Browsing by Title

Now showing items 24735-24754 of 31275

Suoraa vai näennäistä demokratiaa? : Kansalaisaloite välittömän vaikuttamisen kanavana

Saarela, Anna (2013)

Maaliskuun alussa 2012 Suomen valtiollisen tason päätöksentekojärjestelmä sai uuden välittömän vaikuttamisen elementin, kun kansalaisaloitetta koskeva lainsäädäntö astui voimaan. Kyseessä on uusi kansalaisten vaikuttamismahdollisuus, jonka avulla vähintään 50 000 äänioikeutettua Suomen kansalaista voi tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi. Tutkielmassa perehdytään tuoreen lainsäädännön sisältöön ja sen vaikutuksiin kansalaisten osallistumisoikeuksien näkökulmasta. Tutkielman näkökulma on demokratiamyönteinen ja kansalaisten osallistumisen merkitystä korostava, mikä heijastuu muun muassa kriittisenä otteena sääntelyn oikeusdogmaattisessa analyysissä. Kansalaisaloiteinstituution ja kansalaisten suorien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen teoreettinen viitekehys löytyy demokratiateorioista. Teoreettista taustaa lähestytään oikeustieteen näkökulmasta mutta tarkastelua laajennetaan poliittisen filosofian alaan kuuluviin osallistuvan ja deliberatiivisen demokratian teorioihin. Tarkastelussa käy ilmi, että oikeustieteessä käytetty demokratiakäsite on perinteisesti nojannut hyvin voimakkaasti edustuksellisuuden periaatteeseen ja jäänyt puhtaasti proseduraalisen näkökulman vuoksi usein liian kapea-alaiseksi. Suoran demokratian muotoja esitellään Markku Suksen käyttämän kansanäänestystypologian avulla ja ulottamalla vastaava kategorisointi myös kansalaisaloitteisiin. Kansalaisaloitelainsäädäntö kytkeytyy vahvasti valtiojärjestyksen kansanvaltaiseen perustaan. Sääntelyä taustoitetaan tarkastelemalla välittömien vaikutusmahdollisuuksien historiallista kehitystä ja Suomen lainsäädäntöön sisältyviä muita suoran vaikuttamisen muotoja. Analyysi osoittaa, että osallistumismahdollisuuksien lisääminen on osa laajempaa historiallista kehityskulkua. Suomen perustuslakiin on jo 1990-luvulta alkaen sisältynyt edustuksellista demokratiaa koskevien säännösten ohella mainintoja kansalaisten suorista osallistumisoikeuksista, mutta tästä huolimatta kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet ovat jääneet heikoiksi. Kontekstia kansalliselle aloiteinstituutiolle luo myös katsaus EU-kansalaisaloitteeseen, jota koskeva sääntely astui niin ikään voimaan keväällä 2012. Suomen kansalaisaloitejärjestelmää ei ole aikaisemmin juuri ehditty tutkia, joten sääntelyn sisältöä, aloitteen tekemiseen liittyviä menettelyjä ja lakia säätäessä tehtyjä valintoja tarkastellaan tutkielmassa yksityiskohtaisesti. Lainsäädännön soveltamisesta ei vielä ole käytännön kokemusta, mutta arvioita vaikuttamismuodon merkityksestä ja vaikutuksesta esitetään aloitejärjestelmän institutionaalisen rakenteen, kansainvälisen vertailun ja demokratiateorioiden avulla. Arviossa päädytään siihen lopputulokseen, että sisällöllisten kansalaisaloitteiden vaikutusmahdollisuudet ovat hyvin rajalliset, koska päätösvalta aloitteen kohtalosta on parlamentilla eikä kansalaisilla. Sisällöllinen kansalaisaloite toimii lähinnä keinona nostaa tietty poliittinen kysymys päätöksenteon asialistalle. Tutkielman johtopäätösten mukaan keskeisin muutostarve kansalaisaloitejärjestelmässä on sen sitovuuden lisääminen. Viime vuosikymmeninä tehdyt selvitykset muun muassa edustuksellisen demokratian ongelmista osoittavat selvästi, että kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä. Tämä on tarpeen myös kansalaisaloitelainsäädännölle asetettujen tavoitteiden täyttämiseksi. Demokratiapoliittista keskustelua on ryhdytty viime vuosina käymään entistä aktiivisemmin, mutta konkreettiset vaikuttamismahdollisuudet laahaavat perässä. Varsinaisen sitovan suoran demokratian ohella on oltava avoin teknisen kehityksen mahdollistamille uusille osallistumisen muodoille hallinnon eri tasoilla.
Suora, kolmio ja ympyrä tasogeometriassa

Hao, Ersha (2021)

Olen hyvin kiinnostunut tasogeometristen tehtävien todistamisesta, ja luulen, että se on erittäin tärkeää opiskelijoiden loogisen ajattelukyvyn kasvattamiseksi. Maisterintutkielmani tarkoituksena on esitellä joitain tasogeometrisia lauseita, jotka ovat mielestäni erittäin mielenkiintoisia ja hyödyllisiä. Nämä lauseet eivät sisälly lukion oppikirjoihin, mutta vaikeuden ja soveltamisen näkökulmasta ne sopivat hyvin lukiolaisille, jotka haluavat oppia enemmän tasogeometriasta. Se sopii myös lukion matematiikan opettajille ja tietysti niille, jotka ovat kiinnostuneita tasogeometriasta. Haluaisin samalla näyttää lukijoille myös tasogeometrian ongelmien ratkaisutaitoni ja kokemukseni. Tässä prosessissa keskityn ongelmien ajatteluprosessiin, toisin sanoen siihen, kuinka löytää hyödyllistä tietoa, kuinka valita vastaava tai sopiva lause tai kaava ongelman ratkaisemiseksi. Nämä ajatteluprosessit ovat arvokkain osa maisterintutkielmaani. Tärkeimmät maisterintutkielmassani esitetyt lauseet ovat Menelaoksen lause, Cevan lause, Perhoslause ja Morleyn lause. Lisäksi myös näiden lauseiden lemmat ja sovellukset. Valitsin näihin liittyen tyypillisiä, hieman vaikeampia tehtäviä. Todistukset koostuvat vain lukion tasogeometrian tiedoista. Tiedämme, että monilla tehtävillä voi olla useita ratkaisuja. Kun voimme analysoida ja käsitellä ongelmia useista näkökulmista, kokemuksemme kasvaa edelleen, ja ongelmien käsittely on entistä helpompaa. Toivon, että lukijat voivat löytää hyödyllistä tietoa tai kokemuksia maisterintutkielmastani.
Suoraniiton toimivuus säilörehun esikuivauksessa Suomessa : vertailuparina niittomurskaus

Nousiainen, Simo (2020)

Suomessa käytetään yleisimmin niittomurskainta esikuivatun säilörehunurmen kaatamiseen. Kasvava elintarviketuotannon tarve on pakottanut suuret karjatilat nopeuttamaan esikuivausta vastaamaan korjuukoneiden kapasiteettia. Niittokoneella ilman murskausta tehty suoraniitto on yleistä Keski-Euroopassa kuivempien olosuhteiden ansiosta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, toimiiko suoraniitto Suomessa niittomenetelmänä osana säilörehun koneketjua. Tulosten toivottiin toimivan ohjeellisena uutta säilörehun korjuuketjua suunnittelevalle maatilalle. Tarkastelussa huomioitiin polttoaineen kulutus, menetelmän työvoiman tarve, työsaavutus hehtaaria kohden sekä rehun laadun tarkastelussa kuiva-ainepitoisuus ja laatu, jonka ensimmäinen prioriteetti oli nurmen puhtaus. Pöttingerin valmistama perhosniittokone, pöyhin ja karhotin toimivat suoraniittomenetelmän työkoneina. Niittokoneen traktorissa oli tehoa 120 kW ja pöyhimen sekä karhottimen traktorissa 82 kW Menetelmää verrattiin niittomurskausmenetelmään, jossa työkoneina olivat niittomurskain ja karhotin. Niittomurskaimen traktorissa oli tehoa 270 kW ja karhottimen traktorissa 82 kW. Menetelmistä luotiin vertailupari, joilla oli yhtäläiset työolosuhteet lohkon koon, muodon ja kasvuston suhteen. Rehun laatua seurattiin analysoimalla pysty- ja kasvustonäytteet ja kuiva-ainepitoisuutta seurattiin kuiva-ainenäytteiden avulla. Tulosten mukaan molemmilla menetelmillä oli mahdollista kaataa säilönnällisesti laadukasta säilörehua. Molempien menetelmien karhot olivat puhtaita, eivätkä menetelmien väliset erot nurmen laadussa olleet merkittäviä pysty- ja kasvustonäytteiden välillä. Muuttuvat kustannukset olivat suoraniittomenetelmällä 1,1 €/ha enemmän, mutta kokonaiskustannukset olivat 80–320 ha:lla 1,5–4 % vähemmän verrattuna niittomurskausmenetelmään. Tässä tutkimuksessa suoraniittomenetelmällä esikuivattiin säilörehua onnistuneesti. Se ei syrjäytä nykyisiä esikuivaus menetelmiä, mutta se antaa enemmän mahdollisuuksia suuren kokoluokan rehunkorjuuseen.
Suoran ja epäsuoran UHT-kuumennuksen vaikutukset rasvattoman maidon koostumukseen ja laatuun

Uusihonko, Jenni (2020)

In UHT-heating (Ultra High Temperature) product is heated above 130 degrees for a few seconds, which destroys all micro-organisms and prolongs shelf life of the product. UHT-heating is divided into direct and indirect heating. The aim of this study was to compare the effects of direct and indirect UHT-heating on the composition and quality of skimmed milk. The properties were also examined with a protein drink, but to a lesser extent. Differences between indirect and direct UHT-heating and off-flavours formed from proteins were examined by sensory evaluations and proteins in the samples were examined by SDS-polyacrylamide gel electrophoresis method (SDS-PAGE), which separates proteins according to their size. Sensory evaluations and electrophoresis analyzes were organized after production and during storage at regular intervals until best before date, storing samples at different storage temperatures. In sensory evaluations the differences between direct and indirect UHT-heating were relatively small from the production to best before date, but mainly direct UHT-heated milks received better or as good evaluation results as indirect UHT-heated milks. Milks stored in cold temperature received better evaluation results than those stored in warm temperature, and storage temperature had a greater effect on milk evaluation results than UHT-heating. Changes (reddish colour, caramel taste) caused by Maillard reaction were observed in both UHT-heated milks after one month of warm storage. In electrophoresis analyzes the protein bands of direct and indirect UHT-heated milks differed immediately after production and during storage. After production protein bands of milks heated by direct UHT-heating method corresponded more to the protein bands of raw milk. The intensity of protein bands decreased how longer and how warmer temperature the milk samples were stored. Whey proteins β-lactoglobulin and α-lactalbumin were visible in milks heated by direct UHT-heating method, but not indirect, while casein protein bands (αs1-casein and β-casein) were intensively visible in electrophoresis analyzes of both heating methods, as well as large protein aggregates (molecular size over 250 kDa) at top of the gel.
Suoran toiminnan oikeutus

Laihonen, Maarit (2020)

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suoran toiminnan oikeutusta poliittisen protestin muotona. Aihetta lähestytään yhteiskunnallisena ilmiönä, mutta moraalifilosofian näkökulmasta pyrkien löytämään yleisen oikeutuksen periaatteita. Suora toiminta muuttamaan välittömästi asiaa, joka koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Suora toiminta eroaa kansalaistottelemattomuudesta ja muista protestin muodoista siinä, etteivät sen tavoitteet ole epäsuoria, välillisiä. Tutkielmassa esitellään aluksi suoran toiminnan suhde muihin yhteiskunnallisen vaikuttamisen muotoihin ja tarkastellaan niiden yhtymäkohtia. Myös muiden toimintamuotojen oikeutusta tarkastellaan lyhyesti liberalismiin ja demokratiaan keskittyvässä viitekehyksessään. Suora toiminta määritellään niin, että sitä voidaan tarkastella moraalifilosofisena kysymyksenä. Lisäksi eritellään joukko filosofisia näkökulmia, joista suoraa toimintaa toiminnan muotona voi yhteiskunta- ja moraalifilosofisesti kritisoida. Suoran toiminnan oikeutusta lähestytään preferenssiutilitarismin näkökulmasta keskittyen toimijan moraaliseen velvollisuuteen arvioida tekonsa seurauksia. Lisäksi oikeutusta tarkasteltaessa hyödynnetään suoran toiminnan historialliseen anarkistiseen taustaan liittyvää prefiguratiivista toiminnan etiikkaa. Utilitarismin kritiikkiä ja prefiguratiivisuuden erilaisia eettisiä ymmärrystapoja tutkitaan eri näkökulmista. Suoraa toimintaa tarkastellaan kriittisesti myös väkivallan kysymyksen ja määritelmien kautta. Suoran toiminnan oikeutuksen analyysissä otetaan huomioon sen historia osana yhteiskunnallisia kamppailuja tasa-arvosta. Tutkielmassa tarkastellaan kahta suoran toiminnan esimerkkiä: Tuotantoeläinkysymystä eläinoikeustoimijan toiminnan näkökulmasta sekä talonvaltausta toimintana, jossa ihmisen perustarpeet ja yksityisomaisuuden suoja asettuvat vastakkain. Tutkielmassa kysytään myös, millaisia moraaliarvostelmia liittyy keskenään erilaisiin toiminnan muotoihin ja mitkä niitä yhdistävät. Tuloksena esitetään preferenssiutilitarismiin ja prefiguratiiviseen etiikkaan perustuva suoran toiminnan oikeutus. Se edellyttää toiminnan muodon moraalisessa harkinnassa universaalin tasa-arvon huomioimista, tavoitteiden ja keinojen eettistä punnitsemista ja saavutettavien tulosten arviointia sen valossa, millaisia preferenssejä on niillä, joihin toiminta vaikuttaa: Suora toiminta on poliittisen protestin aktiivinen muoto, joka saa yleisen oikeutuksensa kaikkien hyvän tavoittelusta ja tekokohtaisen oikeutuksensa toiminnassa käytettyjen keinojen yhteensopivuudesta päämäärän kanssa.
Suoraselkäisyyttä ja sydämellisyyttä : terveystiedon opettajat eettisinä vaikuttajina ja koulun moraalisten ristiriitatilanteiden ratkojina

Vähäaho, Sanna-Maria (2020)

Although teacher’s work is guided by many norms, the practical choises and everyday decisions in school are the teacher’s responsibility. Teachers have to make many different decisions continuously and in most cases fast and intuitively. Because teachers are in a position of authority with their pupils it is crucial to consider the ethical aspect of teaching. The purposes and goals behind decision making have special significance in ethical analysis. That is why reflection, evaluation and contemplation are essential in teacher’s work. The aim of this study was to deepen understanding of teachers’ ethics and teachers as moral actors in the school system. In addition special attention was paid to ethical issues in teaching health education. The study was conducted as a qualitative study and the research data was collected using semi-structured interviews. The participants of the study were ten health education teachers who had taken part in training organized by MIELI Mental Health Finland (non-governmental mental health organization). The interviews were analyzed using data-driven content analysis methods. Teachers were asked to describe their own values and the values they wanted to impart to their pupils. Three larger categories were found in the values: common values, school-related values and values related to healthy life. The ideal of an ethical teacher was characterized by the combination of care and justice. Teachers also criticized teacher ideals and wished to highlight humanity as a part of ethicality. Teachers’ descriptions of moral conflicts were related to classroom management challenges and reflections on justice and fairness. Because health education deals with personal issues and sensitive matters, such as emotions and sexuality, teachers of the subject are expected to have special ethical sensitivity.
Suoritukset ja suoritusvelvoitteet varainsiirtoveron perusteessa

Vihtonen, Johanna (2021)

Tutkielmassa tarkastellaan varainsiirtoverolain säännöstä veron perusteesta arvopaperien luovutuksessa. Arvopaperien veron perustetta koskevaa säännöstä on muutettu vuonna 2013 ja korkein hallinto-oikeus on antanut säännöksen tulkinnasta verotuskäytäntöä muuttaneet vuosikirjaratkaisut vuonna 2019. Tutkielmassa tarkastellaan vuosikirjaratkaisujen avulla veron perusteen määrittämistä suoritusten ja suoritusvelvollisuuksien osalta. Lisäksi tutkielmassa tutkitaan yhtiölainaa koskevan erityissääntelyn vaikutusta veron perusteen määrittämisessä, sekä myös rakentamisaikana tapahtuvien kiinteistöyhtiöiden arvopaperien luovutusten erityissääntelyä veron perusteen määrittämisessä. Suorituksen ja suoritusvelvoitteen lukemista veron perusteeseen tulee tarkastella kolmen edellytyksen kannalta; suoritusta tai suoritusvelvoitetta koskevan ehdon tulee olla osa arvopaperin luovutuksesta laadittua luovutussopimusta, suoritus tai suoritusvelvoite on tehty luovutuksenantajalle tai mikäli suoritus tai suoritusvelvoitteen vastattavaksi ottaminen on tehty muulle kuin luovutuksenantajalle, suoritus tulee luovutuksenantajan hyväksi välittömästi tai välillisesti. Yhtiölainaa koskevan sääntelyn osalta varainsiirtoverotus perustuu asunto- ja kiinteistöyhteisöjä koskevaan yksityisoikeudelliseen sääntelyyn. Yhtiölainalla voidaan käsittää tarkoittavan sellaista yhtiön lainaa, josta aiheutuvia menoja voidaan kattaa asunto-osakeyhtiölain 3:3.2:n mukaisella pääomavastikkeella. Yhtiölainaa koskeva varainsiirtoverosääntely soveltuu siten kiinteistöyhtiöihin, joilla on sellaista lainaa, josta aiheutuvia kustannuksia voidaan kattaa asunto-osakeyhtiölain pääomavastikkeella. Pääomavastikkeella voidaan kattaa sellaisia menoja, jotka aiheutuvat kiinteistön ja rakennuksen hankinnasta, rakentamisesta, peruskorjauksesta ja uudistuksesta. Yhtiölainan lukeminen veron perusteeseen edellyttää lisäksi, että luovutettaviin osakkeisiin voidaan kohdistaa osuus yhtiön lainoista, osakkeenomistajalla on oikeus tai velvollisuus maksaa kohdistettu osuus, tai osuus on tosiasiallisesti maksettu pois.
Suoritusanomalioiden havaitseminen lokitiedostoista ohjaamattoman koneoppimisen menetelmin

Sallinen, Anniina (2018)

Tutkielmassa esitellään menetelmiä, joilla lokitiedostoista voidaan havaita suoritusanomalioita. Kyseessä on monivaiheinen prosessi, ja ensimmäisenä suoritetaan lokipohjien jäsentäminen joko lähdekoodista tai lokitiedostoista. Lähdekoodista jäsentäminen voidaan suorittaa melko suoraviivaisesti, koska monissa ohjelmointikielissä lokiviestipohjat ovat erotettavissa suoraan tulostuslausekkeista. Lokitiedostosta jäsentäminen ei ole yhtä suoraviivaista, ja siihen käytetäänkin usein ryvästämistä. Ryvästämistä käyttävät esiteltävät menetelmät ovat nimeltään SLCT ja LKE. Jäsentämisen tarkoituksena on erottaa lokiviesteistä vakio-osa ja muuttujat, koska sama vakio lokiviesteissä kertoo siitä, että sama tulostuslauseke on tuottanut viestit. Vakioiden perusteella luodaan säännölliset lausekkeet, ja niillä korvataan lokitiedostojen riveillä olevat lokiviestit. Rivien korvaamisen jälkeen tiedostot voidaan jakaa sarjoihin aika- tai tunnisteperusteisesti. Aikaperusteisesti jaetusta datasta voidaan tutkia sitä, toimiiko järjestelmä yhdenmukaisesti eri ajanjaksojen välillä, ja tunnisteperusteisesti jaettaessa pyritään muodostamaan suorituspolkuja tunnisteiden perusteella. Lokijaksot muutetaan vielä numeeriseen muotoon esimerkiksi laskemalla erilaisten tilojen esiintymistä ajanjakson sisällä tai laskemalla eri viestityyppien määrä ryhmässä, joka sisältää viestejä, joissa esiintyy tietty tunniste. Esiprosessoinnin lopputulos toimii syötteenä koneoppimismenetelmille. Ohjaamattoman koneoppimisen menetelmistä esitellään ryvästäminen, painotusmenetelmät, pääkomponenttianalyysi ja invariantit. Ryvästäminen jakaa datapisteet ryväksiin tietyn kriteerin perusteella. Menetelmää varten tulee määritellä, miten kahden datapisteen ja kahden rypään välinen etäisyys määritellään. Kahden datapisteen välinen etäisyys voi olla esimerkiksi kosinietäisyys, ja kahden rypään välinen etäisyys voidaan määritellä esimerkiksi niiden kauimmaisten datapisteiden välisenä etäisyytenä. Painotusmenetelmissä pyritään korostamaan datapisteen jotakin ominaisuutta, kuten entropiaa. Pääkomponenttianalyysi pyrkii taas löytämään datasta merkittävimmät piirteet, ja sen perusteella tunnistamaan myös poikkeavuudet. Invarianttimenetelmä kuvaa järjestelmän suorituspolkuja erilaisina yhtälöinä ja kerroinvektoreina. Lokeista pyritään louhimaan harvoja ja kompakteja kerroinvektoreita, jotka sisältävät vain kokonaislukuja. Menetelmiä vertailtiin yleistettävyyden, suorituskyvyn ja suoriutumisen perusteella. Näiden kriteerien perusteella lupaavimmaksi yhdistelmäksi muodostui SLCT lokiviestien esiprosessointiin ja invarianttimenetelmä koneoppimismenetelmäksi. SLCT on yleistettävämäpi kuin lähdekoodista jäsentäminen, ja tarkempi sekä tehokkaampi kuin LKE. Invarianttimenetelmä suoriutui vertailevassa tutkimuksessa hyvin eri järjestelmissä, joten se on yleistettävä ja tarkka menetelmä. Se ei ole tehokkain esitelty koneoppimismenetelmä, mutta sen suoritusaikaa voidaan parantaa erilaisilla optimoinneilla.
Suoritushäiriöiden ja seuraamusten määräytyminen allianssin yleisten sopimusehtojen mukaan

Nurmilaukas, Eero (2022)

Allianssimalli on kasvattanut suosiotaan rakennushankkeen toteutusmuotona 2000-luvulla. Allianssimallilla tarkoitetaan rakennushankkeen toteutusmuotoa, jossa tilaaja ja palveluntuottajat vastaavat rakentamisen lisäksi hankkeen suunnittelusta, aikatauluista, kustannuksista ja laadusta yhteisesti ja jakavat hankkeen mahdollisuudet ja riskit keskenään. Tilaajan keskeisenä tehtävänä on valita palveluntuottajat hankkeen ominaispiirteiden mukaisesti. Allianssin on perinteisesti katsottu soveltuvan erityisesti suuriin ja vaativiin hankkeisiin, joihin liittyy luontaisesti paljon riskitekijöitä. Hankemallin etuina on pidetty parempaa tuottavuutta ja ennustettavuutta perinteisiin projektimalleihin verrattuna. Rakennusteollisuus ry. julkaisi keväällä 2020 allianssirakentamista koskevat yleiset sopimusehdot liitteineen. Tutkielmassani selvitän, kuinka rakentamista koskeva suoritushäiriöitä koskeva arviointi tapahtuu allianssin yleisten sopimusehtojen (RT 103199) mukaisesti ja toisaalta, kuinka suoritushäiriöistä aiheutuvat seuraamukset huomioidaan allianssin yleisten sopimusehtojen mukaisessa kannustinjärjestelmässä. Tarkasteluni keskittyy rakennushankkeissa tyypillisesti ilmeneviin suoritusvirheisiin eli suoritusta koskevaan virheeseen, viivästykseen ja lisä- ja muutostöihin. Arvioinnissa huomioin hankkeen kannalta keskeisten oikeus- ja toimintaperiaatteiden sekä huomautus- ja reklamaatiovelvollisuuden merkityksen. Lisäksi allianssirakentamiseen liittyy kysymys vakuuttamisvelvollisuudesta, jota käsittelen työssäni. Tutkimuskysymyksen valintaan vaikutti hankkeen ajankohtainen asema yleisten sopimusehtojen julkaisun myötä sekä tekemäni huomio, jonka mukaan osapuolten mahdollisuuksia turvautua vahingonkorvaukseen keskinäisten sopimusriskien jakamisessa on yleisin sopimusehdoin rajoitettu. Tutkielman johtopäätöksenä totean, että allianssi asettaa osapuolille merkittävän yhteistoimintavelvoitteen, jossa allianssin toimintaa ohjaavat keskeisellä tavalla yhteiset tavoitteet ja niitä koskevat mittarit. Osapuolten suoriutumista seurataan hankkeen kaupallisten ehtojen avulla, jonka kautta hankkeen keskeisiä riskejä tasataan palkkioiden ja palkkionvähennysten kautta. Palkkiot ja palkkionvähennykset ovat osapuolille lähtökohtaisesti yhteisiä. Suoritushäiriöistä aiheutuvat virheet tulevat lähtökohtaisesti korvattavaksi hankkeen korvattavina kustannuksina, jonka vuoksi ne tasaavat vain rajatusti suoritushäiriöistä syntyviä seuraamuksia. Osapuolilla on mahdollisuus myös poiketa yhteisestä riskienjaosta yksilöllisin sopimusehdoin, mutta tällöin riskienjako voi luoda jännitteitä yksilöllisten sopimusehtojen ja allianssin yleisten sopimusehtojen välille.
Suorituskyvyn turvaaminen virtualisoidussa ympäristössä

Kalliomäki, Juho (2013)

Palvelintenlaitteistojen tehokkaampi hyödyntäminen on yksi tärkeimmistä syistä miksi viimeisten vuosien aikana julkisuudessa on puhuttu paljon virtualisoinnista ja virtuaalikoneista. Virtualisointi tehdään lisäämällä palvelimelle laitteiston ja käyttöjärjestelmän väliin kerros joka mahdollistaa usean käyttöjärjestelmän ajamisen samanaikaisesti toisistaan tietämättä. Tutkielmassa perehdytään virtuaalikoneen määritelmään, virtualisoinnin historiaan, haasteisiin ja käyttökohteisiin. Usein virtualisointia harkittaessa pohditaan säilyykö sovelluksen suorituskyky uudessa ympäristössä. Tutkielmassa myös selvitetään miten paljon virtualisointi vaikuttaa sovelluksen suorituskykyyn ja millaista suorituskykyä voidaan todellisuudessa odottaa kun monta virtuaalikonetta jakaa saman fyysisen laitteen resurssit. Tutkimuksessa selvisi, että virtualisoinnilla on selkeästi havaittava vaikutus suorituskykyyn, joka tulee ottaa huomioon virtualisointialustan laitevalinnoissa. Selvisi myös että kun yksi virtuaalikone yrittää kuluttaa kaikki jaetut resurssit kykenee virtualisointialusta turvaamaan muiden virtuaalikoneiden suorituskyvyn. Sen sijaan ääritilanteessa, jossa useampi virtuaalikone yrittää samanaikaisesti käyttää kaikki resurssit, vaatii suorituskyvyn säilyttäminen etukäteen määriteltyä virtuaalikoneiden priorisointia.
Suoritusnopeuden ja -tarkkuuden suhde ja reaktioajan vaihtelu uusien sanojen oppimiskokeessa – vertailussa afaattiset henkilöt ja ikäverrokit

Kola, Aino (2022)

Background. Aphasia is a deficit of language and cognition caused by brain damage. Rehabilitation is based on reactivating and reorganizing the nervous system – or learning things anew. Learning is based on many factors, that would require more thorough examination to best allocate and plan rehabilitation. The impact of reaction speed on the ability to learn novel words has not yet been studied in aphasic patients, although inter- and intraindividual variability in their reaction times clearly exists. Some aphasic patients have also been associated with a behavioral pattern called speed-accuracy trade-off, a pattern where a person balances between acting fast or accurately. This has led to overly cautious or overly hasty responding in some aphasic patients, which potentially could influence the learning ability. Objectives. The purpose of this study is to examine reaction times and response accuracy and their possible relationship in a novel word learning task in aphasic patients and healthy controls. Special interest is placed on the occurrence of speed-accuracy trade-offs, or overly cautious or fast responding related to response accuracy outcome. Additionally, it is being examined if intrapersonal variability in reaction times predicts novel word learning ability. Methods. The participants of this study consist of 10 aphasic patients in subacute stage and 21 healthy age-matched controls. This study was executed as a part of “Opi sanoja” research project, in which novel word learning ability was studied through a computer-based word learning task. The purpose of the task was to learn six pseudo-words associated with a picture. The pictures were shown in pairs, of which the examinee was told to choose the right one according to seen and heard pseudo-word and earlier received feedback. Reaction speed was measured by reaction times recorded by the word learning task. Reaction times were compared with response accuracy in and between the study groups. Results and conclusions. Aligned with previous studies, aphasic patients learned novel words worse than the controls, although great interindividual variability was noted. The reaction times of aphasic patients were significantly slower, but again interindividual variability was large in the group. Reaction speed correlated with novel word learning in the control group, but not significantly in the aphasic group. Intraindividual reaction time variability was notable in both groups, being twice as large in the aphasic group. Broader intraindividual variability correlated with weaker novel word learning ability in the control group. The speed-accuracy trade-off pattern occurred in two aphasic patients: one with overly cautious and one with overly hasty response behavior. According to this study, examining reaction times and possibly speed-accuracy trade-offs with, for example, a specific learning test would help to recognize the patients with maladaptive timing patterns. This would benefit the patient, as optimizing the speed-accuracy trade-offs has been studied to improve item naming, the effect even being transferred to connected speech. The relationship of speed-accuracy trade-offs with novel word learning requires further studying, taking into consideration factors behind reaction times and word learning ability.
Suoritusyliopisto? : Tehokkuus ja sivistys yliopisto-opiskelijoiden kokemana

Suontama, Roosa (2022)

The meaning of this study is to find out how the pursuit of efficiency and education at univer-sities is viewed university students. According to the Finnish university act, the purpose of universities is to cultivate education and give the highest form of research-based education. The neoliberal educational policy has driven universities to an ever-increasing pursuit for effi-ciency, and the university has changed significantly during the 2000s, especially after the university act of 2010. The current state of university has been criticized a lot and the staff of universities have voiced a concern regarding the direction of the future of the university. This study examines how students experience the present university’s goals regarding efficiency and education. Nine students from the Faculty of Educational Sciences of the University of Helsinki partici-pated in this study. They have also acted as student activists which means that they have been in a student organization or have acted as a student representative in a body of the uni-versity. The data was collected by interviewing the student activists. The base of the inter-view was a background information form which asked students about their views of university studies. The data was analysed with theory-based content analysis. The results show that the pursuit of efficiency, education and their interweave occurred at university studies. The studies were considered easy, the university staff focused on their re-search rather than teaching and there was a strong encouragement to graduate in target time. These are examples of how the pursuit of efficiency rises up in studies. The values of educa-tion were shown in studies in the studies being in a good level of difficulty, the university staff putting effort into teaching and a trust in extensive possibilities of studying. The interweave of efficiency and education appeared for example through students aiming for a degree and ed-ucation at the same time in university studies. The university studies appear to have gotten new conditions that concentrate on performance-oriented studies. On the other hand, the studies seem to have signs of education and the students of educational sciences consider them to be important. Efficiency and education exist at the studies at the same time.
Suosiolahja, laskennallisten lisäysten järjestelmä ja lakiosasuoja

Salonen, Ville (1999)
Suosiolahjasäännös lakiosaperillisen suojelijana

Vehanen, Rosa (2021)

Perittävän rintaperillisellä on oikeus lakiosaan, joka suojaa perillisen perintöoikeutta perittävän tekemää testamenttia ja tiettyjä elinaikanaan tekemiä oikeustoimia vastaan. PK 7:3.3:n mukaan pesän varoihin on lisättävä perittävän antama sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Tutkielmassa keskitytään tähän PK 7:3.3:n mukaiseen suosiolahjaan. Tutkielmassa perehdytään suosiolahjasäännöksen säätämisprosessiin. Koska suosiolahjasäännöksen tarkoitus on vahvistaa lakiosaoikeutta, syvennytään myös lakiosaoikeuden taustoihin ja tarkoitukseen. Näin ollen tutkimuskohteena ovat suosiolahjasäännöksen taustalla olevat arvot ja periaatteet. Suosiolahjassa voidaan katsoa olevan kyse perittävän ja perillisen vastakkaisten oikeuksien välisestä jännitteestä ja tasapainosta, sillä perittävällä on oikeus tehdä omaisuuttaan koskevia oikeustoimia ja saada aikaan tietyt oikeusvaikutukset ja perillisellä on puolestaan oikeus periä tietty minimiosuus jäämistöstä perittävän tekemistä oikeustoimista huolimatta. Tutkielmassa selvitetään, mihin asti perittävällä on oikeus määrätä omaisuudestaan ja tehdä eläessään oikeustoimia sellaisin oikeusvaikutuksin kuin hän on tarkoittanut ja missä vaiheessa perillisen perintöoikeus menee tämän disponointivallan edelle. Suosiolahjassa on myös kyse perillisten välisestä tasajaosta ja yhdenvertaisesta kohtelusta. Lisäksi tutkielmassa käsitellään yksityiskohtaisesti suosiolahjasäännöksen tunnusmerkistöä ja sen tulkintaongelmia. Lopuksi arvioidaan suosiolahjasäännöksen tarpeellisuutta de lege ferenda, eli onko suosiolahjasäännös ylipäätään nyky-yhteiskunnassa tarpeellinen vai onko lainsäädännössä kenties muutostarpeita ja jos on, millaisia muutostarpeita. Tutkielma noudattaa kronologista järjestystä, jossa aluksi tehdään historiallinen katsaus lakiosajärjestelmän kehittymiseen, tarkastellaan voimassa olevaa oikeutta ja lopuksi on de lege ferenda -pohdintaa.
Suositukset, asenteet ja ruoan valinta raskausajan ravitsemuksessa

Wassholm, Tiia (2019)

Aims. The goal of this study was to examine knowledge, attitudes and practical experiences about nutritional recommendations of pregnant mothers. The study was targeted at women who were expecting their first child. The study was motivated by public discussion as well as earlier studies of how dietary nutrition may affect the health over many generations. Key Research Questions were: 1. How are the first-time mothers with different socio-demographic backgrounds experiencing nutritional recommendations and information? 2. How do different first-time mothers reconcile practical recommendations in their diet and what changes are being made in the diet? 3. Which are the challenges of eating during pregnancy as a single phase of life cycle? Methods. The research was carried out in 2018 using a quantitative research method and using a network inquiry linked to a baby-themed group in social media. 287 women answered to the inquiry. The material was analyzed using IBM SPSS Statistics program. The most important frequencies were examined and the cross-tabulation and the non-parametric Kruskal-Wallis test were used in the analysis. Additionally, Chi-square test and independent samples t-test were used. Results and conclusions. Following the recommendations was mostly seen as easy. Those younger than 25 years of age experienced the recommendations easier. Respondents for whom compliance with the recommendations was difficult felt that the recommendations were too strict and that guidelines in different sources of information were conflicting. One third of the respondents had failed to comply with the recommendations on an occasional basis. This was mostly the result of situations where the content of the food available could not be affected. In addition, there was a discrepancy between the knowledge of the recommendations and the practical applicability of the recommendations: the respondent could experience knowing and following the recommendations, but in practice lack of knowledge could lead to deviating from the recommendations.
Suostumuksen kyseenalaistaminen Ylilaudassa : Foucault ‘lainen diskurssianalyysi seksuaalirikoslakikeskusteluista

Rosling, Saaga (2023)

Suomen seksuaalirikoslaki muuttui 1.1.2023 suostumusperustaiseksi, tarkoituksenaan suojella jokaisen kansalaisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja koskemattomuutta. Vaikka lakiuudistuksen tarkoitus on suojella kaikkia, voidaan se nähdä merkittävänä askeleena naisten ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien toteutumiselle, sillä he joutuvat huomattavasti miehiä useammin seksuaalirikosten uhreiksi, siinä missä miehet ovat seksuaalirikosten pääsääntöisiä tekijöitä. Tutkielmassani analysoin seksuaalirikoslakiuudistusta kyseenalaistavia puhetapoja Ylilautaan pohjautuvassa keskustelussa. Ylilauta on suomenkielinen 3,5 miljoonan käyttäjän anonyymi internetkeskustelualusta, jonka naisvihaa mutta myös rasismia on tutkittu useaan otteeseen. Ylilauta edustaa suomalaista manosfääriä, jonka voi tiivistää pitkälti verkkoon sijoittuvaksi naisvihaan pohjautuvaksi miesten tunneyhteisöksi. Manosfääri jakautuu eri haaroihin, joista kuitenkin jokainen pitää miehiä ja naisia eriarvoisina. Tutkielmani viitekehys pohjaa sosiaaliseen konstruktionismiin, jossa kielenkäyttö ymmärretään todellisuutta rakentavana ja tulkitsevana tekona. Aineistoni koostuu kahdesta Ylilaudan pisimmästä suostumuslakia käsittelevästä keskusteluketjusta. Lopullinen aineistoni rajautui 238 kommenttiin, joiden ulkopuolelle rajautuivat ne kommentit, joissa uutta lakia ei kyseenalaistettu. Metodini on Foucault ‘lainen diskurssianalyysi (FDA), jonka mukaan diskurssit luovat todellisuutta ja asettavat sekä objekteja että subjekteja merkitysten verkostoon. FDA:n avulla tutkin aineistossani käytettyjä keinoja kyseenalaistaa suostumusta, näiden keinojen muodostamia diskursseja, niiden sijoittumista laajempaan kontekstiin, ja diskurssien toimintaorientaatioita ja subjektipositioita. Tunnistin aineistostani kolme diskurssia: suostumuslaki naurettavana, suostumuslaki epäoikeudenmukaisena ja suostumuslaki yhteiskunnallisena uhkana. Diskurssit ovat yhdistettävissä manosfäärin inceleiden, Miesten oikeus -aktivistien, Men Going Their Own Way -liikkeen, ja Punaisen pillerin yhteisön sanomaan. Diskurssien toimintaorientaatioiksi tunnistin sisäryhmän yhtenäisyyden rakentamisen, seksuaalirikollisten etäännyttämisen itsestä, seksuaalirikosten arvottamisen ja vähättelyn, ja yhteiskuntaan ja naisiin kohdistuvan epäluottamuksen vahvistamisen. Diskursseista rakentui seuraavia subjektipositioita: alakynnessä oleva syrjitty mies ja etuoikeutettu tai ”paha” nainen, ”huono” nainen, ja yhteiskunnan ulkopuolinen kriitikko. Analyysini tulokset tukevat aiempaa tutkimusta Ylilaudan naisvihasta, mutta myös rasismista ja muukalaisvastaisuudesta. Aineiston suostumusvastaisuus kehottaa kattavan seksuaalikoulutuksen ja erityisesti suostumusvalistuksen kehittämiseen ja suuntaamiseen sekä lapsille että aikuisille. Internet, erityisesti Ylilaudan kaltaiset anonyymit keskustelualustat, luovat täydelliset olosuhteet jakautuneiden ihmisryhmien polarisaatiolle. Sivuston aktiivisista käyttäjistä kehittyy samoin ajattelevien kupla, jossa myös valheellinen tieto saattaa levitä. Esitän, että yleisen huono-osaisuuden ja epätasa-arvon vähentämisen ja kattavan ja saavutettavan seksuaalikoulutuksen lisäksi myös lähestyttävä tieto intersektionaalisesta feminismistä ja antirasismista saattaa vähentää seksuaalirikoksia ja radikalisoituneiden valkoisten heteromiesten ulkoryhmiin kohdistamaa vihaa.
Suostumuksen puute raiskauksen tunnusmerkistöön? : Eduskunta- ja kansalaiskampanjakeskustelu raiskauksen määritelmän muutoksista

Åkerblom, Sofia (2020)

Tämän maisterintutkielman aiheena on keskustelu suostumuksen puutteesta raiskauksen lainsäädännöllisenä määritelmänä. Tutkielmassa tarkastellaan, miten suostumusta perustellaan eduskunnassa vuonna 2018 esitetyissä puheenvuoroissa ja suostumusta puoltavassa kansalaisaloitteessa. Lisäksi tavoitteena on selvittää, millaisiin käsityksiin tasa-arvosta, seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta ja yhteiskunnallisesta muutoksesta keskustelu suostumuksesta kytkeytyy. Tutkielmassa käydään läpi seksuaalirikoslainsäädännön taustaa ja syvennytään siihen, miten yhteiskunnalliset tekijät vaikuttavat lainsäädännön muutoksiin. Seksuaalisuutta loukkaavassa väkivallassa on kyse vallankäytöstä. Valtasuhteiden ymmärtämiseksi nostetaan esiin, miten henkilön eri ominaisuudet, kuten sukupuoli, etnisyys ja yhteiskuntaluokka vaikuttavat henkilöiden välisiin valtasuhteisiin. Kaikilla ei ole samaa mahdollisuutta antaa suostumustaan seksiin. Tutkielmassa tuodaan siksi esiin myös suostumuskäsitteen haasteet. Tutkielman aineisto koostuu suostumusta käsittelevistä eduskunta-asiakirjoista vuodelta 2018 sekä kansalaisaloitteesta Suostumus2018. Tutkielma on kvalitatiivinen analyysi, jossa on käytetty sekä aineisto- että teorialähtöistä menettelytapaa. Tutkimusmenetelmänä on sisällönanalyysi. Tutkielma nojaa sosiologiseen ja feministiseen teoreettiseen suostumuksesta käytyyn keskusteluun, joka painottuu valtaan, ihmisoikeuksiin ja asenteisiin. Analyysissä tuodaan myös esiin, miten sukupuolittuneet stereotypiat vaikuttavat siihen, miten henkilön oletetaan käyttäytyvän seksuaalisissa tilanteissa. Tutkielma paikantuu yhteiskunnalliseen tutkimukseen suostumuksesta. Tutkielma osoittaa, että suostumuksen toivotaan uudistavan yhteiskunnallisia käsityksiä siitä, mikä nähdään ei-hyväksyttävänä. Suostumuskäsitteen toimeenpanolla toivotaan olevan lainsäädäntöä selventävä vaikutus ja suostumuksen lisäämisen ajatellaan tuovan parannusta heikommassa asemassa olevien oikeuksiin. Tutkielmassa toisaalta todetaan, että yhteiskunnallisten asenteiden muuttumisella on lainsäädäntökontekstin ulkopuolella ratkaiseva merkitys tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta. Analyysi esittää, että itse keskustelun suostumuksesta toivotaan vahvistavan ymmärrystä seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta ja vaikuttavan raiskatuksi joutuneen henkilön oikeuksien parempaan toteutumiseen. Tutkielma osoittaa lisäksi, että suostumuskäsitteelle on korkeat odotukset. Suostumuskeskustelun toivotaan johtavan uudenlaisten normien omaksumiseen ja normien toivotaan jättävän ihmiset vähemmän alttiiksi seksuaalisuutta loukkaavalle väkivallalle. Tutkielmassa todetaan kuitenkin, että koulutukselle seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta ja seksuaalisuutta loukkaavasta väkivallasta on tarvetta. Koulutusta perustellaan sekä tarpeella parantaa väkivallan ennaltaehkäisyä että raiskatuksi joutuneiden henkilöiden kohtelua oikeusprosessissa ja muiden viranomaistahojen osalta. Lisäksi tutkielmassa tuodaan esiin, että on tärkeää huomioida ihmisten erilaisten lähtökohtien vaikutus heidän välisiinsä valtasuhteisiin sekä heidän ymmärrykseen oikeuksistaan.
Suostumus genomitietojen kontekstissa : tarkastelussa valmisteilla oleva genomilaki

Vihonen, Noora (2021)

Tutkielmassa tarkastellaan suostumusta genomikeskuksesta ja genomitietojen käsittelyn edellytyksistä valmisteilla olevan lain valossa. Suostumusta käsitellään henkilötietojen käsittelyperusteena Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) valossa sekä terveydenhuollon alalla vallitsevan toiminnan edellytyksen kautta. Tutkielman aihe on ajankohtainen, sillä Suomessa ei ole tällä hetkellä olemassa tarkemmin genomitietoja koskevaa lainsäädäntöä. Genomitietojen sääntely on tähän asti kuulunut muun muassa potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) sekä lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain (488/1999) alaisuuteen. Genomitietojen hyödyntäminen yhä laajemmin osana terveydenhuoltoa on aloitettu myös EU:n tasolla, minkä vuoksi kansallisen sääntelyn tarkastelua voidaan pitää olennaisena. Genomilain valmistelu on osa laajempaa lainsäädäntöuudistusta ja lakiesitys onkin tarkoitus antaa yhtäaikaisesti valmisteilla olevan biopankkilain kokonaisuudistuksen kanssa. Tutkielmassa pyritään selvittämään, voidaanko genomitiedolla katsoa olevan erityisasemaa terveystietoihin verrattuna. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan genomitietoja koskevia henkilötietojen suojan sekä laajemmin tietosuoja-asetuksen sisältämiä säännöksiä. Tietosuoja-asetuksen sisältämä arkaluonteisten henkilötietojen käsittelyn kielto sisältää poikkeuksia, joista genomitietojen käsittely terveydenhuollossa sekä tieteellisessä tutkimuksessa sairauksien hoitoa ja ennaltaehkäisyä varten on tutkielman kannalta olennainen. Lisäksi tutkielmassa nostetaan esille genomilain valmistelussa esiin nousseita kysymyksiä. Suostumus henkilötietojen käsittelyperusteena mahdollistaa yksilölle laajimmat oikeudet omaan henkilötietoonsa ja toteuttaa siten parhaiten yksilön itsemääräämisoikeutta. Suostumukseen liittyy kuitenkin monia hankalia tilanteita, minkä vuoksi genomilain valmistelussa on päädytty käsittelemään henkilötietoja yleisen edun perusteella. Tämän johdosta henkilötietojen käsittely vaatii myös erillisiä suojatoimenpiteitä, kuten henkilötietojen anonymisoinnin tai pseudonymisoinnin. Valmisteltavassa genomilaissa henkilötiedot on päädytty pseudonymisoimaan, minkä lisäksi genomitietojen käsittelyn olisi tarkoitus tapahtua tietoturvallisessa käyttöympäristössä sekä henkilöltä geneettisen analyysin suorittamiseen edellytetyn tietoon perustuvan suostumuksen perusteella. Yleisen edun perusteella tapahtuva käsittely asettaa myös rajoituksia rekisteröidyn oikeuksille. Genomitiedon katsotaan yksilön itsensä lisäksi paljastavan tietoa myös henkilön sukulaisista. Genomilain valmistelussa on tämän seurauksena päädytty ratkaisuun, ettei henkilöllä ole oikeutta rajoittaa genomitietojensa käsittelyä hänen sukulaisensa hyväksi. Genomitietoja olisi siis mahdollista hyödyntää henkilön sukulaisen sairauden hoitoon tai ehkäisyyn ilman henkilön antamaa suostumusta. Tämän sääntelyn toteuttaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista, minkä vuoksi tutkielmassa perehdytään tarkemmin genomitietojen käyttöön sukulaisen hyväksi.
Suostumus henkilötietojen käsittelylle erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta : erityishuomioita kanta-asiakassopimusten arvioinnista

Kämäräinen, Sami (2014)

Tutkielman tarkastelun keskio?ssa? on henkilo?tietolaissa (523/1999) tarkoitettu suostumus, joka muodostaa laillisen perusteen henkilo?tietojen ka?sittelylle. Tutkielmassa pyrita?a?n selvitta?ma?a?n kyseisen suostumuskonstruktion ulottuvuutta erityisesti perus- ja ihmisoikeusja?rjestelma?n na?ko?kulmasta. Tutkielman kannalta keskeinen kysymys on se, onko perus- ja ihmisoikeuksien takaamasta suojasta mahdollista luopua, ja jos on, niin missa? ma?a?rin. Ta?ma? ns. luovuttamisproblematiikkana (”waiver of rights”) tunnettu valtiosa?a?nto?oikeudellinen kysymys muodostaa oikeudellisen viitekehyksen tutkielman erityisten kysymysten tarkastelulle. Suostumuskonstruktiota tarkastellaan myo?s perusoikeusrajoituksena, jolloin sen tulee ta?ytta?a? perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset. Ta?llo?in erityista? merkitysta? saavat perusoikeusrajoituksia koskeva ta?sma?llisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus seka? ydinalueen koskemattomuuden vaatimus. Lisa?ksi suostumuskysymysta? tarkastellaan viela? henkilo?tietojen suojaja?rjestelma?n tarkoituksen kannalta. Ta?ssa? tarkastelussa keskeiseksi na?ko?kulmaksi muodostuu henkilo?tietolain suostumukselle asettamat yleiset ja erityiset edellytykset seka? henkilo?tietojen ka?sittelyn yleiset periaatteet, joiden tavoitteena voidaan katsoa olevan yksilo?n tosiasiallisen itsema?a?ra?a?misoikeuden seka? henkilo?tietojen suojaan liittyvien julkisten intressien turvaaminen. Edella? mainittu perus- ja ihmisoikeus- seka? henkilo?tietojen suojaja?rjestelma?keskeinen tarkastelu yhdisteta?a?n tutkielman erityisessa? osassa ekskurssin omaisesti ns. kanta-asiakassopimuksia koskevaan vakiosopimus- ja kuluttajaoikeudelliseen sa?a?ntely-ympa?risto?o?n. Tarkastelu osoittaa, etta? henkilo?tietolaki seka? perus- ja ihmisoikeusja?rjestelma? asettavat monia lisa?vaatimuksia kanta-asiakassopimusten sopimusoikeudellisen arvioinnin la?hto?kohtaan. Toisaalta henkilo?tietojen suojaja?rjestelma?n seka? vakiosopimus- ja kuluttajaoikeuden na?ko?kulmassa voidaan na?hda? yhteisena? piirteena? heikomman osapuolen suojaamispyrkimys. Tutkielma sijoittuu siihen teknologisoituvan, taloudellistuvan ja globalisoituvan yhteiskunnan viitekehykseen, joka on merkitta?va?lla? tavalla vaikuttanut yksilo?iden perus- ja ihmisoikeussuojan toteutumiseen etenkin 2000-luvulla. Yhtena? merkitta?va?na? haasteena ta?ssa? muutoksessa on ollut ihmisten yksityisyyden suojan turvaaminen. Kehittyneessa? informaatioyhteiskunnassa merkitysta? on erityisesti yksityisyyden tiedollisella ulottuvuudella. Henkilo?tietojen suojan keinojen kehitta?minen on avainasemassa ta?ma?n yhteiskuntatodellisuuden nopean muutoksen hallitsemisessa.
Suostumus Suomen rikosoikeudessa

Lehtonen, Jenna (2020)

Suostumuksessa on kyse lakiin kirjaamattomasta vastuuvapausperusteesta, joka tietyin edellytyksin poistaa teon rikosvastuun ja rangaistavuuden. Suostumuksen on oikeustieteessä katsottu poistavan joko teon tunnusmerkistön mukaisuus tai oikeudenvastaisuus. Tässä esityksessä suostumuksen katsotaan poistavan teon tunnusmerkistön mukaisuus. On olennaista erottaa varsinaisesta suostumusopista tilanteet, joissa rikosoikeudellinen vastuu sulkeutuu pois jollakin muulla perusteella kuin suostumuksella. Suostumuksella voi olla merkitystä arvioinnissa silloinkin, kun vastuusta vapauttava vaikutus perustuu johonkin muuhun perusteeseen. Näin on esimerkiksi silloin, kun perusoikeus itsessään poistaa tunnusmerkistön mukaisuuden. Suostumus heijastaa itsemääräämisoikeutta, mutta itsemääräämisoikeus ja suostumus eivät ole sama asia. Oikeus suostua oikeudenloukkauksiin on vain yksi itsemääräämisoikeuden ilmentymä, ja koska itsemääräämisoikeus käsitteenä ja oikeutena on niin laaja, se voi tietystä näkökulmasta asettua myös suostumuksen vastaintressiksi. Itsemääräämisoikeus ikään kuin lymyää suostumusopin taustalla ja tulee argumentaatioon mukaan, jos suostumuksen kohteena olevan oikeushyvän määräysvallasta ja suostumuksen soveltuvuudesta on epäselvyyttä. Suostumuksen tarkoituksena on varmistaa itsemääräämisoikeuden toteutuminen tilanteissa, joissa yksilöillä ei ole suojelutarvetta, ja siten rikosoikeudellisen järjestelmän tarjoamaa suojaakaan ei tarvita. Perus- ja ihmisoikeuksien pääasiallinen vaikutustapa suostumuksen yhteydessä tulisi olla perus- ja ihmisoikeusmyönteinen laintulkinta. Suostumusta tulisi yksittäisessä tulkintatilanteessa lähestyä sen edellytysten kautta ja tämän kehikon sisällä tarpeen tullen etsiä tulkinta-apua relevanteista perusoikeuksista. Erityisesti määritellessä yksilön määräysvaltaa oikeushyvien osalta, joudutaan usein varsin haastavien vastakkainasettelujen pariin, jossa perusoikeudet ovat kollisiossa keskenään. Näiden kollisioiden ratkaisu ei ole yksinkertaista ja tulkinta-apua voidaan ja tulisi hakea sosiaaliadekvaattisuuden kautta. Sosiaaliadekvaattisuuden rooli, tai koko käsite ylipäätään, suomalaisessa rikosoikeudessa ei ole kaikista selkein, ja sen tarjoamiin hyötyihin on oikeustieteessä suhtauduttu epäilevästi. Näistäkin haasteista huolimatta sosiaaliadekvaattisuus todella voi tarjota hyödyllistä tulkinta-apua, kun ratkaistaan perusoikeuksien välisiä kollisioita. Perusoikeuksien punnintaprosessin myötä ei aina helposti saada vastausta, mikä on oikea tasapaino eri perusoikeuksien välillä ja sosiaaliadekvaattisuus avaa harkinnan oikeuden ulkopuolisille seikoille kuitenkin pitämällä sen edelleen oikeuden sisäisenä. Perusoikeuspunninta voi myös osoittautua hedelmälliseksi suoritettuna rinnakkain sosiaaliadekvaattisuutta koskevan tarkastelun kanssa. Suostumusta tarkastellessa ensimmäisenä kohtaa ongelman virallislähteiden vähäisyydestä, ja kysymys lainsäädännöllisten muutostarpeiden olemassaolosta on relevantti. Velvoite edistää perusoikeuksien toteutumista voisi puhua sen puolesta, että suostumuksesta olisi syytä ottaa lain tasolle jonkinlainen säännös. Realistisina vaihtoehtoina olisi liittää säännös joko pahoinpitelysäännösten tai vastuuvapausperusteiden yhteyteen rikoslakiin taikka nostaa itsemääräämisoikeus nimenomaiseksi perusoikeudeksi perustuslakiin. Jo itsemääräämisoikeuden nimenomainen tuominen lain tasolle perusoikeudeksi lisäisi johdonmukaisuutta myös suostumuksen tulkintaan. Suostumus voidaan johtaa itsemääräämisoikeudesta ja näin ollen myös suostumuksen asema selkeytyisi, jos itsemääräämisoikeus olisi mainittu perustuslaissa itsenäisenä perusoikeutena. Näin ollen lainsäädännöllisenä suosituksena ehdotan itsemääräämisoikeuden nostamista perustuslakiin nimenomaiseksi perusoikeudeksi.

Now showing items 24735-24754 of 31275

Browsing by Title

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO