Browsing by Title

Objectives: Cholangitis and bile lakes are incompletely understood complications after portoen-terostomy (PE). We investigated relationships between recurrent cholangitis, bile lakes, and clinical outcomes as well as surgical management of bile lakes. Methods: In this retrospective observational single institution study medical records and imag-ing studies of all patients who had undergone PE for biliary atresia during 1987 to 2016 (N=61) were reviewed. We related occurrence of cholangitis episodes with the presence of in-trahepatic bile lakes, patient characteristics, and PE outcomes. Risk factors for recurrent cholan-gitis and bile lakes, and management of bile lakes were analyzed. Results: Despite routine antibiotic prophylaxis median of 3.0 cholangitis episodes (0.75 epi-sodes/year) occurred in 48 (79%) patients. Intrahepatic bile lakes were discovered in 8 (13%) patients by 16 months after PE. Overall, 54% had survived with their native liver at median age of 7.3 years and 28 (46%) patients had >1 cholangitis episodes/year. Number and frequency of cholangitis episodes were >5 times higher among patients with bile lakes (P<0.001). Six pa-tients underwent Roux-en-Y bile lake- jejunostomy, resulting in regression/disappearance of bile lakes and normalization of serum bilirubin in 5 with reduction of median yearly cholangitis rate from 8.8 to 1.1 (P=0.028) and native liver survival of 6.3 (range, 1.3–17) years after the operation. Conclusions: Bile lakes are a significant risk factor for recurrent cholangitis after PE and effi-ciently treated by operative intestinal drainage providing prolonged jaundice-free native liver survival. Bile lakes should be actively screened among patients presenting with recurrent chol-angitis after PE. (248 words)

Näthandeln är ett växande fenomen i vårt konsumtionssamhälle. Bilhandeln vars traditionella tillvägagångssätt varit att ingå köpeavtal i en fysisk bilaffär mellan en näringsidkare och konsument, har gjort sig synlig i näthandeln. Att sälja bilar på Internet är inte i sig något nytt fenomen då privata personer redan under en längre tid sålt bilar sinsemellan i diverse elektroniska handelsplatser. Begreppet bilnäthandel innebär att en näringsidkare marknadsför och säljer bilar på distans till konsumenter och där parterna ingår ett distansförsäljningsavtal. Bestämmelserna om distansförsäljning stadgas i Konsumentskyddslagens (38/1978) 6 kapitel. Avhandlingens huvudsakliga frågeställning gäller att överse hela processen för distansförsäljning av bilar. Den konkreta frågeställningen lyder att på vilket sätt regleras bilnäthandeln enligt gällande finsk rätt. Jag önskar kunna klargöra bilnäthandels processen i syn av inhemska rättsreglerna. För att kunna svara på frågeställningen ska jag tolka och granska den gällande lagstiftningen som ansluter sig till distansförsäljning, förarbeten till lagarna, regeringspropositionerna och de samhörande direktiven, men även ett avgörande av Högsta domstolen och ett par avgöranden av Konsumenttvistenämnden. Som stöd till den huvudsakliga frågeställningen har jag även lyft fram tre stödande forskningsfrågor vilka hjälper till att finna möjliga missförhållanden kring distansförsäljning. Den första frågeställningen lyder ifall bilarnas näthandel alltid ska och bör tolkas som ett distansförsäljningsavtal enligt Konsumentskyddslagens 6:7. Vid den andra frågeställningen ska jag undersöka kravet på personlig prägel enligt Konsumentskyddslagens 6:16 punkt 3. Här dryftar jag tankar kring fall där konsumenten mister sin lagenliga ångerrätt då bilen tillverkas enligt konsumentens krav eller ändras på ett sätt där bilen motsvarar konsumentens individuella behov. Den tredje frågeställningen gäller konsumentens ansvar över mottagna varor enligt Konsumentskyddslagens 6:18. Här granskar jag bl.a. ifall provkörning av bil ska tolkas som användning eller provning av vara. Forskningsmetoden är rättsdogmatisk.

Tässä tutkielmassa perehdytään Sarah Coakleyn trinitaariseen teologiaan perustuvaan teoriaan sukupuolesta. Coakley sisällyttää teoriaansa myös feministiteologian ja sekulaarin sukupuoliteorian kontribuutioita, mutta alistaa ne Hengen ohjaukselle. Tutkielman tulokulma määrittyy Coakleyn lähtökohdasta, jonka mukaan immanentin Triniteetin täydellinen suhde implikoi luomisen ja ihmisen jumalankuvallisuuden perusteella ristiriitaa sukupuolen binaarisen ymmärtämisen kanssa. Tutkimustehtävänä onkin kysyä, miten ja mitä on Coakleyn mukaan mahdollista tietää Triniteetin ontologiasta ja miksi tämä tieto muuttaa binaarisen sukupuolen liukuvaksi. Lisäksi kysytään, mitä sukupuolen trinitaarinen transformaatio tarkoittaa käytännössä ja miten se suhteutuu Coakleyn säilyttämään sukupuolen kakseuteen. Tutkielman teoriatausta pohjautuu trinitaarisen teologian elpymiseen ja etenkin sosiaalisen mallintamisen suosioon. Coakley itse palaa trinitaarisen opinmuodostuksen alkuaikoihin ja kirkkoisien laiminlyötyihin teksteihin. Näistä hän löytää lineearisen Triniteetin mallin rinnalta inkorporatiivisen mallin. Se päätyi Coakleyn mukaan marginaaliin, koska muun muassa ihmisen vastaus trinitaariseen ekstaattisuuteen kytkeytyy läheisesti sukupuoleen ja seksuaalisuuteen. Kuitenkin juuri halu, niin jumalallisen kuin inhimillisenkin on – platonismin periaatteita kristillistäen – Coakleyn mukaan tie sukupuolen trinitaariseen ymmärtämiseen. Päälähteenä käytetään Coakleyn teosta God, Sexuality and the Self: An Essay ‘On the Trinity’ (2013). Muita lähteitä ovat Powers and Submissions: Spirituality, Philosophy, and Gender (2002) ja The New Asceticism: Sexuality, Gender and the Quest for God (2015). Lisäksi hyödynnetään Coakleyn useita artikkeleita. Tutkimusmetodina käytetään systemaattista analyysiä, jolloin tuotetaan rekonstruoiva, teksti-immanentti esitys Coakleyn ajattelusta. Johtopäätöksinä todetaan, että Coakleyn fundamentti, oikeanlainen askeettinen kontemplatiivinen rukous, johtaa mystisen teologian tradition mukaisesti ”ymmärryksen horjumisen” kautta aitoon tietoon Jumalasta. Armoperusteista kontemplaatiota luonnehtiikin rukoilijan täydellinen riippuvuus Jumalasta, ja sen avulla trinitaarinen ontologia avautuu persoonien radikaalina tasa-arvoisuutena, joita Henki primaarisena yhdistää ja erottaa. Siksi Henki myös sukupuolen kohdalla sekä ”yhdistää” ja johtaa inklusiiviseen sekä ”läpäisevään” tasa-arvoon että säilyttää sukupuolieron. Coakleyn ajattelun strukturaalisiin prinsiippeihin kuuluu Hengen aloitteellisuus ja aktiivisuus niin jumalallisella kuin inhimillisellä tasolla, joiden infiniittinen ero ei kuitenkaan sekoitu. Hämäryyttä sen sijaan jää Coakleyn ”aidon ortodoksian” ja hierarkian merkityksiin. Coakleyn teoria ei asemoidu sosiaalisen Triniteetin malleihin, koska siinä Triniteetiä ei sinänsä imitoida. Coakley ei hävitä feminiinisen ja maskuliinisen kategorioita, mutta niiden määrittely jää avoimeksi. Siten trinitaarinen liukuminen kategorioiden välillä mahdollistaa sekä feminismin ensimmäisen että kolmannen aallon tavoitteiden yhtäaikaisen tavoittelun, Hengessä. Langenneen halun vaikutuksesta feminiinistä kategoriaa on sorrettu patriarkaalisilla, binaarisilla representaatioilla, mistä on seurannut naisten ja toisen alistamista. Patriarkalismin otteesta onkin vapauduttava Hengen avulla. Kontemplatiivisessa nousussa sukupuoli vapautuu binaarisuudesta, sosiaalisten stereotypioiden kahleesta. Tällöin lunastetut sukupuoliset kategoriat säilyvät, mutta liikkuminen niiden välillä on trinitaarisen halun mukaisesti muuttuvaa. Henki – ei kolmantena vaan ensimmäisenä – ”täydellistää” sukupuolen siten, että binaarisuus transformoituu trinitaariseksi.

Clostridium difficile infection (CDI) is a microbiota-related disease. Typically, antibiotic-induced perturbation of gut microbiota precedes the infection, while a healthy gut microbiota provides protection, i.e. colonization resistance, against it. Furthermore, in the case of recurrent CDI that is not resolved by antibiotics, restoring the gut microbiota with a fecal microbiota transplantation (FMT) is among the few treatment options that really work. Although FMT is effective in the treatment of CDI, the factors behind treatment success remain unclear. Both, the key species and the functions that are necessary to restore the healthy microbiota and eradicate C. difficile, are a matter of speculation. This study was based on the hypothesis that the adherence of some commensal bacteria to the gut epithelial cells could play a role in eradicating C. difficile by competing for epithelial binding with it. Furthermore, the isolation of those bacteria from the donor feces would enable more detailed mechanistic studies and development of a bacterial product for the treatment of CDI in the future. As a pre-selection step, bacterial adhesion to Caco-2 cells was utilized to isolate and cultivate epithelium-adherent bacteria from the donor feces. Microbiota composition of fecal sample, and the adhered and cultured sub-populations thereof, was determined by partial 16S rDNA amplicon sequencing using MiSeq method. The pre-selection approach was successful, since the obtained populations were different, both after the adhesion and cultivation, as compared to the original fecal sample. In addition, most obtained pure isolates adhered well to enterocytes. The ability of fecal bacteria to compete with C. difficile for binding to gut epithelial cells in vitro was also studied. Isolated bacteria from Caco-2-adhered populations were applied in competition and exclusion assays with C. difficile as purified or multi-species cultures, and reduction in C. difficile binding was observed due to the certain bacteria or bacterial populations. These assays still need developing and the results must be confirmed with more repetitions. However, the results are promising and a useful ground for future work in developing bacteriotherapeutic formulations for the treatment of CDI.

Tässä pro gradu -tutkielmassa käsitellään binomijakauman luottamusjoukkojen analysointimenetelmiä laajentaen niitä multinomijakauman luottamusjoukkojen tarkasteluun. Tutkielman tarkoituksena on vertailla valikoituja binomi- ja multinomijakaumien luottamusjoukkoja sekä binomijakauman luottamusjoukkojen vertailukriteereitä yleistäen niitä multinomijakauman luottamusjoukoille soveltuvin osin. Luottamusjoukkojen määrittelyssä on käytetty frekventististä päättelyä. Vertailuun valikoitujen vakiintuneiden binomijakauman luottamusjoukkojen lisäksi tyossä määritellään kaksi muuta luottamusjoukkoa. Näitä luottamusjoukkoja vertaillaan kahdeksan esitellyn vertailukriteerin perusteella. Luottamusjoukkojen tutkimisessa erityisesti peittotodennäköisyys osoittautuu hyödylliseksi menetelmäksi. Multinomijakauman luottamusjoukkoja esitellään kolme yleisesti käytössä olevaa sekä yksi vertailuun kehitetty luottamusjoukko. Multinomijakauman luottamusjoukoille yleistetään peittotodennäköisyys, jonka avulla luottamusjoukkoja analysoidaan. Esiteltyjä luottamusjoukkoja vertaillaan yhden yleistetyn kriteerin avulla. Tuloksina käydään läpi esitellyt luottamusjoukot, sekä arvioidaan niiden soveltuvuutta erilaisiin tutkimustilanteisiin pienillä havaintomäärillä. Luottamusjoukkojen peittotodennäköisyyden avulla joukkojen erilaiset ominaisuudet erottuvat selkeästi. Arvioidut vertailukriteerit yleistyvät multinomijakauman luottamusjoukoille pääosin hyvin.

Proteesien, implanttien ja keinonivelten tarve on lisääntynyt viime vuosina niin humaani- kuin eläinlääketieteessäkin. Infektion ohella yleisin komplikaatio humaanilääketieteessä on proteesin ja implantin mekaaninen irtoaminen leikkauksen jälkeen. Aseptinen irtoaminen ei välttämättä aiheuta potilaalle oireita, mutta epästabiili implantti aiheuttaa kulumia luukudokseen. Voimakkaat syöpymät ja kulumat vaikeuttavat uusintaleikkauksen onnistumista ja vaativat usein onnistuakseen kalliita erikoisproteeseja ja –tekniikoita. Mekaaninen irtoaminen on yleistä erityisesti fyysisesti aktiivisilla potilailla sekä lapsilla. Implantin kiinnittymistä luuhun voidaan nopeuttaa erilaisilla pinnoitteilla ja siirrännäisillä. Bioaktiivinen lasi on Suomessa, Åbo Akademissa valmistettu keinotekoinen materiaali, joka muodostaa implantin ja kudoksen välille voimakkaan sidoksen. Tässä työssä tutkittiin, nopeuttaako bioaktiivinen lasi reisiluuhun asennetun segmentaaliproteesin kiinnittymistä. Segmentaaliproteesit asennettiin kahdeksalle (8 kpl) koiralle molempiin reisiluihin. Implanttien toinen pää pinnoitettiin bioaktiivisella lasilla ja toisessa päässä oli tehdasvalmisteisesti titaanipinnoite. Pinnoitettu pää asennettiin satunnaisesti kiertävässä järjestyksessä reisiluun ala- tai yläpäähän. Ydinontelo täytettiin bioaktiivisen lasin ja kaupallisen luusiirrännäisen seoksella ja kontrolliryhmässä kaupallisella luusiirrännäisellä yksinään. Implantin ja luun välisiä histologisia muutoksia tutkittiin histomorfometrialla. Histomorfometria on yleinen tutkimusmetodi niin kliinisessä kuin tutkimustyössä. Sen avulla voidaan diagnosoida mm. osteoporoosia, osteomalasiaa ja munuaisten osteodystrofiaa. Tutkimusta varten tarvitaan luubiopsia, josta valmistetaan histologiset leikkeet. Leikkeet analysoidaan mikroskoopilla tarkoitukseen soveltuvan laskentataulukon lävitse tai kuvankäsittelyohjelmalla. Histomorfometrian avulla voidaan määrittää mm. luun mikroarkkitehtuuria, fysiologiaa, resorptioastetta ja hohkaluun määrää. Tutkimuksessa histologiset leikkeet valmistettiin kolmesta eri tasosta, joita analysoitiin valomikroskooppikuvista kuvankäsittelyohjelman avulla. Leikkeistä määritettiin sekä ydinontelossa että implantin urissa olevan uudisluun ja bioaktiivisen lasin määrä. Lisäksi määritettiin affiniteetti-indeksi uudisluun ja implantin sekä uudisluun ja bioaktiivisen lasin väliselle kontaktille. Histomorfometriatulosten tilastollisessa analysoinnissa ei havaittu merkitsevää eroa käytetyn pinnoitteen ja siirrännäisen välillä. Titaanipinnoitteisten implanttien affiniteetti-indeksi luukontaktille sekä luun määrä implantin urissa oli selvästi suurempi kuin bioaktiivisella lasilla pinnoitettujen implanttien. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että bioaktiivinen lasipinnoite ei parantanut proteesin kiinnittymistä luuhun, mutta osittaisena luusiirteen korvaajana bioaktiivinen lasi voi toimia.

Compared to many other countries, Salmonella prevalence in finnish poultry, bovines and pigs are at a low level. This low level has been obtained because of the national salmonella control programme. However, Salmonella still occur in feeds and at broiler farms in Finland and EU. Bioactive glass (Bioglass) could be a potential feed additive for preventing Salmonella in poultry since many new feed additives have got EU ac-ceptance. Bioactive glasses have been found bactericidic when used in dentistry and artificial tissue technology as implant material. The aim of this thesis was to study if and how bioglass effects Salmonella enterica bacteria in chicken feed and gut contents. Further, the purpose was to determine if bioglass can reduce the amount of Salmonella in the sample matrixes using the spread plate method. Six strains of Salmonella enter-ica from Hambi culture collection (HAMBI 1111, 1112, 1306, 1513, 2317 ja 2331) was added to the matrixes. Commercial XLD medium was used to determine the amount of Sal-monella in each time point of the test. 0 - 10 % of bioglass was tested for bactericidic effects. The ability of bioglass to inhibit the growth of Salmonella was attempted to demonstrate with transmission electron microscopy and using gram staining and light microscopy. The results indicate that the bactericidic effects of bioglass work in the sample matrix-es nearly as well as in liquids. The added amount of Salmonella was significantly re-duced with the higher concentrations of bioglass. Lower levels of bioglass did not show bactericidic effects or the inhibition of the growth of Salmonella was minor. The bacte-ricidic effect is thought to be based on the rise of pH and the adherence to bacterial cell wall. TEM imagines illustrated the attachment of the bioglass particles to degrad-ing cells of Salmonella Typhimurium (HAMBI 1112). Bioglass could be a potential feed additive for the prevention of Salmonella in broilers.

In order to achieve carbon neutrality and slow down climate change, it is necessary not only to curb greenhouse gas emissions but also to remove carbon from the atmosphere. In agricultural sector, adding biochars to soils has proven to be one of the most effective methods to sequester carbon. Using biochars in urban planting soils could be simple and effective way to create carbon sinks also in urban environment. Wood based biochars are already available in the market and their viability as soil amendment is supported by an extensive body of research. Despite large evidence from agricultural and greenhouse sectors, research focused on biochars in planting soils for urban trees is scarce. To assess and demonstrate viability of biochars as component of urban planting soils, an experiment was established in 2019-2020 in Hyväntoivonpuisto-park in Helsinki. The experiment consists of four tree species and nine different planting soils, seven of which include biochars. Three of the planting soils were structural soils installed below a sealed surface. Tree growth in planting soils was followed and biomass accumulation was estimated with allometric equations. Planting soil nutrient composition was analysed at the time of soil application and nine months later after first growing season. Pyrogenic carbon fractions were analysed by BPCA analysis. Planting soil physical and hydrological properties were analysed by water retention curves with pF range of 0 – 4.2. After two growing seasons, biochars had increased tree growth in two planting soils compared to the control while in other planting soils with biochar, the growth was similar to control. In structural soils biochars had improved growth, but there were no statistically significant pairwise differences between treatments. Biochars increased the macroporosity of planting soils, indicating they could improve aeration and water conductivity in planting soils. Effects to total porosity and water retention capacity were mixed, but highest total porosity and water retention capacity was observed in planting soil with the highest amount of biochar. Planting soil nutrient composition varied a lot due to different raw materials, limiting the possibilities of making mechanistic analysis of effects of biochars. These results indicate that biochars are viable and safe constituent for planting soils which may increase tree growth by improving soil physical properties and improve carbon sinks in urban infrastructure.

Plant biomass consists largely of polymeric compounds of which diverse polysaccharides are the main components. Ferulic acid is a ubiquitous phenolic phytochemical in plant cell wall and forms the linkage between plant cell wall polymers. Therefore it is a major aspect in the recalcitrance of cell wall against microbial attack. Ferulic acid esterases (FAEs) are hydrolytic enzymes which participate in plant biomass degradation by removing ferulic acid from the polysaccharides in order to weaken the integrity of the cell wall. By using phylogenetic gene prediction strategy, three putative FAE gene models have been detected from the genome of the ascomycete fungus Aspergillus niger. The codon optimized putative FAE encoding genes have been synthetized for heterologous production in Pichia pastoris GS115. In this work, these three FAEs of A. niger, i.e. FAE796, FAE807 and FAE809, were produced in P. pastoris and their biochemical properties were characterized. The properties included substrate profiling, thermostability, pH optimum and solvent tolerance of the recombinant FAEs. The three A. niger FAEs were successfully produced in P. pastoris resulting as approximately 57 kDa molecular mass proteins. Substrate profiling was performed by using a set of 11 synthetic FAE model substrates and substrates for tannase and lipase activity. FAE796 and FAE809 preferred methoxy substrates, and thus were likely to belong to type A class of FAEs. FAE807 had activity towards a wider range of substrates including methyl sinapate, methyl cinnamate, chlorogenic acid and para-nitrophenyl ferulate, suggesting it to belong to type C class of FAEs. In addition, FAE807 had tannase activity which is a novel property described among the FAEs studied so far. The optimal temperature for FAE796, FAE807 and FAE809 were +37 °C, +55 °C and +55 °C, respectively. FAE809 was the most thermostable enzyme, and retained half of its activity up to +60 °C for 60 min. The studied FAEs were most active at pH 4.0-5.0. FAE809 was relatively stable towards the studied solvents retaining 70%-91% of its activity after solvent treatment.

The latest trend in the beauty industry is the growth of lower cost and short-term procedures like Botox, chemical peels, and laser skin rejuvenation, which outnumber severe plastic surgery. Anti-age treatments and Botox, in particular, have made it to the top of the most popular cosmetic procedures worldwide. In a neo-liberal economy, when an individual is evaluated through continuous self-improvement, body becomes a symbol of wealth and classed lifestyle. Within this cultural logic, heroic body work and investment in bodily capital are understood as self-improvement and work towards a better self. Russia has recently moved to the logic of global consumer capitalism introducing new classed symbolic hierarchies of body and gender. This research aims to analyze the use of anti-age cosmetic treatments in the context of a new symbolic reordering of gender in capitalist Russia. The study draws on the analysis of interviews with Russian cosmetologists and clients undergoing anti-age cosmetic treatments and ethnographic fieldwork in the beauty salons. Using the framework of ‘governmentality’, ‘body work’ and ‘emotion management’, I show how the global circulation of neo-liberal post-feminist values is domesticated in Russia through classed body practices. Anti-age cosmetic treatments become a classed ‘technology of the self’, which transforms the self with the help of expert-cosmetologists in the expectation of life changes, higher life chances and improvement of status. Emotion work and emotion management become an important part of the project of self-governance. The meta-discourse of choice is the main trope in talking about one’s own decisions to undergo anti-age treatments, which presents new challenges for the feminist critique of such body practices.