Browsing by Title

Tiivistelmä Referat Ian McEwanin romaani Lauantai (alk. Saturday) ilmestyi vuonna 2005. Ajallisesti läheisen suhteen McEwanin Lauantaihin muodostavat ns. ”neljä hevosmiestä”, eli Sam Harris, Richard Dawkins, Daniel Dennett ja edesmennyt Christopher Hitchens. Edellä mainittujen avainteokset ilmestyivät tiiviisti vuosien 2004 ja 2007 välillä. Lauantain ilmestyttyä vuonna 2005, se ilmestyi samaan kulttuurilliseen ajanjaksoon uusateististen teosten kanssa. Tutkielmani osallistuu keskusteluun Lauantain mahdollisesta suhteesta ns. uusateistiseen kaunokirjallisuuteen tarkastelemalla Lauantain ja neljän uusateistisen avainteoksen suhteita. Uusateismin lisäksi tutkielma nostaa esiin Steven Pinkerin ehdottamat valistusihanteet, joita ovat järki, tiede, humanismi ja kehitys. Lauantain analyysissä näitä Pinkerin ehdottamia (uus)valistusihanteita ja uusateismin avainteosten teemoja kuljetetaan rinnakkain. Tutkielman analyysissä hyödynnetään Raymond Williamsin tutkimuskonseptia ”kokemisen struktuurit”. Kysymällä, Miten uusateismi ja uusvalistus rakentuvat kokemisen struktuuriksi Lauantai-romaanissa? selviää, että Lauantaissa kuvattu kokemisen struktuuri voidaan tulkita esiin valistuskomponenttien kautta. Nämä uusvalistuskomponentit vaikuttavat läheisessä suhteessa uusateismiin, sekä dynaamisesti toisiaan tukien. Ehdotankin, että Lauantaista voidaan löytää erityinen uusateistisen valistuksen kokemisen struktuuri. Uusateistisen valistuksen kokemisen struktuurin kautta tulkittuna ehdotan Lauantai-analyysini perusteella kolmea keskeistä löydöstä, jotka voidaan ottaa tulevassa McEwan-, Lauantai- ja uusateistisen kaunokirjallisuuden tutkimuksessa huomioon: 1) Lauantai uusateistisena romaanina. Vaikka McEwania ei voitaisikaan pitää uusateistisena kirjailijana, ehdotan, että Lauantaita voidaan pitää teemoiltaan ja kokemusrakenteeltaan uusateistisena romaanina. Näin sen kautta voidaan heijastella ainakin jossain määrin uusateistista ilmiökenttää. 2) Kokemisen struktuurit eletyn elämän kuvaajina. Raymond Williamsiin liittyvä teoriakehys todistaa Williamsin kokemisen struktuurit -käsitteen selitysvoimasta. Kokemisen struktuurien kautta voidaan tarkastella romaanikerronnan kokemusrakenteita sekä luoda dynamiikkaa temaattisen tulkinnan lomaan. 3) Lauantain luokkaproblematiikka. Lauantaissa vaietaan osittain tai kokonaan yhteiskunnallisista luokkakysymyksistä holistisessa mielessä. Uusateistisen valistuksen kokemisen struktuuriin kuuluu järjen, tieteen ja humanismin hegemonia-asema, joka rakentuu tosiaan tukevien komponenttien varaan ja sulkee ulkopuolelleen sitä uhkaavat paineet. Kirjallisuuden ja luokan kysymyksiä onkin laajennettava kohti uusateismia, uusvalistusta ja uusateistisen kirjallisuuden tutkimusta.

Tutkielma tarkastelee erään helsinkiläisen yläkoulun 9.-luokkalaisten oppilaiden ja opettajan kokemuksia koulussa toteutettavasta osittain integroidusta katsomusopetuksesta. Tutkielman tavoitteena on selvittää oppilaiden ja opettajan näkemyksiä osittain integroidun mallin toimivuudesta ja tarkastella sitä, mitä asioita he nimeävät mallin vahvuuksiksi ja toisaalta millaisia kriittisiä huomioita ja kehityskohteita aineiston pohjalta nousee. Lähestymistapa on osa monikulttuurisuuskasvatuksen ja dialogisuuden kontekstia. Työn taustoituksena toimii katsaus moniarvoistuvan yhteiskunnan nykykehitykseen ja erityisesti katsomusopetuksen suuntaviivoihin Suomessa. Keskeisiä käsitteitä ovat katsomusdialogi ja katsomuksellinen kompetenssi. Tutkimustyyppi on laadullinen tapaustutkimus ja survey-tutkimus. Työn aineisto koostuu kahdesta opettajan haastattelusta, puolistrukturoidusta teemahaastattelusta ja avoimesta teemahaastattelusta, sekä 90:lle oppilaalle toteutetusta palautekyselystä. Aineiston analyysimenetelmänä toimii aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Aineiston perusteella on mahdollista havaita, että suuri osa oppilaista kokee yhdessä opiskelun mielekkäänä. Niin opettaja kuin oppilaat pitävät opetusta katsomusdialogiin rohkaisevana sekä katsomuksellista kompetenssia vahvistavana. Yhteisopetuksen etuna pidetään lisäksi monipuolista ja tasavertaista tiedonsaantia. Mieluisimpana asiana oppitunneissa nostettiin esiin keskustelevuus ja niin omien kuin muiden mielipiteiden esiintuominen. Nämä koettiin sekä mielenkiintoisena että opettavaisena, ja niiden todettiin lisäävän ymmärrystä eri katsomuksista sekä kehittävän vuorovaikutustaitoja. Opetuksen integrointi on edistänyt uusien toteutustapojen keksimistä opetuksessa sekä yhteistyötä ja reflektointia kollegoiden kanssa. Opettajan kokemus jatkuvasta itsensä kehittämisestä ja eteenpäin menemisestä ilmeni esimerkiksi opetuksen materiaalin luomisessa ja suunnittelutyössä. Osittain integroidun mallin haasteena koettiin paikoin opetuksen sisällön laajuus, ajan rajallisuus, opettajan työmäärän kasvu sekä oppimateriaalin ja opettajan asiantuntijuuden kehittämiseen liittyvät tekijät. Opiskeltavien aiheiden moninaisuus aiheutti joissakin oppilaissa opetuksen sekavuuden tai monimutkaisuuden kokemusta. Yhdistetyn opetuksen rinnalle opettaja näki tarvetta eriytetyn opetuksen kehittämiselle. Tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa, että osittain integroitu katsomusopetus on varteenotettava malli punnittaessa oppiaineiden vaihtoehtoisia tulevaisuudennäkymiä. Integrointi näyttää edistävän sekä katsomusdialogin että katsomuksellisen kompetenssin rakentumista.

Membraanipyrofosfataasit eli mPPaasit katalysoivat pyrofosfaatin hydrolyysiä kahdeksi ortofosfaattimolekyyliksi vapauttaen samalla energiaa. mPPaasit ovat merkittävässä roolissa useiden patogeenisten alkueläinloisten mahdollisuudessa selvitä ulkoisesta osmoottisesta stressistä ja pH:n vaihteluista, joiden lisäksi mPPaasit vaikuttavat niiden kasvuun ja virulenssiin. mPPaaseja ei toistaiseksi ole löydetty ihmisistä eikä eläimistä, jonka vuoksi ne ovat mielenkiintoisia lääkevaikutuksen kohteita. Tässä työssä syntetisoitiin 9 uutta yhdistettä, joita ei ole aiemmin raportoitu kirjallisuudessa. Johtomolekyyleinä käytettiin aiemmassa tutkimuksessa löydettyjä isoksatsolijohdannaisa, jotka inhiboivat T. maritiman mPPaasia IC50-arvoilla 6‒7 μM (Johansson ym. 2020). Uusiin yhdisteisiin liitettiin formyyliryhmiä useaan eri kohtaan, joiden avulla toivotaan saavan lisää tietoa niiden sitoutumisesta mPPaasiin ja niiden rakenne-aktiivisuussuhteista. Uudet yhdisteet tullaan testaamaan aktiivisuuden varalta in vitro T. maritiman mPPaasissa ja tarvittaessa myös P. falciparumissa. Formyyliryhmät liitettiin isoksatsolirenkaiden 3-, 4- ja 5-asemiin erilaisten substituenttien välityksellä. Isoksatsolirenkaan 3-aseman karboksylaattiryhmään esteröitiin kolme eri bromiformyylifenolia formyyliryhmän paikkaa vaihdellen. Isoksatsolirenkaan 4-asema halogenoitiin mikroaaltoavusteisesti, jonka jälkeen liitettiin formyyliryhmiä sisältäviä heterosyklisiä booriyhdisteitä Suzuki-reaktioilla. Myös isoksatsolirenkaan 5-asemaan sitoutuneeseen fenyylirenkaaseen liitettiin formyyliryhmän sisältävän yhdisteen Suzuki-reaktiolla. Uusien yhdisteiden aktiivisuuskokeiden tulokset julkaistaan myöhemmin. Yhdisteiden rakenne-aktiivisuussuhteisiin tai tehokkuuksiin ei ole tässä työssä vielä mahdollista ottaa kantaa.

Nykyiset DNA:n eristämiseen ja puhdistamiseen käytetyt myrkyttömät proteiinien ulossuolausmenetelmät (protein-salting-out) ovat vielä melko aikaavieviä ja eräissä tilanteissa jopa epäluotettavia. Tämän työn tarkoituksena on kehittää luotettava ja entisiä menetelmiä nopeampi proteiinien ulossuolausmenetelmä kromosomaalisen DNA:n eristämiseksi viljellyistä ihmisen soluista (Jurkat, K562 ja U937). Tämän uuden proteiinien ulossuolausmenetelmän avulla voidaan 60 minuutissa eristää puhdasta ja suurimolekyylimassaista DNA:ta erilaisiin vaativiin sovelluksiin, kuten genomisten DNA kirjastojen valmistukseen ja niiden analyysiin. Tässä työssä kehitetty DNA:n eristysmenetelmä validoitiin tekemällä puhdistetusta DNA:sta geenikirjasto, josta vektoretti-PCR:ään perustuvalla kromosomikävelyllä eristettiin ihmisen kasvurajoitegeenin, tp53-geenin, promoottorialue, joka analysoitiin restriktioentsyymikartoituksella ja sekvennoinilla.

Suomalaisten syöpäsairastavuudessa sekä syövän ennusteessa on alueellisia eroja. Uudet syöpälääkkeet ovat kalliita ja niiden hoidolliseen lisäarvoon liittyy epävarmuutta. Syövän hoitoa koordinoidaan Suomessa yliopistosairaaloiden yhteydessä toimivista kansallisen syöpäkeskuksen alueellisista yksiköistä. Tutkimustietoa uusien syöpälääkkeiden alueellisesta käytöstä ei ole ollut saatavilla. Tämän tutkielman tarkoituksena oli kuvata uusien sairausvakuutuksesta korvattavien avohoidon syöpälääkkeiden käyttöönottoa ja käyttöä vuosina 2010–2021 erityisvastuualueilla eli sairaanhoitopiirien viiden yliopistollisen sairaalan ympärille muodostamilla alueilla. Tutkielman tutkimusosa toteutettiin retrospektiivisenä tilastotarkasteluna. Aineistona käytettiin Kelan tilastosovellus Kelastosta vapaasti saatavilla olevia tietoja lääkekorvauksista sekä Kelan rekisteritiedoista muodostettua tilastoaineistoa, joka sisälsi vuosina 2010–2021 myyntiluvan saaneiden sairausvakuutuksesta korvattavien syöpälääkkeiden lääkekustannukset ja lääkekorvausta saaneiden määrät vuosina 2010–2021 kuukausitasolla ja erityisvastuualueittain. Käyttöönottoa tarkasteltiin kuukausina, joka oli kulunut lääkkeen korvattavaksi tulon ja ensimmäisen korvatun lääkeoston välillä kullakin erityisvastuualueella. Käyttöä eli lääkekorvausta saaneiden määriä ja lääkekustannuksia tarkasteltiin absoluuttisina lukuina ja suhteutettuna asukaslukuun. Aineisto muokattiin ja analysoitiin Microsoft Excelillä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevia tilastollisia menetelmiä. Vuosina 2010–2021 ensimmäistä kertaa myyntiluvan saaneista 67:stä syöpälääkkeestä korvattavuuden vuoden 2021 loppuun mennessä sai 43 valmistetta. Niistä vuosina 2010-2021 otettiin käyttöön HYKS-alueella 39, TAYS-alueella 39, OYS-alueella 37, TYKS-alueella 37 ja KYS-alueella 35. Käyttöönottoon eli lääkkeen korvattavuuden alkamisesta ensimmäiseen lääkeostoon kulunut aika vaihteli alueittain ja syöpälääkkeittäin. Tyypillisesti vähiten aikaa uuden syöpälääkkeen käyttöönottoon kului HYKS-alueella ja eniten KYS-alueella. Uusia syöpälääkkeitä käytettiin tarkastelujaksolla eniten HYKS-alueella ja vähiten OYS-alueella ja suhteessa väkilukuun eniten TYKS-alueella ja vähiten OYS- ja HYKS-alueella. Vuonna 2021 uusien syöpälääkkeiden vuosikustannukset vaihtelivat erityisvastuualueittain 26–69 miljoonaa euroa ja niistä kuukaudessa lääkekorvausta saaneiden keskimääräinen määrä vaihteli erityisvastuualueittain 483–1284. Alueelliset erot näkyivät myös tarkasteltaessa yksistään uusia verisyöpä-, keuhkosyöpä-, rintasyöpä-, eturauhassyöpä- ja melanoomalääkkeitä. Erot vaihtelivat ajankohdan mukaan ja olivat vuonna 2021 suhteellisesti suurimmat melanoomalääkkeissä ja pienimmät eturauhassyöpälääkkeissä. Uusien avohoidon syöpälääkkeiden käyttöönottoon kuluva aika, lääkekustannukset ja lääkekorvausta saaneiden määrät suhteutettuna asukaslukuun vaihtelevat erityisvastuualueiden välillä. Alueiden väliset sairastavuuserot selittävät todennäköisesti osan eroista, minkä lisäksi mm. lääkkeenmääräämiskäytännöt, sairaalalääkevalikoima ja diagnostiset mahdollisuudet sekä väestörakenteeseen liittyvät tekijät voivat selittää eroja. Jatkotutkimusta selittävien tekijöiden ja erojen vaikutusten osalta tarvitaan. Lisäksi jatkossa tulisi selvittää, miten uusien syöpälääkkeiden käyttöönotto ja käyttö eroaa hyvinvointialueiden välillä.

Uusilla jalostusmenetelmillä voidaan nopeuttaa karjan perinnöllistä edistymistä, mutta niiden käyttö myös lisää kustannuksia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin genomisen valinnan ja sukupuolilajitellun siemenen käytön taloudellista kannattavuutta lypsykar-jatilalla. Tarkastelukulmana oli karjan sisäisen lehmävalinnan tehostaminen. Tutkimuksessa arvioitiin, saadaanko lisäpanostus jalostukseen nettotuottoina takaisin lyhyellä, viiden vuoden tarkasteluperiodilla. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Savonia ammattikorkeakoulun Maili-hankkeen kanssa ja tutkimuksessa oli mukana pohjoissa-volaisia maitotiloja C2-tukialueelta. Tiloja oli yhteensä 15 ja ne olivat noin 30-, 65- ja 130-lehmän karjoja. 30-lehmän karja edus-taa tämän hetken keskivertokokoa ja näillä tiloilla oli parsinavetta. Isommat karjat olivat automaattilypsyllä toimivia pihattoja. Läh-tötietoina käytettiin tilojen vuoden 2012 tuotosseurannan ja kirjanpidon tietoja. Tutkimustilojen keskituotos oli keskimäärin 9834 kg, jalostusarvojen ja odotusarvojen keskiarvo oli 4,2. Poistoprosentti oli tutkimustiloilla keskimäärin 29,8, vasikkakuolleisuus 7,5 prosenttia ja siemennyksiä yhtä poikimista varten tarvittiin keskimäärin 2,0. Tutkimusmenetelmänä käytettiin nettonykyarvolaskentaa, jossa nettokassavirrat diskontattiin nykyhetkeen, koska tulot ja menot kertyvät eri ajankohtina. Korkokantana käytettiin 5 prosenttia. Tarkastelussa käytettiin osittaisbudjetointia, jossa otetaan huomi-oon kassavirrat, joihin jalostusmenetelmät vaikuttavat. Lypsykarjalle genomisen valinnan käyttö aiheuttaa kustannuksia näyt-teidenoton ja -määritysten muodossa. Hyödyt puolestaan konkretisoituivat arvosteluvarmuuden paranemisena, joka vaikutti suo-raan perinnöllisen edistymisen suuruuteen. Tutkimuksessa käytettiin Illumina Bovine54K- ja Illumina Bovine3K-lastujen arvoste-luvarmuuksia, koska Illumina Bovine10K-lastun arvosteluvarmuus ei ollut tutkimushetkellä saatavilla. Hintoina on käytetty 54K- ja 10K-lastujen hintoja. 54K-lastua kutsutaan MD- eli medium density -lastuksi ja 10K- ja 3K-lastuja LD eli low density -lastuiksi. Sukupuolilajitellun siemenen käytöllä pystyttiin vaikuttamaan valinnan ankaruuteen. Tällöin tarvittiin pienempi määrä lehmiä ja hiehoja tuottamaan uudistukseen tarvittavat eläimet, koska lehmävasikoiden todennäköisyys nousi lajitellun siemenen ansiosta 49 prosentista 90 prosenttiin. Sukupuolilajiteltu siemen lisäsi kuitenkin kuluja, koska siemenannosten hinnat olivat lajittelematonta siemenannosta korkeampia. Kustannuksia lisäsi myös lajitellun siemenen heikompi tiineyttämiskyky perinteiseen verrattuna. X-lajitellun siemenen käyttö lisäsi lehmävasikoiden määrää, jolloin tilalta välitykseen menevien sonnivasikoiden määrä väheni. Laji-tellun siemenen käyttö mahdollisti liharotusiemennysten lisäämisen. Uusien jalostusmenetelmien vaikutusta tutkittiin arvioimalla niiden aikaansaamaa muutosta maitotuotokseen, hedelmällisyyteen, utareterveyteen ja kestävyyteen yhden valintakierroksen aikana. Kustannukset ja tuotot laskettiin valintavuoden lisäksi viidelle seuraavalle vuodelle, jolloin valinnasta syntyvien jälkeläisten oletettiin tuottavan karjassa kolme tuotosvuotta. Maitotuotoksen muutoksessa huomioitiin muuttuva rehuntarve ja työmäärä. Navetan täyttöasteen oletettiin lehmien osalta pysyvän vakiona. Tar-kasteluajanjakso valittiin seuraamaan nopeaa takaisinmaksua, eikä perinnöllisen muutoksen kumulatiivista vaikutusta huomioitu. Myös jalostuseläinkauppa on tästä tarkastelusta rajattu pois. Tämän tutkimuksen mukaan uudet jalostusmenetelmät eivät olleet kannattavia vuoden 2013 hintatason mukaan. Lajitellun sie-menen käyttö ei ollut kannattavaa, koska sitä käytettäessä sonnivasikoiden määrä väheni ja sitä kautta välitysvasikkatulot piene-nivät. Tilojen kannattaisi maksaa lajitellusta siemenannoksesta keskimäärin 5,50 euroa alhaisempaa hintaa kuin lajittelematto-masta siemenannoksesta. Lajiteltua siementä käytettäessä liharoturisteytyssiemennyksiä voitiin lisätä noin 8 prosenttiyksikköä. Ilman lihasonnien käytön lisäämistä lajitellun siemen käyttö oli enemmän kannattamatonta. MD-lastulla genomisen valinnan kannattava enimmäishinta oli 36–43 euroa riippuen siitä, tehtiinkö määritettävissä eläimissä esivalintaa. LD-lastulla vastaavat enimmäishinnat olivat 34–41 euroa. Lajitellun siemenen käyttö yhdessä genomisen valinnan kanssa ei muuttanut MD-lastun enimmäishintoja, mutta LD-lastun kanssa enimmäishinnat putosivat 30–36 euroon.

According to Tinto’s (1975) interactive model, higher education students’ integration socially and academically affects on the level of commitment and through that to the students’ deci-sion of dropping out or continuing the studies. For the last 40 years student integration has been actively studied, but rarely the focus is on the individual reasons behind it. Thus the in-dividual reasons behind it are in the center of this study. The objective of this study is to find out is there a connection between the peer teacher-student-interaction and the students’ integration. And which are the ways the peer teachers affect on the students’ integration. Third objective is to explain how the students perceive the role of the peer teachers in the program. The data of this study consists of 40 qualitative texts and 40 pictures and 59 quantitative Lik-ert-scale items. The data was collected from students of University of Helsinki’s environmen-tal bachelor study program in Viikki, Helsinki 2017. The quantitative data was analyzed with SPSS-statistics exploring the correlation between the variables, the qualitative text data through a method called Inductive category development and the pictures by a Thematic analysis. Because of the data variation, the results were interpreted together with a method called Sequential explanatory. It was found out that the peer teachers’ interaction with the students correlated with students’ social integration and with the student identification of the program. The students felt that the peer teachers affected on their integration by sharing important information and personal ex-periences concerning the studies. The peer teachers were often seen as a part of the stu-dent group, helping and supporting the students in beginning of their studies more often than as a superior.

Tämän pro gradu -tutkielman kirjallinen osa käy läpi uusia psykoaktiivisia aineita ja niiden tunnistukseen käytettäviä laitteistoja ja menetelmiä. Tutkielman kokeellisen osan suoritus alkoi 56 uuden psykoaktiivisen aineen tunnistamisella ja viemisellä laboratorion tietokantaan vertailuaineiden avulla. Tutkimuksen toinen osa keskittyi m/zCloud –tietokannan tutkimiseen uusien psykoaktiivisten aineiden tunnistuksessa.

Naming is part of word-finding process where we retrieve words from our mental lexicon. Word retrieval is one of the fundamental procedures in linguistic processing. Aphasia is a linguistic disorder caused by a cerebrovascular accident. Word-finding or naming difficulty is the most common symptom of aphasia. Normal aging is also associated with decline in word-finding and naming abilities. The aim of this study was to investigate how healthy young adults, healthy elder participants and subacute aphasic participants perform in novel word naming task. Subacute aphasic participants performance in the naming task was compared with data collected on the performance of healthy control groups. In addition, the connection between performance in the novel word recognition task and in the naming task ability was examined. There was a total of 50 participants in this study. The sample of the study consisted of three groups: subacute aphasic participants (n=10), healthy young adults (n=20) and healthy elder participants (n=20). On first occasion the word learning task was completed on a computer program where participants practiced six pseudoword-picture pairings. Novel word learning was measured by word recognition task and naming task on two different occasions that were one week apart from each other. The performance in the naming task differentiated significantly between all the groups. Healthy young adults performed significantly better than subacute aphasic participants. Subacute aphasic participants’ and healthy elder participants’ performance in the naming task was close to significance. However, it can’t be inferred from the result that there is no difference in performance between these groups. There was a significant difference between performance of the healthy elderly participants and the healthy young adults. There was a correlation between the performance in the word recognition task and word naming task when investigating the whole sample. There was no correlation found between the two tasks when the groups were assessed independently. Additionally, this study provides new research data of the naming ability of young healthy adults, the elderly and subacute aphasic participants.