Browsing by Title
Now showing items 24835-24854 of 31185
-
(2019)Tutkin tässä tutkielmassani Kotimaa-lehden julkituomia legitimointikeinoja Suvivirttä kohtaan vuosina 2013 ̶ 2014. Tutkimani Kotimaa-lehti tulkitsee itsensä lehden omalla kotisivullaan kristillis-yhteiskunnalliseksi viikkosanomalehdeksi. Kotisivuillaan samalla lehti tuo julki tulkintansa mukaan, että sitä on kutsuttu kirkon epäviralliseksi äänenkannattajaksi. Lehti ilmestyy kerran viikossa. Kotimaa-lehden mukaan, sillä on 23 000 tilaajaa ja 50 000 Viikkolukijaa. Samalla on huomattavaa, että lehti on useiden Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien tilaama, jolloin sen lukijoihin voidaan laskea samalla kirkon useat työntekijät. Kotimaa-lehti on perustettu vuotena 1905. Tutkimusajankohtani olen tarkentanut aikavälille 21.2.2013 ̶ 22.5.2014. Tuon tässä tutkielmassani julki kaikki artikkelit, jotka perustuvat tutkimuskysymykseeni toimivaan Suvivirren legitimointiin liittyvään tematiikkaan Kotimaa-lehdessä. Kyseisenä työni tutkimusajankohtana tutkimani Suvivirsi tuodaan julki toimittajien toimesta vuotena 2013 kahdeksassa ilmestyneessä numerossa. Vuotena 2014 Suvivirsi mainitaan puolestaan kuudessa ilmestyneessä lehden numerossa aikarajaukseni huomioon ottaen. Suvivirren legitimoinnilla viittaan tässä tutkielmassani Kotimaa-lehden oikeutuskeinoihin Suvivirttä kohtaan suomalaisessa yhteiskunnassa. Kyseiset oikeutuskeinot näyttäytyvät tutkimissani artikkeleissa kansallisen identiteetin valossa ja samalla osana suomalaista kristinuskoa. Artikkelit voidaan tulkita toimittajien käyttämissä diskursseissa kristilliseen yhtenäiskulttuuriin liittyviksi tekijöiksi Suvivirren kautta. Samalla Suvivirsi legitimoidaan osaksi suomalaista kulttuuria, johon traditio linkittyy enemmistön uskonnon kautta. Sama enemmistön uskonto- ja kulttuuri linkittyvät tutkimukseni loppupuolella keskusteluun uskonnonvapaudesta ja Suvivirren asemasta, joita Kotimaa-lehti perustelee positiivisen uskonnonvapauden kautta. Tässä työssäni tutkimani Suvivirsi on saanut osakseen laajempaa kansalaiskeskustelua tämän tutkielmani tutkimusajankohtana vuosina 2013 ̶ 2014. Samalla työni linkittyy osaksi laajempaa kansalaiskeskustelua Suvivirren asemasta osana koulumaailmaa. On samalla huomioitavaa, että tutkimani Kotimaa-lehti profiloituu kristinuskoon liittyväksi viikkojulkaisuksi. Vaikkakin lehti tuo vahvoja kristillisiä yhtymäkohtia toimittajiensa kautta, lehden pyrkimyksenä on samalla osallistua samalla laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Samalla lehden käyttämät diskurssit Suvivirttä kohtaan ovat selkeästi puolueellisia ja vahvasti Suvivirttä puoltavia. Tutkielmani kannalta on kuitenkin huomioitavaa, että pyrkimyksenäni ei ole tutkia saako Suvivirttä laulaa suomalaisessa yhteiskunnassa, koulumaailmassa tai muihin yhteiskunnallisiin tilanteisiin liittyvissä asianyhteyksissä. Tutkimukseni fokuksena ovat sen sijaan keinot, joilla tutkimaani Suvivirttä puolustetaan Kotimaa-lehden mielikuvayhteisössä. Kotimaa-lehden mielikuvayhteisö on nimittäin selkeästi kristillisesti puolueellinen ja kyseisen mielikuvayhteisön jäseniin vaikuttava. Vaikkakin tutkimuskohteenani toimiva Suvivirsi näyttäytyy selkeästi puolueellisesti lehden käyttämissä diskursseissa, eivät kyseiset diskurssit kuitenkaan vaikuta negatiivisesti työni tutkimustuloksiini rajattuna tutkimusajankohtana. Oman tutkimukseni kannalta näen sen sijaan Kotimaa-lehden puolueellisuuden positiivisena seikkana tutkimusaiheeni kannalta. Samalla Kotimaa-lehden puolueellisuus mahdollistaa tämän työni fokuksen.
-
(2011)Kautta aikain sukulaiset ovat huolehtineet sukulaistensa äidittömistä tai isättömistä lapsista, ja usein näin on toimittu sukulaisten keskinäisillä sopimuksilla. Sukulaisperheessä asumista on nimitetty esimerkiksi yksityissijoitukseksi ja siellä asuvaa kasvattilapseksi. Suomessa lastensuojelun virallisen sijaishuoltojärjestelmän suhtautuminen sukulaisperheisiin on vaihdellut eri aikoina. Yleisesti nähdään, että 1980-luvun puoliväliin asti sukulaisperheitä käytettiin paljon suomalaisessa lastensuojelussa, mutta hoitotyön ammatillistamispyrkimysten ja yhteiskunnallisen rakennekehityksen myötä niiden käyttö väheni, ja alkoi systemaattinen vieraiden sijaisperheiden etsiminen ja valmentaminen. Nykyään ollaan uudelleen tilanteessa, jossa on alettu huomioida sukulaisia ja muita lapsen luonnollisia verkostoja. Nykykeskustelun taustalla on kiihtynyt lastensuojelutarpeen kasvusuunta, jota vastaamaan tarvitaan lisää resursseja, ja yksi mahdollinen vaihtoehto haasteellisessa tilanteessa on sukulaissijoitus eli sukulaisten toteuttama perhehoito. Tässä aineistolähtöisessä laadullisessa tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita sellaisten henkilöiden kokemuksista, jotka ovat jossakin lapsuutensa vaiheessa asuneet sukulaistensa luona. Fenomenologishermeneuttisen tutkimusotteen ja väljästi sovelletun narratiivisen tutkimuksen empiirinen aineisto on hankittu lehti-ilmoituksen välityksellä, ja sen käsittelyssä on ensisijaisena menetelmänä ollut temaattinen sisällön analyysi, jota on täydennetty määrällisen tutkimuksen keinoin. Tarkoitus on kuvailla kirjoitushetkellä eri-ikäisten aikuisten kokemuksia ja niille annettuja merkityksiä. Kirjoitetut tarinat (N = 32) liittyvät muun muassa sukulaissijoitukseen johtaneisiin taustoihin ja syihin, koettuihin tunteisiin sekä sukulaissuhteiden kehittymiseen. Tutkimuksessa on lisäksi pyritty kartoittamaan niitä tekijöitä, jotka ovat tekemisissä sen kanssa, millaiseksi sukulaissijoitus lopulta muotoutuu. Sukulaissijoitusten taustatekijöinä näkyivät muun muassa vanhempien avioerot, yksinhuoltajuus,erilaiset sairaudet ja kuolemat sekä hankalat työ- ja koulujärjestelyt, ja näiden perusteella luokittelin syytekijät sosiaalisiin, orpoudesta johtuviin ja käytännönjärjestelyllisiin syihin. Lapset ovat yleensä pieniä sukulaisperheeseen muuttaessaan, eivätkä he näy päätöksenteossa, joka tapahtuu tyypillisesti nopealla aikataululla. Aina sukulaisperheen jäsenet eivät ole entuudestaan tuttuja lapselle, ja heidän elintapansa voivat olla hyvin erilaiset verrattuna lapsen omaan perheeseen. Sijoitukset voivat kestää viikoista koko lapsuuden ajan kestäviin sijoituksiin, ja ne päättyvät joko takaisin kotiin paluuseen tai omilleen itsenäistymiseen. Valtaosalle sukulaissijoitus on ollut positiivinen kokemus, ja he puhuivat paljolti hyvän kohtelun merkityksestä, eivätkä esimerkiksi sijoituksen pysyvyydestä. Kun taas negatiivisesti sijoituksen kokenut vähemmistö kertoi huonosta, jopa epäinhimillisestä, kohtelusta. Osalle kokemus oli opettanut, että sukulaisiin voi aina turvautua ja vanhemmuuden roolimallin voi omaksua myös sukulaisiltaan, kun taas osa oli oppinut pärjäämään jo varhain omillaan joutuen kärsimään pitkin elämää erilaisista tunne-elämän vaikeuksista. Puolet oli asunut aina samassa sukulaisperheessä, ja osalla oli kokemus useista sukulaisperheistä, yhdellä jopa kymmenestä. Vaikka muuttoja tapahtui, ne tapahtuivat suvun sisällä mahdollistaen sukulaissuhteiden jatkuvuuden. Tosin aina suhteet eivät jatkuneet ainakaan kaikkiin sukulaissijaisperheen jäseniin, tai joskus ne saattoivat katketa myöhemmin esimerkiksi perinnönjaon yhteydessä. Keskeiset lähteet: Beeman & Boisen (1999); Farmer (2010); Heino (2001); Koisti- Auer (2008).
-
(2022)Derivatan är ett mycket viktigt begrepp inom matematiken, men det är samtidigt ett begrepp som inte alltid är helt lätt för studerande att lära sig. I denna avhandling har jag studerat den forskning som finns kring svårigheter med inlärningen av derivatan och samlat de vanligaste problemen. Det som forskningen visar är att differenskvoten, och speciellt gränsvärdet av differenskvoten, är något som många studerande har svårigheter med. Många studerande är också osäkra på kopplingen mellan kontinuitet och deriverbarhet och är ovilliga att använda differenskvoten för att undersöka deriverbarheten. Ytterligare ett problem är att vissa studerande har bristfälliga kunskaper om mera grundläggande koncept, som exempelvis funktionsbegreppet, och därför saknar en stadig grund att bygga vidare på. För att försöka underlätta inlärningen av derivatan föreslår forskare att man i undervisningen borde fokusera på derivatans koppling till företeelser i verkliga livet, så att de studerande kan dra nytta av egna erfarenheter av till exempel hastighet och acceleration. Undervisningen borde också ha ett undersökande perspektiv så att de studerande delvis själva får upptäcka varför de olika begreppen behövs och är definierade på det sätt de är. Förutom detta bör det sättas stor vikt vid att de studerande utvecklar en relationell förståelse för derivatan. Slutligen innehåller denna avhandling en serie uppgifter på temat derivata, vars syfte är att angripa några av de problemområden som identifierats och samtidigt dra nytta av de utvecklingsförslag som förts fram. Förhoppningen är att detta material, använt som komplement till den vanliga undervisningen, skulle kunna bredda och fördjupa gymnasiestuderandes förståelse av derivatan.
-
(2017)In recent years, research on the environmental impacts by acid sulfate soils have been in focus, but studies on sulfur gas emissions are relatively few. In contrast, emissions of SO2, H2S, COS, CS2 and (CH3)2S from different wetlands and other soils have been investigated more. Sulfur gases are difficult to study due to their high reactivity to environmental changes, regarding e.g. redox potential, temperature and water content. The aim of this thesis is to evaluate if sulfur gas analysis could be applied to the identification of acid sulfate soils, especially sulfidic materials. In autumn 2016, soil samples were taken from three agricultural fields in Ostrobothnia and Southern Ostrobothnia. The fields had been earlier classified as acid sulfate soils by the Geological Survey of Finland (GTK). The occurrence of sulfides in the soil material was identified based on the lowering of pH by aerobic incubation (10 weeks). In the laboratory, the sulfur gas emissions after a short incubation period were investigated with a gas chromatograph and a portable ChemPro100i gas detector (Environics Oy). The gas detector was additionally implemented directly in the field but the measurements were complicated by unfavorable weather conditions. Hydrogen sulfide (H2S) could not be identified in any soil sample and the occurrence of sulfur dioxide (SO2) was lower than expected. The unknown gas that was present in most samples and had the biggest peak areas is indirectly assumed to be carbonyl sulfide (COS). Based on the gas chromatographic analysis, the emissions of sulfur gases from soil samples were the larger, the larger was the pH-drop after the aerobic incubation. Five of the sensors (signals) in the gas detector showed a significant difference (p <0.05) in (sensor) resistance for sulfidic compared with non-sulfidic soil materials. Despite the promising results showing the potential of sulfur gas analysis to become a tool to aid the mapping of acid sulfate soils, more tests are needed, especially on the sulfur gas emissions from acid sulfate soils in the field during warm summer months.
-
(Helsingin yliopistoHelsingfors universitetUniversity of Helsinki, 2011)This study reviews the thermophysical properties of rocks and the lithosphere and describes a one dimensional thermal numeric model of hypothetical 20 km thick overthrust plate obtruded on to the Archeaen craton in the Svecofennian orogeny (1.92-1.77 Ga). The objective is to find out if the overthrust plate and its radiogenic heat sources were able to produce the thermal effects observed on the current erosion level of the Archaean craton. Heat transfer in lithosphere is assumed conductive, and advective heat transfer due to melting and melt transfer is supposed negligible. The study area is located in the Eastern Finland, approximately current Kainuu and Northern Karelia regions, east from the most active orogenic belt (Raahe-Ladoga zone), so that orogenic magmatism can be neglected. Physical parameters and boundary conditions for the model are from different earlier published sources: deep seismic profiles (rock variation in depth), laboratory measurements (heat production and conductivity of rocks), field measurements (heat flow densities), and pT(t) estimations from the Finnish precambrian to estimate the size and thickness of the sheet. Comparison of the modelling results to previous K-Ar datings and other pTt estimations show, that the effect of the overthrust sheet has been adequate (max. T 450°C at 4 kbar) to produce the K-Ar resetting ages measured from the Archaean bedrock at current erosion level. No other kind of thermal activation in lithosphere is required. Results show possibly very minor partial melting in upper middle crust underneath the overthrust sheet.
-
(2010)Käsitteillä svengi ja groove viitataan useimmiten kappaleen tietyn tulkinnan eli esityksen pääasiallisesti rytmisten ominaisuuksien laatuun. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää musiikin rytmiikkaan ja hienorytmiikkaan keskittyviä musiikkikognitiivisia analyysimetodeja, joita soveltamalla nämä ominaisuudet voitaisiin tavoittaa. Käsitteiden monitulkintaisuus, joka tuodaan esiin tutkimuksen alussa aiheuttaa tälle monenlaisia haasteita. -- Tutkimuksen rytmiikkaan keskittyviä analyysimetodeja sovellettaessa musiikkia tarkastellaan tietystä esityksestä tehdyn nuottiesityksen, transkription välityksellä. Hienorytmisiä analyysimetodeja käytettäessä musiikkia tarkastellaan esitysten instrumenttiosuuksien sävelten alukehetkien tarkkojen sijaintien kautta. Alukehetket poimitaan erilaisin automaattisin ja manuaalisin tietokoneavusteisin menetelmin äänitteiltä. Tutkimuksessa tarkastellaan musiikissa esiintyviä ilmiöitä myös laajemmalla, musiikin havaitsemiseen ja tuottamiseen yleisesti liittyvällä musiikkikognition tasolla. Tärkeänä näkökulmana musiikin rytmiikan esitetään jakautuvan kognitiivisesti karkeampaan tekstuaaliseen rytmiikkaan ja tätä hienoisesti varioivaan ei-tekstuaaliseen hienorytmiikkaan. Analyysiosuudessa kehitettyjä metodeja sovelletaan seuraavien kappaleiden soolo-osuuksiin: Miles Davis – 'Freddie Freeloader' (1959), James Brown – 'Doing it to Death' (1973) ja Led Zeppelin – 'Stairway to Heaven' (1971). Kappaleet edustavat tutkimuksessa jazz-, funk- ja rock-tyylilajeja. Analyysi tarkastelee ja vertailee kappaleiden metristä stabiiliutta, instrumenttiosuuksien suhdetta pulssin iskuihin, rytmiikan kolmimuunteisuutta, soolojen metrisiä painopisteitä, soolojen rytmistä tiheyttä sekä tempojen muutoksia. -- Kehitetyt menetelmät osoittautuvat kaikki käyttökelpoisiksi. Kappaleille yhteiseksi piirteeksi paljastuu instrumenttiosuuksien säännönmukainen sijoittuminen pulssin iskuihin nähden kappaleiden sisällä. Kappaleiden välillä eri instrumentit sijoittuvat kuitenkin pulssin ympärille eroavin tavoin, jonka oletetaan johtuvan ennen kaikkea tyylilajien eroista. Tempot pysyvät kappaleissa varsin muuttumattomina. Jatkotutkimuksen kannalta mielenkiintoisia näkymiä ovat muun muassa metodien laajempi soveltaminen, automaattisten menetelmien kehittäminen
-
(2017)Inför riksdagsvalet 2015 fattade Svenska folkpartiet beslut om att gå till val med fler kandidater än någonsin tidigare i partiets icke-traditionella valkretsar, det som inom partiet kallas Övriga Finland. Det var även första gången partiet hade kandidater uppställda i riksdagsval i både Satakunta valkrets och i Sydöstra Finlands valkrets (i valkretsarnas nuvarande form). Avhandlingens fokus ligger på de nödvändiga villkor som ett parti bör uppfylla och vilka trösklar ett parti måste komma över för att nå riksdagen, och hur dessa uppfylldes för Sfp i Övriga Finland. Forskningsfrågorna för denna pro gradu-avhandling är: 1) Vilka nödvändiga villkor för parlamentariskt inträde uppfyllde Sfp i det s.k. Övriga Finland i riksdagsvalet 2015?, 2) Vilka strategier måste ett parti ha för att få framgång? och 3) I vilken mån har Svenska folkpartiet lyckats attrahera finska röster i Övriga Finland? Pro gradu-avhandlingen är en teorikonsumerande empirisk fallstudie med inslag av både kvalitativ och kvantitativ innehållsanalys. Avhandlingen tar teoretiskt avstamp i Niklas Bolins teori om nödvändiga villkor för att ett parti skall få representation i riksdagen. Enligt Bolin finns ett flertal nödvändiga villkor som måste uppfyllas, av vilka en av det mest betydelsefulla är att ett parti har ägarskap av en sakpolitisk fråga. Den politiska frågan måste vara både aktuell och av betydelse för väljarna. För väljarna är de enskilda frågorna som partierna lyfter fram viktiga, och av denna anledning är det för partierna avgörande att framstå som det mest trovärdiga alternativet i dessa frågor i väljarnas ögon. Därför tenderar ägarskapet över enskilda sakfrågor att bli av stor betydelse. För Svenska folkpartiet ligger ägarskapet på den svenska frågan. Den andra teorin, som kompletterar Bolins teori är Mogens N. Pedersens teori om trösklar för parlamentariskt inträde. Pedersen menar att för att ett parti skall kunna nå och hållas i riksdagen måste ett parti måste komma över fyra olika trösklar: deklarationströskeln, befogenhetströskeln, representationströskeln och relevanströskeln. Det som Bolin och Pedersen har gemensamt är att båda understryker vikten av partiets relevans för väljarna. Utgående ifrån materialet och Bolins och Pedersens teorier kommer man till slutsatsen att orsaken till att Svenska folkpartiet inte fick parlamentariskt inträde berodde på att ägarskapet av den sakpolitiska frågan varken var aktuell eller relevant för majoriteten av väljarna i Övriga Finland. Man kom heller inte över fler än två av de fyra pedersenska trösklarna för parlamentariskt inträde. Dessutom var man inom organisationen dåligt förberedd på det stora och utspridda antalet kandidater. Orsakerna var bland annat kom kandidatnomineringen väldigt sent i gång, man ingick inte i valförbund med något annat parti, kampanjen var underbemannad och kandidaterna hade inte ordentliga stödgrupper, vilka anses vara en förutsättning för framgångsrika kandidater. Endast i Uleåborgs valkrets och i Lapplands valkrets lyckades man med att få majoriteten av rösterna från finskspråkiga väljare.
-
(2017)I avhandlingen granskas svenskans användning i riksdagen ur riksdagsledamöternas och assistenternas synpunkt. Syftet för avhandlingen är att ta reda på svenskans värde i riksdagen, att utreda riksdagsledamöternas och assistenternas svenskkunskaper, i vilka situationer svenskan används och hur språket bör befrämjas i framtiden. I avhandlingen kopplas också informanternas politiska parti med svaren. Forskningsmaterialet har samlats in i Finlands riksdag och består av riksdagsledamöternas samt deras assistenters svar på två frågeformulär som skickats elektroniskt till dem i oktober 2016. Av riksdagens 200 ledamöter svarade 51 på formulären och av 180 assistenter svarade 79 stycken. Metoden för avhandlingen är en enkätundersökning, som består utav både kvantitativ och kvalitativ forskning. I den teoretiska referensramen tas bl.a. upp vilken påverkan motivation och attityder har på språkinlärning, språkfärdigheter och kompetenser, två-, fler- och parallellspråkighet. Svenskan granskas ur dess lagstadgade ställning i Finland och hur språket lyfts fram i partiernas språkprogram. För jämförelsens skull granskas tvåspråkigheten i andra tvåspråkiga parlament i världen. Resultaten visar att både ledamöterna och assistenterna ser ett stort värde i svenskan och anser språkets status viktigt, men samtidigt tycker de att svenskan inte i praktiken syns så mycket i riksdagen. Landets tvåspråkighet värderas högt bland informanterna och de anser att då riksdagen representerar hela Finland är det viktigt att båda nationalspråken syns i riksdagsarbetet. En del informanter anser också att svenskan inte har ett värde i riksdagen och att vissa ledamöter försöker trampa rätten för de svenskspråkiga. Majoriteten av informanterna har finska som modersmål och endast 17,6% respektive 12,7% av informanterna skriver att de har svenska som modersmål. Nordiska rådet, samarbete med Sverige och de övriga nordiska länderna, Ålandsfrågorna och kontakten till det tvåspråkiga Finland är ämnesområden där svenskan används mest enligt informanterna. Både ledamöterna och assistenterna pratar svenska främst med SFP:s representanter, när de svarar på svenskspråkiga mejl och telefonsamtal samt med svenskspråkiga journalister. En effektiv lösning att befrämja svenska språket i riksdagen är genom att erbjuda utbildning och språkkurser i större grad för ledamöterna, assistenterna och personalen. Informanterna uttrycker dock en oro för att kurserna ordnas under sådana tidpunkter som inte passar deras tidtabeller. Utbildningspersonalen borde enligt dem ta reda på vilka tidpunkter som passar bäst ledamöterna, assistenterna och den övriga personalen och ordna kurserna enligt det. Båda informantgrupperna tycker att talmannens inställning och attityd mot svenskan har en märkvärdig påverkan på hur svenskan bemöts och används i plenum och på hela språkklimatet i riksdagen.
-
(2022)Tämän tutkielman tavoitteena on esitellä miten keinokieli folksprakin eri varianttien substantiivi- ja adjektiivitaivutus toimii ja tutkia, jos ruotsin kieli on vaikuttanut folksprakin substantiivi- ja adjektiivitaivutukseen. Folksprak on niin kutsuttu alueellinen apukieli, jota kehitetään germaanisten kieltenpuhujien yhteiseksi kommunikaatiovälineeksi. Folksprakia kehitetään monen eri henkilöiden toimesta ja täten folksprakista on kehitetty monia eri vaihtoehtoisia variantteja. Tutkielman aineisto on koottu folksprak.org -sivustolta löytyvistä kielioppikuvauksista ja -ehdotuksista siinä määrin, kun niitä on saatavilla. Tutkimuksessa käytettävien varianttien kielioppikuvauksissa ja -ehdotuksissa folksprakin eri varianttien kehittäjät esittelevät oman näkemyksensä siitä, millainen folksprakin pitäisi olla. Tässä tutkimuksessa keskitytään kuvauksissa ja ehdotuksissa esiteltäviin substantiivi- ja adjektiivitaivutuksiin. Esittelen tutkielmassa jokaisen käytetyn variantin substantiivi- ja adjektiivitaivutuksen eri ominaisuudet, jonka jälkeen vertailen kyseisiä ominaisuuksia ruotsissa esiintyviin ominaisuuksiin. Adjektiivien taivutukseen liittyen vertailun kohteena on myös perifrastiset apusanat, joita käytetään joidenkin adjektiivien vertailumuotojen korvikkeena. Ominaisuuksissa keskeisimmät osat ovat taivutuspäätteiden kirjoitusasu ja käyttö, sekä ääntäminen siinä määrin, kun sitä pystyy aineiston perusteella vertailemaan. Vertailun tukena käytetään vertailutaulukoita, joissa ruotsin sekä folksprakin taivutusmuodot ovat vierekkäin. Tutkielmassa ilmenee, että ruotsin ja folksprakin yhteys substantiivien ja adjektiivien taivutuksessa on vähäinen. Samankaltaisuuksia ruotsin ja folksprakin varianttien välillä löytyy, mutta samankaltaisuudet ovat pääosin pieniä. Folksprakin samankaltaisuudet kohdistuvat myös pääosin ruotsin harvinaisempiin taivutusmuotoihin, jolloin on oletettavissa, etteivät samankaltaisuudet todennäköisesti johdu ruotsin vaikutuksesta folksprakiin. Poikkeuksena samankaltaisuuksiin on substantiivien genetiivimuodot, jotka ovat ruotsissa ja folksprakin varianteissa hyvin samankaltaisia ja ruotsin vaikutus folksprakiin on tässä suhteessa mahdollinen. Tutkielman laajuuden valossa ei voida kuitenkaan esittää varmoja johtopäätöksiä, sillä samankaltaisuuden ruotsin ja folksprakin välillä saattavat olla vain germaanisten kielten yhteisten ominaisuuksien ilmentymiä. Tämän takia jatkotutkimuksia, joissa tarkastellaan muiden germaanisten kielten vaikutusta folksprakiin, tarvitaan ruotsin ja folksprakin todellisen yhteyden määrittelemiseksi.
-
(2015)Pro gradu tutkielmani käsittelee pääkaupunkiseudulla asuvia maahanmuuttajia, jotka ovat integroituneet ruotsin kielellä. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää mahdollisia yhdistäviä tekijöitä kielivalintaan liittyen, sekä tutkia ruotsin kielen merkitystä informanttien arkipäivässä: kokevatko maahanmuuttajat pärjäävänsä ruotsin kielellä pääkaupunkiseudulla ja missä yhteyksissä kieltä käytetään. Lisäksi selvitän, aiheuttaako ruotsin kielen valinta kotouttamiskieleksi mahdollisesti vaikeuksia maahanmuuttajille. Lain mukaan maahanmuuttajat saavat Suomessa kotoutumisen yhteydessä opiskella suomea tai ruotsia. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu niihin periaatteisiin, joita Euroopan neuvosto on määrittänyt aikuisen maahanmuuttajan kielelliseen integraatioon liittyen. Lisäksi viitekehys koostuu niistä näkemyksistä, joita eri tutkijat ovat esittäneet kielen merkityksestä integraatioprosessissa. Tarkastelen tutkielmaani myös ajatushautomo Magman tutkimuksen valossa, johon myös vertaan osaa tutkimustuloksistani. Tutkimustulokset perustuvat kyselylomakkeeseen, johon vastasivat sekä kuluvana vuonna (2014 2015) ruotsinkieliseen kotoutumiskoulutukseen osallistuvat maahanmuuttajat, että henkilöt, jotka ovat integroituneet ruotsin kielellä jo aiemmin. Kyselyyn vastasi yhteensä 27 maahanmuuttajaa. Tulokset osoittavat, että ruotsin kielen valitsevat keskimäärin henkilöt, joilla on laaja kielitaito ja jotka kokevat ruotsin kielen helpommin opittavaksi suomen kieleen verrattuna. Ruotsin kieli nähdään myös väylänä omaksua nopeammin se kielellinen taso, jonka suomen kansalaisuus edellyttää. Näin ollen ruotsin kieli koetaan nopeampana väylänä suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumiseen. Lisäksi työelämään liittyvät syyt nousevat keskeiseksi perusteluksi valinnalle: osalla informanteista ruotsi on työkielenä ja osa kokee sen parantavan mahdollisuuksia työelämässä. Informantit käyttävän ruotsia laajalti arkipäivässään, mikä osoittaa että valinta on ollut onnistunut heidän kohdallaan. Suurimmalle osalle kielivalinta on aiheuttanut vaikeuksia muun muassa negatiivisten kommenttien muodossa. Sekä tavallisten suomalaisten, että viranomaisten koetaan suhtautuvan negatiivisesti ruotsinkieliseen integraatioon. Suurin osa informanteista kokee pärjäävänsä ruotsin kielellä pääkaupunkiseudulla, mutta samanaikaisesti nähdään suomen tai englannin kielen osaaminen käytännössä tärkeäksi. Ruotsinkielinen kotoutuminen vaihtoehtona koskettaa hyvin pientä määrää maahanmuuttajia, mutta tutkimustulokset osoittavat samanaikaisesti, että valinta on tämän ryhmän kohdalla ollut onnistunut.
-
(2016)Tutkielmassa tarkastellaan ruotsin kieltä HUS:n (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) sairaanhoitajien työssä. Selvitys on HUS:n henkilöstöjohdon tilaama ja tarve sille pohjautuu kokemukseen, jonka mukaan potilaan lakiin kirjattu ja HUS:n kieliohjelman lupaama oikeus saada hoitoa molemmilla Suomen kansalliskielistä (tässä tapauksessa ruotsiksi) ei aina välttämättä toteudu. Tutkielman tavoitteena on kehittää toimintamalli, jonka avulla hoitohenkilökunnan työssä tarvittavaa ruotsin kielen taitoa voidaan kehittää työnantajan järjestämänä toimintana tämänhetkisen kurssitoiminnan lisäksi. Tutkimuksessa kartoitetaan ruotsin kielen käyttötilanteita ja niihin mahdollisesti liittyviä ongelmia hoitohenkilökunnan päivittäisessä työssä. Niin ikään selvitetään hoitajien kokemusta omasta ruotsin kielen taidosta kielitaidon eri osa-alueilla ja kartoitetaan heidän ajatuksiaan kielitaidon kehittämistä tukevan toiminnan järjestämiseen liittyen. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat muun muassa teoriat, joihin kielen oppiminen nykykäsitysten perusteella pohjautuu sekä aiemmat työssä tarvittavan kielitaidon oppimiseen ja kehittämiseen liittyvät tutkimukset. Tutkimus toteutettiin huhtikuussa 2015 suomenkielisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin sähköpostitse HUS:n Syöpäkeskuksen ja Akuutin niille yhteensä 645 sairaanhoitajille, joiden äidinkieli on jokin muu kuin ruotsi. Kyselyyn vastasi 107 henkilöä. Tulokset osoittavat, että ruotsinkielisiä potilaita kohdataan työssä säännöllisesti, mutta vain vajaa puolet vastanneista käyttää kieltä tietäessään potilaan olevan ruotsikielinen. Usein syynä on yhtäältä epävarmuus ja uskalluksen puute käyttää kieltä ja kokemus oman kielitaidon puutteellisuudesta erityisesti keskustelutaitojen ja sanavaraston – usein ammattisanaston – osalta, toisaalta ruotsinkielisten potilaiden yleisesti hyväksi koettu suomen kielen taito. Kielen aiheuttamista ongelmatilanteista selviydytään usein ruotsia osaavan kollegan avulla. Yleisesti hoitajien suhtautuminen ruotsin kieleen ja sen oppimiseen on positiivista ja motivaatio oppia ruotsia paremmin koetaan korkeaksi, mutta kielen oppimisen ja kielitaidon ylläpitämisen haasteina nähdään ruotsin kielen vähäiset käyttötilanteet työssä, toisaalta kielen oppimiseen ja kehittämiseen tähtäävässä toiminnassa taas epäsäännöllisten työaikojen aiheuttamat haasteet osallistua säännöllisiin tapaamisiin. Tulosten perusteella hoitohenkilökunnan työssä tarvittavaa ruotsin kielen taitoa voidaan parantaa kehittämällä nykyistä, jo olemassa olevaa kurssitoimintaa tarjoamalla sisällöltään paremmin oppijan kielitaidon tasoa vastaavia ja erityisesti oppijan työtehtävissä tarvittavan ruotsin oppimista tukevia kursseja. Etuja erityisesti aikataulutuksen suhteen toisi oman alan kielen oppimista kehittävä on line -kurssi joko täysin itsenäisesti tai opettajan johdolla suoritettuna. Kielenkäytön aktivoimiseen ja ylläpitämiseen ehdotetaan viikoittaisia, vapaamuotoisia, ”ruotsinkielisiä kahvitunteja” opettajan johdolla. Ruotsin kielen taitoa kehittävän toiminnan ja sen tarjonnan on oltava monipuolista ja vastattava henkilökunnan keskenään hyvinkin erilaisiin kielitaidon kehittämistarpeisiin.
-
(2023)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa yhdessä suomenkielisessä ammattikorkeakoulussa opiskelevien ruotsinkielisen ammattisanaston opiskelua ja osaamista. Samalla tutkin, millaisilla tehtävätyypeillä ammattisanastoa opetetaan ja opiskellaan, mitkä tehtävätyypit koetaan hyödyllisiksi sekä mikä koetaan haasteelliseksi ammattisanaston opiskelussa. Tutkimuksen materiaali koostuu seitsemän ammattikorkeakouluopettajan vastaamasta lomakkeesta sekä 62 ammattikorkeakouluopiskelijan vastaamasta lomakkeesta ja sanastotestistä. Opettajien lomake koostuu yhdeksästä kysymyksestä, joista osa on monivalintakysymyksiä ja osa avoimia kysymyksiä. Opiskelijoiden lomake koostuu kahdesta osasta, kahdeksasta monivalinta- ja avoimesta kysymyksestä sekä kymmenestä sanastotestikysymyksestä. Monivalintakysymysten vastaukset olen analysoinut kvantitatiivisesti ja avoimet kysymykset kvalitatiivisesti. Sanastotestin vastauksen olen analysoinut sekä kvantitatiivisesti että kvalitatiivisesti. Tutkimuksestani käy ilmi, että yhden suomenkielisen ammattikorkeakoulun kolmella alalla (terveys ja hyvinvointi, liiketalous ja tekniikka) opiskelijoiden ammattisanaston osaaminen on heikkoa. Liiketalouden opiskelijat pärjäävät parhaiten ja tekniikan opiskelijat heikoiten sanastotestissä. Opiskelijoiden omat arviot ammattisanaston hallitsemisesta vastaavat osin testin tuloksia, kun taas opettajien arviot opiskelijoidensa taidoista ovat optimistisemmat. Ammattisanaston opiskeluun käytettävät tehtävätyypit vaihtelevat, mutta suulliset, kirjalliset ja lukutehtävät ovat yleisimpiä.
-
(2013)Syftet med denna avhandling är att ur ett livsloppsperspektiv granska hur 65-85 åriga svenskspråkiga folkpensionärer med full folkpension upplevelser sin ekonomiska och sociala trygghet. Det centrala är att analysera hur (1) könet och (2) generationen ur ett livsloppsperspektiv samspelar med de uppfattningar som folkpensionärerna har gällande sin ekonomiska och sociala trygghet. I avhandlingen utnyttjas socialgerontologiska teorier gällande livsloppet, generationer och genusteorier. Ett livsloppsperspektiv ger en möjlighet att analysera huruvida det samhälle folkpensionärerna växt upp i och de livserfarenheter de har påverkar deras upplevelser om tryggheten. Könsperspektivet ger en möjlighet att analysera i vilken mån de olika livsvillkor män och kvinnor har och haft påverkar de subjektiva upplevelserna individerna har av sin välfärd. Generationsteorier av JP Roos, Semi Purhonen och Karl Mannheim används för att skapa en bild av huruvida de gemensamma erfarenheter som individer som levt under samma tidpunkt i ett samhälle delar kan inverka på upplevelserna av den ekonomiska och sociala tryggheten. Som material används 14 stycken temaintervjuer utförda sommaren 2011 samt enkäter som samlats in i samband med Folkpensionsanstaltens och Svenska social- och kommunalhögskolans forskningsprojekt 'Folkpensionärers sociala och ekonomiska trygghet'. Intervjuerna ges en större analytisk tyngdpunkt än enkäterna. I analysen av intervjuerna används narrativa metoder och innehållsanalys. I analysen av enkäterna används frekvensanalyser samt korstabeller. Det centrala resultatet är att folkpensionärerna upplever sin ekonomiska situation som trygg och de är även relativt nöjda med den, trots deras objektivt sätt låga inkomster. Paradoxen i att folkpensionärerna är rätt nöjda trots sina små inkomster förklaras delvis med egendom, besparingar och samboende. Den sociala tryggheten skapas i sin tur av möjligheten av att bo självständigt samt de sociala kontakterna. Centralt är därmed att folkpensionen ensam inte erbjuder en källa till ekonomisk och social trygghet. Paradoxen som framställs förklaras vidare med folkpensionärernas uppväxt och livserfarenheter. En ekonomisk knapphet i uppväxten eller under livsloppet överlag samt en anpassning till att leva ekonomiskt noggrannt har lett till att förväntningarna gällande ekonomin med tanke på pensionsåldern inte varit höga. Pensionsåldern utgjorde för många folkpensionärer inte heller någon stor förändring i det ekonomiska och dessutom påpekades att konsumtionsbehoven i pensionsåldern är låga. Genom att jämföra sin livssituation med finländares situation tidigare i historien upplever folkpensionärerna sig också ha det relativt bra ställt. Folkpensionärernas ekonomiska trygghet och nöjdhet har därmed formats dels av pensionärernas individuella livslopp och dels av olika generationserfarenheter som uttrycks aningen olika bland de som är födda på 1920–30-talen i jämförelse med de som är födda på 1940-talet. Gällande männens och kvinnornas uppfattningar av sin ekonomiska och sociala trygghet i pensionsåldern framkommer däremot inga tydliga skillnader. Skillnaderna mellan männen och kvinnorna framkommer främst gällande livsvägarna till att erhålla folkpension och sakna arbetspension. Sammanfattningsvis visar föreliggande avhandling att det finns också andra förklaringar till upplevelsen av den ekonomiska och sociala tryggheten än bara de faktiska inkomsterna. Det framkommer vidare att det finns flera olika vägar till 'folkpensionärsskapet'. Folkpensionärer är därmed inte är en homogen grupp, trots att de folkpensionärs män som intervjuades haft liknande livslopp med knappa ekonomiska resurser i barndomen, något annat arbete än traditionellt lönearbete i vuxenlivet, en låg utbildning och olika, främst hälsorelaterade, skäl till att inte ha kunnat jobba fram till pensionsåldern medan kvinnorna ofta levt ett liv präglat av omsorg av barnen och/eller föräldrarna och deltagit i arbetslivet i en begränsad utsträckning. I denna avhandling fokuseras bara på finlandssvenska folkpensionärer, vilket kan ha en inverkan på resultaten.
-
(2023)Aim. An alarming rate of today’s teachers feel exhausted and burnout. Research points out that this exhaustion might commence already during teacher studies and is then transferred to the profession. According to international reports there is a global trend where newly qualified teachers choose a career change only a few years after their exam, which indicates that the transition from teacher student to qualified teacher is specifically challenging. Concurrently there seems to be a lack of adequate social support for newly qualified teachers. At the time of this study there were, for example, no regulated or unitary induction periods or designated mentors for beginning teachers in Finland. Nonetheless, studies concerning social support in teacher studies and teaching professions have confirmed that support is one of the foremost resources that enhances teacher students’ and teachers’ resilience, acts as a buffer against stress, promotes wellbeing and, therefore, has a protective effect on their health. The aim of this study was to investigate the teacher students’ and newly qualified teachers’ experiences of their social support system in their studies and in the profession. Did they receive support from different sources (Alsubaie et al., 2019; Malecki & Demaray, 2003; Thoits, 1995) and different forms (Cobb, 1976) of support? And does the given social support correspond to the needs of support? (Cutrona, 1990). The study also wanted to find out how inspiring/burdensome teacher students and newly qualified teachers perceived their studies/profession. The study also unravels the teacher students’ and newly qualified teachers’ experiences on social support during the pandemic. Methods. This research was a quantitative pilot study using descriptive methods. A total of 18 teacher students and 6 newly qualified teachers from a university in Finland responded to an electronic enquiry about their experiences on social support. The data was collected based on a social support system enquiry which has been validated in previous research (Cornér, 2020; Pyhältö et al., 2009; 2015; 2018; Väisänen, 2019). In order to measure the teacher students’ and newly qualified teachers’ experiences of wellbeing/burden in their studies/profession the measuring instrument Socio-Contextual Teacher Burnout Inventory (STBI) (Cornér, 2020; Pietarinen et al., 2013; Pyhältö et al. 2015; Väisänen, 2016) was used. As the sample was small (<30), non-parametric methods have been applied. The analysis was carried out by IBM SPSS version 26. The study included one open question (no 23) to identify which forms of support teacher students and newly qualified teachers would perceive as most beneficial to them. Results. The majority of teacher students and newly qualified classroom teachers were satisfied with their studies and their jobs. They received social support from several different support sources in several different forms. Teacher students as well as classroom teachers perceived that informational and emotional support would be most beneficial for them. Teacher students, on one hand, called for more and better constructive feedback (informational support) and more understanding and empathy from educators in their studies. Classroom teachers, on the other hand, asked for practical advice from colleagues. Furthermore, they requested support from a mentor, specifically assigned for a role to incorporate newly qualified teachers in the activities of the school and receive practical information about the profession and the daily tasks. The support fit corresponded well with the needs of newly qualified teachers at the workplace whereas the teacher students were more critical of the support fit in their studies. Already during teacher education, it would, therefore, be critical to communicate the importance of social support and teach student teachers to express their needs for support as well as to give and receive support.
-
(2012)Den här Pro gradu-avhandlingen avser att undersöka likheter och skillnader mellan de svenskspråkiga och finskspråkiga radionyheterna I Finland, alltså mellan Aktuellt och Radiouutiset. I studien undersöks om nyhetsredaktionerna rapporterar om samma ämnen, om de intervjuar samma personer och vilket språk de intervjuade talar. Materialet för undersökningen består av nyhetssändningarna i Aktuellt och Radiouutiset vardagar klockan 16 under perioden 26.2-2.3, 12.3-16.3 och 9.4-20.4 år 2007. Sammanlagt rör det sig om 4 veckor eller 19 vardagar, eftersom 9 april år 2007 var annandag påsk. Under perioden förekom i Aktuellt 161 nyhetsämnen i form av inslag eller telegram. Inslagen i Aktuellt var 89 stycken till antalet. I Radiouutiset förekom 135 nyhetsämnen. Materialet har analyserats med hjälp av kvantitativ innehållsanalys. Den teoretiska bakgrunden består av forskning och litteratur om minoritetsjournalistik samt av intervjuer med folk i branschen. Fokus ligger framför allt på Cormacks (2004) syn på hur minoritetsspråksmedier påverkar minoriteten och Morings (2006) jämförelse mellan vilka funktioner majoritets- och minoritetsmedier har. Resultaten av undersökningen visar att Radiouutiset och Aktuellt skiljer sig från varandra i fråga om innehåll. Av undersökningsmaterialets 161 nyhetsämnen i Aktuellt, var det bara 57 ämnen som också förekom i Radiouutisets sändningar. I procent ger det att endast 35 procent av nyheterna i Aktuellt är sådana nyheter som också rapporteras i Radiouutiset. Av de 57 nyhetsämnen som presenterades i både Radiouutiset och Aktuellt var det 24 stycken som i båda sändningarna presenterades med ett inslag. Intervjupersonen i de här inslagen är sällan den samma i Aktuellt som i Radiouutiset. I de 24 inslagen som förekom i både Aktuellts och Radiouutisets nyhetssändningar var det bara 13 personer som intervjuades i båda programmen. Av de 39 intervjupersoner som endast intervjuades i Aktuellt pratade 34 svenska, vilket tyder på att man strävar efter att intervjua svenskspråkiga personer i Aktuellt. De gemensamma inslagen handlar oftast om politik och ligger högt uppe i sändningen. I övrigt följer redaktionerna sin egen linje. På Aktuellt görs en stor del inslag i kategorin social- och samhälle. De här inslagen hittas inte i Radiouutiset. Det här betyder nödvändigtvis inte att Radiouutiset inte alls rapporterar om frågor som rör social- och samhälle, men Aktuellt och Radiouutiset rapporterar i alla fall inte om samma frågor inom den här kategorin.
-
(2023)According to Malchukov, Haspelmath and Comrie a ditransitive construction is a construction consisting of a ditransitive verb, an agent argument, a recipient-like argument, and a theme argument. The relations between these arguments are coded in languages by different methods, namely flagging, or noun-based marking methods; indexing, or verb-based marking methods; or the relation is determined by word order. Typologically ditransitive construction can be divided into three alignment groups, indirective, secundative or neutral. In indirective alignment the recipient argument is marked using a different marking method from theme and monotransitive patient arguments; in secundative alignment the theme argument is marked using different methods; in neutral alignment all three arguments are marked using the same method. Swahili is a prominent lingua franca spoken in Eastern Africa by approximately 100 million people belonging to the language family of Bantu languages. Swahili is an agglutinative language with rich verbal morphology. The Swahili morphosyntax is based on noun class system, in which each noun belongs to a certain noun class. Briefly, the Swahili verb cluster is constructed by adding subject and object markers, which are determined by the nouns or person affiliated with them, to the verbal root. Swahili verb cluster permits only zero or one object marker. Prior studies on Swahili object marking and ditransitive constructions reveal that the patient argument is marked using indexing. Swahili has no case marking, so no flagging methods are used. In ditransitive constructions the recipient is marked as an object marker to the verb. Because recipient and patient arguments are marked using same method, the alignment type of Swahili ditransitive clauses is secundative. In the early grammars and textbooks, the linear word order of the two overt ditransitive objects is suggested to be recipient first, theme second. Later studies suggest that the order might vary. As a part of this study, a corpus study using the Helsinki Corpus of Swahili was carried out. The findings from the corpus study confirm the later findings, the linear order of the two objects shows variation. The syntactically more heavy objects seems to prefer the position of the later object.
-
(2021)Anthocyanins are an important class of flavonoids under the class of phenolic compounds and contribute to flower color variation. Gerbera hybrida is a flowering plant of Asteraceae family having mainly two colors of flowers – orange and red. Dihydroflavonol 4-reductase (DFR) is a key enzyme catalyzing a reaction in anthocyanin biosynthesis, the reduction of dihydroflavonols to leucoanthocyanidins. GDFR1-2 and GDFR1-3 are two allelic forms of gerbera DFR differing in substrate specificity for the dihydroflavonols - dihydrokaempferol, dihydroquercetin and dihydromyricetin and also differ in 13 amino acids where eight are considered to be important for substrate specificity. GDFR1-2 has strong preference for dihydrokaempferol and GDFR1-3 doesn’t have any preference for the three substrates. In order to find out the amino acids responsible for substrate specificity, swap mutations were generated between GDFR1-2 and GDFR1-3 by two PCR methods– first, running separate PCR from the templates of GDFR1-2 and GDFR1-3, making a heteroduplex by mixing separate PCR where non-matching nucleotides are expected to be corrected by E. coli and, second, by running PCR from mixed templates with short extension time of PCR to make swaps by template switching. The second method was found more effective than the first method. 81 lines (named GDAT1-81) were sequenced and 35 unique swap mutants were found. In this work the DFR assay was done from six randomly picked GDAT lines where GDAT5 had a swap in one amino acid showing still a similar pattern of substrate specificity as the reference (GDFR1-3) indicating that the mutated amino acid doesn’t have any role in substrate specificity. GDAT14 had an extra mutation (S167P) along with 2 swaps showing incapability of reducing dihydrokaempferol, demonstrating that the mutated amino acids are important and other 4 lines were identical to either GDFR1-2 or to GDFR1-3. This was a preliminary test with 6 lines. In order to get more explanations about the roles of amino acids in substrate specificity, DFR assay was done for all the 81 lines in experiments outside of this thesis and five patterns of substrate specificity were identified indicating that substrate specificity of DFR can be altered by changing only three important amino acids. The amino acids at the position 85,135 and 181 in DFR coding sequence have been identified having important roles in substrate specificity. In addition, the amino acid at position 167 may have a function in making the gerbera DFR able to reduce dihydrokaempferol.
-
(2015)During the mid-19th century, Sweden was almost a completely unknown country in the Czech Lands due to the geographical distance and the lack of historical relations, aside of the Thirty Years’ War. However, from the 1860’s onwards, there was a visible increase of Czech interest in foreign countries, including Sweden. The objective of this thesis is to analyze how the portrayal of Sweden developed between 1848 and 1914. This is done by analyzing of the general reasons behind the increase of interest in foreign countries and with an in-depth look at the increase of Czech interest towards Sweden. The method used in the thesis is historical research, which critically analyzes primary sources, such as travelogues, articles in newspapers and magazines, and historical fiction published between years 1848 and 1914. The primary sources are compared to each other in order to establish similar and ambivalent themes in the portrayal of Sweden. The general interest in foreign countries is explained as a consequence of an overall modernization process, which started already during the last third of the 18th century and influenced industrial, political, social and cultural developments in the Czech Lands during the 19th century. The increase of interest in Sweden was initially the result of the overall interest in foreign countries from the 1860’s onwards, but which later developed into a genuine interest by the Czech intelligentsia. The research of primary sources shows that there was no homogenous portrayal of Sweden, but two different perspectives of how Sweden was portrayed in the Czech printed sources. The first one, the traditional one, connects Sweden mainly to the Swedish invasion of the Czech Lands during the Thirty Years’ War. This theme appears in a great number of historical novels, where Swedes are portrayed predominantly in a negative way. The second perspective developed through travelogues, written by Czech tourists and travelers who visited Sweden. The Thirty Years’ War is presented as something that happened a long time ago and which has nothing to do with the contemporary Swedes, praised for their friendliness, kindness, neatness and manners. By the beginning of the 20th century, the portrayals of ruthless, looting warriors coexisted with the modern portrayal of Sweden, which presented Swedes as “the French of the North,” with great advancements in the fields of engineering, women’s rights, arts and literature and children’s education.
-
(2018)Finland has a tradition of children having a “Sweets day”. Sweets day was originally established as a prophylactic measure for dental caries. To my knowledge, the sweets day phenomenon has not been investigated in relation to sugar intake. Previous studies have reported that the intake of dietary sugar is a bit higher than recommended in Finnish children. However, comparing to other countries sugar intake in Finnish children is modest. There are no recent studies on added sugar intake in Finnish children. To my knowledge free sugar has not been studied in any age group in Finland before. The aim of the study was to investigate the prevalence of sweets day, and its association with savory and sugar-sweetened snack and sugar-sweetened beverage (SSB) consumption frequency, as well as socioeconomic factors related to sweets day habit. Another aim was to create a method for assessing added and free sugar in food record data and to investigate the intake of added and free sugar, and associations between having a sweets day and added and free sugar intake. The DAGIS study examined health behaviors among Finnish preschool children. The participants were 3–6-year-old children and their guardians. Altogether 66 preschools (n=864) in Southern Finland and Southern Ostrobothnia regions participated in the study. Dietary assessment was done with Food Frequency Questionnaire (FFQ, n=805) and food a three-day food record (n=813) data. Parents filled (FFQ) for children and reported if the child had a specific sweets day. FFQ data was used to assess the frequency of snack consumption. Parents and daycare personnel filled a 3-day food record for the child. Parents reported background information such as highest education in the family and number of children living in the same household. Food record data was used to assess dietary added and free sugar. Participants were divided in two groups based on their sweets day habit. Pearson’s Chi-square was used to study the association between the sweets day habit and background variables. Mann-Whitney’s U-test was used to compare the consumption frequency of snacks and SSB’s. T-test was used to compare the added and free sugar intakes between the children with and without a sweets day. Altogether 63% of the children had a sweets day. Mean intake of added sugar was 9.0 E% and free sugar 9.8 E%. Children who had a sweets day obtained slightly more added sugar than did the children without a sweets day ((9.2 E% vs. 8.5 E%, p=0.03). Free sugar intake was higher in the sweets day group as well compared to non-sweets day group (10.1 E% vs. 9.3 E%, p=0,01). Having a sweets day was more common in families with less education (p=0.001). Frequency of candy consumption did not differ between the groups. Having a sweets day was associated with more frequent consumption of SSB’s and savory snacks (p=0,007 and p=0,001, respectively). Children without a sweets day consumed more often chocolate (p=0.004) than did the children without a sweets day. Our results suggest that in Finland, having a sweets day is popular, and more common in families with less education. Having a sweets day was associated with slightly higher intake of added and free sugars compared to children who do not have a sweets day. The mean added and free sugar intake did not exceed the recommendations for sugar intake in Finland.
-
(2021)Mutschli is a Swiss-type, mild but tasteful, cheese which has similar properties and manufacturing process as Raclette cheese. It is produced in Switzerland where traditional Alpine cheesemaking takes place. Mutschli means small semihard cheese and it is often produced as applied product, so the manufacture protocol varies among the cheesemakers. Although Mutschlis are very common products of the Alpine dairy plants, there is a limited amount of manufacturing specifications and studies available. The aim of this study is to clarify the manufacturing process of Swiss-type Mutschli cheese and the parameters that may have an effect on the final product. There are many techniques in cheesemaking controlled by the cheesemaker that determine the cheese sort and quality. Usually, the local artisanal Swiss cheeses are made of raw milk. Besides the destruction of pathogenic bacteria, pasteurization may induce other significant changes in milk that are relevant to cheesemaking. In this study the effect of pasteurization and lower heat treatment, thermization, on milk was studied. Significant differences between tested heat treatments (thermization and pasteurization) of raw milk were not found and microbiological quality of cheeses was satisfactory. On the other hand, thermization always creates a risk for the presence of Listeria monocytogenes. The effect of short pressing during molding was also investigated and differences between pressing techniques were also not significant. Pressing the Mutschli with 0,01 bar for one hour did not affect the dry matter content or simple appearance of the texture. According to previous studies pressing with higher pressure or for a longer time can cause some effects. However, in this study the results were adequate and relating to the techniques used in the manufacturing process, successful manufacture of Swiss-type Mutschli cheese was formed.
Now showing items 24835-24854 of 31185