Browsing by Title

Aim: Psychosis risk has been researched a lot during last couple of decades and different tools for predicting psychosis have been formed and taken in the clinical practice. About one third of those in clinical high risk for psychosis develop psychosis, but only in help-seeking population. There is ongoing research aiming to improve on the existing psychosis prediction tools and to develop new ones with better prognostic accuracy and greater generalizability to the more varied populations. It has been also argued that psychosis transition is not the most useful outcome to focus on and that functioning is more clinically relevant. However, lack of replication or external validation studies remains problem. The current study aimed to test the performance of the published psychosis prediction models in general psychiatric sample of adolescents. In addition to this, same prediction models were also used to predict functioning using psychiatric hospitalization as an proxy. Methods: The current study utilized Helsinki Prodromal Study cohort, an ongoing prospective psychosis risk study. The sample (N=146) consisted of adolescents aged 15-18 at baseline who had been starting as new patients in public psychiatric care. The psychosis prediction models tested in the current study were selected from recent exhaustive review. Final amount of prediction models was 16 from 13 published articles. Predictors included parts of Structured Interview for the Prodromal Syndromes (SIPS), cognitive functions, substance use, and functioning ability and outcome variables were psychosis diagnose and psychiatric hospitalization. Analyses methods were logistic regression and area under the receiver operator characteristics curve. The participants were followed 7 years or until they developed psychosis. Findings and conclusions: Performance of the models was not as good as in original studies, which was to be expected since the sample was more varied than in original studies. However, almost all of the models predicted both psychosis and hospitalization better than high psychosis risk assessed by the SIPS did. For psychosis predictors that would perform well regardless of the model couldn’t be found, but models including disorganized communication performed worst. For hospitalization, models including positive symptoms, functioning, and duration of (untreated) symptoms performed best. Accuracy of the models was not clearly connected to the models ability to explain variance. More research aiming to validate and replicate suggested psychosis prediction models is needed.

testi

Tainnutuksen tarkoitus on saattaa eläin välittömästi tiedottomaan tilaan, jotta teurastustapahtuman aikaiset toimenpiteet eivät olisi sille kipua tai tuskaa tuottavia. Eläimen saattaminen liikkumattomaksi on myös turvallisuustekijä. EEG- ja käyttäytymistutkimuksiin perustuen on määritelty nykyiset normit eri eläinlajien tainnutustavoille ja -ajoille, tainnutuksen ja piston väliselle ajalle sekä piston ja seuraavan toimenpiteen väliselle ajalle. Siat tainnutetaan EU-direktiivin mukaan vähintään 1,25 A ja lampaat 1,0 A 50 Hz:n sinimuotoista vaihtovirtaa käyttäen vähintään 3 s ajan tai siat myös altistamalla ne vähintään 70 %:selle CO2:lle vähintään 45 sekunnin ajaksi. Naudat, vasikat, lampaat ja hevoset suositellaan tainnutettavaksi aivot läpäisevällä pulttipyssyllä tai iskutainnuttimella. Isot ja vihaiset eläimet voidaan ampua myös luotiaseella. Tainnutuksen ja piston välinen aika saa olla enintään 60 s pulttipyssy-, luotiase- ja CO2-tainnutuksessa sekä 20 s sähkö- ja iskutainnutuksessa. Aika piston ja seuraavan toimenpiteen välillä on oltava vähintään 30 s tai niin pitkä aika, että kaikki aivorungon refleksit ovat sammuneet. Sikojen ja lampaiden tainnutuskohta sähkötainnutuksessa sijaitsee ohimoilla pääasetelmassa ja pään ja selän/rintakehän kohdalla sydänpysäytysmenetelmässä. Pulttipyssytainnutuskohta sijaitsee naudoilla vastakkaisen silmän ja sarven keskikohdan ylittävien kuviteltujen suorien risteyskohdassa, hevosilla tuon risteyskohdan yläpuolella, sarvettomilla lampailla kohtisuoraan päätä kohden, sarvellisilla lampailla sarvien keskiharjanteen takana ja sioilla 2,5-5 cm silmien tason yläpuolella kallon keskiviivassa tai keskiviivan harjanteen toisella puolella. Työni tarkoitus oli havainnoida punaisen lihan teuraseläinten tainnutusta, sen sujumista ja siihen käytettäviä välineitä. Kiersin vuosina 1991-1992 kaikki silloiset 31 teurastamoa tarkoituksenani havainnoida, mitata ja videoida tainnutusta, siihen käytettäviä välineitä ja niiden kuntoa. Mittasin tainnutusaikoja ja tainnutuksen ja piston välisiä aikoja sekä pistosta seuraavaan toimenpiteeseen käytettäviä aikoja. Kartoitin myös sikojen suihkutusta, eläinten mahtuvuutta teurastamon navetoihin, linjanopeutta sekä valaistuksen määrää tainnutuspaikalla. Suomessa eläimet viettivät teurastamossa 0-3 vrk suosituksen ollessa < 5 h. Eläimiä mahtui navettaan 50-100 % päivän teurasmäärästä suosituksen ollessa 100 %. Sikojen teurastusnopeus oli 18-240/h ja nautojen 3-70/h ollen kohtuulliset. Sikoja suihkutettiin n. 85 %:ssa teurastamoita, mikä onkin suositeltavaa. Naudat ja hevoset tainnutettiin pääasiassa Schermer- tai Cash-merkkisellä pulttipyssyllä, lampaat ja vasikat lekalla, siat sähköllä tai CO2:lla ja sairaat sähköllä tai luotiaseella. Tainnutuslaitteet toimivat pääosin moitteetta, mutta sähkötainnutuslaitteiden mittarit näyttivät 20 %:ssa teurastamoita selvästi liikaa. Tainnuttajat tainnuttivat naudat, lampaat ja hevoset pääosin oikeisiin kohtiin, mutta siat tainnutettiin sähköllä liian taakse niskaan 40 %:ssa teurastamoita. CO2-laitteet toimivat moitteettomasti. Aika tainnutuksesta pistoon vaihteli naudoilla 22,4-88,8 s (< 60 s suositus) ja sioilla 7,5-32,5 s (< 20 s sähkö- ja < 60 s CO2-tainnutuksen jälkeen suositus). Aika pistosta seuraavaan toimenpiteeseen oli naudoilla 47,4–756,5 s ja sioilla 32,4-535 s suosituksen ollessa > 30 s. Tainnutuksen jälkeen 1-40 %:lla sioista esiintyi kornearefleksi ja 1-30 % reagoi kärsän pistoon. Nautojen tainnutus tuotti jäykkiä ruhoja, gaggingin, lasittuneet eteenpäin tuijottavat silmät ja välittömän rojahduksen miltei aina, paitsi yhdessä teurastamossa, jossa oli liian heikko pulttipyssy.

In Finland approximately 80 000 kg of beef is produced annually. Most of the beef originates from the dairy industry, and only a small portion comes from farms specialised in beef production. It is therefore important that in addition to beef cattle and cross-bred animals also the dairy breeds have good carcass qualities. Only then will it be profitable for the farmer to improve animal welfare. In this master’s thesis I studied the heritability of carcass qualities in Finnish Ayrshire bulls. The effect of on-farm welfare on carcass qualities was also evaluated. The studied carcass traits were muscularity (fleshiness), carcass weight and fatness. Animal welfare was measured with A-index, which evaluates on-farm welfare. The A-index has been developed to suit the needs of the Finnish beef production, and by measuring the envinroment of cows of a certain age it brings forward the differences in animal welfare between farms. The effect of genetics was evaluated by heritability and genetic variance. The statistical analysis was done using generalised linear models and the REML-method. According to the results muscularity, fatness and carcass weight have average heritability. The heritability for muscularity, depending on the model used, was 0,26–0,27. For fatness the heritability was 0,28–0,30 and for carcass weight 0,25–0,27. The traits were both genetically and phenotypically correlated; the strongest genetic correlation (0,57) was between muscularity and carcass weight. On-farm welfare seems to be connected to carcass qualities. Different versions were statistically significant to every carcass trait. Individual categories of the A-index had mainly a positive regression towards carcass qualities, which indicates that while welfare improves, muscularity and carcass weight increase as well. The only negative connection was found between fatness and locomotion abilities. Increased possibilities for locomotion thus decrease fatness. Based on the results we can deduce that by improving welfare carcass quality can be changed. This could have an impact on the income received from slaughtered animals.

Ihmiset kokevat eläinten hyvinvoinnin eri tavoin ja hyvinvointia voidaan arvioida monesta eri näkökulmasta. Euroopan unionin rahoittamana aloitettu Welfare Quality® (WQ) projekti on kehittänyt arviointimenetelmiä eri eläinlajeille koko tuotantoketjun ajaksi. WQ–arviointimenetelmä on luotu tieteeseen perustuvan tiedon avulla. Yhdysvalloissa North American Meat Institute (NAMI) on kehittänyt yhteistyössä eläintieteiden professorin Temple Grandinin kanssa toiminta- ja arviointiohjeet teurastamoille koskien eläinten käsittelyä ja hyvinvointia. Tässä arviointimenetelmässä arviointikriteerit on saatu keräämällä tietoa teurastamoista eri puolilta Yhdysvaltoja. Molemmissa arviointimenetelmissä arvioidaan tainnutuksen onnistumista, eläinten käyttäytymistä ja niiden reagointia teurastamon olosuhteisiin. Euroopan unionin maissa lopetusasetus (1099/2009) asettaa vähimmäisvaatimukset eläinten suojelusta teurastamisen ja lopettamisen yhteydessä. Tämän lainsäädännön toteutumista teurastamoissa auditoi Euroopan komission alaisuudessa toimiva elintarvike- ja eläinlääkintätoimisto (FVO). FVO siirtyi vuonna 2016 osaksi komission terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääjaoston toimintaa. Tämä lisensiaatin tutkielma sisältää alkuperäistutkimuksen, jonka aineistona käytettiin FVO:n auditointeja vuosilta 1998–2018. Tutkielmaan valittiin EU-maissa suoritetut englanninkieliset auditoinnit, jotka koskivat eläinten hyvinvointia teurastamoissa (yhteensä 233 kappaletta). Tutkielman aineisto rajattiin koskemaan perinteistä teurastusta punaisen lihan teurastamoissa. Tutkielman tarkoitus oli koota eläinten hyvinvointiin teurastamoissa liittyviä epäkohtia aihealueittain ja maittain. Tavoitteena oli selvittää, missä hyvinvoinnin osa-alueessa ilmenee eniten puutteita ja onko EU-maiden välillä eroja. Hyvinvoinnin osa-alueet jaettiin koskemaan eläinten kuntoa, eläinten käsittelyä, säilytystiloja, teurastamon rakenteita, tainnutushäkkiä, tainnutusta, tainnutusvälinettä, varatainnutusvälinettä, verenlaskua, valvontaa ja koulutusta. Osa-alueet valikoituivat auditointien rakenteen, havaittujen epäkohtien ja lopetusasetuksen mukaisesti. Epäkohdat taulukoitiin auditointia kohden. Lisäksi oli tarkoitus arvioida havaittuja epäkohtia Welfare Quality®–arviointikriteerein. FVO:n auditoinneissa havaittiin epäkohtia yhteensä 653 kappaletta. Epäkohtien lukumäärä suhteessa auditointien lukumäärään oli keskiarvoltaan 2,7, vaihteluvälin ollessa 0–5,8. Eniten epäkohtia esiintyi Kreikalla, jolla havaittiin 76 epäkohtaa 13 auditoinnilla. Suhteessa suoritettujen auditointien lukumäärään korkea epäkohtien lukumäärä oli myös Kroatialla (5,5) ja Espanjalla (5,4). Suomella esiintyi yhteensä 16 epäkohtaa yhdeksässä auditoinnissa. Eniten epäkohtia esiintyi eläinten hyvinvoinnin valvonnassa 111 epäkohtaa eli 20 % kaikista epäkohdista. Toiseksi eniten epäkohtia esiintyi tainnutuksen onnistumisessa (82 epäkohtaa). Welfare Quality®–arviointikriteerien mukaisesti jaoteltuna eniten epäkohtia esiintyi hyvässä terveydessä (55 %). Tutkimuksen tulosten perusteella eläinten hyvinvoinnissa teurastamisen ja lopettamisen yhteydessä on parannettavaa. Epäkohtien lukumäärä vaihtelee maittain. Suomessa epäkohtia esiintyi alle EU-maiden keskiarvon. FVO:n auditointiraporttien rakenteen ja sisällön vaihtelun vuoksi tutkielman aineiston yhdenmukaistamisessa oli haasteita, jotka voivat vaikuttaa lopullisiin tuloksiin.

The quality of Finish broiler meats is ensured during the whole foodchain from primary production to retail trades. Broiler meat products have to maintain the typical microbiological, chemical and sensory attributes during the shelf life. The shelf life of foods are regulated by the European Union and the Finish national law and by the directions of the Finish Food Safety Authority which the food companies have to follow. The shelf life of broiler meat products and especially the microbiological quality can be affected by the internal and the external factors of foods. The internal factors are pH, water activity (aw) and content of nutritive. The food packaging technology, storage temperature and the activity of microbes are examples of external factors that influence the shelf life. The shelf life of broiler meat products can be affected for example by controlling the number of microbes in the carcass during slaughter, packaging technology and storage temperature. The shelf life of meat products can be influenced especially by the storage temperature so that growing conditions of microbes can be controlled in a way that the generation time of spoilage microbes will be as long as possible. The shelf life of meat products and microbial quality will specially have an effect on the microbial load of animals when they are transported to slaughter house. Additionally, the microbial quality of a final product will be affected by the process steps of the slaughter and the contaminations that will happen during the cutting and the packaging. The carcasses passes through the following processes during the slaughter: stunning, bleeding, scalding, rinsing, evisceration, washing and chilling. The aims of the research were to investigate the changes of the microbial load of carcasses during the slaughter and especially how the microbial load can be controlled. Additionally, it was studied how two process parameters affected the microbial quality of carcasses and how the packaging technology affected the microbiological, sensory and chemical properties of products.

Tutkielmassani tarkastelen pakkomuuton ja identiteettikysymysten representaatioita meksikolaisessa elokuvassa Ya no estoy aquí (2019). Tarkastelen elokuvan representaatioita pakkomuutosta ja siihen linkittyvistä teemoista, joihin lukeutuu esimerkiksi Meksikon poliittinen tilanne, väkivalta, päihteet, yhteiskunnallinen marginalisaatio ja segregaatio. Lisäksi tutkin yksilön kohtaamia identiteettikysy-myksiä ja niiden heijastumista siirtolaiskokemukseen. Tavoitteenani on selvittää, millaisia meksiko-laisen pakkomuuton ja yksilön identiteettikysymysten representaatioita elokuvassa esiintyy, ja miten elokuvassa representoidut identiteettikysymykset ja pakkomuutto vaikuttavat toisiinsa. Tutkielmani on tapaustutkimus, joka käsittelee pakkomuuton juurisyitä ja prosessia, paluumuuttoa, sekä niiden vaikutuksia yksilön identifikaatioihin. Lähestyn aineistoani lähiluvun ja diskurssianalyy-sin kautta tutkimalla elokuvaa yksityiskohtaisesti ja edeten diskursiivisempaan suuntaan. Työni teoreettinen viitekehys nojaa Stuart Hallin ja Leena-Maija Rossin teorioihin identiteeteistä, identifikaatioista ja representaatioista. Lisäksi viittaan useisiin Latinalaiseen Amerikkaan erikoistu-neisiin tutkijoihin, jotka akateemisella annillaan avaavat kompleksisen alueen historiallisia kehitys-kulkuja ja nykypäivää. Tutkimukseni havainnollistaa, kuinka pakkomuuton prosessi muovaa yksilöllisiä identifikaatioita ja kuulumisen kokemuksia suhteessa esimerkiksi paikkoihin, tiloihin, ihmisiin ja kieleen. Elokuvan representaatioiden ytimessä on inhimillisyys, joka konkretisoituu päähenkilö Ulisesin kautta. Ulises identifikaatioineen muuttuu merkittävästi elokuvan representoiman pakkomuuttokokemuksen aikana. Kuitenkin Ulisesin kohtaamia identiteettikysymyksiä määrittää hänen nuori ikänsä ja sosioekonomi-sesti marginalisoitu asemansa. Tutkielmani osoittaa, että tässä tapaustutkimuksessa pakkomuuton seurauksena määrittyvät uudelleen niin identifikaatiot ja niiden merkitykset, kuin kuulumisen koke-mukset ja käsitykset.

Tekstin normalisointi on prosessi, jossa epästandardia kirjoitettua kieltä muutetaan standardisoituun muotoon. Murteet ovat yksi esimerkki epästandardista kielestä, joka voi poiketa huomattavastikin standardisoidusta yleiskielestä. Lisäksi suomen kieli on ortografialtaan varsin pitkälti foneemista, minkä ansiosta myös puhutun kielen ominaispiirteet on mahdollista tuoda esille kirjoitetussa muodossa. Etenkin epävirallisilla alustoilla ja arkikielisessä kontekstissa, kuten sosiaalisessa mediassa, suomen kielen puhujat saattavat kirjoittaa sanat kuten ääntäisivät ne normaalisti puhuessaan. Tällaista epästandardista kielestä koostuvaa aineistoa voi löytää myös luonnollisen kielen käsittelyn tarpeisiin esimerkiksi Twitteristä. Perinteiselle yleiskieliselle tekstiaineistolle suunnatut luonnollisen kielen käsittelyn työkalut eivät kuitenkaan välttämättä saavuta toivottavia tuloksia puhekieliselle aineistolle sovellettuna, jolloin ratkaisuna voidaan käyttää välivaiheena tekstin normalisointia. Normalisointiprosessissa syötteenä käytettävä puhekielinen tai muutoin epästandardia kieltä sisältävä teksti muutetaan standardisoituun kirjoitusasuun, jota luonnollisen kielen käsittelyn työkalut paremmin ymmärtävät. Tämä työ pohjaa aiempaan tutkimukseen, jota on tehty suomen murteiden normalisoinnin parissa. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että merkkipohjaiset BRNN-neuroverkkomallit (Bidirectional Recurrent Neural Nerwork) saavuttavat hyviä tuloksia suomen kielen murteiden normalisoinnissa, kun syötteenä käytetään sanoja kolmen kappaleen lohkoissa. Tämä tarkoittaa, että järjestelmä saa syötteenä kerrallaan kolmen sanan joukon, ja jokainen sana on edelleen pilkottu välilyönnein eroteltuihin kirjoitusmerkkeihin. Tässä työssä pyrittiin käyttämään samoja metodeja ja aineistoa kuin aiemmassa tutkimuksessa, jotta tulokset olisivat vertailukelpoisia. Aineistona on käytetty Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämää Suomen kielen näytteitä -korpusta, ja normalisointiin on käytetty OpenNMT-nimistä avoimen lähdekoodin kirjastoa. Työssä toteutetuista kokeiluista saadut tulokset näyttävät vahvistavan aiempien tutkimustulosten pohjalta tehdyt löydökset, mutta lisäksi on viitteitä siitä, että neuroverkkomallit saattaisivat pidemmistä lohkoista koostuvista syötteistä. BRNN-mallin lisäksi työssä kokeillaan myös muita neuroverkkoarkkitehtuureja, mutta vertailtaessa sanavirheiden suhdelukua mittaavaa WER-arvoa (Word Error Rate) voidaan todeta, että BRNN-malli suoriutuu normalisointitehtävästä muita neuroverkkoarkkitehtuureja paremmin.

This study describes personal chronic pain blog entries written in English by defining the common text types in the blogs. Text types are defined as text-classifying tools that combine a clause-level structural perspective and a whole-text level category perspective. On the clause level, each clause is defined as representing one of five Werlich's text types that reflect author focus on cognitive processes. The study also explores the effect of author socio-demographic attributes of gender, age and duration of chronic pain on the text types identfied in the analysis. Chronic pain is a common health condition that also affects the sufferer’s focus of attention. The text types in chronic pain blogs have not been studied even though studies have found that blog writing has therapeutic effects on pain management for chronic pain sufferers. Studies have also identified several purposes for writing chronic pain blogs. The purposes have been found to change for some of the chronic pain blog writers. Previous studies on blog types suggest two common text types. A combined qualitative-quantitative analysis of text-typical clauses and blog entries was conducted on a sample of 26 whole-text entries. The sample consists of two entries from 13 authors with total of 1068 clauses. Additionally, a socio-linguistic variable analysis was conducted with text types as dependent variables and author attributes as independent variables. The data was gathered with a combined purposive-snowball method with author chronic pain condition and personal authorship as sample selection criteria. The results show some overlapping analytical criteria for clause-level text types. The most frequent text types are identified as combinations of argumentation, instruction and narration with argumentation being surprisingly high in prevalence. The text-typical variation does not seem to be an effect of a specific author variable although the socio-linguistic analysis is not proved as statistically significant because of the small sample size. Further study on text types is suggested in a combined interpersonal feature and text type analysis of chronic pain blog entries. A different approach is also suggested in identification and comparison of hierarchical and text-organizational features such as Theme-Rheme analysis of clauses.

A growing population, environmental, health, and ethical reasons have increased the demand for alternative protein sources for meat. The aim is to produce meat analogues that mimic the taste, texture, and functionality of meat products. Fungal protein sources have gained attention as possible promising protein sources. The aim of this study was to research the texture and sensory profile of mycelium burger patties (M1, M2, M3) and study how they compared to a pea protein-based control (Control). Beyond Meat’s Beyond Burger acted as the Control. The fungal mycelium was from Pleurotus Ostreatus and composed 50% of the mycelium samples’ raw weights. M1-M3 differed in the use of flour and starch. M1 contained fava bean flour and potato starch, M2 oat flour, and M3 both fava bean and oat flour. The impact of oat and fava bean flour was studied. Methods included a sensory profile study and instrumental measurements (TPA). The sensory study was a General descriptive analysis done by a trained sensory panel (n=8). The mycelium samples were similar but differed in the attributes meaty, redness, dryness, and beany. Excluding the appearance attributes, M1 (fava bean) and M2 (oat) were the most similar and differed from M3 (fava bean & oat). M3 was considered the least dry and most meaty compared to the other mycelium samples. M1 was the reddest in colour, which indicated that a higher percentage of fava bean resulted in a more intense colour. The sensory profile of the Control differed significantly from the mycelium samples. The Control was the meatiest and moistest. It had the least vegetable taste and was the least beany. Going forward, it would be beneficial to try mycelium with a higher protein and fibre content, which might result in a juicier patty. Results did not correlate with the percentage of oat and fava bean flour. In contrast, the instrumental results did correlate with the percentage of oat and fava bean flour in the mycelium samples. A higher percentage of fava bean and lower percentage of oat resulted in an increased hardness. This might be due to the beta-glucan and higher content of starch in oat flour. Both beta-glucan and starch have a good water binding capacity, resulting in softer and moister gels. In future research it would be beneficial to focus on achieving moister and less beany products, because previous studies have found these attributes to significantly influence consumer acceptance. The texture of the patties could be altered by mycelium, processing, and other ingredients. Additionally, consumer studies would provide more insight into markets and consumer acceptance.