Browsing by Title

Kroniska luftvägsinfektioner är vanliga hos slaktsvin i Finland. Pleurit och pneumoni försämrar svinens tillväxt och orsakar ekonomiska förluster. Dessutom påverkar sjukdomar svinens välmående. I avhandlingens litteraturöversikt presenteras vilka luftvägssjukdomar som finns i Finland och i resten av världen, samt vilka riskfaktorer för kroniska luftvägsinfektioner som hittats utomlands. Undersökningens mål var att få reda på vilka faktorer som påverkar mängden pleuriter hos slaktsvin i Finland. Svingårdar delades upp i fall och kontroller enligt mängden pleuriter svinpartierna haft vid slakt. I forskningen deltog 34 svingårdar, varav 18 var fall och 16 var kontroller. Vid gårdsbesöken intervjuades producenten angående gårdens rutiner, hygien, sjukdomsskydd, ventilation och värmesystem. I fyra boxar i undersökningsavdelningen mättes temperatur, relativ luftfuktighet, ammoniak, luftströmning, väggens temperatur, vattenmängd ur nipplarna och luftvolym per svin. De 34 finska svingårdarna hade liknande värden gällande luftens egenskaper. Temperatur, relativ luftfuktighet och luftströmning låg inom de i litteraturen rekommenderade gränserna. Fallens ammoniakvärden (medeltal 8,6 ppm) var något högre än kontrollernas (medeltal 5,0 ppm). Fallens luftvolym (medeltal 3,6 m3/svin) var även något lägre än kontrollernas (medeltal 3,9 m3/svin). Betydelsen av resultaten kunde inte påvisas statistiskt på grund av den lilla sampelstorleken. I den statistiska analysen undersöktes faktorer i svinens omständigheter och deras korrelation med mängden pleurit vid slakt. Det framkom att ett bra sjukdomsskydd är en skyddande faktor (OR 0,16; p-värde 0,04). Till sjukdomsskyddet hörde bland annat lastrum, slaktbilschaufförens rutiner, sjukdomsspärr, handtvätt och tvätt av stövlar. Förekomsten av lastrum är en stark enskild skyddande faktor (OR 0,022; p-värde 0,03). Ett stort antal slaktsvin är en liten riskfaktor (OR 1,002; p-värde 0,03), vilket motsvarar utländska forskningars resultat, där ett stort antal svin varit en riskfaktor för kroniska luftvägsinfektioner. Integrerad svinproduktion är enligt utländska forskningar också en riskfaktor, eftersom dessa gårdar sällan fungerar enligt omgångsuppfödning, men i den här forskningen kunde ingen korrelation hittas. Svingårdarnas läge påverkade också resultatet. De gårdar som fanns i Egentliga Finland hade ungefär hälften så liten risk att höra till gårdar med mycket pleuriter jämfört med gårdar i Tavastland och i resten av Finland (OR 0,49; p-värde 0,027). Resultaten kan ha påverkats av att sampelstorleken var liten. Dessutom är sjukdomssituationen i Finland bra i förhållande till andra länder, vilket gör det svårare att upptäcka riskfaktorer. Även variationer i slakteriernas post mortem undersökning, de använda maskinerna och personerna som gjorde gårdsbesöken kan ha påverkat resultaten.

Background: Offspring of cancer survivors may be at risk for congenital anomalies due to the mutagenic therapies received by their parents. Our population-based cohort study aimed to investigate the risk for congenital anomalies in offspring of early-onset cancer survivors compared to offspring of their siblings. Methods: We identified hospital contacts due to congenital anomalies during the first two years of life in 6,862 offspring of cancer survivors and 35,690 offspring of siblings. Survivors were diagnosed between 1953 and 2004. Using the Finnish Cancer Registry, Central Population Register, and Hospital Discharge Register, we identified the study cohorts and congenital anomalies. Associations between congenital anomalies and cancer were evaluated using generalized linear regression modelling. All statistical tests were two-sided. Results: The ratio of congenital anomalies in offspring of cancer survivors (3.2%) was slightly, but nonsignificantly, elevated compared to that of offspring of siblings (2.7%) [prevalence ratio (PR) 1.07, 95% confidence interval (CI) 0.91-1.25, p=0.44]. When offspring of childhood and adolescent survivors (0-19 years at cancer diagnosis) were compared to siblings' offspring, the risk for congenital anomalies was nonsignificantly increased (PR 1.17, 95%CI 0.92-1.49, p=0.19). No such increase existed for offspring of young adult survivors (20-34 years at cancer diagnosis) compared with siblings' offspring (PR 1.01, 95%CI 0.83-1.23, p=0.94). Conclusion: In our study, we did not detect an overall elevated risk for congenital anomalies in offspring of survivors diagnosed in young adulthood. However, our results suggest that parental cancer may be associated with congenital anomalies in offspring of childhood and adolescent cancer survivors.

The aim of this study was to examine if eating Finnish cereals and oil seeds cause more health benefits or harm. Cadmium was considered as the chemical hazard and dietary fiber as the useful nutrient. In this study food consumptions, the heavy metal contents and exposures, fiber intake and the biggest safe doses for cereals and seeds were evaluated. DALYs (disability adjusted life years) were used to compare benefits and harms. Exposure was estimated using the statistical BIKE model. To date, no risk benefit analysis concerning cereal and seed consumption is known to have been done. A common method for risk benefit analysis has not yet been developed, but generally a stepwise approach is recommended. Of the foods examined, poppy and sunflower seeds contained the most cadmium, pumpkin seed the least. In the long term, the most consumed seed was sesame and the most consumed cereal was wheat. The greatest cadmium exposure was due to wheat consumption, and for nickel oat consumption. Wheat was clearly the biggest source of fiber. Low fiber intake resulted in more DALYs than cereals’ cadmium resulted in osteoporotic DALYs in 2012. Compared to the situation in 2012, significantly less DALYs were resulted in scenario where 232 g of whole grains per day are consumed. It is because in the scenario, DALYs caused by low fiber intake, which amount is much higher than cadmium DALYs, are not formed. Based on the results obtained, with bigger cereal consumption than in 2012, the health benefits outweigh the disadvantages, as the impact of reducing the DALYs due to low fiber intake is much more significant than the impact of the increase of cadmium DALYs caused by higher intake. In the future, it would be beneficial to have a more comprehensive study of the health effects of the foods examined. However, this requires a lot of information that was not available in this study.

Vakuutussopimuksen hinnoittelun tarkoituksena on löytää tasapaino vakuutuksenottajan ja -antajan välillä. Sen rakenne muodostuu karkeasti ottaen kolmesta osasta, joista suurin ja merkittävin osuus on riskimaksu, jolla tarkoitetaan maksettavan korvauksen odotusarvoa. Tässä maisterintutkielmassa riskimaksu määritetään credibility-teorian kahden tason hierarkkisen mallin avulla. Riskimaksu määritetään ensin yhden vakuutetun kohdalla nojautuen tämän yksittäisen vakuutetun vahinkohistoriaan. Tämän jälkeen riskimaksu määritetään samanaikaisesti kahdelle tai useammalle vakuutetulle, jotka muodostavat joukon, jossa nämä vakuutetut ovat samankaltaisesti vakuutettu. Tätä joukkoa kutsutaan heterogeeniseksi vakuutuskannaksi. Credibility-teoriassa riskimaksu määritetään siten, että selvitetään estimaattori, joka yhdistää yksittäisen vakuutetun oman vahinkohistorian ja sen tiedon, että tämä vakuutettu kuuluu johonkin tiettyyn vakuutuskantaan. Tämä estimaattori saadaan siten, että löydetään reaalilukuiset arvot painottamaan näitä kahta ominaisuutta. Vakuutustiedot sisältävät usein hierarkkisen rakenteen. Tasot kuvaavat epävarmuuden jakautumista vakuutustiedoissa eli mallin satunnaismuuttujien jakaumassa. Kahden tason hierarkkisessa mallissa kahden satunnaismuuttujan jakaumassa on epävarmuutta, kun mallin satunnaismuuttujat muodostavat mallin rakenteessa tietyn järjestyksen eli hierarkian. Kahden tason hierarkkisessa mallissa riskimaksu määritetään selvittämällä sitä vastaava estimaattori Hilbertin avaruuteen liittyvän teorian avulla. Riskimaksun selvittäminen kahden tason hierarkkisen mallin avulla on tämän maisterintutkielman keskeisin tavoite, kun tutkitaan vakuutetun kohdalla tasan yhtä vahinkohavaintoa tämän vakuutetun vahinkohistoriassa. Credibility-teorian avulla selvitettyä riskimaksua vastaavaa estimaattoria kutsutaan credibility-estimaattoriksi, jonka antamaa tulosta kutsutaan credibility-maksuksi. Credibility-maksu on siten credibility-teorian avulla määritetty riskimaksu. Credibility-teorian osalta esitetään malliin liittyviä parametreja ja erilaisia esimerkkitehtäviä sekä -kuvia.

Euroopan unionin yhteinen lainsäädäntö edellyttää luomutarkastusten kohdentamista kohonneen riskin toimijoille. Riskiperusteisessa luomuvalvonnassa valvonnan resurssit pyritään kohdentamaan niille toimijoille, joilla laskennallinen riski luomutuotantoehtojen noudattamatta jättämiselle on suurin. Toimivan riskinarvioinnin edellytys on toimiva riskinarviointijärjestelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa korkean riskin toimijat sekä arvioida mahdollisen toteutuneen riskin seuraukset. Tutkimuksessani arvioin Suomessa käytössä olevan riskinarviointilomakkeen toimivuutta ja sillä vuonna 2016 saatuja tuloksia. Mitä riskinarviointilomake kertoo suomalaisista luomutiloista ja kuinka hyvin sen antamat tulokset nostavat esille kohonneen riskin toimijat? Tutkimusaineistoni koostui yhden luomutarkastajan vuonna 2016 luomutarkastuksilla täyttämistä riskinarviointilomakkeista sekä koko vuoden 2016 kaikista kokonaisriskipisteistä ELY-keskuksittain. Tarkastelin tilastollisella ristiintaulukoinnilla, kuinka hyvin arvioidut riskipistekertymät ennakoivat sitä, että tarkastuskäynnillä todella havaitaan poikkeamia tuotantoehdoista. Lomakkeella saadut tulokset nostavat esille pääosin samoja seikkoja, jotka on aiemmissa tutkimuksissa havaittu riskiä kasvattaviksi tekijöiksi. Näitä ovat esimerkiksi suuri tilakoko ja tuotannon monipuolisuus. Hypoteesini oli, että korkea kokonaisriskipistemäärä ennustaisi havaittuja poikkeamia tarkastuksella, mikä pitikin paikkansa tiloilla, joilla pistekertymä oli hyvin suuri. Toisen hypoteesini mukaan tilan aiemmat poikkeamat ennustaisivat poikkeamia myös nykyisellä tarkastuksella. Poikkeaman todennäköisyys oli kuitenkin aiemmista poikkeamista riippumatta kaikissa tapauksissa sama. Tarkastelin myös riskinarviointilomakkeen eri osa-alueiden vaikutusta havaittuun poikkeamaan. Analyysin perusteella mikään osa-alue ei noussut esille poikkeamaa ennustavana. Euroopan maiden yhteinen riskinarviointijärjestelmä edellyttää määrätietoista sekä yhteisen tiedonkeruujärjestelmän, että kerätyn tiedon analysointi- ja arviointijärjestelmän kehittämistä. Lisäksi keskeisiä termejä olisi selvennettävä ja luotava selkeät, yhteiset kriteerit sääntöjenvastaisuuksien luokittelulle. Suomessa käytössä olevaa riskinarviointilomaketta tulisi selkiyttää ja luoda sähköiselle lomakkeelle soveltuva, yksinkertaisempi versio.

Riskin mittaaminen on sijoittajille, vakuutusyhtiöille ja viranomaisille tärkeää. Riskin mittaaminen, vaikka tuottojakauma tai tulevien korvaustapahtumien jakakauma olisikin tiedossa, on haastavaa, mutta samalla tärkeää. Sijoitusmaailmassa yleisesti käytetään varianssia riskin mittamisessa. Vakuutusyhtiöiden viranomaisvaatimuksissa käytetään rinnakkain kahta eri riskimittaa eli sekä niin sanottua VaR(Value at Risk)-mittaa että ES(Expected Shortfall)-mittaa, jotka molemmat voidaan nähdä saman RVaR(Range Value at Risk)-mitan erikoistapauksina. Riskimitalla olisi toivottavaa olla tiettyjä ominaisuuksia, jotta sen soveltaminen tunnettujen talousteorioiden näkökulmasta olisi mielekästä. Jotta riskimittaa voidaan kutsua rahoitusriskimitaksi, sen tulisi olla monotoninen ja toteuttaa kassainvarianssiominaisuus. Jotta taas riskimitta olisi koherentti sen tulisi näiden lisäksi olla positiivisesti homogeninen ja subadditiivinen. Varianssi ei täytä edes rahoitusriskimitalta vaadittuja ominaisuuksia ja edellämainituista vain ES-mitta on koherentti. Rahoitusriskimitan on siis mitattava suuremmasta riskistä suuremman tappion ja riskittömällä sijoituksella ei saisi olla vaikutusta riskiin. Koherentti mitta takaa näiden lisäksi, että sijoitetulla summalla ei ole vaikutusta riskiin ja toisaalta hajautuksesta voi olla hyötyä, muttei haittaa. Näitä kaikkia ominaisuuksia pidetään yleisesti toivottavina. Työn keskiössä on RVaR-mitta, joka ei toteuta koherentilta mitalta haluttua subadditiivisuusominaisuutta. Osoitetaan kuitenkin, että toimijoiden RVaR-mitoista yhdistetyllä RVaR-mitalla on erityinen subadiitiivinen yhteys. Lisäksi tarkastellaan RVaR-mittaa sekä kilpailullisen riskinjaon että toimijoiden yhteistyössä toteuttaman riskinjaon näkökulmista. Ensimmäinen mainituista on tasapainoteoreettinen näkökulma, jossa jokainen toimija pyrkii minimoimaan omia tappioitaan ja jälkimmäinen Pareto-optimaalinen näkökulma, jossa esimerkiksi konserni jakaa tytäryhtiöidensä riskiä optimaalisella tavalla. Lopulta näytetään, että tietyin edellytyksin tasapainoallokaatio on olemassa ja se on tällöin myös Pareto-optimaalinen. Riskimittojen tarkastelua jatketaan salkunvalintaongelman sovelluksella. Esimerkissä tarkastellaan kolmen riskillisen arvopaperin yhden periodin markkinoita, joilta valitaan kaksi salkkua - toinen yleisesti tunnetun arvopapreiden hinnoittelumallin eli niin sanotun CAP-mallin mukainen varianssin minimoiva salkku sekä kilpaileva salkku. Esimerkki osoittaa varianssin heikon kohdan symmetrisenä riskimittana, joka rankaisee myös suuremmista tuottoarvoista.

Riskisijoituksilla tarkoitetaan riskillistä omaisuutta, eli omaisuutta, jonka tulevaisuuden arvoa ei tiedetä varmasti. Kaikki omaisuus joka ei ole riskitöntä omaisuutta on riskillistä omaisuutta. Riskillisestä omaisuudesta puhuttaessa puhumme yksinkertaisuuden vuoksi osakkeista. Osakkeiden hinnat voivat nousta tai laskea nykyisestä arvosta ja osakkeiden tulevia hintoja mallinnamme erilaisten mahdollisten skenaarioiden avulla. Osakekurssien dynamiikkaa voidaan tarkastella tuoton avulla. Koska osakkeen tuleva arvo on epävarma, myös tuotto on epävarma. Osakkeen tuotto koostuu osakkeen myyntivoitosta tai -tappiosta ja osakkeen mahdollisesti maksamasta osingosta. Odotetun tuoton voimme laskea aiempien periodien keskimääräisen tuoton avulla. Binomipuumalli on osakkeiden hintojen malli, joka on määritelty olettaen että osakkeen hinta voi tulevaiuudessa vain joko nousta tai laskea, ja että riskittömän investoinnin yhden periodin tuotto on sama jokaisella periodilla. Binomipuu siis esittää kaikki osakkeen tulevien hintojen skenaariot. Osakkeiden tulevia hintoja halutaan usein verrata riskittömien investointien tuottoon, ja tämä onnistuu tarkastelemalla riskineutraalia todennäköisyyttä, eli toden\-näköi\-syyttä jolla osakkeiden odotettu tuotto on sama kuin riskittömien investointien tuotto. Riskineutraali todennäköisyys on matemaattinen objekti, joka voi poiketa markkinoiden todellisesta tulevien hintojen todennäköisyydestä. Riskineutraaliin todennäköisyyteen viitataan myös martingaalitodennäköisyytenä. Binomipuumalli laajennetaan trinomipuumalliin, joka on binomipuuta vastaava malli, mutta osakkeen tulevalla hinnalla on kahden sijaan kolme vaihtoehtoa. Hinnan nousun ja laskun lisäksi on näiden välillä oleva vaihtoehto, joka usein on neutraali, eli osakkeen hinta pysyy ennallaan. Kaikissa aiemmin esitellyissä malleissa aika on diskreetti, mutta lopuksi perehdytään vielä jatkuvan ajan malliin. Malleissa joissa on diskreetti aika on joitain rajoitteita, näistä rajoitteista pyritään pääsemään eroon siirtymällä jatkuvaan aikaan. Binomipuumallia laajennetaan siis siten, että aikaperiodit voidaan jakaa äärettömän pieniin periodeihin ja tutkitaan muun muassa satunnaiskulkuja. Toinen osio koostuu opetuspaketista, missä aiemmin esiteltyä teoriaa yksinkertaistetaan niin että sen opettaminen on mahdollista lukiotasolla. Opetuspaketin sisältöä on mahdollista hyödyntää lukion matematiikan tai yhteiskuntaopin kursseilla, tai ainerajat ylittävänä kokonaisuutena. Opetuspaketissa teoriaan on lisätty esimerkkejä ja aiheisiin liittyviä tehtäviä ratkaisuineen.

Maatalousyritysten toimintaan vaikuttavilla riskeillä on kaksi merkittävää lähdettä: tuotannon epävarmuus sekä tuottajahintojen vaihtelu. Sään ja biologisten viiveiden kaltaisten hallitsemattomien elementtien takia maatalousyritysten tuotoksen määrä ja laatu vaihtelevat. Tuotantopanosten ja lopputuotteiden markkinahintojen muutokset sekä valuuttakurssien vaihtelut taas aiheuttavat yrityksille merkittäviä hinta- ja markkinariskejä. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, millainen peltokasvien tuotantoyhdistelmä on lyhyellä aikavälillä riskitehokas. Lisäksi pyrkimyksenä oli selvittää, miten maatalousyritys voi vaikuttaa peltokasvien tuotannon odotettuihin katetuottoihin suhteessa näiden vaihtelusta aiheutuviin riskeihin muuttamalla tuotantoyhdistelmäänsä ja monipuolistamalla tuotantoaan. Tuotannon monipuolistamisen on yksi keino, jolla maatalousyritys voi sopeutua epävarmuuteen ja toimintaympäristön muutoksiin. Tuotannon monipuolistamisen avulla tulisi pyrkiä löytämään riskitehokkaat yhdistelmät, joiden odotetut tuotot ovat korkeimmat suhteessa niiden vaihtelusta aiheutuviin riskeihin. Maatalousyrityksen tavoitteena on lyhyellä aikavälillä pyrkiä maksimoimaan peltokasvien tuotannon epävarmojen katetuottojen odotettu hyöty. Yritys voi pyrkiä saavuttamaan tavoitteensa muuttamalla tuotannossaan olevaa peltokasviportfoliota. Tutkimustulosten perusteella tuotantoa monipuolistamalla maatalousyrityksen on mahdollista vähentää katetuottojen vaihtelua lyhyellä aikavälillä. Palkoviljojen ja öljykasvien tuotannon viljoja korkeampien maataloustukien sekä palkoviljojen typpijälkivaikutuksen huomioiminen lisäsivät kasvien katetuottoja ja paransivat niiden kilpailukykyä viljojen suhteen. Lisätuen maksaminen onkin tarpeen myös tulevaisuudessa, mikäli öljykasveja ja palkoviljoja halutaan lisätä maatalousyritysten viljelykiertoon. Kun öljykasveille ja palkoviljoille maksettavat lisätuet ja palkoviljojen typpijälkivaikutus otetaan huomioon, maatalousyritysten on kannattavaa pyrkiä alentamaan katetuottojen vaihtelua tuotantoaan monipuolistamalla lyhyellä aikavälillä. AB-tukialueella vaatimuksena on kuitenkin, että nykyisellä viherryttämistuen tasolla yrityksellä on tukioikeuksia yli 14 %:lle sen kokonaispinta-alasta, mikäli tuen ehtojen täyttämisestä ei aiheudu muita kustannuksia. Muussa tapauksessa AB-tukialueella sijaitsevan maatalousyrityksen kannattaisi lyhyellä aikavälillä erikoistua kaksitahoisen ohran tuotantoon. Tulosten perusteella maatalousyrityksen odotettua hyötyä maksimoiva tuotantoyhdistelmä on sama riippumatta maatalousyrittäjän riskin karttamisen tasosta. Tämä voi osaltaan johtua siitä, että maatalousyrityksillä on paljon varallisuutta verrattuna katetuottojen vaihteluun, jolloin yritysten tulisi kyetä kantamaan vaihtelusta aiheutuvat riskit. Maatalousyritysten heikon kannattavuuden takia katetuottojen alentuminen saattaa kuitenkin heikentää maksuvalmiutta, mikä osaltaan aiheuttaa haasteita yritystoiminnan jatkuvuudelle.

The aim of this thesis is to study the normality of Finnish privately owned timberland returns and assess the risk level under value-at-risk and conditional value-at-risk frameworks. The motivation behind the normality assumption of timberland returns is that modern portfolio theory requires the asset returns to follow a normal distribution. If the chosen assets do not follow this assumption, the modern portfolio theory is not a valid framework for the analysis. In addition, the modern portfolio theory uses variance as a risk measure, which does not consider the skewness or excess kurtosis of the asset returns. Hence, we study the return of Finnish timberland assets under value-at-risk and conditional value at-risk frameworks. The theoretical framework is based on four different value-at-risk and conditional value-at-risk estimation methods: historical, Gaussian, modified and extreme value theory based. The chosen timeframe is from January 1995 to December 2018 and the data is for six different roundwoods: logs and pulpwood of Birch, Spruce and Pine. The main finding is that the Finnish privately owned timberland returns are non-normally distributed. This is, because the return series exhibit excess kurtosis and skewness. In addition, different value-at-risk and conditional value-at-risk estimation methods give differing results due to the non-normality. Value-at-risk and conditional value-at-risk illustrate the risk of the Finnish privately owned timberland better than variance. In conclusion, the risk of the Finnish privately owned timberland is still moderate, but the normal distribution underestimates it.

Tutkielmassa tarkastellaan Viking Lineen liitettyjä sosiaalisia representaatioita yritysmielikuvien ja yritysvastuullisuuskäsitysten kautta. Tutkielman teoreettinen näkökulma on sosiaalipsykologinen, koska yritysmielikuvia ja vastuullisuustulkintoja lähestytään sosiaalisten representaatioiden teorian viitekehyksestä. Sosiaalisten representaatioiden teorian avulla ihmiset tekevät yhdessä uusista asioista itselleen ymmärrettävämpiä ankkuroimalla ne johonkin itselleen jo tuttuun asiaan ja käsittämällä asiaa siten arkiajattelun kautta. Sosiaalisia representaatioita muodostetaan etenkin sellaisista sosiaalisesti relevanteista asioista, joilla on jokin tarkoitus tai merkitys ihmisten elämässä. Teorian luonut Serge Moscovici määritteli sosiaaliset representaatiot arvojen, ideoiden ja käytäntöjen järjestelmäksi, jolla on kaksi erilaista toimintamuotoa. Ensinnäkin sosiaaliset representaatiot luovat järjestystä, jonka avulla mahdollistuu yksilöiden orientoituminen sosiaaliseen ja materiaaliseen maailmaan. Toisaalta sosiaaliset representaatiot mahdollistavat yhteisön jäsenten keskinäisen kommunikaation tarjoamalla koodistot sosiaalisen vaihdon luokitteluun ja nimeämiseen. Tutkielman aihe liittyy ajankohtaiseen tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun yritysmielikuvista ja ennen kaikkea yritysvastuullisuudesta. Yritysvastuullisuuden voidaan sanoa olevan 2010- luvun trendi, joka ei osoita hiipumisen merkkejä, vaan päinvastoin, yritysvastuullisuudesta on tulossa kiinteä osa yritysten luontaisia ja arkipäiväisiä toimintatapoja. Yritysvastuullisuuden voidaan katsoa koostuvan kolmesta päävastuusta: ympäristövastuusta, sosiaalisesta vastuusta ja taloudellisesta vastuusta. Näiden päävastuiden alle sijoittuu puolestaan satoja pienempiä vastuullisuuden osa-alueita konkreettisine vastuullisuustekoineen. Vastuullisesti toimimalla yritykset voivat saavuttaa esimerkiksi sitoutuneita asiakkaita, vahvistaa brändi- ja markkina-arvoa sekä saavuttaa taloudellista lisäarvoa yritykselle. Asiakkaat näkevät yritysvastuullisuuden enenevissä määrin erottautumistekijäksi yritysten välillä haluten mahdollisuuksien mukaan käyttää vastuullisesti toimivien yritysten tuotteita ja palveluita. Viking Line toteuttaa vastuullisuutta monipuolisesti aina itse suunnittelemistaan maailman ilmastoviisaimmiksi kutsutuista uusista risteilyaluksista, ruokahävikin minimoimiseen ja opiskelijoiden työharjoittelun mahdollistamiseen. Tutkielman aineistona käytettiin kymmenen (10) Viking Linen risteilymatkustajan haastattelua. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina strukturoidun haastattelulomakkeen avulla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla ja analyysi pyrki vastaamaan tutkimuskysymyksien kautta siihen, mihin Viking Line ankkuroidaan, miten Viking Line objektivoidaan ja tekevätkö ihmiset Viking Linea ymmärrettäväksi myös vastuullisuuden kautta. Tutkielman tulosten mukaan Viking Line näyttäytyy risteilyasiakkaille ennen kaikkea tuttuna ja turvallisena toimijana risteilymatkustamisen kontekstista. Turvallisuus näyttäytyy turvallisien alusten ja ammattitaitoisen merenkulun sekä avoimen viestinnän kautta. Näin ollen turvallisuuden voidaan katsoa kuuluvan osaltaan yritysvastuullisuuteen. Sen sijaan analyysistä nousi esiin se kiinnostava seikka, että risteilyasiakkaat eivät juurikaan olleet tietoisia Viking Linen tekemistä monipuolisista vastuullisuusteoista. Tunnistamalla risteilyasiakkaiden tarpeet ja odotukset vastuullisuusviestintään liittyen, yrityksen on mahdollista kehittää esimerkiksi markkinointiviestintäänsä, sillä strategisen vastuullisuusviestinnän avulla yrityksen on mahdollista parantaa markkina-arvoaan entisestään ja samalla saavuttaa taloudellista lisäarvoa.