassuunnitelman teko on toteutettu pilottihankkeissa, sekä nostaa esiin niihin liittyviä haasteita. Tutkimus perustuu 11 haastatteluun hankkeissa työskentelevien ammattilaisten kanssa. Tulokset osoittavat, että riskiarviointia on toteutettu vaihtelevasti hankkeesta riippuen. Vantaalla hankkeen sosiaalityöntekijä toimii viranomaisasemassa, jolloin palvelutarpeen arviointi, ja asiakassuunnitelman teko, toteutetaan systemaattisesti jokaisen asiakkaan kohdalla, kuten sosiaalihuoltolaki määrittää. Muissa hankkeissa työntekijät eivät ole toimineet viranomaisasemassa. Oulussa BAROfi menetelmä on ollut käytössä systemaattisena menetelmänä, kun taas Rovaniemellä ei. Turun hankkeesta ei tutkimuksen suorittamishetkellä ollut riittävää tietoa arvioinnin tekemistä varten. Asiakassuunnitelmaa ei ole toteutettu strukturoidusti Oulussa tai Rovaniemellä. Ammattilaiset nostavat kaikissa hankkeissa esiin samoja haasteita rikoksilla oireilevien nuorten kanssa työskentelyssä: Moniongelmaisuus, luottamus ja motivaatio. Johtopäätös on, ettei riskiarviointia ole toteutettu kaikissa hankkeissa kuten toimintamallissa on ehdotettu. Jatkotutkimuksena kaivataan kattavaa prosessiarviota sekä vaikutusarviota hankkeista, valaisemaan sitä, onko ammattilaisten eriävissä menetelmissä riskiarvioinnin ja asiakassuunnitelman kohdalla vaikutusta hankkeiden tuloksiin. Lisätutkimusta kaipaa myös itse riskiarviointi, joka on tutkimuskohteena jokseenkin laiminlyöty. Riskiarviointi on aiheena jossain määrin kiistanalainen, ja se mainitaan usein prosessikuvauksissa epäsystemaattisena. Tarkempaa katsausta riskiarvioinnin konkreettiseen implementointiin ja siihen liittyviin haasteisiin ei kuitenkaan tahdo löytyä.
  • Ervasti, Annika (2020)
    The aim of this study was to examine if eating Finnish cereals and oil seeds cause more health benefits or harm. Cadmium was considered as the chemical hazard and dietary fiber as the useful nutrient. In this study food consumptions, the heavy metal contents and exposures, fiber intake and the biggest safe doses for cereals and seeds were evaluated. DALYs (disability adjusted life years) were used to compare benefits and harms. Exposure was estimated using the statistical BIKE model. To date, no risk benefit analysis concerning cereal and seed consumption is known to have been done. A common method for risk benefit analysis has not yet been developed, but generally a stepwise approach is recommended. Of the foods examined, poppy and sunflower seeds contained the most cadmium, pumpkin seed the least. In the long term, the most consumed seed was sesame and the most consumed cereal was wheat. The greatest cadmium exposure was due to wheat consumption, and for nickel oat consumption. Wheat was clearly the biggest source of fiber. Low fiber intake resulted in more DALYs than cereals’ cadmium resulted in osteoporotic DALYs in 2012. Compared to the situation in 2012, significantly less DALYs were resulted in scenario where 232 g of whole grains per day are consumed. It is because in the scenario, DALYs caused by low fiber intake, which amount is much higher than cadmium DALYs, are not formed. Based on the results obtained, with bigger cereal consumption than in 2012, the health benefits outweigh the disadvantages, as the impact of reducing the DALYs due to low fiber intake is much more significant than the impact of the increase of cadmium DALYs caused by higher intake. In the future, it would be beneficial to have a more comprehensive study of the health effects of the foods examined. However, this requires a lot of information that was not available in this study.
  • Pankka, Juho Elias (2014)
    Ihmisten päätöksentekoa ohjaa usein intuitiivisuus ja suhtautuminen tapahtumien todennäköisyyksiin. Aina ei ole mahdollista tehdä perusteellista analyysia päätöksenteon tueksi, vaan päätöstä saattaa ohjata luontainen toiminta. Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa sisältää aina kolme erilaista osaa. Ensimmäinen on valintojen kohde, eli mitkä valinnat ovat olemassa. Toinen on valintojen lopputulemien arvottaminen eli millaisen hyödyn kussakin lopputulemassa saa. Kolmantena on funktio, joka mallintaa lopputulemista ja valinnoista koostuvan vertailukelpoisuuden eri yhdistelmien välille. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää miten päätöksenteko muodostuu ihmisen tehdessä kertaluonteisia valintoja riskillisissä tilanteissa. Tarkoituksena oli löytää tekijät, jotka vaikuttavat valinnan muodostumiseen. Tavoitteena oli myös verrata odotetun hyödyn teorian ja prospektiteorian päätöksenteon muodostumista. Maurice Allais esitti riskilliset valintakysymykset 1950-luvulla. Näihin kysymyksiin annetut empiiriset vastaukset olivat ristiriidassa odotetun hyödyn teorian kanssa. Tämän pohjalta syntyi paradoksi, joka kyseenalaisti odotetun hyödyn teorian. Odotetun hyödyn teoria perustuu Von Neumann – Morgensternin aksiomaattiseen odotetun hyödyn arvottamiseen. Henkilölle muodostuu riskiaversiivisuuden lajit, joiden mukaan hän tekee riskilliset päätökset. Kahnemannin ja Tverskyn luoma prospektiteoria on käyttäytymistaloustieteen kulmakiviä. Teorian mukaan ihminen ei painota havaitsemiaan todennäköisyyksiä lineaarisesti päätöksenteossa. Tappion kaihtaminen on yksi prospektiteorian löydös, jolla voidaan selittää tehtyjä valintoja, jotka eivät vaikuta rationaalisilta. Valintojen lopputulemia arvotetaan referenssipisteestä katsottuna. Prospektiteoria ehdottaa hylkäämään pysyvät preferenssit, sillä ne ovat referenssipisteriippuvaisia. Tutkielmassa esitetyillä teorioilla on riskimitat, joilla riskihalukkuutta voidaan mitata. Arrow-Prattin mitat on kehitetty odotetun hyödyn teorialle ja Köbberling-Wakkerin mitat tappion kaihtamiselle. Lopputulemana on, että päätöksenteossa riskillisissä valinnoissa mahdolliset tappiot painavat enemmän kuin voitot. Tämä voi ajaa ihmisen päätöksenteon samaan aikaan tappiota kaihtavaksi ja riskiä ottavaksi.
  • Karsh, Roy (2023)
    Vakuutussopimuksen hinnoittelun tarkoituksena on löytää tasapaino vakuutuksenottajan ja -antajan välillä. Sen rakenne muodostuu karkeasti ottaen kolmesta osasta, joista suurin ja merkittävin osuus on riskimaksu, jolla tarkoitetaan maksettavan korvauksen odotusarvoa. Tässä maisterintutkielmassa riskimaksu määritetään credibility-teorian kahden tason hierarkkisen mallin avulla. Riskimaksu määritetään ensin yhden vakuutetun kohdalla nojautuen tämän yksittäisen vakuutetun vahinkohistoriaan. Tämän jälkeen riskimaksu määritetään samanaikaisesti kahdelle tai useammalle vakuutetulle, jotka muodostavat joukon, jossa nämä vakuutetut ovat samankaltaisesti vakuutettu. Tätä joukkoa kutsutaan heterogeeniseksi vakuutuskannaksi. Credibility-teoriassa riskimaksu määritetään siten, että selvitetään estimaattori, joka yhdistää yksittäisen vakuutetun oman vahinkohistorian ja sen tiedon, että tämä vakuutettu kuuluu johonkin tiettyyn vakuutuskantaan. Tämä estimaattori saadaan siten, että löydetään reaalilukuiset arvot painottamaan näitä kahta ominaisuutta. Vakuutustiedot sisältävät usein hierarkkisen rakenteen. Tasot kuvaavat epävarmuuden jakautumista vakuutustiedoissa eli mallin satunnaismuuttujien jakaumassa. Kahden tason hierarkkisessa mallissa kahden satunnaismuuttujan jakaumassa on epävarmuutta, kun mallin satunnaismuuttujat muodostavat mallin rakenteessa tietyn järjestyksen eli hierarkian. Kahden tason hierarkkisessa mallissa riskimaksu määritetään selvittämällä sitä vastaava estimaattori Hilbertin avaruuteen liittyvän teorian avulla. Riskimaksun selvittäminen kahden tason hierarkkisen mallin avulla on tämän maisterintutkielman keskeisin tavoite, kun tutkitaan vakuutetun kohdalla tasan yhtä vahinkohavaintoa tämän vakuutetun vahinkohistoriassa. Credibility-teorian avulla selvitettyä riskimaksua vastaavaa estimaattoria kutsutaan credibility-estimaattoriksi, jonka antamaa tulosta kutsutaan credibility-maksuksi. Credibility-maksu on siten credibility-teorian avulla määritetty riskimaksu. Credibility-teorian osalta esitetään malliin liittyviä parametreja ja erilaisia esimerkkitehtäviä sekä -kuvia.
  • Hemminki, Olli (2012)
    Sijoitustuotot ajatellaan usein normaalijakautuneiksi. Tällöin riskiä mitataan keskihajonnalla eli volatiliteetilla. Kun luovutaan normaalijakaumaoletuksesta, mitä tukee havainnot historiallisista sijoitustuotoista, voidaan rakentaa sijoitusten riskin mittamiseen tarkoitettujen riskimittojen teoriaa. Riskimittojen toivottavia ominaisuuksia ovat mm. monotonisuus, käteisinvarianssi, positiivinen homogeenius ja konveksisuus. Mikäli riskimitalla on nämä ominaisuudet, sanomme, että se on koherentti. Volatiliteetti ei ole monotoninen tai käteisinvariantti, joten sitä ei voida pitää kovin hyvänä riskimittana. Lisäksi se on symmetrinen, jolloin myös erityisen suuret tuotot lisäävät sijoituksen riskillisyyttä volatiliteetin mielessä. Volatiliteetin symmetrisyysongelman ratkaiseva value-at-risk on monotoninen, käteisinvariantti ja positiivisesti homogeeni, mutta se ei ole konveksi. Tällöin se voi rankaista hajauttamisesta. Sen sijaan maksimaalinen riskimitta sekä odotettu vaje ovat esimerkkejä koherenteista riskimitoista. Sijoituksen itsenäinen riski ei kuitenkaan ole vielä erityisen kiinnostava, kun siirrytään portfoliokontekstiin. Tässä yhteydessä voidaan soveltaa erilaisia riskinallokointimenetelmiä sen selvittämiseen, mikä on yksittäisten portfoliossa olevien sijoitusten kontribuutio portfolion kokonaisriskiin valitun riskimitan suhteen. Tällaisia menetelmiä on useita, mutta yksikään niistä ei toteuta kaikkia kolmea riskinallokointimenetelmiltä toivottua ominaisuutta. Nämä ominaisuudet ovat yhtäläisen kohtelun ominaisuus, vahvan monotonisuuden ominaisuus sekä ydinyhteensopivuuden ominaisuus. Sovelluksena edellä esitetystä teoriasta tutustutaan Eufex Eläkevarainhoito -erikoissijoitusrahaston riskiprofiiliin. Tutkimuksessa esitetty teoria pyrkii vastaamaan esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: - Paljonko tulee varata käteisvaroja, että johonkin sijoitukseen liittyvä riski on hyväksyttävä? - Minkä sijoituksen painoa tulisi vähentää portfoliosta, mikäli halutaan vähentää portfolion riskitasoa? - Kuinka suuren osan pankin kokonaisriskistä kukin sen osasto tuottaa?
  • Kivilahti, Anniina (2020)
    Euroopan unionin yhteinen lainsäädäntö edellyttää luomutarkastusten kohdentamista kohonneen riskin toimijoille. Riskiperusteisessa luomuvalvonnassa valvonnan resurssit pyritään kohdentamaan niille toimijoille, joilla laskennallinen riski luomutuotantoehtojen noudattamatta jättämiselle on suurin. Toimivan riskinarvioinnin edellytys on toimiva riskinarviointijärjestelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa korkean riskin toimijat sekä arvioida mahdollisen toteutuneen riskin seuraukset. Tutkimuksessani arvioin Suomessa käytössä olevan riskinarviointilomakkeen toimivuutta ja sillä vuonna 2016 saatuja tuloksia. Mitä riskinarviointilomake kertoo suomalaisista luomutiloista ja kuinka hyvin sen antamat tulokset nostavat esille kohonneen riskin toimijat? Tutkimusaineistoni koostui yhden luomutarkastajan vuonna 2016 luomutarkastuksilla täyttämistä riskinarviointilomakkeista sekä koko vuoden 2016 kaikista kokonaisriskipisteistä ELY-keskuksittain. Tarkastelin tilastollisella ristiintaulukoinnilla, kuinka hyvin arvioidut riskipistekertymät ennakoivat sitä, että tarkastuskäynnillä todella havaitaan poikkeamia tuotantoehdoista. Lomakkeella saadut tulokset nostavat esille pääosin samoja seikkoja, jotka on aiemmissa tutkimuksissa havaittu riskiä kasvattaviksi tekijöiksi. Näitä ovat esimerkiksi suuri tilakoko ja tuotannon monipuolisuus. Hypoteesini oli, että korkea kokonaisriskipistemäärä ennustaisi havaittuja poikkeamia tarkastuksella, mikä pitikin paikkansa tiloilla, joilla pistekertymä oli hyvin suuri. Toisen hypoteesini mukaan tilan aiemmat poikkeamat ennustaisivat poikkeamia myös nykyisellä tarkastuksella. Poikkeaman todennäköisyys oli kuitenkin aiemmista poikkeamista riippumatta kaikissa tapauksissa sama. Tarkastelin myös riskinarviointilomakkeen eri osa-alueiden vaikutusta havaittuun poikkeamaan. Analyysin perusteella mikään osa-alue ei noussut esille poikkeamaa ennustavana. Euroopan maiden yhteinen riskinarviointijärjestelmä edellyttää määrätietoista sekä yhteisen tiedonkeruujärjestelmän, että kerätyn tiedon analysointi- ja arviointijärjestelmän kehittämistä. Lisäksi keskeisiä termejä olisi selvennettävä ja luotava selkeät, yhteiset kriteerit sääntöjenvastaisuuksien luokittelulle. Suomessa käytössä olevaa riskinarviointilomaketta tulisi selkiyttää ja luoda sähköiselle lomakkeelle soveltuva, yksinkertaisempi versio.
  • Puumalainen, Aura (2022)
    Tässä tutkielmassa esitetään suojausmenetelmä monitilaisille sijoitussidonnaisille henkivakuutuksille. Sijoitussidonnaisissa henkivakuutussopimuksissa vakuutusyhtiön vakuutetulle maksamat korvaukset riippuvat sekä vakuutetun tilasta että arvopaperimarkkinoista. Arvopaperimarkkinat ovat jatkuva-aikaiset ja koostuvat yhdestä riskittömästä ja yhdestä riskillisestä arvopaperista, joita vakuutusyhtiöllä on portfoliossaan. Esiteltävässä suojausmenetelmässä tulevien kustannusten neliön ehdollinen odotusarvo minimoidaan portfolion suhteen kaikkina tarkasteltavina ajanhetkinä. Näin määritettyä yksikäsitteistä portfolioprosessia kutsutaan riskin minimoivaksi suojausstrategiaksi. Ensimmäisessä luvussa käydään läpi myöhempien lukujen kannalta välttämättömiä esitietoja. Todennäköisyysteoria oletetaan pääosin tunnetuksi, ja stokastisen analyysin asioiden kohdalla useimmat todistukset sivuutetaan. Tuloksista keskeisimpänä mainittakoon Galtchouk-Kunita-Watanabe-hajotelma, jonka todistus esitetään aputuloksiin vedoten. GKW-hajotelman mukaan neliöintegroituva martingaali voidaan esittää yksikäsitteisesti kolmen tietyt ehdot toteuttavan martingaalin summana. Toisessa luvussa esitellään lyhyesti tunnettu Black-Scholes-markkinamalli. Lisäksi määritellään maksuprosessi, jolla kuvataan henkivakuutussopimuksen generoimia maksuja vakuutusyhtiön näkökulmasta. Tämän jälkeen tutustutaan maksujen ehdollisen odotusarvoprosessin käsitteeseen ja määritetään yksikäsitteinen riskin minimoiva suojausstrategia sekä sitä vastaava riskiprosessi yleiselle maksuprosessille. Ratkaiseviksi tekijöiksi osoittautuvat maksujen ehdollisen odotusarvoprosessin GKW-hajotelmassa esiintyvä ennustettava prosessi ja riskittömällä arvopaperilla diskontatun riskillisen arvopaperin kanssa ortogonaalinen martingaali. Kolmas luku käsittelee monitilaisten henkivakuutusten mallintamista Markov-prosessien avulla ja niin kutsuttua yhdistettyä mallia. Yhdistetty malli koostuu sekä arvopaperimarkkinoiden että vakuutetun tilan kehitystä kuvaavan Markov-prosessin generoimista filtraatioista, jotka oletetaan riippumattomiksi. Luvun päätteeksi johdetaan esitys monitilaisen sijoitussidonnaisen henkivakuutussopimuksen maksuprosessille. Neljännessä luvussa määritetään riskin minimoiva suojausstrategia ja riskiprosessi edellä johdetulle maksuprosessille. Ensin todistetaan kuitenkin kyseistä maksuprosessia vastaavan maksujen ehdollisen odotusarvoprosessin GKW-hajotelma, jonka avulla suojausstrategia riskiprosesseineen löydetään. Lopussa suojausstrategiaa sovelletaan yksinkertaisten kaksi- ja kolmitilaisten Markov-prosesseilla mallinnettavien sijoitussidonnaisten henkivakuutussopimusten maksuprosesseihin.
  • Vuorivirta, Leena (2020)
    Riskin mittaaminen on sijoittajille, vakuutusyhtiöille ja viranomaisille tärkeää. Riskin mittaaminen, vaikka tuottojakauma tai tulevien korvaustapahtumien jakakauma olisikin tiedossa, on haastavaa, mutta samalla tärkeää. Sijoitusmaailmassa yleisesti käytetään varianssia riskin mittamisessa. Vakuutusyhtiöiden viranomaisvaatimuksissa käytetään rinnakkain kahta eri riskimittaa eli sekä niin sanottua VaR(Value at Risk)-mittaa että ES(Expected Shortfall)-mittaa, jotka molemmat voidaan nähdä saman RVaR(Range Value at Risk)-mitan erikoistapauksina. Riskimitalla olisi toivottavaa olla tiettyjä ominaisuuksia, jotta sen soveltaminen tunnettujen talousteorioiden näkökulmasta olisi mielekästä. Jotta riskimittaa voidaan kutsua rahoitusriskimitaksi, sen tulisi olla monotoninen ja toteuttaa kassainvarianssiominaisuus. Jotta taas riskimitta olisi koherentti sen tulisi näiden lisäksi olla positiivisesti homogeninen ja subadditiivinen. Varianssi ei täytä edes rahoitusriskimitalta vaadittuja ominaisuuksia ja edellämainituista vain ES-mitta on koherentti. Rahoitusriskimitan on siis mitattava suuremmasta riskistä suuremman tappion ja riskittömällä sijoituksella ei saisi olla vaikutusta riskiin. Koherentti mitta takaa näiden lisäksi, että sijoitetulla summalla ei ole vaikutusta riskiin ja toisaalta hajautuksesta voi olla hyötyä, muttei haittaa. Näitä kaikkia ominaisuuksia pidetään yleisesti toivottavina. Työn keskiössä on RVaR-mitta, joka ei toteuta koherentilta mitalta haluttua subadditiivisuusominaisuutta. Osoitetaan kuitenkin, että toimijoiden RVaR-mitoista yhdistetyllä RVaR-mitalla on erityinen subadiitiivinen yhteys. Lisäksi tarkastellaan RVaR-mittaa sekä kilpailullisen riskinjaon että toimijoiden yhteistyössä toteuttaman riskinjaon näkökulmista. Ensimmäinen mainituista on tasapainoteoreettinen näkökulma, jossa jokainen toimija pyrkii minimoimaan omia tappioitaan ja jälkimmäinen Pareto-optimaalinen näkökulma, jossa esimerkiksi konserni jakaa tytäryhtiöidensä riskiä optimaalisella tavalla. Lopulta näytetään, että tietyin edellytyksin tasapainoallokaatio on olemassa ja se on tällöin myös Pareto-optimaalinen. Riskimittojen tarkastelua jatketaan salkunvalintaongelman sovelluksella. Esimerkissä tarkastellaan kolmen riskillisen arvopaperin yhden periodin markkinoita, joilta valitaan kaksi salkkua - toinen yleisesti tunnetun arvopapreiden hinnoittelumallin eli niin sanotun CAP-mallin mukainen varianssin minimoiva salkku sekä kilpaileva salkku. Esimerkki osoittaa varianssin heikon kohdan symmetrisenä riskimittana, joka rankaisee myös suuremmista tuottoarvoista.
  • Talikka, Lasse (2023)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan EU:n tekoälyasetuksen valmisteluun liittyviä vaikuttamispyrkimyksiä asetuksen säädäntöprosessin aikana. Tutkielmassa selvitetään sitä, miten näiden intressiryhmien tavoitteet ja vaatimukset eroavat toisistaan, sekä sitä, miten näitä tavoitteita ja vaatimuksia perustellaan ja oikeutetaan. Tekoälyn nähdään edustavan niin merkittävää teknologiaa sen tarjoamien yhteiskunnallisten mahdollisuuksien sekä toisaalta sen tuomien riskien takia, että Euroopan komissio on julkaissut tekoälyn säätelyä koskevan ehdotuksen, johon on pyydetty kommentteja eri osapuolilta. Tähän työhön liittyvä asetusehdotus liittyy Euroopan komission strategiaan digitaalisen valmiuden painopistealueeseen, ja asetuksella tavoitellaan turvallisen perusoikeuksia kunnioittavan tekoälyn käyttöönottoa, parempaa oikeusvarmuutta ja yhtenäisiä eurooppalaisia sisämarkkinoita innovointien ja investointien tukemiseksi. Tämän työn analyysiin valikoitui yhteensä 27 vastausta eri kansalaisjärjestöiltä, kuluttajajärjestöiltä, yrityksiltä ja yritysten etujärjestöiltä. Tämä dokumenttimuotoinen vastausaineisto analysoitiin tutkielmassa teoriaohjatun laadullisen sisällönanalyysin keinoin Atlas.ti -ohjelmiston avulla. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii julkisen oikeuttamisen teoria sekä sosiotekniset kuvitelmat. Julkisen oikeuttamisen teorian avulla analysoidaan niitä maailmoja, joista käsin vastaajat oikeuttavat ja perustelevat omia vaatimuksiaan ja tavoitteitaan. Teoria auttaa tulkitsemaan kiistatilanteita, joissa ihmiset teorian mukaan oikeuttavat väitteitään kontekstisidonnaisesti eri maailmojen argumentein. Alkuperäisessä oikeuttamisteoriassa näitä maailmoja on kuusi: inspiraatio, koti, maine, kansalaisuus, markkinat ja teollinen. Sosiotekniset kuvitelmat puolestaan auttaa tulkitsemaan niitä käsityksiä, joita vastaajilla on tekoälyteknologian suhteesta sosiaaliseen tulevaisuuteen. Analyysi toi esiin yhtäältä kansalaisjärjestöjen ja kuluttajajärjestöjen sekä toisaalta liike-elämän toisistaan poikkeavat näkemykset riskien sijainnista. Kansalaisjärjestöt paikallistavat riskit tekoälyn käytön uhasta ihmisten oikeuksille, kun yritykset ja näiden etujärjestöt löytävät riskit ensisijaisesti lainsäädännön aiheuttamasta uhasta tekoälyinnovaatioille. Tämä näkyy myös tavoitteissa: liike-elämä toivoo enemmän sääntelyn keventämistä, kun kansalais- ja kuluttajajärjestöt tavoittelevat päinvastoin useammin sääntelyn kiristämistä. Oikeuttamisteorian valossa kansalais- ja kuluttajajärjestöt oikeuttavat tavoitteitaan kansalaisuuden maailmasta käsin ja korostavat perusoikeuksia. Liike-elämä painottaa teollisuuden ja markkinoiden maailmojen argumenttien avulla tehokkuutta ja kilpailua. Sääntely on kansalaisjärjestöille useammin teknologialta suojeleva elementti, kun taas yritysmaailman edustajat näkevät sääntelyn rajoittavana ja haittaavana tekijänä. Oikeuttamisen maailmat ja sosiotekniset kuvitelmat paljastavat dynamiikan, jossa teknologisten uhkakuvien ja riskien painottaminen toimii samanaikaisesti kansalaisuuden maailman ihanteiden kanssa ja lainsäädännön riskien korostaminen teknologisten mahdollisuuksien heikentäjänä taas teollisen ja markkinoiden maailman kanssa
  • Vainikka, Assi (2020)
    Riskisijoituksilla tarkoitetaan riskillistä omaisuutta, eli omaisuutta, jonka tulevaisuuden arvoa ei tiedetä varmasti. Kaikki omaisuus joka ei ole riskitöntä omaisuutta on riskillistä omaisuutta. Riskillisestä omaisuudesta puhuttaessa puhumme yksinkertaisuuden vuoksi osakkeista. Osakkeiden hinnat voivat nousta tai laskea nykyisestä arvosta ja osakkeiden tulevia hintoja mallinnamme erilaisten mahdollisten skenaarioiden avulla. Osakekurssien dynamiikkaa voidaan tarkastella tuoton avulla. Koska osakkeen tuleva arvo on epävarma, myös tuotto on epävarma. Osakkeen tuotto koostuu osakkeen myyntivoitosta tai -tappiosta ja osakkeen mahdollisesti maksamasta osingosta. Odotetun tuoton voimme laskea aiempien periodien keskimääräisen tuoton avulla. Binomipuumalli on osakkeiden hintojen malli, joka on määritelty olettaen että osakkeen hinta voi tulevaiuudessa vain joko nousta tai laskea, ja että riskittömän investoinnin yhden periodin tuotto on sama jokaisella periodilla. Binomipuu siis esittää kaikki osakkeen tulevien hintojen skenaariot. Osakkeiden tulevia hintoja halutaan usein verrata riskittömien investointien tuottoon, ja tämä onnistuu tarkastelemalla riskineutraalia todennäköisyyttä, eli toden\-näköi\-syyttä jolla osakkeiden odotettu tuotto on sama kuin riskittömien investointien tuotto. Riskineutraali todennäköisyys on matemaattinen objekti, joka voi poiketa markkinoiden todellisesta tulevien hintojen todennäköisyydestä. Riskineutraaliin todennäköisyyteen viitataan myös martingaalitodennäköisyytenä. Binomipuumalli laajennetaan trinomipuumalliin, joka on binomipuuta vastaava malli, mutta osakkeen tulevalla hinnalla on kahden sijaan kolme vaihtoehtoa. Hinnan nousun ja laskun lisäksi on näiden välillä oleva vaihtoehto, joka usein on neutraali, eli osakkeen hinta pysyy ennallaan. Kaikissa aiemmin esitellyissä malleissa aika on diskreetti, mutta lopuksi perehdytään vielä jatkuvan ajan malliin. Malleissa joissa on diskreetti aika on joitain rajoitteita, näistä rajoitteista pyritään pääsemään eroon siirtymällä jatkuvaan aikaan. Binomipuumallia laajennetaan siis siten, että aikaperiodit voidaan jakaa äärettömän pieniin periodeihin ja tutkitaan muun muassa satunnaiskulkuja. Toinen osio koostuu opetuspaketista, missä aiemmin esiteltyä teoriaa yksinkertaistetaan niin että sen opettaminen on mahdollista lukiotasolla. Opetuspaketin sisältöä on mahdollista hyödyntää lukion matematiikan tai yhteiskuntaopin kursseilla, tai ainerajat ylittävänä kokonaisuutena. Opetuspaketissa teoriaan on lisätty esimerkkejä ja aiheisiin liittyviä tehtäviä ratkaisuineen.