Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Alaspää, Aino-Kerttu (2020)
    Co-teaching has become a common way of organizing teaching in recent years. Co-teaching is a method in which two equal teachers share responsibility for the planning, implementation and evaluation of the lesson. Co-teaching has been identified in previous studies as a viable means of teaching heterogeneous groups of students without the need for differentiated teaching solutions. The purpose of this case study is to find out how co-teaching in a Finnish teaching practice-school is implemented and what meanings teachers give to co-operation. Co-teaching is conceptualized as a combination of general education and special education in which teachers with different expertise work together to promote the inclusion of all students. The research is based on the idea of inclusion, the right of all children to study together in the same school with other children, regardless of their individual characteristics or disabilities. This case study was carried out using qualitative data collection and analysis methods. The research material was collected from a training school in Southern Finland during 2018. The focus of the study was on one special education teacher and two classroom teachers collaborating with the special education teacher. The material of the study was collected by interviewing the actors and by observing the practical work of the teachers. The interviews were conducted as semi-structured thematic interviews. The observation was carried out by videotaping co-teaching lessons. The research material was analyzed by means of theory-based content analysis. Co-teaching was carried out in the research school mainly by using the One teach, One assist model in which the special education teacher was the assisting one. The use of functional and diverse teaching methods, the structured structure of the lesson and the teachers' similar attitudes towards collaborative work were defined as aspects which promote teacher cooperation in this study. Cooperation and the ability of a special education teacher to bring their own expertise to co-teaching lessons were limited by negative attitudes towards co-teaching, teacher-led teaching methods, and the lack of joint planning time. The quality of co-teaching as a teaching method promoting inclusion must be further developed by strengthening teachers' knowledge of utilizing co-teaching methods. In particular, the transfer of special education teachers' expertise to co-teaching lessons should be promoted by encouraging special education teachers to become active actors in the planning, implementation and evaluation of co-teaching. In addition, co-teaching requires joint planning time included in teachers' working time, as well as training in the effective use of that time.
  • Vihonen, Aino (2022)
    Tässä tutkielmassa olet perehtynyt Irja Askolan feministiseen teologiaan käsittelemällä hänen artikkeleitaan ja runojaan. Tutkimuskysymykseni on, miten Askolan 1980–2000-luvuilla julkaistut runot ja artikkelit sopivat feministiteologisiin jaottelumalleihin eri näkökulmista käsin, aloittaen laajasti vapautuksenteologiasta ja tiivistäen tarkastelua yksittäisiin teemoihin, kuten kristologiaan ja raamatuntulkintaan. Määrittelen tutkielmassani esiintyvät keskeisimmät käsitteet, kuten vapautuksen teologian ja feministiteologian. Alkuun tutkielmassani tarkastelen feministiteologian yleispiirteitä, historiaa ja sen sisäisten jakolinjojen muodostumista ja merkitystä. Feministiteologialla tarkoitan teologista tulkintaperinnettä, joka keskittyy tutkimaan naisten asemaa ja merkitystä kristillisessä kontekstissa. Feministiteologia voidaan jakaa useisiin eri alakategorioihin, joiden ensimmäinen jakauma on radikaalit ja reformistit. Radikaalit katsovat kristinuskon olevan täysin miesten miehille luoma uskonto ja näin hylkäävät sen, kun taas reformistit katsovat kristinuskolla olevan mahdollisuuden olla tasa-arvoinen uskonto, joka pohjaa rakkauteen ja oikeudenmukaisuuteen. Reformisteista haarautuu vielä lisää alakategorioita, jotka jaotellaan reformistisen näkökulman suuntautumisen mukaan. Feministiteologia jakautuu myös akateemiseen ja käytännölliseen lähestymistapaan. Käyn tutkielmassani läpi valitsemani Askolan artikkelit ja runot. Askolan artikkelit lähtevät liikkeelle Raamatun naisten kertomuksista, jotka laajenevat käsittelemään kansainvälisiä naisnäkökulmaan liittyviä aiheita ja ongelmakohtia. Askolan runot ammentavat inspiraationsa niin ikään samoista Raamatun kertomuksista, mutta pelkän kansainvälisen aspektin sijaan ne tuovat lukijalleen katsauksen myös tavallisen ihmisen arkeen. Askolan artikkelit ja runot kuvaavat edellä mainittujen jaottelujen mukaan käytännöllistä reformistista feministiteologiaa, joka keskittyy Raamatun naishenkilöiden merkityksellisyyden korostamiseen luoden heistä esikuvia ja samaistuttavia arkisia hahmoja taivaallisten ja teologisten piirteiden keskiön sijaan. Askola korostaa naisten arjen kokemusten merkityksellisyyttä, joka tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa niin kirkossa kuin yhteiskunnassakin. Askolan arjesta kumpuava teologia on vahvan feminististä ja sitoutuu vapautuksen teologian perusmääritelmiin ja tavoitteisiin.
  • Kaustia, Anneli (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2006)
    Keinonivelten yleinen ongelma on niiden mekaaninen irtoaminen. Proteesin ja luun välinen sidos löystyy ajan myötä ja proteesi irtoaa. Ongelman ratkaisuun on kehitetty erilaisia proteesien pinnoitemateriaaleja ja kiinnitysaineita. Bioaktiivisen lasin pinnan ja luun välille syntyy sidos kemiallisten reaktioiden seurauksena. Tämänkaltaisen sidoksen muodostuminen kudoksen ja materiaalin välille on ominaista vain bioaktiiviselle lasille. Bioaktiivinen lasi kiinnittyy nopeasti kudokseen ja liukenee ajan myötä. Tutkimuksessa käytetty bioaktiivinen lasi on kehitetty Suomessa, Åbo Akademissa. Tämä kokeellinen tutkimus oli osa laajempaa kokonaisuutta, jossa tutkitaan bioaktiivisen lasin käyttöä ortopedisten implanttien pinnoitusmateriaalina ja luusiirteen korvaajana. Tässä työssä tutkittiin miten koiran lonkkaproteesin pinnoittaminen bioaktiivisella lasilla vaikuttaa proteesin kiinnittymiseen isäntäluuhun. Tutkimuksessa vertailtiin myös proteesin kiinnitykseen käytettäviä materiaaleja ja niiden vaikutusta proteesin kiinnittymiseen ja pysyvyyteen. Testiryhmässä (4 koiraa) kiinnitykseen käytettiin luusiirrettä ja lisäksi bioaktiivista lasia; kontrolliryhmässä (4 koiraa) käytettiin pelkästään luusiirrettä. Kahdeksalle koiralle asennettiin kummankin takajalan reisiluuhun titaaninen, kahden nivelen välinen segmentaaliproteesi. Proteesi korvasi puuttuvan luusegmentin. Puolet proteeseista pinnoitettiin bioaktiivisella lasilla. Proteeseissa oli pinnoitettu ja pinnoittamaton pää. Proteesien pinnoitetut päät asennettiin reisiluuhun distaalisesti tai proksimaalisesti satunnaisesti, kiertävässä järjestyksessä. Luuydinkanava täytettiin pelkällä luusiirteellä tai luusiirteellä sekä bioaktiivisella lasilla. Proteesit pakotettiin luuydinkanavaan ja kiinnitettiin titaanisilla ruuveilla. Koirien kivunlievitys hoidettiin asianmukaisesti. Luun paranemista seurattiin voimalevymittausten avulla, kuukauden välein, 3 kk ajan. Voimalevyn avulla mitattiin koirien jalkoihin kohdistuvia voimia ja niiden muutoksia. Koirat juoksutettiin voimalevyn yli ja mitattiin jalkojen maksimivoima ja impulssi. Mittausten nopeudet pyrittiin pitämään alueella 1,85 - 2,15 m/s ja kiihdytys tai jarrutus alle 0,5 m/s ≤ etteivät nopeuden vaihtelut vaikuttaisi mittaustuloksiin. Koirien juoksutusnopeuksissa eri mittauspisteiden välillä ei havaittu merkittävää eroa (p = 0,07). Kontrolliryhmässä maksimivoima ja impulssi olivat merkitsevästi (p<0,05) suuremmat kuin testiryhmässä seuranta-aikana. Bioaktiivinen lasi ei siis tässä tutkimuksessa parantanut proteesin kiinnittymistä luuhun.
  • Kytölä, Jonne (2017)
    Asketismi on teologiassa ja uskontotieteessä suhteellisen tutkittu aihealue, mutta sen tutkimuksen kahtena heikkoutena ovat olleet tutkimuksen ylikorostunut painotus kristillisiin kohteisiin sekä muun kuin kristillisen asketismin tutkimuksen hajanaisuus. Tästä syystä tutkielma, jossa sovelletaan kristillisen painotuksen ohittavaa ja tutkimuksen hajanaisuutta potentiaalisesti hälventävää Richard Valantasiksen teoriaa asketismista, kehittää asketismin tutkimusta parempaan suuntaan. Asketismin tutkimuksen kehittämisen lisäksi tutkielman tavoitteena on eksplisiittisesti testata uskontotieteellistä teoriaa ja selvittää, onko teoria käyttökelpoinen. Tutkielman keskeisenä kysymyksenä on selvittää, soveltuuko Richard Valantasiksen asketismin teoria ei-kristillisen, modernin aineiston analyysiin, linkittäen tutkielman keskusteluun uskonnonkaltaisen toiminnan moderneista muodoista. Valantasiksen asketismin teorian lisäksi tutkielman taustaluvut kartoittavat asketismin tutkimusta suhteessa kehoon sekä kuntosali-instituution ja voimanoston historiallista kehitystä. Tutkielman aineistona toimii voimanostaja Dave Taten kirjoittama Iron Evolution -artikkelisarja, jossa Tate käsittelee urheilu-uraansa ja eritoten aikaansa maailmankuululla Westside Barbell -voimailusalilla. Voimanoston äärimmäinen fyysinen ja psykologinen luonne, joka tulee tutkielman aineistossa voimakkaasti esiin, viittaa historiallisesti askeettisena kuvailtuun käyttäytymiseen, kuten esimerkiksi fyysiseen itsensä kurittamiseen. Tästä syystä aineisto soveltuu asketismin tutkimuksen kohteeksi. Työn menetelmänä on aineistona toimivan artikkelisarjan sisällönanalyysi, jossa Valantasiksen teorian keskeiset teoreettiset käsitteet on kategorisoitu kokoavaan, ylä- ja alakategoriaan. Alakategoristen käsitteiden soveltamisella aineistoon tulevat Valantasiksen teorian yläkategorisiksi määrittelemäni käsitteet testatuiksi osa osalta. Lopuksi kokoavana kategoriana toimivan Valantasiksen asketismin määritelmän ja siten koko asketismin teorian pätevyys selvitetään analysoimalla alempien kategorioiden tuottamia vastauksia. Tutkielman tulos on, että Richard Valantasiksen teoria on riittävän yksityiskohtainen ja tarkka, jotta sitä voidaan soveltaa asketismin tutkimuksessa menestyksekkäästi. Näin ollen asketismin tutkimuksen hajanaista kenttää voisi yhtenäistää soveltamalla Valantasiksen teoriaa johdonmukaisemmin laajemmissa tutkimusprojekteissa. Tutkielman hyöty uskontotieteelle laajemmassa mielessä on sen teoriaa testaamaan pyrkivä rakenne, sillä usein uskontotieteessä tyydytään vain soveltamaan teoriaa ilman tavoitetta kyseenalaistaa itse teoriaa.
  • Stenman, Milla-Sofia (2018)
    The aim of this thesis was to research swearwords and sobriquets in the children’s book series Puluboi ja Poni. The research engages both in the swearing and in the name-calling research. Name-calling has been studied in the children’s language, most often considering bullying. For a long time, swearing was a neglected research area, but the interest in it has grown since the 1960’s. An even more rare research area has been the prevalence of swearing in the children’s language and literature. Children’s literature is both an instrument and object of learning. As an instrument of learning, it promotes literacy, and as its object, it passes on our pedagogical prospects. In this study, I will view what kind of swearwords and sobriquets are there in the children’s book series Puluboi ja poni. I will also view how are they used and talked about. The research material was a six-piece book series Puluboi ja Poni by Veera Salmi. This particular series contains a number of swearwords and sobriquets. The topic and the matter together create an interesting setting since swearwords and sobriquets are mainly considered inappropriate language and children’s literature is a tool of education. The study was qualitative and research method was discourse analysis. As an analytical tool I used both theoretical and material-based content analysis. There were 63 swearwords and 68 sobriquets according to the scope of the study. All three taboos were found in the swearwords of Puluboi ja Poni -book series. Most referred taboo were religious taboos. Typically, swearwords were used as expletives, for example to relief mental distress. Sobriquets were used to offend the referent. Sobriquets offended usually referents psychical traits. A number of meanings were given for swearing and name-calling; as that, it is ugly and forbidden usage of language. The discourse and metadiscourse in the book series were partly aligned. Puluboi ja Poni -book series challenges the prospects of appropriate and inappropriate language. It is a good tool to examine this phenomenon with adults and kids.
  • Ohtonen, Jenni (2017)
    Aims. People with profound and multiple learning disabilities (PMLD) communicate with pre-verbal communication techniques. They have severe difficulties in interaction with other people and building up relationships. Due to the limitations of the physical and mental capacities and the limitations sense organs, sense of touch is a meaningful way to interact with other people. Intensive Interaction is a technique of communication with people who communicate with pre-verbal communication techniques. Intensive Interaction is based on natural interaction between people. Its main goal is to create meaningful interaction and strengthen the basic skills in communication. The purpose of this study is to find out what role does touch play in the interaction between a person with PMLD and a skilled communication partner when the skilled partner uses Intensive Interaction methods. Method. The data of this study were collected in the Finnish Association on Intellectual and Developmental Disabilities and Tikoteekki. The data were total 36 videos and collected during Intensive Interaction -Coordinator training process. This study had two participants whose interaction sessions were monitored. The skilled partner used Intensive Interaction methods during these sessions. The data were studied with a large table and transcriptions. The data were analyzed with qualitative and quantitative means. Results and conclusions. The most interesting result of this study was the touching between the partners as it became more complex during the intervention session. Touching was a way to orientate towards communication partner, take turns in interaction, participate in shared activities and strengthen the relationship between the communication partners. The results suggest that when used systematically, Intensive Interaction can help build meaningful inter-action with people with PMLD. Role of the skilled partner is crucial in this meaningful interaction.
  • Kalliojärvi, Suvimarja (2018)
    Tutkimuksessani analysoin yhdysvaltalaisen raskaan rockin yhtyeen In This Momentin musiikkivideota Sex Metal Barbie. Tarkastelen videossa musiikkivideon kuvan, äänen ja tekstin yhdessä muodostamia sukupuolen representaatioita. Tutkimukseni selvittää, millä tavalla 1990-luvun lopulla Yhdysvalloista alkunsa saaneen postfeministisen aatesuuntauksen keskeinen käsite "voimaantuminen" (engl. empowerment) toteutuu musiikkivideossa. Viitekehyksenä analyysilleni toimii metallimusiikin kulttuuri sellaisena, kuin viimeaikaiset metallitutkijat ovat sen määritelleet. Lähestyn metallimusiikin kulttuuria kulttuurintutkimuksellisen käsitteen, skenen avulla. Tutkimukseni vastaa kysymykseen, millaista potentiaalia musiikkivideon tarjoamilla sukupuolen representaatioilla on haastaa metallitutkimukseen juurtunut käsitys metalliskenestä maskuliinisena ja heteronormatiivisena. Analyysini jakautuu neljään osioon postfeminististen ydinteesien, toimijuuden, seksuaalisuuden, ruumiillisuuden ja kuluttajuuden, sekä ironian mukaan. Sex Metal Barbie -musiikkivideo sisältää selkeitä viittauksia postfeministiseen voimaantumiseen ja metalliskenen taipumukseen hylkiä poikkeavia tapoja esittää sukupuolta. Video pysyy kriittisenä myös suhteessa postfeminismiin. Musiikkivideo jäsentyi osaksi postfeminististä kulttuuri-ilmiötä, joka jatkaa mm. sukupuoleen liittyvien ongelmakohtien ja stereotypioiden esille tuomista saamastaan kritiikistä huolimatta. Metallimusiikin kulttuuri mahdollistaa lähes rajattoman sukupuolella leikittelyn sen miespuolisille jäsenille, mutta muunlaisia sukupuolisia esityksiä sen piirissä arvostellaan ankarasti. Tutkimus osoittaa, ettei postfeminismin oletettua seksistisyyttä sen enempää kuin metallimusiikin maskuliinisuuden suhdetta sukupuoliinkaan tulisi pitää annettuna totuutena.
  • Nygård, Anne-Mari (2017)
    Tämän pro gradu -tutkielman tehtävänä on tarkastella, missä määrin Filon Aleksandrialaisen ajatus jumalallisista voimista ja niistä luvuissa 4.1 ja 6.1.2 piirtämäni kaaviot voisivat selittää jakeessa Joh.1:17 esiintyvää jaottelua Jeesuksesta armon ja totuuden välittäjänä ja Mooseksesta lain välittäjänä? Ensimmäiseksi tarkastelen erityisesti Filonin luomakunnassa vaikuttavan logoksen suhdetta Joh:n lihaksi tulleeseen logokseen eli Jeesuksen ja tämän myötä logoksen ja Mooseksen suhdetta. Edellisten suhteiden kartoittamisen perusteella tarkastelen Mooseksen ja Jeesuksen roolia ja sen eroavaisuutta jakeessa Joh. 1:17. Sovellan tutkielmassa intertekstuaalisuuden käsitettä, joka tarkoittaa tekstien välistä yhteyttä, jossa myöhempi teksti nojautuu enemmän tai vähemmän aikaisempaan toiseen tekstiin Tutkielmani päälähteinä ovat Filon Aleksandrialaisen tekstit, joissa ilmenee käsitteet jumalallisesta logoksesta, jumalallisista voimista ja logoksen ja Mooseksen suhteesta. Näihin teoksiin kuuluu muun muassa Mooseksen elämästä kertova teos De Vita Moysis. Tutkielmani lopussa on luettelo käyttämästäni Filonin kirjallisuudesta. Tutkimukseni toisena päälähteenä toimii Joh. evankeliumi ja siitä toimitettu viimeisin tekstilaitos Nestle-Alandin Novum Testamentum Graece 28. Käyttämäni lähdeaineisto tuo esille, miten aikaisemmin tutkijoiden esittämä oletus Filonin vaikutuksesta kohtaan Joh.1:17, on jossain määrin oikea oletus. Tämä siksi, että Filonin tulkinnassa tulee ilmi, miten Jumalan lahjat, johon armo kuuluu, korvaavat aiemmat lahjat. Jakeessa Joh.1:17 tulee tämä korvaantuminen ilmi, kun jaetta tarkastelee luvussa 4.1 ja 5.2 esiintyvien Filonin jumalallisten voimien kaavioiden avulla. Kaavio 4.1 tuo esille, miten Mooses lain jakajan tuo esille kaavion kuninkaallisen voiman ominaisuuksia ja Jeesus armon ja totuuden jakajana tuo esille luovan voiman ominaisuuksia. Jeesuksesta poiketen, Mooses Jumalan lapseuteen kehittymisessä kasvoi vähitellen lainjakajan voimaan, kun taas Jeesus lihaksi tulleena logoksena laskeutui luomakuntaan kaavion 4.1 mukaisesti luovan voiman yläpuolelta ja näin ollen toi mukanaan luovan voiman ominaisuuksiin kuuluvan armon, mutta myös luvun 6.1.2 kaavion mukaisesti totuuden. Tutkielma tuo esille, että suora intertekstuaalisuus Filonin ja Joh:n välillä on monimutkaista. Tämä siksi, että molemmilla esiintyy ajatusrakenteita, joiden taustalla voi nähdä Septuagintan tarjoaman tekstin tai rabbiinisen kirjallisuuden. Tästä huolimatta molemmilla on samanlaisia ajatuksellisia kuvioita, mutta se, liittyvätkö ne tekstien henkiseen luonteeseen, on mielenkiintoinen kysymys.
  • Kuoppakangas, Anita (2021)
    Työurien jatkaminen on merkittävä tavoite ikääntyvässä yhteiskunnassamme. Työhyvinvoinnilla on todettu monia myönteisiä vaikutuksia niin työntekijälle kuin organisaatiollekin. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää ja tarkastella voimavaratekijälähtöisesti hoitotyön ikääntyvien lähiesimiesten työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkityksellisyyttä heidän työuransa jatkamisajatuksille. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla. Teemahaastattelua ja teoriaa ohjaavana mallina käytettiin modifioitua Työkykytalomallia, jota tarkasteltiin voimavaranäkökulmasta sekä ihmisen perustarpeiden ja motivaatiotekijöiden kautta. Haastatteluihin osallistui kahdeksan erään terveydenhuoltoalan toimijan yksiköissä työskentelevää 55-vuotta täyttänyttä hoitotyön lähiesimiestä. Aineisto analysoitiin käyttäen teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Lisäksi hyödynnettiin sisällönerittelyä. Tutkielman tulokset osoittivat, että koetulla työhyvinvoinnilla oli vahva merkitys hoitotyön lähiesimiesten työuran jatkamisajatuksille, mutta yksilölliset arvostukset ja ihmisen perustarpeiden tyydyttymiseen liittyvät tarpeet ja motivaatiotekijät merkitsivät eniten työuran jatkamiseen liittyvissä päätöksentekoajatuksissa. Nämä merkitykset muodostuivat koko ihmisen työ- ja eliniän aikana vaikuttavista eriaikaisista tekijöistä. Työhyvinvointiin ja työuran jatkamiseen liittyvät tekijät koostuivat henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, päivittäiseen työhön, henkilökohtaiseen työn ulkopuoliseen elämään sekä toimintaympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvistä voimavaratekijöistä. Kaikki tekijät olivat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, jolloin merkitykselliseksi nousi yksilöllinen tekijöiden välisen tasapainon tavoittelu. Tutkielman tulosten pohjalta saatiin uutta, hoitotyön lähiesimiesten työhyvinvointiin ja työuran jatkamisajatuksiin liittyvää tietoa, jota voidaan hyödyntää jatkossa organisaatioissa. Tulokset osoittivat, että koettu työhyvinvointi ja työuran jatkamisajatukset liittyvät vahvasti toisiinsa. Jatkossa käsitteet voidaan yhdistää yhtenäiseen strategiaan, jota läpi työuran toteuttamalla on mahdollista vaikuttaa niin työhyvinvointiin kuin tukea työuran jatkamisajatuksia. Merkitystä on yksilöllisellä ja oikea-aikaisella tuella ja koko työyhteisön toiminnalla. Lisäksi, mikäli työuria halutaan jatkaa, tulee mahdollistaa entistä joustavammat työnteon muodot.
  • Makkonen, Sini (2018)
    Objectives. In this thesis, I will look at the resources of well-being at work of trade employees in terms of customer service, organization, supervisor ship, teamwork and individual aspects of the individual. In addition, I find employees' own resources to maintain or increase resources to support well-being at work. Methods. The subject of the thesis is the theme interview of eight employees of the HOK Elanto Alepa chain. I used the data analysis method of material output that is inductive content analysis. My analysis consisted three stages: reduction, grouping and abstraction. Results and conclusions. This study examined that empoyees in Alepa have a lot of resources at all levels. In terms of quantity, the most interviewed named the resources of the client and team level. The results clearly focused on social interaction and interaction resources, such as good time with customers and co-workers. Organizational-level resources were felt as the benefits from the organization and the care of the employee. The flexibility of the supervisor's level of resources, the sympathy of the supervisor, and thanks and the recollection of employees, increased. Individual-level resources were divided into the resources of leisure and work. The free time resources were largely the same, which people generally name themselves as important things. For example, family, friends and hobbies were considered as a resource. The work resources varied individually. The varying personality traits and individual strengths influenced the type of work that the interviewees named. For example, work resources, breaks, and ease-of-work were experienced as work resources. The research also raised the interviewees' own means and actions to improve well-being at work. These included, for example, job tuning and avoidance of negative mood.
  • Siltainsuu, Jenni (2012)
    Yleisökaivaukset ovat ilmiö, jossa arkeologiselle kaivaukselle otetaan tavallisia ihmisiä mukaan tieteelliseen tutkimukseen. Yleisökaivaukset ovat suosittuja, mutta ne jakavat arkeologian ammattilaisten mielipiteitä. Yleisökaivaus on osa julkisen arkeologian tutkimuskenttää, joka on vasta tulossa osaksi Suomessa tehtyä arkeologista tutkimusta. Yleisökaivaus on kasvatustieteen kannalta katsottuna oppimistapahtuma. Arkeologinen kaivaus voidaankin nähdä oppimisympäristönä, jos sinne on rakennettu oppimista tukevia didaktisia elementtejä. Oppimisympäristön ihanteen mukaan arkeologinen kaivaus on hyvä oppimisympäristö, koska siellä oppija voi nähdä asiantuntijan ratkaisevan ongelmia aidossa tilanteessa. Tässä tutkimuksessa yleisökaivauksia tarkastellaankin sekä yleisön eli oppijan että arkeologian asiantuntijan näkökulmasta. Yleisön näkökulmaa ja kokemusta kaivauksella tarkastellaan Espoon Mankbyn keskiaikaisen kylätontin yleisökaivauskursseilla vuosina 2008 ja 2009 kerättyjen aineistojen kautta. Arkeologian ammattilaisten näkökulmaa ei voinut tarkastella Mankbyn kaivauksilla töissä olleen henkilökunnan kautta vastaajien pienen määrän ja tunnistettavuuteen liittyvien ongelmien takia. Arkeologian ammattilaisilta kerättiinkin internet-lomakkeella kysely, johon saivat vastata kaikki arkeologit, jotka kysely tavoitti. Molemmat aineistot analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Yleisökaivajien kokemus näyttää aineiston valossa olevan hyvin positiivinen. Monelle arkeologiselle kaivaukselle osallistuminen on ollut elämys. Yleisökaivaus lisää vastaajien kokemuksen mukaan heidän tietoaan arkeologiasta ja paikallishistoriasta. Joissakin vastauksissa kuitenkin näkyy, että toimiminen arkeologian asiantuntijoiden kanssa saattaa olla vaikeaa. Arkeologit taas ovat kyselyn perusteella jakaantuneet kahteen ryhmään. Toisella puolella ovat yleisön kanssa läheisesti tekemisissä olevat tutkimusavustajat ja toisella puolella kaivaustenjohtajat. Tutkimusavustajille yleisön huolehtiminen oman työn ohella on aikaa vievä velvollisuus, johon ei välttämättä ole kokemusta eikä koulutustakaan. Kaivaustenjohtajat taas näkevät yleisökaivaukset laajemmin, esimerkiksi rahoitukseen liittyvänä tekijänä ja yhteiskunnallisesti merkittävänä toimintana. Kaikille arkeologeille yhteistä on kuitenkin se, että oman alan tilasta kannetaan huolta ja yleisesti ottaen arkeologian popularisointi nähdään tärkeänä. Arkeologia onkin osa yhteiskuntaa ja yleisöarkeologian ihanteiden mukaan yleisön kanssa on käytävä monensuuntaista kommunikaatiota yleisölähtöisesti. Kulttuuriperintökasvatuksen kautta voimme lisätä yleisön tietoisuutta arkeologiasta ja kulttuuriperinnöstä sekä nostaa arkeologian alan arvostusta. Tämä vaatii kuitenkin asenneilmapiirin muutosta ja aivan uudenlaisen ajattelutavan omaksumista.
  • Ryytty, Nina (2016)
    The aim of this thesis was to represent how female managers experience the importance of gender and professional networking and what kind of effects these have on their careers.The setting is based on the current discourse about the lack of female managers at the top and the reasons behind this phenomenon. In addition, the significance of social networks and relationships has increased both in the academia as well as in the everyday life during the last decades. The theoretical background demonstrates the gendered job markets and social networking from the perspective of the social capital theory. In this thesis social capital is comprehended as a resource of an individual that sources from social interaction and relationships. The hypothesis is that these relationships play a significant role when female managers are building their careers. The purpose of this study is to unveil how gendered workplaces are and to start a discussion about the status of female managers in them. The purpose is also to study the importance of networking as social capital and how it affects female managers' careers. The professional network for women studied both from the perspective of gender and social networking theory in this thesis is Gaia Network ry. The network was established to give support for women in high or demanding leadership positions. The data was collected by using an electronic questionnaire. The questionnaires were supported with three semi-structured theme interviews which were then analysed by using qualitative content analysis. Out of the 215 women in the network, 33 participated in the study. The results show that gender is considered as a hindering and a neutral factor but also as an asset for women's careers. Contacts, professional development, mental wellbeing, reputation and status were pointed out as the most important qualities of female networks. The downside of the networks was the lack of diversity. Women in the study felt that the benefits gained from the network are conditional to one's active participation. As a conclusion, changes in attitudes and the perceptions of traditional gender roles are needed in order to achieve equal treatment in the workplace. This should have roots already in children's' upbringing and education. Actions are also needed in order to change the dominant masculine workplace culture. Professional networks have the potential to cultivate women's careers and this resource could be utilised in the future more efficiently.
  • Nikolainen, Hannele (2022)
    Suomalaisten lapsettomuus on eurooppalaisessa kontekstissa hyvin yleistä. Lapsettomuuden ollessa tahatonta lapsettomuuteen voi liittyä syyllisyyden ja viallisuuden tunteita sekä elämänkriisejä. Suomalaisista noin joka viides kohtaa tahatonta lapsettomuutta elämänsä aikana. Epäonnistuneiden lapsettomuushoitojen jälkeen osa tahattomasti lapsettomista henkilöistä jatkaa adoptioneuvontaan toiveenaan saada oma lapsi. Adoptioneuvonnan aikana adoptiohakijoiden tahattoman lapsettomuuden käsittely on tärkeää, jotta adoptiolapsi kokee olevansa ensisijainen ja toivottu lapsi. Adoptioneuvontaa antavalla sosiaalityöntekijällä on vaativa kaksijakoinen työnkuva adoptiohakijoiden valmentajana ja arvioijana. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin adoptioneuvonnan työntekijöiden näkemyksiä hakijoiden tahattoman lapsettomuuden käsittelystä adoptioneuvonnan aikana. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten ja miksi adoptiohakijoiden lapsettomuutta käsitellään adoptioneuvonnassa, millaisena adoptiohakijoiden kokemus tahattomasta lapsettomuudesta tulee esiin adoptioneuvonnan aikana ja millaisia vaikutuksia sosiaalityöntekijän kaksoisroolilla on neuvontaan. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla adoptioneuvonnassa työskenteleviä sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia (n=6) kahdessa fokusryhmähaastattelussa maaliskuussa 2022. Haastateltujen adoptioneuvonnan työntekijöiden mukaan adoptiohakijoiden tahattoman lapsettomuuden käsittely on edellytys adoptiovanhemmuudelle, ja sillä ajetaan adoptiolapsen etua. Tutkimustulosten mukaan työntekijät kokevat, että adoptiohakijoiden lapsettomuuden käsittely voi olla hyvin keskeneräistä adoptioneuvonnan alkaessa, ja käsittelemättömään lapsettomuuteen liittyvät surun tunteet voivat tulla adoptiohakijoille yllätyksenä. Mikäli adoptiohakijat piilottelevat käsittelemättömän lapsettomuuden kipua adoptioneuvonnan etenemiseksi, adoptiolapsen saapuminen perheeseen voi tulosten mukaan ilmentyä pettymyksenä sekä vaikeutena kiintyä lapseen. Adoptiohakijoiden riittävästi käsitelty lapsettomuus näyttäytyi adoptioneuvonnan ammattilaisille biologisen lapsettomuuden hyväksymisenä sekä omasta lapsettomuudesta puhumisen avoimuutena. Tulosten mukaan tahattomasta lapsettomuudesta avoimesti keskustelemiseen vaikuttaa muun muassa se, kuinka ideaalisina adoptiovanhempina adoptiohakijat itseään pitävät.
  • Tötterström, Tuulia (2019)
    Tahattomasta lapsettomuudesta puhutaan silloin, kun lasta haluava ei syystä tai toisesta ole kykenevä saamaan lasta. Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia tahattoman lapsettomuuden aiheuttamaa surua seuraavien tutkimukselle asetettujen kysymysten kautta: millaisena lapsettomuuden suru koetaan (1), miten tämä suru vaikuttaa identiteettiin (2) ja minkälaisia vaikutuksia sillä on käyttäytymiseen (3). Tutkimusaineisto kerättiin kirjoitelmapyyntöinä Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n avustamana. Kirjoitelmapyyntö oli vapaamuotoinen, joka sai sisältää myös mahdollisia aiempia päiväkirjamerkintöjä. Vastaajille esitettiin toiveena, että kirjoitelmassa käsiteltäisiin lapsettomuuteen liittyviä tunteita ja surua sekä lapsettomuuden kriisiä suhteessa mahdollisiin elämässä aiemmin sattuneisiin kriiseihin. Lisäksi pyydettiin kertomaan niistä tekijöistä, jotka antavat lapsettomuuden kriisin keskellä voimavaroja. Tutkimusaineisto koostuu 20 naisen kirjeistä. Tutkimus on otteeltaan laadullinen, ja menetelmänä on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimusongelmaa lähestyttiin aineistolähtöisesti. Saatua aineistoa peilattiin aiempiin surukokemuksista tehtyihin tutkimuksiin ja suruun liittyvään kirjallisuuteen, sekä tahatonta lapsettomuutta käsitteleviin tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Tutkimuksessa havaittiin tahattoman lapsettomuuden kriisin olevan paitsi naisen identiteettiä voimakkaasti muuttava kriisi, niin myös ympäristöön vaikuttava sosiaalinen kriisi. Häpeä, viha, kateus, epäreiluus ja ulkopuolisuuden kokeminen, sekä toivon ja epätoivon jatkuva vaihtelu, nousivat vastaajien keskuudessa voimakkaina tunteina esille. Tutkimustulokset osoittavat lapsettomuuden surun olevan pitkäkestoinen ilmiö, jonka kohteettomuus tuo sille oman erityisyytensä. Lapsettomuuden surun ajallista kestoa on lähes mahdoton määritellä. Uuden surukäsityksen mukainen näkemys surusta läpi elämän mukana kulkevana matkakumppanina, näyttää liittyvän lapsettomuuden suruun tutkimuksen mukaan oleellisesti. Tutkimuksen otsikossa oleva kysymys “Voisiko sen koteloida?” nousi esille erään tutkimukseen osallistuneen kirjeestä.
  • Soini, Reija (2018)
    Tutkielmassa tarkastellaan kuluttajalähtöistä palautteenantoa elektronisella palautelaitteella: syitä palautteen antamiselle sekä laitteen käyttäjäryhmää. Lisäksi sivutaan laitteen käyttökokemusta ja annetun palautteen sävyä. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu palvelujohtamisen tutkimuksen, liiketalouden sekä markkinoinnin varaan. Tutkielma perustuu suomalaisen päivittäistavarakaupan yrityksen tekemään toimeksiantoon. Tutkimusaineisto koostuu 248 vastauksesta, jotka kerättiin määrällisiä menetelmiä hyödyntäen: satunnaisotannalla sähköpostitse. Tutkimuksessa hyödynnetään määrällisten ja laadullisten menetelmien yhdistelyä (mixed methods). Aineisto analysoitiin SPSS Statistics- sekä Excelohjelmistojen ja teemoittelun avulla. Tutkielma käsittelee elektronisen palautelaitteen käyttöä asiakaspalautteen antamisessa. Tutkimuksen mukaan laitteen käyttäjäryhmä on heterogeeninen. Vuorovaikutuksen ja palvelun onnistuneisuus tai epäonnistuminen ovat yleisin syy laitteen käytölle. Samat tekijät nousevat esille myös kysyttäessä laitetta ei-käyttäneiltä syitä laitteen mahdolliselle käytölle tulevaisuudessa. Arviot laitteen käyttökokemuksesta korostavat laitteen helppokäyttöisyyttä ja nopeutta. Palautelaitetta käytetään pääasiassa yksin, mutta palautteen sävy ei eroa muulla tavoin annetusta palautteesta. Tutkimuksen perusteella laitteella annetaan palautetta niin kielteisestä kuin myönteisestä palvelukokemuksesta.
  • Vaittinen, Petri (2016)
    Tutkin pro gradu -työssäni Mariaana Jäntin toistaiseksi ainoaa romaania Amorfiaana vuodelta 1986. Romaanista on verrattain vähän aiempaa tutkimusta ja se on yleisemminkin kirjallisuuden piirissä jäänyt ilmestymisensä jälkeen pienten piirien kulttiromaaniksi. Työni tavoitteena on tutkia Amorfiaanan toimintaa sen tulkitsemisen sijaan. Työni ei kyse, mitä teos tarkoittaa, vaan miten teos toimii. Hyödynnän tähän kysymykseen laajalti ranskalaisten filosofien Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin yhdessä ja erikseen kirjoittamaa teoriaa, ja sitä seuraavaa kotimaista ja kansainvälistä tutkimusta. Esitän työssäni Amorfiaanan olevan rakenteeltaan rihmastokirja. Rihmasto on Deleuzen & Guattarin käsite, jolla he tarkoittavat rakennetta jossa on useita sisään- ja uloskäyntejä ja jonka mistä tahansa pisteestä voidaan kulkea mihin tahansa toiseen pisteeseen. Romaanin yhteydessä tämä tarkoittaa sitä, että siitä ei ole löydettävissä yhtä hallitsevaa aihetta, johon koko teos voitaisiin palauttaa. Yhtenä esimerkkinä tästä rihmastosta sen hahmot sekoittuvat jatkuvasti toisiinsa niiden saadessa toistensa ominaisuuksia. Kutsun tällaisia hahmoja koosteiksi. Koosteen käsite tarkoittaa erilaisten todellisuuden prosessien kasautumisina tiettyihin hetkiin ja tiloihin. Amorfiaanassa on työni mukaan kaksi tärkeää toimintatapaa. Ensimmäinen niistä on tuleminen. Tuleminen tarkoittaa kahta objektia lähestymässä toisiaan , jossa kumpikin osapuoli tulee joksikin mitä se ei ole ikinä ollut. Objektia tarkastellaan tässä sen vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta, eli kysymys on mitä se voi tehdä, eikä mitä se on. Tulemisella romaani purkaa representaatiosuhteita. Tämä tuo sen vähäkirjallisuuden piiriin. Vähäkirjallisuudella on kolme piirrettä ovat kielen korkea deterritorialisaatio, kaikki siinä on poliittista ja kaikki saa siinä yhteisöllisen arvon. Tällainen kirjallisuus asettuu “suurta” kanonisoitua kirjallisuutta vastaan, ja etenkin sen selkeitä pysyviä identiteettejä vastaan. Yksi vähäkirjallisuuden selkeimmistä piirteistä on valtakielen oudoksi-tuleminen, tämä toteutuu Amorfiaanassakin. Tuleminen saa kielen etääntymään merkityksestä, ja lähestymään äänien moneutta. Tämä tuo esiin kielen jonakin yhteisenä ja jaettuna, joka edeltää sitä käyttäviä yksilöitä. Toinen tärkeä toimintatapa Amorfiaanalle on kerrostaminen. Romaani kuvaa itseään horjuvaksi kirjapinoksi ja maatuvaksi kompostiksi. Tällaista rakennetta kutsun kerrostumaksi. Amorfiaana eroaa tavanomaisesta intertekstuaalisuudesta siinä, että sen hyödyntämä aines saa ehdottoman materiaalisia piirteitä. Se ei jää vain tekstuaaliseksi vaan tekee yhteyksiä maailmaan. Käsittelen sitä, kuinka se toisaalta kasaa ainetta ja toisaalta saa sen hajoamaan muodostaen alustan jollekin aivan uudelle. Tämä uusi saavutetaan tulemisen avulla.
  • Kaasalainen, Reetta (2016)
    A large body of experimental research indicates that from an early age children are able to engage in compassionate behaviour. However, less focus has been paid on how children's compassionate behaviour is constituted in naturalistic settings. The aim of this study was to investigate what are children's compassionate acts in a natural kindergarten setting and how do children's peer relationships interrelate with these acts. The study is part of the research project "Constituting Cultures of Compassion in Early Childhood Education (CoCuCo)". The theoretical framework of the study is based on the complex concept of compassion and the constitution of children's compassionate behaviour in social contexts. Although human's have a natural tendency to empathy and compassion, the sociocultural context in which people interact has a great influence on whether compassion is nurtured or suppressed. Previous research suggests that as children age their compassionate behaviour changes, which might be due to the increase in children's social understanding. The current study was conducted by observing 30 5-7-year-olds children's interaction in a kindergarten setting. Children's compassionate acts and contextual factors were recorded by using a semi-structured observation form. The data was analysed using qualitative analysis methods. Sociograms compiled by child group's staff were used to define children's peer relationships. The findings of the study showed a wide variation in children's compassionate acts. Acts such as helping and defending a friend were more frequent among children than acts of caring, comforting and inclusion. There was no clear correlation between children's compassionate acts and peer relationships. Children exhibited more compassion towards other peers than close friends but also failed to respond to the need of a non-friend peer more frequently. In addition, children with more reciprocal friendships seemed to engage more in compassionate behavior while at the same time failing to react compassionately to peers' needs more frequently than children with less reciprocal friendships. The findings strengthen the idea of compassion's complex nature and call for broader research on how children's acts of compassion are constituted in naturalistic settings in children's everyday life.
  • Pöytäniemi, Petrus (2018)
    Suomessa voitonjako eli osingonmaksu on pörssiyhtiöissä perinteisesti toteutettu kerran vuodessa varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen jälkeen. Sitä vastoin varsinkin anglosaksisissa maissa osingot on tyypillisesti maksettu useammassa kuin yhdessä erässä. Nyttemmin vuodesta 2014 lähtien myös Suomessa pörssiyhtiöt ovat ryhtyneet toteuttamaan osinkojensa maksamista useampaan kuin yhteen vuosittaiseen erään jaksottaen. Tässä tutkielmassa tarkastellaan voitonjakoa eli osingonmaksua useammassa kuin yhdessä erässä. Tämä muodostaa tutkielman aiheen kehikon. Tutkimustehtävänä on tarkemmin ottaen tarkastella verraten tuoretta ilmiötä sen oikeudellisessa kontekstissaan. Keskeisenä tehtävänä on määrittää OYL 13:2:n mukaisen maksukykyisyystestin suorittamisajankohta. Siten tutkielma vastaa ensinnäkin kysymykseen, tuleeko maksukykyisyystesti tehdä useampieräisen osingonmaksun jakopäätöksen yhteyden lisäksi myös selkeästi myöhemmän osingon täytäntöönpanon yhteydessä. Toisaalta tutkielmassa painotetaan maksukyvyn arviointihetken ja osinkovelan perussuhteen keskeistä kytkeytymistä toisiinsa. Siksi tutkielmassa käsitelläänkin osinkovelan perussuhdetta. Tässä yhteydessä käsittely liittyy jälkimmäisen osinkoerän systematisoinnin tarkasteluun voitonjaon ja velan maksamisen välillä. Mahdollisen yhtiöoikeudellisen maksukyvyttömyyden vaikutukset huomioidaan läpi tutkielman. Aihetta taustoitetaan käsittelemällä osakeyhtiölain mukaista varojenjakoa, sitä koskevia periaatteita sekä jakoa lailliseen ja laittomaan varojenjakoon. Varojenjakosäännöksistä tarkastellaan erityisesti maksukykyisyystestin osatekijöitä, sillä maksukykyisyystestin merkitys on huomattavasti korostuneempi kuin OYL 13:5:n tasetestin. Tutkielmassa tarkastellaan osinkovelan perussuhteen ja maksukykyisyystestin välistä suhdetta osakeyhtiöoikeudellista varojenjakoa toteuttavan osinkovelallisen näkökulmasta. Erilaiset yhtiöoikeudelliset useamman osinkoerän toteutustavat vaikuttavat osinkovelan syntyhetken määrittymiseen. Tästä syystä myös erilaisia osinkotyyppejä käsitellään. Pääasian muodostaa kuitenkin jako yhtiökokouksessa tehtyyn ja hallituksen saamansa valtuutuksen nojalla tekemään osingonjakopäätökseen. Vaikka näiden toteutustapojen välillä on eroa muun muassa siinä, kuinka pitkään osinkovelkaa ylläpidetään, tutkielmassa on päädytty kantaan, jonka mukaan osinkovelan perussuhteena säilyy varojen jakaminen toteutustavasta riippumatta. Siten myös OYL 13:2:n mukainen maksukykyisyystesti tulee suoritettavaksi jokaisen osinkoerän yhteydessä. Näin ollen tutkielman tulokset osoittavat, että maksukyky tulee arvioida sekä osingonjaosta päätettäessä että täytäntöönpantaessa. Jo tehdyn voitonjakopäätöksen jälkeen ilmennyt maksukyvyttömyys vaikuttaa myös tosiasiallisesti jälkimmäisen erän maksamiseen. Osingonmaksun täytäntöönpanijan vastuulla on arvioida, voidaanko kyseinen erä panna täytäntöön ja maksaa osakkeenomistajille. Mikäli yhtiö on jälkimmäisen osinkoerän yhteydessä maksukyvytön tai osingon maksaminen aiheuttaisi maksukyvyttömyyden, tulee osingonmaksusta pidättäytyä. Pörssiyhtiössä tieto tästä synnyttää myös velvollisuuden julkistaa negatiivinen tulosvaroitus. Maksukyvyttömyyden vaikutusten tarkastelun yhteydessä tutkielmassa on päädytty varovasti puoltamaan jälkimmäisen osinkoerän osittaistäytäntöönpanon mahdollisuutta. Käytännön ongelmia ilmaantunee kuitenkin, joten tällaisessa tilanteessa toimia tulisi käytännössä harkita hyvin tarkasti. Tutkielma toimii myös laajana ohjeistuksena näiden asioiden parissa käytännön työtä tekeville.
  • Iisakkila, Niina (2016)
    Pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia Venäjällä 9. toukokuuta juhlittavan voitonpäivän merkitystä kylmän sodan jälkeisellä ajalla. Tutkimuskysymyksenä on selvittää, miten juhlatraditiot ovat muuttuneet vuosien aikana ja miten juhla heijastaa Venäjän valtion virallista tulkintaa historiasta. Lisäksi pohditaan, miten voitonpäivään liittyvät historian tulkinnat vaikuttavat Venäjän ja länsimaiden välisiin suhteisiin. Voitonpäivänä on perinteisesti muistettu Neuvostoliiton voittoa kansallissosialistisesta Saksasta, mutta juhla on saanut vaikutteita myös tuoreemmista tapahtumista, kuten Ukrainan kriisistä ja Tšetšenian sodasta. Suurin huomio kiinnitetään Moskovan tapahtumiin, sillä Moskova on ollut paitsi Venäjän, myös Neuvostoliiton pääkaupunki. Erityisesti huomiota kiinnitetään tärkeimpiin juhlavuosiin, eli vuosiin 1995, 2005 ja 2015. Tutkielman aineistona ovat juhlatapahtumien videoinnit, lehtikirjoittelu ja symboliikan ilmentymät, kuten teeman mukaiset postimerkit. Voitonpäivän päätapahtuma Moskovassa on perinteisesti koostunut kolmesta osasta, eli joukkojen tervehtimisestä, presidentin puheesta ja joukkojen marssista. Tervehdityt joukot ovat vuodesta riippuen olleet joko veteraaneja tai Venäjän asevoimien joukkoja, ja presidentti on puheessaan viitannut sotavoiton tuoman kunnian ja sotatapahtumien lisäksi myös vallitseviin uhkakuviin, kuten terrorismiin tai mahdollisiin uusiin vastustajiin. Paraatissa näkyy myös sotaveteraanien sukupolven katoaminen, sillä heidän edustuksensa tapahtumassa on vähentynyt vuosi vuodelta. Puhetta seuraa joukkojen jalkamarssi pois Punaiselta torilta, ja tähän osioon on joinakin vuosina osallistunut myös ulkomaisia joukkoja. Vuodesta riippuen jalkamarssia on seurannut joko kaluston esittelyä tai avainhenkilöiden vierailu Tuntemattoman sotilaan haudalla. Tapahtuma seuraa varsin tarkasti vuoden 1945 voiton paraatin aikataulua. Paraati on saanut eri vuosina myös ajankohtaisia merkityksiä, sillä paraatiin on osallistunut myös muiden sotien veteraaneja sekä uusinta sotakalustoa, ja juhlaan on panostettu etenkin vuosina, jolloin Venäjällä on ollut tarvetta etsiä oikeutusta harjoittamalleen politiikalle. Symboliikka on aina ollut merkittävä osa voitonpäivää. Voitonpäivään liittyvät symbolit ovat peräisin usein toisen maailmansodan ajoilta, mutta ne ovat saaneet myös moderneja muotoja ja merkityksiä. Esimerkiksi Yrjön nauhan musta-oranssi väritys periytyy Venäjän imperiumin ajalta ja sitä hyödynnettiin toisen maailmansodan aikaisissa kunniamerkeissä, mutta nykyisen muotonsa nauha on saanut vasta 2000-luvun aikana, jolloin ajatus kannettavasta nauhasta synty Ria Novosti -lehden toimituksessa. Tämän jälkeenkin nauha on saanut vielä uusia merkityksiä, sillä se on toiminut sekä oikeuden että vääryyden symbolina Ukrainan kriisin aikaan. Kuolematon rykmentti – tapahtuma, jossa ihmiset kantavat sotaan osallistuneiden lähiomaistensa valokuvia – puolestaan on suunnattu etenkin sodan jälkeen syntyneille sukupolville, ja sen tarkoituksena on siirtää sotavoittoon liittyvä kunnia uudelle sukupolvelle veteraanien kuoltua. Symbolisista ilmiöistä tärkein on kuitenkin voitonpäivä itsessään, sillä se sisältää ajatuksen urheudesta, uhrautuvaisuudesta, isänmaallisuudesta ja neuvostoimperiumin suuruudesta, jopa pyhyydestä. Voitonpäivä ei ole vain Venäjän sisäinen ilmiö, vaan juhla aiheuttaa keskustelua myös maan rajojen ulkopuolella. Juhlavuosina Venäjä on yleensä kutsunut Punaiselle torille muiden valtioiden päämiehiä, ja osallistumiskysymys on käytännössä pakottanut muut maat pohtimaan omaa suhdettaan Venäjään ja toisen maailmansodan historiaan. Erityisen toivottuja vieraita ovat perinteisesti olleet Neuvostoliiton sodan aikaiset liittolaiset, siis Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska, mutta nämä valtiot ovat usein jääneet pois voitonpäivästä vetoamalla sisäisiin asioihinsa tai kritisoidakseen Venäjän toimintaa. Saksa on puolestaan osallistunut juhlaan aina jollakin tavalla, sillä maa oli sodan hävinnyt osapuoli, jossa myös toteutettiin sodan aikana vakavia ihmisoikeusrikoksia. Suomessa voitonpäivä ei yleensä ole saanut suurta huomiota, sillä voitonpäivä ei suoranaisesti liity maan sotahistoriaan. Baltian maissa juhla puolestaan on poikkeuksellisen arka, sillä sodan päättyminen Neuvostoliiton voittoon merkitsi maille itsenäisyyden menetystä moneksi vuosikymmeneksi. Suuret sisäiset venäläisvähemmistöt tekevät näissä maissa voitonpäivästä tärkeän kysymyksen myös sisäpoliittisesti. Valtiollisten edustajien lisäksi paraatiin on osallistunut myös näiden maiden asevoimien joukkoja ja puna-armeijan puolella taistelleita veteraaneja. Voitonpäivän idea perustuu historiallisiin tapahtumiin, mutta tapahtuma saa etenkin juhlavuosina myös ajankohtaisia merkityksiä. Juhlaa todennäköisesti juhlitaan Venäjällä jossakin muodossa myös tulevaisuudessa, joten myös tulevina vuosikymmeninä symboliikka saa uusia merkityksiä ja muut maat joutuvat määrittelemään, mikä on niiden suhde toisen maailmansodan historiaan.
  • Vihervaara, Tuomas (2015)
    According to neoclassic economic theory, firms pay workers their marginal products. However, marginal productivity theory seems to not hold in sports and music markets. Small differences in talent or skills often lead to massive differences in earnings in sports and music markets. Also, wages are determined not only by absolute performance, but by relative performance as well. These winner-takes-it-all -markets have also been spreading to more traditional job markets, because globalization and improving technology has made it possible for firms and individuals to compete on worldwide markets. The goal of this thesis is to answer how economics explain the massive salaries of superstars. The most well known and most cited superstar theories in economic literature are Sherwin Rosen´s and Moshe Adler´s theories. This thesis analyzes the microeconomic structure and arguments of these theories. Empirical data in football, music and gastronomy markets are used to find out whether these superstar theories are relevant in the real world. In Rosen´s theory the wages of superstars are based on imperfect substitution among stars and to the possibility to duplicate services with small marginal cost using technology. In Rosen´s theory, small differences in stars´ talents lead to big differences in incomes. In Adler´s theory, the demand for superstars depends also on stars´ popularity and fame. Empirical data of Italy´s football league supports Rosen´s theory, but the theory does not get support from the empirical data of Germany´s football league. It seems that in addition to talent, the demand for players and their wages are also increased by their popularity and fame, like in Adler´s theory. Because it´s hard to measure talent in music markets, no evidence is found to support Rosen´s or Adler´s superstar theories in music markets. Empirical data of Germany´s gastronomy markets does not support Rosen´s or Adler´s theories. It seems that the salaries of superstars in sports and music markets are not consistent with the traditional neoclassic theory. In the future, new technology and globalization will probably strengthen the winner-takes-it-all -phenomenon even more. That would increase income inequality. In the view of the society, big financial incentives in superstardom may lead to too big investments to attain superstar position.