Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Rautiainen, Leo (2022)
    Tämän gradun keskeisin asia on uusiutumisteoria. Uusiutumisteoria on todennäköisyysteoriaa, ja siinä tarkastellaan tilanteita niin sanotusti takaperin. Eli voidaan vaikka simuloida tiettyä tilannetta erittäin monta kertaa, ja laskea tuloksen perusteella vastaus. Esimerkki tästä on tilanne, jossa tarkastellaan, kuinka monta kertaa olisi heitettävä noppaa, jotta saadaan sama lukuarvo viisi kertaa peräkkäin. Tällainen on haastavampaa laskea klassisen todennäköisyyslaskennan metodein, koska otannan kokoa ei ole tiedossa. Tutkielman tarkoituksena on, että tutkielman lukija joko saisi ymmärrystä siitä, mitä uusiutumisteoria on, tai hänen tietämyksensä syvenisi. Tämä on toteutettu niin, että tutkielman alussa on pyritty selittämään matemaattisia asioita, joita käytetään myöhemmin tutkielmassa, jotta tutkielma olisi luettavissa mahdollisimman monelle eri matematiikan osaamistasoiselle ihmiselle. Todistusten seuraaminen ihmiselle, joka on matematiikan opinnoissaan vasta alkuvaiheessa voi olla erittäin haastavaa, mutta esimerkit on pyritty kirjoittamaan niin, että ne olisivat kenelle vain luettavissa. Gradussa on kaksi matemaattisesti haastavampaa kappaletta. Toisessa johdetaan keskeinen uusiutumislause ja todistetaan se, ja toisessa johdetaan uusiutumislause epätäydelliseksi uusiutumislauseeksi, ja osoitetaan, kuinka uusiutumisteoria on mukana vakuutusmatematiikan riskiteoriassa. Keskeisen uusiutumislauseen todistus tehdään niin, että ensin johdetaan tämä lause yksinkertaisemmista uusiutumislauseista ja määritellään uusiutumisfunktio. Tämän jälkeen määritellään Blackwellin uusiutumislause ja todistetaan se. Tämän jälkeen voidaan osoittaa, että lauseet ovat matemaattisesti ekvivalentteja sopivin oletuksin, ja kun se on osoitettu, on keskeinen uusiutumislause todistettu. Työn lopussa käsitellään esimerkkejä. Yksi näistä on koneiden hajoamiseen liittyvä uusiutumisteoreettinen tehtävä, ja sen lisäksi esitetään kaksi uusiutumisteoriaan liittyvää paradoksia. Vaikka näissäkin voi olla haastaviakin todistuksen osia, erityisesti molempien paradoksien todistuksissa, on jokainen esimerkki muotoiltu jokaiselle luettavaan muotoon. Nämä kaksi kappaletta ovat ne kappaleet, jotka kannattaa lukea, jos ei ole ikinä kuullut uusiutumisteoriasta. Yllä mainitussa esimerkissä on tilanne, jossa on tehdas ja tehtaassa on kone, jossa on yksi kriittinen osa, joka hajoaa helposti. Jos osa huolletaan ennen hajoamista, maksaa se 200 euroa. Jos taas osa ehtii hajota ennen huoltoa ja se pitää korjata, hajottaa se samalla konetta, ja kustannukseksi tulee tällöin 2600. Koneen osan hajoaminen on tasajakautunutta kahden vuoden ajanjaksolle. Tällöin uusiutumisteorian avulla on mahdollista ratkaista, mikä on optimaalisin huoltoväli koneelle.
  • Jeskanen, Vilma (2018)
    Ilmastonmuutoksen torjuminen on yksi EU:n suurimpia haasteita, joka vaatii välittömiä toimia. Ilmastonmuutoksen torjumisen lisäksi EU:n on ratkaistava energian toimitusvarmuutta koskeva ongelma. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön lisääminen on tunnistettu yhdeksi ratkaisuksi mainittuihin ongelmiin. Komission nk. talvipaketilla päivitettiin EU:n vuoteen 2020 suunnatut ilmasto- ja energiatavoitteet asettamalla uudet tavoitteet, jotka tulee saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Vuoden 2016 lopussa julkaistu lainsäädäntöpaketti perustuu Pariisin ilmastosopimukseen, johon EU sitoutui joulukuussa 2015 pidetyssä YK:n Pariisin ilmastokonferenssissa. Paketissa esitettiin kahdeksan uutta säädösehdotusta, joihin sisältyy myös uusi vuoteen 2030 ulottuva uusiutuvan energian direktiivi. Direktiivissä asetetaan päivitetty uusiutuvan energian lisäämistä koskeva tavoite EU:lle. Päivitetyn tavoitteen mukaan vähintään 27 prosenttia EU:ssa kulutetusta energiasta tulee tuottaa uusiutuvista energialähteistä vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamiseksi sekä tarvittavien kapasiteetin lisäysten toteutumiseksi EU on sallinut jäsenvaltioiden myöntää valtiontukea uusiutuvan energian tuotannolle. Jäsenvaltioilla on päätäntävaltaa kansallisen tukijärjestelmänsä suunnittelussa, sillä toimivalta energia-asioissa on jaettua ja uusiutuvan energian tukijärjestelmiä ei ole EU:ssa harmonisoitu. Jäsenvaltioiden tukijärjestelmien tulee olla EU:n valtiontukisääntelyn mukaisia, minkä lisäksi komissiolta on haettava hyväksyntä tukijärjestelmälle ennen toimeenpanoa (nk. notifointi). Uusiutuvan energian tukijärjestelmien arviointikriteerit on annettu komission ympäristö- ja energia-alan suuntaviivoissa, joita sovelletaan vuoteen 2020 asti. Jäsenvaltion tukijärjestelmän tulee noudattaa lisäksi unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännössään tekemiä linjauksia koskien järjestelmien soveltuvuutta sisämarkkinoille. Suomessa on valmisteilla kansallinen uusiutuvan energian tukijärjestelmä, nk. preemiojärjestelmä, jonka tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia. Järjestelmän valmistelu ja toimeenpano on osa Sipilän hallituksen kärkihanketta Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti, joka perustuu Suomen kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan vuodelle 2050. Osana kärkihanketta valmisteltiin vuoteen 2030 tähtäävä kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä muut tarpeelliset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Preemiojärjestelmä, joka on tarjouskilpailuun perustuva uusiutuvan energian tukijärjestelmä, on yksi keskeinen energia- ja ilmastostrategiaan otetuista toimenpiteistä. Hallitus esitti preemiojärjestelmää koskevan hallituksen esityksen HE 175/2017 vp eduskunnalle marraskuussa 2017, mistä lakiesitys ohjattiin talousvaliokunnan käsittelyyn Asia on yhä vireillä talousvaliokunnassa. Lakiesityksessä esitetään uusiutuvan energian tukemiseksi tarjouskilpailuun perustuvaa preemiojärjestelmää, jolla myönnettäisiin 2 TWh vuosituotantoa sähkön tuottajille. Tarjouskilpailun voittajille maksettaisiin sähkön markkinahinnan päälle preemiomuotoinen tuki. Tarkoituksena oli toteuttaa esityksen mukaiset tarjouskilpailut ainakin kahdessa osassa vuosina 2018–2020. Esitettyyn preemiojärjestelmään on otettu seitsemän osallistumisedellytystä, jotka tarjouskilpailuun osallistuvan sähkön tuottajan hankkeen tulee täyttää. Tutkielmassa tutkitaan preemiojärjestelmään otetuista osallistumisedellytyksistä kolmea: sitovien päätösten kieltoa, uutuusvaatimusta ja aikaisempien valtiontukien kieltoa. Tutkimuskysymyksiä on kaksi. Ensimmäinen tutkimuskysymys on: ovatko valitut kolme osallistumisedellytystä EU:n valtiontukisääntelyn sekä komission ratkaisukäytännön mukaisia. Toinen tutkimuskysymys on: miten nämä kolme osallistumisedellytystä vaikuttavat - vai vaikuttavatko ollenkaan - sähkön tuottajien hankesuunnitteluun. Tutkimuskysymyksiin on vastattu muun muassa selvittämällä komission ympäristö- ja energia-alan suuntaviivoissa edellytettyä sekä tutkimalla komission ratkaisukäytäntöä uusiutuvan energian tukijärjestelmiä koskevissa asioissa. Käytännön vaikutuksia on tutkittu suhteessa uusiutuvan energian hankkeiden käytännön hankesuunnitteluun. Tutkielman metodeina on käytetty lainoppia, oikeusvertailua sekä ympäristöoikeudellista arviointi- ja ohjauskeinotutkimusta.
  • Simonen, Marja (2014)
    Rastaliike syntyi 1930-luvun Jamaikalla entisten orjien jälkeläisten keskuudessa. Rastaliike oli mustien vapaustaistelun ja panafrikkalaisen nationalismin väline. Liike oli alunperin separatistinen ja valkoihoisvastainen. Sen yksi tärkeimmistä teeseistä oli paluumuutto pyhään maahan, Etiopiaan. Myöhemmin liikkeeseen on liittynyt paljon pohjois-amerikkalaisia ja eurooppalaisia, myös suomalaisia. Liike on muuttunut vuosikymmenten aikana. Tutkielmani tarkoitus oli tutkia suomalaisten rastojen diskurssia pyhistä paikoista. Tutkimuskysymykseni on, miten suomalaiset rastat tänä päivänä ymmärtävät ja arvottavat paluumuuton Afrikkaan. Aineistonkeruun suoritin kenttätyönä Suomessa vuosina 2012-2014. Suoritin viisi semistrukturoitua teemahaastattelua, joista osa jatkui vielä sähköpostikeskusteluin. Tämä määrä kattaa noin kymmenesosan Suomen rastoista. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, montako rastaa Suomessa asuu. Laajin arvio on ollut pari sataa, suppein kattoi vain muutaman henkilön. Yleisin arvio sijoittuu viidenkymmenen ihmisen paikkeille. Lisäksi tutustuin rasta-aiheisten keskustelupalstojen keskusteluihin vuosilta 2004-2014. Internet on tärkeä kohtaamispaikka hajallaan asuville rastoille. Informanttieni lisäksi tärkeimmät lähteeni rastaliikkeestä olivat Leonard Barrett, Ennis Edmonds ja Kari Kosmos. Identiteettiä käsittelevät luvut pohjautuvat pitkälti Stuart Halliin. Paikan merkityksiä pohdittaessa hyödynsin Benedict Andersonin sekä Liisa Malkin kirjoja. Vertauspohjaa hain vanhasuomalaisesta pyhä-ajattelusta, josta on kirjoittanut paljon Veikko Anttonen. Haastatteluista kävi ilmi, että ajatus maantieteellisesti rajoittuneesta pyhästä paikasta on muuttumassa. Monien suomalaisten rastojen pyhä paikka sijaitsee Suomessa, ei Afrikassa. Suomalainen rasta hyvin harvoin ajattelee asuvansa diasporassa, keskellä Babylonia. Pyhä paikka tarkoittaa myös oikeaa, puhdasta ja rastan polun mukaista elämää. Sen voi saavuttaa esimerkiksi omavaraistaloudessa Suomen maaseudulla. Etiopia elää mielessä ylevöittävänä utopiana. Etiopiaan suunnitellaan pyhiinvaellusmatkoja. Hyvin harva muuttaa sinne lopullisesti. Pyhä paikka on mielentila. Uskonnollinen koti, Afrikka, tuotetaan ja uudelleentuotetaan elämänvalinnoilla. Suomalaisen rastan identiteetti pohjautuu suomalaisiin juuriin ja myytteihin. Suomalaisen rastan pyhä paikka on Suomi, vaikka arvomaailma olisi afrokaribialaista perua.
  • Hyvönen, Annina (2016)
    Maailman valtatasapainon muutos Neuvostoliiton romahtaessa johti Yhdysvaltojen hegemonisen aseman vahvistumiseen 1990-luvulla. Samoihin aikoihin Yhdysvaltojen intressien ajamisen välineenä nähdyn Maailmanpankin kehitysyhteistyössä syntyi käsite hyvästä hallinnasta, jonka epäpoliittiseksi leimattua luonnetta ja yhteneväisyyttä uusliberalistisen perinteen kanssa kritisoitiin. Hyvän hallinnan osaksi kehitysyhteistyön tavoitteeksi nostettiin korruption torjunta ja korruption ilmeneminen muodostettiin kehitystä hidastavaksi maailmanlaajuiseksi ongelmaksi. Tutkimuksen tarkoitus on tarkastella Maailmanpankin hyvän hallinnan ja korruption torjunnan diskurssin ja uusliberalismin suhdetta ja hahmotella sen paikkaa maailmanlaajuisessa viitekehyksessä Yhdysvaltojen hegemonian ilmentäjänä. Laclaulaisen diskurssianalyysin avulla korruption torjunnan diskurssin epäpoliittiseksi leimattu luonne voidaan problematisoida. Analyyttistä työkalupakkia, kuten tyhjän merkitsijän ja kiinnekohdan käsitteitä hyväksikäyttäen nähdään, kuinka diskurssin hegemoniaa luodaan. Robert Coxin historiallisia maailman raameja eli ideoita, instituutioita ja materiaalisia resursseja tarkastelemalla voidaan sijoittaa hyvä hallinta ja korruption torjunta Yhdysvaltojen hegemonian ilmentäjän asemaan. Sekä laclaulainen jälkigramscilainen diskurssianalyysi että coxilainen uusgramscilainen hegemoniateoria ammentavat lähtökohtansa Gramscin hegemonian ajatuksesta. Vaikka ne tulkitsevat hegemonian ajatuksen eri tavoin, yhdistää niitä muun muassa samansuuntainen määritelmä vallasta ja historiallisuus. Diskurssianalyysin valossa voidaan todeta korruption torjunnan hegemonisen diskurssin ilmentävän uusliberalistisia ajatuksia. Diskurssissa rajaa luodaan hyväksi ja huonoksi määrittelemisen avulla. Tyhjäksi merkitsijäksi nousee analyysissä kehityksen käsite ja sen sisältämä ajatus Maailmanpankin hyvän hallinnan mahdollistamasta hyvästä, uusliberalistiseksi tulkittavasta kehityksen suunnasta. Kiinnekohtana toimivat tehokkuus ja vastuuvelvollisuus sekä niiden perusteella rakennettavat instituutiot antavat niin ikään analyysin valossa aihetta uusliberalismin tunnistamiselle diskurssista. Uusliberalistisista lähtökohdista ammentava hyvä hallinta voidaan Coxin hegemoniateorian avulla nähdä Yhdysvaltojen hegemonian ilmentäjänä. Muun muassa Yhdysvaltojen idea sosiaalisesta järjestyksestä sisältyy hyvän hallinnan ja korruption torjunnan diskurssin ajamiin uudistuksiin. Maailman raameihin niin ikään vaikuttavista materiaalisista kyvykkyyksistä organisatorisen kyvykkyyden voidaan nähdä ilmenevän hyvän hallinnan diskurssissa kilpailukyvyn lisäämisenä. Myös instituutio, tässä tapauksessa Maailmanpankki, toimii kuten Cox niiden tehtävän määrittelee. Se ilmentää hegemonisen valtion dominoivia voimia ja tukee niiden leviämistä. Maailmanpankin muodostaman hyvän hallinnan diskurssi ongelmiin joutuneiden maiden auttamiseksi ilmentää tilannetta, jossa Yhdysvalloista lähtöisin olevia ajatuksia viedään Nicaraguaan. Nicaraguassa huomion keskipisteeksi noussut korruption torjunta voidaan nähdä hyvän hallinnan diskurssissa uusliberalististen ideoiden toteuttajina. Coxin määrittelemien maailman raamien sopiminen yhteen tietyssä ajassa ja paikassa muodostaa mahdollisuuden Yhdysvaltojen hegemonialle.
  • Nummelin, Ida (2015)
    Tutkimuksessa käsittelyn keskiössä on suomalaisten suhtautuminen uusliberalismiin sekä uusliberalismikehitykseen Suomessa. Työn johtoajatuksena on hyvinvointivaltion ja uusliberalismin ja hyvinvointivaltion välinen dynamiikka. Kiinnostukseni tähän aiheeseen heräsi keväällä 2012 kun Björn Wahlroos julkaisi kirjan Markkinat ja demokratia - Loppu enemmistön tyrannialle. Kirjan julkaisu antoi uutta pontta keskustelulle uusliberalismin asemasta Suomessa sai mediassa otettiin voimakkaasti kantaa Wahlroosin argumentteihin. Tarkoituksena on perehtyä hyvinvointivaltion rakenteisiin ja ideologiseen perustaan sekä uusliberalismin tematiikkaan. Kiinnostuksen kohteena on myös suomalaisen yhteiskunnan kehitys hyvinvointivaltiona sekä kehitys kohti uusliberalistista taloutta. Keskeisimpänä tavoitteena on selvittää, miten uusliberalismista ja hyvinvointivaltiosta puhutaan. Tärkeimmät tutkimuskysymyksen pureutuvatkin siihen minkälaisella argumentoinnilla uusliberalismia puolustetaan tai vastustetaan ja millaisena hyvinvointivaltion tulevaisuus näyttäytyy näissä keskusteluissa. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmänä on diskurssianalyysi. Analyysin tavoitteena on ollut löytää tutkimusaineistosta diskursseja, jotka kuvaavat sekä hyvinvointivaltion että uusliberalismin ympärille luotuja todellisuuksia sekä merkityksiä, joita näille annetaan. Tutkimuksen tavoitteena ei missään nimessä ole tuottaa objektiivista tietoa siitä, mitä suomalaiset ajattelevan uusliberalismista tai hyvinvointivaltiosta, vaan tarkastella sitä todellisuutta, jota tarkastelussa olevan aineiston kirjoittajat teksteillään luovat. Uusliberalismikehitystä ja sitä kohtaan osoitettua asenteistoa lähestytään hyvinvointivaltion kautta aineistona käytetään hyvinvointivaltiota käsitteleviä blogitekstejä, jotka on kirjoitettu vuonna 2012. Ensimmäiset tekstit on kirjoitettu keväällä heti Björn Wahlroosin kirjan julkaisemisen jälkeen ja viimeiset aivan vuoden lopulla. Aineiston on rajattu ajallisesti Wahlroosin kirjan julkistamiseen (16.4.2012), koska kirjan julkaisu antoi uusliberalismikeskustelulle uutta pontta ja oletuksena on, että yhä useampi on ryhtynyt tuomaan esille omia asenteitaan uusliberalistista kehitystä kohtaan, sekä puolesta että vastaan. Keskeisimmiksi diskursseiksi aineistosta nousevat muutoskeskustelu, keskustelu vapaudesta ja vastuusta, talouskeskustelu, teksteistä esiin nouseva vastakkainasettelu oikeiston ja vasemmiston välillä sekä kriisipuhe. Koska diskurssit ovat painottuneet teksteissä eritavoin, joten toisia on myös käsitelty laajemmin kuin toisia. Uusliberalismi ja hyvinvointivaltio näyttäytyvät toisilleen jyrkästi vastakkaisilta ideologioilta sekä teoreettisesti että tunnetasolla. Aineiston analyysi osoittaa uusliberalismin ja siihen liittyvän hyvinvointivaltiokeskustelun herättävän voimakkaasti tunteita. Uusliberalismikehitys näyttää herättävän hyvinvointivaltionkannattajissa sekä pelkoa että epävarmuutta, mutta myös hämmennystä. Toisaalta myös se on huomionarvoista, kuinka voimakkaasti uusliberalismin kannattajat ovat pettyneet hyvinvointivaltioon ja kokevat sen rakenteet toimimattomina hidasteina oman hyvinvointinsa kasvattamiselle. Yksi keskeisimmistä analyysissä tehdyistä huomioista onkin se, kuinka eri diskursseja yhdistää voimakas tunteellisuus ja toisaalta myös tunteisiin vetoaminen tehokeinona. Analyysissä esiin nousseiden diskurssien jakautumisen ja laajuuden perusteella näyttäisi siltä, että puhe hyvinvointivaltiosta keskittyy lähinnä talouskeskusteluun sekä muutosvaatimusten puolustamiseen tai vastustamiseen voimakkaasti taloudellisin argumentein. Huomion arvoista kuitenkin on se, että hyvinvointivaltion perinteiset vahvuudet sekä tavoitteet ovat jääneet keskustelussa vähemmälle huomiolle, elleivät jopa lähes täysin huomiotta. Aineiston perusteella vaikuttaa siltä, että uusliberalismin keskeisimmät perusteet ja hyvinvointivaltioon kohdistuvat moitteet, löytyvät taloudesta. Tästä syystä myös hyvinvointivaltion puolustajat joutuvat tukeutumaan pääasiallisesti taloudellisiin argumentteihin, vaikka hyvinvointivaltion arvopohja nojaa paljon muuhunkin kuin talouteen ja sen toimintamahdollisuuksien turvaamiseen. Erityisen kiinnostava on se seikka, että tutkimustulosteni perusteella näyttäisi siltä, että mielipidetutkimukset eivät välttämättä anna kovin kattavaa kuvaa suhtautumisesta hyvinvointivaltioon. Tämän tutkimuksen keskeisimmäksi ansioksi voidaan katsoa lukeutuvan se, että tutkimustulokset raottavat monipuolisesti sitä keskustelua, jota hyvinvointivaltiosta ja uusliberalismista käydään.
  • Pohjamo, Ilkka (2007)
    The agro-environmental subsidy scheme is the most important agricultural environmental policy instrument used in Finland. The principal aim of the agro-environmental subsidy is to reimburse farmer the costs of using environmentally sounder farming practices and the measures that aim for preserving the environment. It also serves as an economic incentive for ensuring the large enough participation. The agro-environmental subsidy scheme is to be reformed in 2007. The main question answered in thesis was that whether farmers in Uusimaa region are ready to participate in the environmental subsidy scheme on the basis of the economical reasons or not. The focus is on farmers' opinions about how difficult it is to carry out measures of new environmental subsidy and do these measures change their ways of farming. The analysis is based on an empirical study of the farmers attitudes towards the new environmental subsidy scheme. The theoretical framework of this thesis is based on principal-agent theory and on the theory of the firm. In principal-agent theory environmental subsidy is interpreted as a deal in which farmers function as agents and government as a principal. Theory of the firm provides a theoretical framework for the analysis, through which we aim to analyse how rationally behaving farmer makes decisions by economical reasons to participate in the environment subsidy scheme. The thesis points out that presumably the participation percentage will stay high during the period of the new environmental subsidy scheme.
  • Söderholm, Minttu (2015)
    The aim of this study was to find out suppositions of stepfamily resources and stepfamily concepts of Internet discussions. Stepfamilies consist of a marriage or cohabiting partner and at least one child who is biologically related to only one adult in the family. Conceptual framework for this thesis is based on systems thinking and family resource management model which makes is possible to study stepfamilies from a holistic point of view. Resources of stepfamiles are devided into material and human resources. Material resources are home, means of transportation, clothing, food, money and time. Human resources are for example a family support network and identity work. The process of this study was based on hermeneutic principles. The data of this study was collected from Internet forums related to stepfamilies and it consisted of 25 threads, which consisted of 709 messages all together. Almost all narratives were written by mothers, stepmothers or mothers who were also stepmothers. The data was analysed by the methods of discourse analysis. The data was coded and divided into 305 small text clips. All the text clips were categorised for material and human resources. Human resources were categorised for internal and external relationships. According to the results of this study it was common to use neutral stepfamily concepts in the discussions threads. Time and money consuming or talking about home were typical topics of material resources in the discussions threads. In a stepfamily partners were managing their economy by joint or separate accounts or mixture of both ways. It was not possible to verify if the internal or external relationships of stepfamilies were more functional. The results of this thesis claims that in a unfunctional stepfamily there are issues in both internal and external relationships. In a challenging stepfamily there are issues in either internal or external relationships. In a functional stepfamily there are no significant issues in neither internal nor external relationships. The results of this thesis can be used in stepfamily interventions.
  • Järviö, Johanna (2016)
    Uuteen neurokirurgiseen toimenpiteeseen johtava postoperatiivinen hematooma (POH) on harvinainen mutta vakava toimenpiteen jälkeinen komplikaatio, joka liittyy selvästi lisääntyneeseen morbiditeettiin ja mortaliteettiin. Kirjallisuudessa postoperatiivisten hematoomien esiintyvyys on vaihdellut eri toimenpideyksiköiden välillä, antaen keskimääräiseksi esiintyvyydeksi 1.1%-2.2%. Tutkimuksessamme on retrospektiivinen asiakirjatutkimus, tavoitteenamme oli selvittää HUS:n neurokirurgian yksikön uuteen toimenpiteeseen johtavien postoperatiivisten hematoomien esiintyvyys eri neurokirurgisissa toimenpidetyypeissä vuosina 2010-2012. POH todettiin 0.64%:lla kaikista potilaista. Kraniotomioissa POH:n esiintyvyydeksi saimme 0.55% (n=26/4726) ja spinaalikirurgiassa 1.05% (n=30/2870). Eniten postoperatiivisia vuotoja havaittiin dekompressoiduissa kraniektomioissa (7.87%) ja kranioplastioissa (3.57%). Spinaalikirurgiassa POH:n esiintyvyys oli 1.1% kaularanganalueen ja 2.1% rintaranganalueen toimenpiteissä. Postoperatiivista hypertensiota havaittiin 64%:lla kaikista POH:n saaneista potilasta ja 85%:lla kraniotomiapotilaista. Kaikista potilaista, joilla todettiin intrakraniaalinen hematooma, 41%:lla evakuaatioleikkauksen jälkeinen lopputulos oli huono (GOS 1-3) ja 22% potilaista menehtyi kuuden kuukauden seurannan aikana. Neurokirurgian haastavuudesta huolimatta postoperatiivinen hematooma on harvinainen komplikaatio, jonka ehkäisemiseksi on oleellista tunnistaa suuremman riskin toimenpidetyypit ja mahdolliset vielä tuntemattomat verenvuodon riskitekijät
  • Savela, Mailis (2020)
    Paineistettu kuumavesiuutto on menetelmä, jossa rahkasammaleesta saadaan uutettua arvokkaita ainesosia veteen ympäristöystävällisesti. Rahkasammaleesta uutetulle nesteelle on olemassa monia jatkojalostusmahdollisuuksia esimerkiksi erilaisten kemikaalien raaka-aineena. Rahkasammaleen uuttoprosessissa syntyy uuton läpikäynyttä rahkasammalmateriaalia, jolle olisi taloudellisesti kannattavaa löytää jatkokäyttöä, mikäli rahkasammaleen uuttoa harjoitettaisiin teollisessa mittakaavassa. Kokeessa tutkittiin uuttoprosessin läpikäyneen rahkasammaleen sopivuutta kasvien kasvualustamateriaaliksi. Uutettua rahkasammalta sekoitettiin käsittelemättömään rahkasammaleeseen 100:0, 75:25, 50:50, 25:75 ja 0:100 kuivapainon suhteessa ja niiden vedenpidätyskykyä, sähkönjohtokykyä ja pH:ta seurattiin kasvihuonekokeessa. Kontrollikäsittelynä toimi turve. Lisäksi seurattiin kasvualustan vaikutusta basilikan taimettumiseen, pituuskasvuun, lehtien lukumäärään sekä kuiva- ja tuorepainon kertymiseen. Viljelyn aikana seurattiin myös mahdollisten kasvua inhiboivien yhdisteiden poistumista kasvualustoista, kun niitä huuhdeltiin neljä kertaa laimealla lannoiteliuoksella. Jatkokokeessa seurattiin uutetun rahkasammaleen vaikutusta yksi-, kaksi- ja monisirkkaisten testikasvilajien taimettumiseen ja tuorepainon kertymiseen. Uutettu rahkasammal ei sopinut basilikan kasvualustaksi tai sen osaksi, sillä siinä kasvaneiden kasvien kasvu oli erittäin heikkoa. Sen sijaan käsittelemättömässä rahkasammaleessa basilika kasvoi yhtä hyvin kuin turpeessa. Uutetun sammaleen vedenpidätyskyky oli selvästi matalampi kuin käsittelemättömän rahkasammaleen. Jatkokokeessa yksi- ja kaksisirkkaisilla testikasvilajeilla parhaan tuorepainon tuotti käsittelemätön rahkasammalalusta, ja 25 % uutettua rahkasammalta sisältävä alusta tuotti paremman kasvun kuin turve ja 50 % tai enemmän uutettua rahkasammalta sisältäneet alustat. Monisirkkaisten kasvien kasvu ei heikentynyt, vaikka kasvualustassa oli 25 % uutettua sammalta. Useimpien kasvilajien taimettuminen oli heikompaa ja hitaampaa 100 % ja 75 % uutettua sammalta sisältäneillä kasvualustoilla kuin käsittelemättömässä rahkasammaleessa ja 25 % uutettua sammalta sisältäneessä kasvualustassa. Uutetun rahkasammaleen kasvua inhiboiva vaikutus ei täysin selity sen fysikaalisilla ominaisuuksilla, kuten esimerkiksi heikolla vedenpidätyskyvyllä. Uuttoprosessin aikana on saattanut syntyä jokin kasvua inhiboiva yhdiste, jonka pitoisuus alustassa ei vähentynyt riittävästi, vaikka uutettua sammalta sekoitettiin käsittelemättömään rahkasammaleeseen.
  • Wasenius, Anna-Maria (2020)
    Tutkielma tarkastelee vakavan ja valtavirtaisen uutismedian ääntä verkkoympäristössä. Se analysoi kielen kautta maailmankuvaa ja vuorovaikutusta, jota uutisotsikot verkossa rakentavat ja valottaa näin verkkoa julkaisuympäristönä. Tutkielma myös peilaa tätä näkymää uutistoiminnan perinteisiin tehtäviin ja median asemaan nyky-yhteiskunnassa. Työn tavoitteena on nostaa esiin valtamedian arkinen, vaikeammin kuultava ääni ja sen kautta tarjota näkökulmia verkkokulttuuria koskevaan keskusteluun sekä lisätä verkonkäyttäjän ja lukijan tulkinnallista resurssia. Tutkielma on laadullinen, kielellinen analyysi, jossa tarkastellaan Helsingin Sanomien painettuja uutisotsikoita ja verkkouutisten otsikoita. Teoreettisena viitekehyksenä on kielitieteeseen vakiintunut funktionaalinen kielikäsitys, jonka mukaan kieli rakentaa maailmaa ja maailma puolestaan kieltä. Menetelmänä on M. A. K. Hallidayn systeemis-funktionaalisen kieliteorian metafunktioanalyysi, jonka kautta kielenkäyttöä eli uutisotsikoita tarkastellaan kielen kaikilla tasoilla, tekstuaalisesti, interpersoonaisesti ja ideationaalisesti. Tutkielman aineistona on yhteensä 84 Helsingin Sanomissa julkaistua painettua uutisotsikkoa ja verkkouutisen otsikkoa. Otsikot muodostavat 42 paria, sillä jokaisesta uutisesta on aineistoon määrätyin ehdoin kerätty painettu otsikko ja verkko-otsikko. Otsikkoparin otsikoiden takana on yhdenmukainen leipäteksti. Tutkielmassa 42 uutisen otsikot asetetaan rinnan ja tarkastelua ohjaa otsikoiden välinen eroavaisuus. Metafunktioanalyysin hengessä otsikkopareja tarkastellaan tekstuaalisena pintana, sosiaalisena toimintana ja maailmankuvan rakentajana. Analyysi osoittaa, että painetun uutisotsikon ja verkkouutisen otsikon välillä on merkittäviä eroja. Lyhyt ja tiivis painettu uutisotsikko sisältää täsmällisesti olennaisen ja painottaa yhteiskunnallista näkökulmaa, mutta on autoritäärisempi ja etäisempi kuin verkko-otsikko. Verkkouutisen otsikko on pitkä, mutta runsaassa ilmaisussaan painettua otsikkoa aukkoisempi. Verkko-otsikon näkökulma on yksityinen, affektinen ja painettua lehteä tasavertaisempi. Verkon huomiotalouden arvot, kuten negatiivisuus ja tunnepitoisuus, näyttäytyvät verkkouutisten otsikoissa. Verkkouutisen otsikkoon piirtyy draaman kaari, jonka komplikaationa esiintyy vastakkainasettelu – kontrastointi, joka toisinaan kätkeytyy ajatusviivaan. Painettujen uutisotsikoiden ja verkkouutisten otsikoiden väliset erot heijastavat julkaisuympäristöjen välistä eroa. Erot eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä, vaan niihin liittyy liikkumavaraa. Tutkielma herättää pohtimaan julkaisuympäristöjen tarjoamia mahdollisuuksia ja vakavan valtamedian kielellisiä valintoja näissä puitteissa.
  • Keskinarkaus, Sara (2013)
    Tämän Pro gradu -tutkielman aiheena on uutiset ja tiedon sirkulaatio sosiaalisen ja perinteisen median välillä verkostoyhteiskunnassa. Kysymys uutisten olemuksesta ei kosketa vain journalismia vaan laajemmin yhteiskuntaa. Tutkielman tavoitteena on pohtia uutisen määritelmää ja tarkastella uutisjournalismin kytkeytymistä sirkulaation ilmiöön muun muassa valtakunnallisen journalisminkentän muutoksia havainnollistamalla. Tutkielma kytkeytyy voimakkaasti 2000-luvun länsimaiseen verkostoyhteiskuntaan, jossa tieto ja uutiset ovat mobiiliteknologian myötä käden ulottuvilla kaikkina valveillaolon hetkinä. Parhaimmillaan tämä tutkielma kuvaa ja selittää uuden virtuaalisen elämän yhtä ulottuvuutta, tiedon sosiaalista kiertämistä ja jakamista verkostoyhteiskunnassa. Tämä tutkielma on pääasiassa teoreettinen katsaus. Uutisiin, tietoon ja uutistuotantoon liittyviä teoreettisia havaintoja täydennetään esimerkkiluontoisella tapaustutkimuksella, joka keskittyy Facebook-nimisen sosiaalisen median uudistukseen talvella 2011. Aineisto sisältää sekä Facebookissa käytyjä keskusteluja että Helsingin Sanomien ja Iltalehden verkkosivuilla julkaistuja artikkeleita uudistukseen liittyen. Analyysia ohjaavat pragmaattisen tietoteorian lähtökohdat. Sisällön- ja prosessianalyysin laadullisia tutkimusperinteitä yhdistämällä tuodaan näkyväksi sirkulaation piirteitä, jotka ovat olleet aiemmin näkymättömissä. Verkostoyhteiskunnassa korostuvat uutisten uutuuden hetkellisyys ja uutisen määritelmän henkilökohtaisuus, mutta toisaalta merkitysten syntyminen verkostoissa. Tiedon ja uutisten sekä sosiaalisen ja perinteisen median rajapinnat ovat hälvenneet. Sosiaalisen median käyttäjistä, yleisöstä osa näyttäytyy aktiivisina toimijoina, jotka jakavat kuulemiaan ja löytämiään tietoja sekä näkemyksiään. Aktiivisten toimijoiden toiminnan pohjalta ei voida kuitenkaan arvioida passiivisten toimintaa tai syitä. Erilaisten mediaympäristöjen hyödyntäminen uutistyössä ja uutisten toistaminen ovat voimistaneet sirkulaation ilmiötä. Sirkulaatiolla on suoria ja epäsuoria vaikutuksia muun muassa journalistien tiedonhankintaan ja perinteisen median sisältöihin ja tapoihin käsitellä uutistapahtumia. Verkostoyhteiskunnassa toimittajan ja yleisön roolit sekoittuvat, ja tieto sirkuloi nopeasti alustalta toiselle, lähteeltä toiselle. Uutisen määritelmä on sosiaalisesti konstruoitunut, ja kuvaa omaa aikaansa. Uutisissa voidaan nähdä syntyneen jako niin sanottuihin hitaisiin ja nopeisiin, lyhyisiin uutisiin.
  • Lehtonen, Joonas (2018)
    Politiikan sukupuolittumisella on Suomessa pitkät perinteet. Poliittisen kansalaisuuden normi on jo lähtökohtaisesti miehinen, ja miehet ovat historiallisesti tarkasteltuna selvä enemmistö kansanedustajien ja ministereiden joukossa. Politiikka on sukupuolittunutta myös työnjaoltaan, joka noudattelee essentialistisen sukupuolikäsityksen ja yksityinen/julkinen-dikotomian määrittelemiä linjoja. Miesten poliittinen toiminta on siis keskittynyt julkiselle alueelle, ”koviin aiheisiin”, ja naisten yksityiselle alueelle, ”pehmeisiin aiheisiin”. Suomalaisen politiikan sukupuolittunut työnjako alkoi purkautua ja naisten määrällinen edustus kasvaa toden teolla vasta 1980- ja 1990-luvuilta lähtien, mutta kehitys taantui hieman 2010-luvulla. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten politiikan sukupuolittuminen heijastui Yleisradion televisiouutisiin toukokuussa 1988, 1998, 2008 ja 2018. Tutkielma sijoittuu politiikan feministisen kritiikin, feministisen mediatutkimuksen ja sukupuolihistorian aloille. Tarkastelussa sovelletaan jälkistrukturalistista sukupuolikäsitystä, jonka mukaan sukupuolta tuotetaan esityksin ja toistoin esimerkiksi juuri mediassa. Tutkielmassa kvantifioidaan nais- ja miespoliitikkojen uutisesiintymisten määriä ja aiheita sekä verrataan lukuja poliittisen edustuksen tilaan kunakin tarkastelukuukautena. Lisäksi uutisaineistosta poimitaan ilmentymiä politiikan sukupuolittuneesta käsittelystä. Tutkielman aineistona ovat nimenomaan Yleisradion televisiouutiset, koska lakikin edellyttää Yleisradiota ottamaan tasa-arvolähtökohdat huomioon ohjelmistossaan. Tulosten perusteella televisiouutisten luoma representaatio politiikasta oli jopa todellista poliittista edustusta sukupuolittuneempi. Naisten osuus uutisissa esiintyneistä poliitikoista oli parhaimmillaankin, toukokuussa 1998, vain reilu kolmannes (36,4 prosenttia). Sen sijaan eduskunnassa naisia oli parhaimmillaan 41,5 prosenttia (toukokuussa 2008 ja 2018) ja hallituksessa jopa 60 prosenttia (toukokuussa 2008). Poliitikkojen medianäkyvyys sukupuolittui voimakkaasti myös aiheiden tasolla. Poliitikkojen eniten kommentoimat aiheet televisiouutisissa olivat politiikka, puolueet ja vaalit, teollisuus, kauppa ja elinkeinoelämä sekä talous, joista kaikkien kommentaattorijoukoissa oli selkeä miesenemmistö. Perinteisesti ”naisten aloiksi” politiikassa miellettyjä aiheita, kuten sosiaali- ja terveysasioita, kulttuuria ja asumista, poliitikot kommentoivat uutisissa hyvin vähän tai eivät lainkaan. Politiikan journalismin sukupuolittumista uutisissa edisti käsiteltyjen aiheiden kehystys, sillä monia uutisista käsiteltiin ensisijaisesti joko ”politiikan pelien” tai rahan näkökulmasta. Yksi selkeä sukupuolittumisen paikka uutisissa oli poliittinen johtajuus, johon liittyvässä uutisoinnissa naiserityisyys korostui. Johtopaikkojen miehisyys todellisessa poliittisessa edustuksessa vaikutti uutisoinnin sukupuolittumiseen muutenkin, sillä näkyvyys keskittyi selvästi puolueiden johtohahmoihin. Toimittajien kuvailuista naispoliitikkoja koskien löytyi lisäksi joitakin sukupuolittuneisuuksia, kun naisiin viitattiin esimerkiksi heidän ulkonäkönsä tai suhteensa miehiin kautta. Pääasiassa nais- ja miespoliitikkojen käsittely uutisissa oli kuitenkin tasa-arvoista. Median tuottamilla representaatioilla sukupuolista politiikassa on suuri merkitys, koska medioituneessa yhteiskunnassa äänestäjät seuraavat politiikkaa pääasiassa median kautta. Sukupuolittunut politiikan journalismi esittää nais- ja miespoliitikot eri tavoilla sekä muodostaa erilaisia mielikuvia heidän ammattitaidostaan ja kompetenssistaan. Vääristymät kansalaisille välittyvissä sukupuolikuvauksissa vaikuttavat esimerkiksi äänestämiskäyttäytymiseen ja poliittisten virkojen jakautumiseen ja vääristävät täten myös politiikkaa. Tutkielman tulosten perusteella vaarana olivat erityisesti naispoliitikkojen näkymättömyys ja puutteellinen kuva heidän osaamisestaan. Toisaalta uutisrepresentaatiot tuottivat varsin ahtaita sukupuolirooleja myös miehille, joiden voitiin aineiston perusteella olettaa hallitsevan esimerkiksi juuri raha-aiheita. Voitaneenkin todeta, että niin kauan kuin todellinen poliittinen edustus on sukupuolittunutta, vaatii vanhentuneiden stereotypioiden kitkeminen mediasta toimittajilta tietoisia toimia. Lisäksi tulosten perusteella oli laajemmin uhkana, että median konstruoima kuva politiikasta ja poliitikoista etäännytti päättäjiä kansalaisista, poliittisen edustuksen kohteista. Kun kansalaisten arkea koskettavia aiheita ja politiikan substanssia käsiteltiin uutisissa vain vähän, saattoivat poliitikkojen edistämät intressit jäädä äänestäjille epäselviksi.
  • Lindeberg, Aura (2015)
    Tutkielma käsittelee uutiskuvan asemaa ja muutosta internetissä. Viestintäteknologian nopea kehitys ja välineiden konvergenssi on muuttanut journalismin kenttää. Myös kuvan esitystapa on muuttunut sanomalehtien still-kuvasta internetin monimediaaliseen ympäristöön. Tutkimuskysymyksissä tarkastellaan verkon asettamia haasteita uutiskuvalle ja konvergenssin vaikutusta uutiskuvaan Yle Uutisissa. Tutkielman teoriapohja on visuaalisen kulttuurin tutkimuksessa. Kuvajournalismin ja journalistisen työn muutoksen tutkimuksen kannalta tärkeitä lähteitä tutkielmalle ovat ollet Seppänen (2002, 2005) Deuze (2007), Mäenpää (2008), Salo (2000) ja Jones & Salter (2012). Työn taustana toimii myös Zygmunt Baumanin (2000) notkean modernin käsite. Tutkielmassa analysoidaan kahta eri aineistoa kahdella menetelmällä. Ensimmäinen aineisto on viiden teemahaastattelun aineisto, joita analysoidaan laadullisen lähiluvun avulla. Toinen aineisto koostuu 110 verkon uutiskuvasta, joiden analyysissa käytetään määrällistä visuaalista sisällönanalyysia. Kuvan asema Yle uutisten verkkosivuilla on murroksessa. Verkon haaste kuvalle on internetin nopean rytmin ja teknisten vaatimusten ymmärtäminen. Toisaalta kuvaa pidetään verkossa tärkeänä elementtinä, mutta toisaalta erityisesti uutiskuvaan keskittyneitä käytäntöjä tai kuvan ammattilaisia on Yle Uutisten toimituksessa vähän. Verkon tuoma haaste kuvan alkuperän tai kuvamanipulaation suhteen on tunnistettu, mutta käytännön työssä luotetaan toimittajien omaan kykyyn erottaa epäilyttävät kuvat kuvavirrasta. Yle Uutisten verkkosivujen kuvamateriaali on rakentunut pitkälti television käyttämän kuvamateriaalin ehdoilla. Teknologinen konvergenssi on tuonut televisiota ja internetiä lähemmäs toisiaan, mutta esimerkiksi liikkuvan uutiskuvan käyttö on vähäistä. Määrällinen analyysi osoitti, että todellisten uutiskuvien määrä verkossa on pieni, ja suuri osa käytetyistä kuvista on niin sanottua kuvituskuvaa. Yle Uutisten verkkosivuilla uutiskuvaa ei nähdä erityisen tärkeänä tekijänä verkon uutistoiminnan vahvistamisessa. Uutis-kuvaa voi kuitenkin pitää mediataloissa kesken olevan muutosprosessin symbolina, sillä se on nopeasti muokattavissa, tekijöittensä armoilla ja välinevetoisen maailman tuote. Tutkielman yhdeksi suureksi teemaksi nousi se, että prosessi kohti aitoa monimediallisuutta on Yleisradion verkkouutisissa yhä kesken.
  • Asikainen, Heini (2010)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää onko uutisoinnilla vaikutusta kuluttajien talousodotuksiin Suomessa. Erityisesti perehdytään negatiivisen uutisoinnin mahdollisien vaikutusten tutkimiseen. Odotusten muodostumisen ymmärtämistä voidaan pitää kuluttajien käyttäytymisen selittämistä helpottavana keinona ja tätä kautta myös muiden talouden ilmiöiden selittäminen on vähemmän hankalaa. Tutkittavana aikaperiodina käytetään vuosia 1990–2008. Tutkimus pyrkii myös vastaamaan kysymyksiin uutisoinnin volyymin muutoksesta suhteessa reaalitalouden vaihteluihin sekä positiivisen uutisoinnin merkittävyydestä. Pro gradu -tutkielmassa luodaan useita erilaisia uutisindeksejä ja tutkitaan näiden vaikutuksia useissa regressioyhtälöissä. Tarkastelutasot ovat kuukausi- ja kvartaaliaikasarjoja. Tutkimuksen uutisindeksit luodaan kvantitatiivisin perustein. Otsikkohauin muodostetaan tiettyjen hakusanojen (esim. 'lama', 'irtisanominen' ja 'elpyminen') avulla volyymipohjaisia aikasarjoja. Tämän jälkeen muodostetaan erilaisia regressioita käyttäen selittävinä muuttujina sekä uutisindeksejä että kontrollimuuttujia. Selitettävänä muuttujana käytettiin Tilastokeskuksen tuottamaan kuluttajaluottamusbarometria ja sen alakysymyksiä henkilökohtaisista, yleisistä ja työttömyysodotuksista. Tämän tutkielman esikuvana ja tärkeimpänä viitteenä on käytetty Domsin ja Morinin (2004) Yhdysvaltoja koskevaa tutkimusta, joka tutkii kuluttajien luottamuksen, talouden ja median välisiä yhteyksiä tutkimuskysymyksen ollessa hyvin samankaltainen tämän tutkielman tutkimuskysymyksen kanssa. Myös tutkimusmetodit ovat yhteneviä Domsin ja Morinin (2004) tutkimuksen kanssa; pro gradu -tutkielmassa käytetty regressioyhtälö on hyvin samankaltainen Domsin ja Morinin (2004) tutkimuksen kanssa. Tästä pro gradu -tutkielmasta saadut tulokset ovat linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa: uutisten havaitaan vaikuttavan kuluttajien talousodotuksiin eli kuluttajabarometriin Suomessa. Tämän lisäksi havaitaan, että negatiivinen uutisointi vastaa suhteellisen hyvin reaalitalouden tapahtumia. Positiivisessa uutisoinnissa taas esiintyy enemmän harhaa: sen volyymien muutokset eivät kuvaa hyvin reaalitalouden tapahtumia. Kuluttajabarometrin alakysymyksiä selitettäessä havaittiin tutkimustuloksina, että uutiset selittävät hyvin yleisiä talousodotuksia ja jonkin verran työttömyysodotuksia, mutta eivät henkilökohtaisia odotuksia. Tästä voidaankin päätellä, että uutisoinnilla ei välttämättä ole kovin suurta vaikutusta kuluttajien odotuksiin oman talouden kehityksestä, vaan media näyttää pikemminkin vaikuttavan kuluttajien odotuksiin vain yleisellä tasolla.
  • Kallio, Heini (2012)
    The main aim of this study was to examine the effects of different acoustic features on the perception of clear news speech. Additional goal was to increase knowledge on informational clear speech, more closely the Finnish plain language radio news speech. Plain language news is produced by the national Finnish broadcasting station for listeners with Finnish as a second language. Clear speech in news reading was not previously studied in Finnish and therefore the theoretical aspects were obtained from several studies on clear speech, intelligibility and prosody. Clear speech research has revealed many acoustic-phonetic changes made by speakers attempting to clarify their speech. Features like slower speech rate, wider F0 range, higher mean F0 and increased intensity are said to be characteristic to clear speech. In plain language news slower speech rate and appropriate phrasing are significant. The study consisted of two experiments: a listening experiment and acoustic analysis. The purpose of the listening experiment was to study how speech rate, clarity, pleasantness and intelligibility of different news readers were perceived by listeners with different linguistic background. Ratings of news speech from professional plain news readers were obtained from 15 non-native learners of Finnish and 15 native Finnish listeners. Factors that varied were speech rate (normal versus slow) and speaker (two males and two females). Acoustic analysis was made to study differences between news readers on speech rate, articulation rate, fundamental frequency, prosodic phrasing and voice quality. Measurements were made from news samples with two addressed speaking rates. The relations between the rating results of two subject groups and acoustic features were studied using ordinal logistic regression model. The intelligibility ratings of non-native listeners were affected by linguistic contents and therefore were not reliable for statistical testing. However, results showed that fundamental speech rates and articulation rates affected the perception of clarity. Voice quality had an effect on perceived pleasantness. Methods for measuring intelligibility should be studied further. Also the relations between acoustic features as well as perceived qualities of speech should be studied further. This study can be seen as preliminary study for upcoming research on Finnish clear news speech. The focus of this study was on fundamental acoustic features. In addition to suggested improvements, wider analysis on segmental level acoustics is recommended.
  • Ristevirta, Hanne (2012)
    Tutkimuksen aihe on Yhdistyneitä kansakuntia koskeva uutisointi Suomen Tietotoimiston uutisissa vuosina 2000 ja 2010. Tutkin sitä, kuinka paljon YK:sta uutisoidaan, minkä aiheiden yhteydessä ja ketkä YK-toimijat uutisissa esiintyvät. Tulkintakehyksen muodostaa luokittelu kolmesta YK:sta (Jolly ym. 2009), joita kutsun työssäni poliittiseksi, työntekijöiden ja kansalaisjärjestöjen YK:iksi. Tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon kukakin YK esiintyy STT:n uutisissa, ja mitä muutoksia YK-aiheisessa uutisoinnissa on tapahtunut kymmenessä vuodessa lukumäärien, aiheiden ja YK-toimijoiden suhteen. Sidon tutkimukseni aiempaan tutkimukseen ulkomaanuutisista (esim. Ullamaija Kivikuru & Jukka Pietiläinen 1998; Risto Kunelius 1998; Turo Uskali 2007; Esa Väliverronen 2009) sekä näkemyksiin journalismin ja demokratian välisestä suhteesta ja journalismista julkisen keskustelun mahdollistajana (esim. James W. Carey 1995; Hannu Nieminen 1998). Tutkimusmenetelmäni on sisällön erittely, joka kolmen YK:n luokittelun ja ristiintaulukoinnin avulla tuottaa tietoa STT:n YK-aiheisen uutisoinnin aiheista, puhujista, määristä ja muutoksista kymmenen vuoden aikana. STT:n YK-uutisointi on vähentynyt kymmenessä vuodessa. Suomalainen näkökulma on nykyään pienemmässä roolissa kuin aiemmin. Kolmesta YK:sta työntekijätaso esiintyy molempina tarkasteluvuosina uutisissa eniten, mutta poliittisen YK:n osuus on selvästi vähentynyt kymmenessä vuodessa. Kansalaisjärjestöjen YK esiintyy YK-aiheisessa uutisoinnissa hyvin vähän. YK esiintyy uutisissa useimmiten konfliktiaiheiden, humanitaaristen aiheiden sekä YK:n organisaatioon liittyvien aiheiden yhteydessä. Uutisten YK:n poliittisuus on vähentynyt ja humanitaariset aiheet lisääntyneet mahdollisesti Naton roolin kasvaessa. Vaikka Suomi käy kampanjaa maailmalla päästäkseen YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2013-2014, ei tästä uutisoitu STT:ssa kuin muutamia kertoja. YK-uutisten suosituimmat aiheet ja YK-toimijat vihjaavat siitä, että YK ei ole uutisissa lähellä suomalaista kansalaista. Ulkomaanuutisoinnin rutiinit ja uutistuotannon taloudelliset reunaehdot vaikuttavat myös YK-uutisointiin. Järjestön poliittisuuden ja potentiaalisen demokraattisuuden sivuuttava uutisointi voi johtaa siihen, että YK nähdään entistä byrokraattisempana, kaukaisempana humanitaarisen avun järjestönä, jossa kansalaisella ei ole näkyvää roolia.
  • Syrjänen, Pekka (2013)
    This thesis seeks to find out, how and why a sample based evaluation model (QAE-model) was implemented for Finnish comprehensive school during the 1990's instead of national exams and school ranking lists. Previous studies assert, that the birth of the sample based model is largely explained by embedded egalitarianism, which influenced political decision making in Finland at that time: Finnish decision makers rejected school ranking lists, which were perceived to increase inequality. In addition the studies postulate, that egalitarianism was boosted by two unpredictable historical happenstances – the economic downturn of the 1990's and increased municipal autonomy – which also backed a softer approach to QAE. These previous studies appeared to lack an important perspective: the birth of the sample based QAE-model was explained by structural factors and historical happenstances while political agency – conscious political action – was by and large neglected. This defined the starting point for this thesis: the aim was to include political agency as a central point of focus. However, agency cannot be understood detached from structure, and thus a structural point of view was also included in the research problem. The research problem was approached methodologically with "the model for analysis of political dynamics", which takes account of both structure and agency. Research material consisted of three interviews with people who partook in the National Board of Education's ARMI-project to design the model, NBE-archives and study literature. The study analyzed the political situation (e.g. historical and economic developments), the political possibilities (what was discursively possible in that situation?) and the political 'Spielraum' (what did the agents do in the situation with the possibilities?) of the birth of the sample based model. The research findings showed, that the birth of the sample based model was consequence of both structure and agency. The political situation and the political possibilities opened up an active political 'Spielraum', in which a central "policy-entrepreneur" got the chance to propose the sample based solution, which was then consciously backed by political agents inside the NBE. The decision was unanimous and there were no counterproposals, which was analyzed to be heavily accounted for by certain structural factors; these included NBE's egalitarian value base, lack of resources, and the known functionality of the sample based model. Contrary to previous studies, the findings suggest, that the birth of the sample based model is best explained by the combinatory effect of both structure and agency, while happenstance plays a smaller role.
  • Koskinen, Tero (2020)
    Helluntailais-karismaattinen liike on globaalisti kristinuskon kasvavin uoma. Suomessa se ei ole saavuttanut suurta enemmistöä taakseen eikä se aina nauti hyvästä maineesta kristillisten piirien sisä- tai ulkopuolella. Yksi liikehdinnän haara on anglikaanikirkosta lähtöisin oleva New Wine -liike. Se pyrkii helpottamaan karismaattisen uudistuksen soveltamista käytännön seurakuntaelämään. Suomen New Wine -liikettä ei ole aikaisemmin tutkittu. Siksi tämän tutkimuksen tehtävänä oli selvittää, millaiseksi Suomen New Wine -liike on muotoutunut sekä millaisia merkityksiä New Wine -liikkeellä on ollut mukana olleiden elämässä. Tutkimukseni oli laadullinen tutkimus ja sen metodina aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Aineisto muodostui teemahaastatteluista. Haastattelin kymmentä vähintään noin kymmenen vuotta New Wine -liikkeessä mukana ollutta henkilöä, jotka ovat olleet evankelis-luterilaisen kirkon tai Suomen Vapaakirkon seurakuntien työntekijöitä tai kristillisten järjestöjen vaikuttajia. Tutkimustulokset osoittivat, että Suomen New Wine -liike edustaa hengellisyyden ja karismaattisuuden osalta maltillista linjaa, vaikka armolahjoilla ja Pyhän Hengen kokemisella on suuri painoarvo. Suomen New Wine korostaa kristittyjen yhteenkuuluvaisuuden merkitystä sekä arkista ja elävää kristillisyyttä. Liikkeessä mukana olleet antoivat tutkimustulosten mukaan erityistä arvoa oman uskonelämänsä vahvistumiselle, samoin kuin liikkeen vaikutuksesta omassa työssään tapahtuneelle muutokselle. Tarkastelin tutkimuksessa lisäksi New Wine -liikkeen rutinoitumista. Tutkimukseni voi auttaa ymmärtämään maltillisen karismaattisen kristillisyyden soveltamista suomalaiseen kristilliseen kenttään ja tavalliseen seurakuntaelämään, jotka eivät välttämättä ole kovin vastaanottavaisia karismaattisuuden ääri-ilmiöille.
  • Merikallio, Sini (2021)
    Canine uveal melanoma (UM) usually manifests as a slowly developing, darker pigmented and well distinguishable mass in the iris. Less than a third of them are considered malignant, which is much less than with other melanocytic cancers. In contrast, in humans, 90% of UM occurs in the choroid and half of the patients eventually develop aggressive and often lethal metastases. Understanding the disease process and genetic background in dogs might also help us further the knowledge and improve the treatment options of humans. There is a hereditary component to the oncogenesis of the UM: the disease is more common in a Caucasian race and is also found in certain families. It is also more prevalent in certain dog breeds; Labrador Retrievers seem to be overrepresented. Several susceptibility genes have been identified in humans. One with the strongest association with UM is a tumor suppressor gene BAP1, which is dysfunctional or missing in nearly half of the human uveal melanomas. This gene is a so-called secondary driver of the UM and mutations in it spark the metastasizing process. There is a germline mutation of BAP1 in fourth of Finnish UM families and these mutations are also connected to various other cancers. Moreover, BAP1 shows over 98% protein product homology and almost 80% mRNA homology between dogs and humans, making it an appealing study target also for canines. Should a single variant account for high UM risk, a DNA test could be developed to be used in breeding and veterinary diagnostics. In this work, I mapped the BAP1 germline mutations of seven Labrador Retrievers with diagnosed uveal melanomas or melanocytomas. It was found that four dogs shared the same set of five heterozygous single nucleotide variants (SNV). One of the SNVs within exon 17 was synonymous, g.37,363,076G>A, p.(Ser721Ser), while the other four SNVs were intronic, residing close to exons 4, 10, 11 and 14. In the future, variant comparisons with healthy Labradors are needed to study the role of the identified variants for the development of UM, as the SNVs now found could also just be a part of a common variation in the Labrador Retriever gene pool. To grasp a bigger picture of the UM tumor development, the tumors themselves should also be analyzed for somatic mutations. Moreover, when we know that the disease is likely affected by over a hundred genes, studying just one gene is unnecessarily self-restricting. Modern full genome sequencing techniques should be used for catching all the predisposing genes simultaneously.
  • Carpelan, Pia (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1997)
    Arbetet består av tre delar, en litteraturöversikt, en retrospektiv undersökning och en uppföljning av akuta uveiter. I litteraturöversikten behandlas uveas anatomi och fysiologi, olika uveiters etiologi, kliniska symptom, diagnos, vårdmetoder samt följdsjukdomar och komplikationer. I den retrospektiva delen skickades frågeformulär tillägare, vars hundar hade insjuknat i och tillfrisknat från uveit. Man kunde konstatera att en stor del av uveiterna hade traumatisk bakgrund. De av ägarna oftast observeradesymptomen utgjordes av kisande, rodnad, tårflöde och ett blåaktigt corneaödem. Återfallsprocenten var hög, medan sjukdomen inte så lätt spreds till det friska ögat. Över hälften av fallen klarade sig ed ett besök hos veterinär. Uppföljningen av de akuta uveiterna behandlas här endast som fallbeskrivningar på grund av de olika fallens särart. Uveiterna följdes regelbundet upp med klinisk undersökningmed spaltlampa, oftalmoskop, tonometer, flueresceinfärgning, skrapprov från cornea samt blodprovdär man undersökte leukogram, glukos- och ureahalt. Tyvärr förblev många etiologier ett mysterium och därför kan allmänt konstateras att en grundlig undersökning, samt uppföljning är av yttersta vikt vid behandling av uveiter samtidigt som det möjliggör en tidig observation av eventuella komplikationer.