Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Launonen, Paula (2005)
    Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Viron kolmen suurimman naistenlehden kansijuttuja systeemis-funktionaalisen kieliopin menetelmällä. Lehdet ovat Anne, Eesti Naine ja Stiil. Aineisto, tammikuussa 2003 ? syyskuussa 2004 ilmestyneet 55 artikkelia, on pääosin haettu lehtien omista internetarkistoista. Tutkin kansijuttuja systeemis-funktionaalisen kieliopin menetelmällä. Tavoitteenani on ollut selvittää, minkälaisia arvoja, asenteita ja maailmankuvia teksteihin kirjoittuu. Lähestyn kansijuttuja ideationaalisen, interpersoonaisen ja tekstuaalisen metafunktion näkökulmista. Kaikki kolme metafunktiota esiintyvät kielellisissä ilmiöissä yhtä aikaa. Mitä tahansa puhuttua tai kirjoitettua lausetta on mahdollista analysoida minkä tahansa metafunktion kannalta. Ideationaalinen metafunktio tarkoittaa yhtäältä sitä, minkälaisena maailma ja ilmiöt teksteissä kuvataan, toisaalta sitä, minkälaisia prosesseja teksteissä representoidaan. Interpersoonainen metafunktio tarkoittaa teksteihin kirjoittuvia suhteita, vuorovaikutusta ja identiteettejä, esimerkiksi toimittajan ja lukijan välistä suhdetta ja heidän roolejaan. Kun tekstiä tutkitaan tekstuaalisen metafunktion kannalta, siitä nostetaan esiin kieliopillisia, sanastollisia ja syntaktisia piirteitä, joista tekstit rakentuvat koherenteiksi kokonaisuuksiksi. Pro graduni kuuluu kriittisen tekstintutkimuksen alaan. Kriittinen tekstintutkimus on monitieteinen menetelmä, jonka tavoitteena on selvittää kielellisesti representoituja valtasuhteita sekä eksplisiittisesti ja implisiittisesti lauseisiin kirjoittuvia arvotuksia. Kriittisen tekstintutkimuksen tavoitteena on osoittaa, millä tavalla ihmisten ajattelua pystytään ohjaamaan ja hallitsemaan kielellisten ratkaisujen keinoin. Viron kolmen suurimman naistenlehden kansijutuille yhteinen piirre on materialistinen maailmankuva, joka ilmenee teksteissä muun muassa korostuneena kulutustottumusten, ulkonäön ja elämäntyylin kuvailuna. Tekstit ovat avoimen kaupallisia. Selkein osoitus kaupallisuudesta on tunnetuttujen vaate-, kosmetiikka ja automerkkien näkyminen teksteissä, luonnollisena osana juttua. Kansijuttujen haastateltavat ovat eri aloja edustavia, korkeasti koulutettuja, itsenäisiä ja näkyvissä asemissa vaikuttavia henkilöitä, valtaosaltaan naisia. Juttuihin he representoituvat perhettä, isänmaata ja uskontoa arvostavina perusarvojen kannattajina, joita esimerkiksi tasa-arvokysymykset, syrjäytyminen tai globalisaatio eivät kiinnosta. Keskeinen kysymys onkin journalistinen prosessi, jonka tuloksena kansijutut ovat syntyneet. Vaikka kansijutuissa näennäisesti äänessä ovat voimakkaat virolaisnaiset, voi rivien välistä ymmärtää, että tarinan kerrontaan vaikuttavat myös julkaisijoiden taloudelliset intressit.
  • Tuomala, Essi (2017)
    Virolaisia maahanmuuttajia asuu Suomessa kymmeniätuhansia. Virolaisten maahanmuutto on pääosin työperäistä, minkä vuoksi heihin ei kohdistu samanlaisia kotouttamistoimenpiteitä kuin esimerkiksi pakolaisstatuksella maahan muuttaneisiin. Virolaisten integraatio suomalaiseen yhteiskuntaan on aikaisemman tutkimuksen valossa ollut kuitenkin monia muita maahanmuuttajaryhmiä helpompi. Virolaisten maahanmuuttajien suuri määrä näkyy myös lastensuojelussa. Lastensuojelun virallisessa kontekstissa he ovat siitä huolimatta melko näkymätön maahanmuuttajaryhmä eikä heidän lastensuojeluasiakkuuksiaan ole aiemmin tutkittu. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälaisina virolaisten maahanmuuttajien lastensuojeluasiakkuudet näyttäytyvät huostaanottoasiakirjoissa. Tutkimuskysymyksiä on kaksi. Ensimmäinen kysymys koskee virolaisten maahanmuuttajien tavallisia lastensuojelullisia ongelmia ja sitä, miten näitä ongelmia on huostaanottoasiakirjojen mukaan yritetty avohuollon tukitoimin ratkaista. Toinen tutkimuskysymys liittyy virolaisten maahanmuuton erityispiirteeseen, transnationalismiin eli ylirajaisuuteen. Selvitän tässä työssäni, vaikuttavatko perheiden transnationaalit suhteet ja niiden tiiviys ongelmiin, joita perheet kohtaavat uudessa kotimaassaan Suomessa. Työni keskeisiä käsitteitä ovat lastensuojelun lisäksi transnationalismi ja akkulturaatio. Tutkimukseni aineistona toimivat virolaistaustaisia perheitä koskevat vuosina 2010–2016 laaditut huostaanottoasiakirjat, jotka luovutettiin minulle erään pääkaupunkiseudun kunnan sosiaalivirastosta ilman tunnistetietoja. Aineistossani on asiakirjoja yhteensä kymmentä perhettä ja neljäätoista lasta koskien. Lasten iät vaihtelevat neljän ja seitsemäntoista välillä. Aineistoni huostaanottoasiakirjat sisältävät huostaanottopäätöksen, sijaishuollon asiakassuunnitelman sekä joidenkin perheiden osalta myös sosiaalityöntekijän yhteenvedon perheen tilanteesta ja yhden perheen kohdalla lisäksi hakemuksen hallinto-oikeudelle tahdonvastaisessa huostaanottoasiassa. Metodinani toimii aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Analyysini perusteella virolaisten maahanmuuttajien tavallisia lastensuojelullisia ongelmia ovat perheväkivalta, vanhempien ja teini-ikäisten nuorten päihteidenkäyttö, rikollisuus eri muodoissa, vanhempien tai lasten huono psyykkinen terveys sekä kouluikäisten lasten ja nuorten koulunkäynnin ongelmat. Huostaanottoon johtivat aineistoni perheissä tavallisimmin vanhempien päihteidenkäyttö tai nuoren päihdehakuinen ja/tai rikollinen käyttäytyminen. Perheiden ongelmat olivat kytköksissä akkulturaatioon ja erilaisiin akkulturaatiostrategioihin esimerkiksi siten, että hankaluuksiin joutuneiden nuorten akkulturaatiostrategiana toimi usein separaatio eli eristäytyminen. Kaikki aineistoni huostaanotetut teini-ikäiset olivat tulleet Suomeen kouluikäisinä, jotkut vasta murrosiässä. Perheiden ongelmat näyttivät liittyvän jossain määrin myös eritahtiseen maahanmuuttoon sekä lyhyeen maassa-asumisaikaan. Monet aineistoni lapsista oli otettu huostaan pian Suomeen muuton jälkeen, ja vaikuttaa siltä, että monien perheiden ongelmat olivat syntyneet jo Virossa, ja muutto Suomeen oli ehkä kriisiyttänyt tilanteita entisestään. Jaoin aineistoni perheet kahteen ryhmään suhteessa avohuollon tukitoimiin. Ensimmäiseen ryhmään kuului perheitä, joille oli tarjottu monenlaisia avohuollon tukitoimia, mutta perheiden oli vaikea sitoutua yhteistyöhön lastensuojelun kanssa, minkä vuoksi tukitoimista ei ollut heidän kohdallaan apua. Toisessa ryhmässä oli perheitä, joiden tilanteet olivat jo lastensuojelun puuttuessa perheen elämään niin kriisiytyneitä, ettei perheitä ollut enää mahdollista auttaa avohuollon keinoin. Määrittelin aineistoni perheiden transnationaalit siteet vahvoiksi, keskivahvoiksi tai heikoiksi. Transnationaalit siteet näyttäytyivät vahvimpina niissä perheissä, joissa oli teini-ikäisiä lapsia, ja jotka olivat tulleet Suomeen lasten ollessa kouluikäisiä. Vahvojen transnationaalien siteiden perheissä nuorten identiteetti vaikutti vahvasti virolaiselta ja perheiden elämä liikkuvalta ja sirpaleiselta. Vaikutti siltä, että tiivis yhteys Viroon haittasi näiden nuorten akkulturaatioprosessia Suomessa. Monet vahvojen transnationaalien yhteyksien ydinperheistä olivat hajaantuneet kahteen maahan. Toisaalta heikkojen transnationaalien siteiden perheissä ongelmat saattoivat johtua jossain määrin myös verkostojen puutteesta. Aineistoni analyysin perusteella päättelen, että virolaisia perheitä voitaisiin auttaa lastensuojelussa nykyistä paremmin esimerkiksi tekemällä tiiviimpää yhteistyötä virolaisten sosiaaliviranomaisten kanssa. Muutamat aineistoni perheistä olivat olleet lastensuojelun asiakkaita jo Virossa asuessaan. Lisäksi olisi tärkeää tukea virolaisten perheiden kotoutumista Suomeen nykyistä enemmän ja ohjata heitä varhaisemmassa vaiheessa peruspalveluihin. Myös psykiatristen - sekä tulkkipalvelujen saatavuutta tulisi helpottaa. Kotouttamistoimenpiteiden olisi hyvä koskea kaikkia maahanmuuttajia maahanmuuton syistä riippumatta.
  • Kinnunen, Jasmin (2023)
    Tick-borne diseases pose a major One Health threat in Finland. Tick-borne pathogens are transmitted through a tick-bite, impacting human, companion animal, livestock, and wildlife health. The geographical distributions of many tick species are shifting as a result of climate change. In northern Europe, tick distributions are expanding northward due to previously inhospitable climates becoming warmer. This has led to enhanced contact between ticks, humans and companion animals – increasing the incidence of tick-borne disease transmission. Established tick-borne pathogens such as TBEV and Borrelia spp. are considered endemic across Finland. However, the diversity of viruses found within ticks in Finland remains largely unexplored. Thus, here we aimed to characterize the viromes of the dominant tick species found in Finland. We used Next-generation sequencing methods to characterize the viral components of Ixodes Ricinus and Ixodes persulcatus ticks associated with companion dogs across Finland. In total, 4 different pools consisting of 36 ticks were sequenced. Our results identified 9 unique viruses belonging to the families Nairoviridae, Phenuiviridae, Iflaviridae and Partitiviridae. We identified numerous recently characterized nairo-like viruses, including Pustyn virus and Gakugsa tick virus. We were able to bridge the gap on the geographical spread of many of these viruses, including reporting Sulina virus and Norway nairovirus 1 for the first time after their discovery. Phylogenetic analyses revealed close relationships between the recently characterized RNA viruses, and a high degree of conservation across wide geographical ranges. As previously highlighted, the pathogenicity of these newly identified viruses is not yet established. However, our results indicate many of the viruses identified are closely related to viruses associated with acute febrile illness in humans. Due to our small sample size, we are unable to imply the virome composition for all ticks in Finland. However, we highlight a high degree of viral diversity even within a small sample size of ticks. Further research is urgently required to establish whether these recently characterised viruses pose a threat to human or animal health in Finland.
  • Viirma, Annika (2020)
    Maisterintutkielmani tavoitteena on selvittää, minkälaisia ratkaisuja on kaksi eri kääntäjää käyttänyt kääntäessään virolaisia fraseologismeja suomeen sekä pohtia mahdollisia syitä käytettyihin käännösratkaisuihin. Työni hypoteesinä on, että sukulaiskielissä fraseologiset ilmaukset ovat usein samankaltaisia. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Onko kaksi eri kääntäjää käyttänyt samoja keinoja kääntäessään virolaisia fraseologismeja? 2) Mikä keino on yleisin, kun käännetään fraseologismeja virosta suomeen? 3) Onko suomennoksissa määrällisesti saman verran fraseologismeja kuin alkuteoksissa? Fraseologismien kääntäminen on keskeinen käännösongelma ja tämänkaltaisia tutkimuksia, joissa lähde- tai kohdekielenä olisi viron kieli, ei ole juurikaan aikaisemmin tehty. Vaikka fraseologismi on terminä ollut sekava eikä sille ole tiettyä määrittelyä, käytän työssäni seuraavaa määritelmää: Fraseologismit ovat laajassa käytössä olevia sanayhdistelmiä, joille on ominaista osien merkityksellinen yhteys sekä yleensä myös metaforisuus. Fraseologismeina esiintyvät idiomit, vertailut, sanonnat, sananparret tms. Usein fraseologismit sisältävät tyylillisiä markkereita. Fraseologismit ovat osaa leikkisää kieltä ja sen takia on tärkeätä välittää niiden kuvallisuus ja tyyli kohdekielessä, jotta kohdekielen lukija saisi samankaltaisen lukukokemuksen kuin lähdekielen lukija. Tutkimukseni on kvalitatiivinen ja kerään ainestoni lähiluvun menetelmän avulla virolaisen kirjailijan Andrus Kivirähkin kahdesta teoksesta Rehepapp ehk November (2000) sekä Romeo ja Julia (2003) ja niiden suomennoksista ja luokittelen löytämiäni fraseologismit (101) seuraaviin ryhmiin: 1) Kohdekielen ilmaisu samanlainen sekä merkitykseltään että muodoltaan 2) Kohdekielen ilmaisu merkitykseltään samanlainen, mutta muodoltaan erilainen 3) Ratkaisut kompensoinnilla ja 4) Ilmaisun kääntäminen parafraasilla. Sain selville, että suomentajat käyttivät kaikkia edellä mainittuja käännöskeinoja kääntäessään fraseologismeja. Yleisin käännöskeino on kohdekielen ilmaisu samanlainen sekä merkitykseltään että muodoltaan. Tämä tukee hypoteesiäni siitä, että sukulaiskielissä fraseologiset ilmaukset ovat usein samankaltaisia. Toiseksi käytetyin käännöskeino on kohdekielen ilmaisu merkitykseltään samanlainen, mutta muodoltaan erilainen. Tämäkin viestii siitä, että sukulaiskielissä viro ja suomi ovat monet kulttuuriset ideat samanlaisia, niitä vaan ilmaistaan eri tavalla/sanoilla. Alkuteosten ja suomennoksien fraseologismien määrällinen ero oli marginaalista, eli suomentajat ovat säilyttäneet kummassakin suomennoksessa fraseologisen tasapainon. Tämä voi johtua siitä, että teoksissa on käytetty yleisiä fraseologismeja, joille on helppoa löytää suomen kielestä vastine tai sitten kyseiset suomentajat ovat olleet taitavia tunnistamaan lähdekielen fraseologismit ja ovat tietoisia suomenkielisistä fraseologismeista. Vähiten käytetty käännöskeino aineistoni perusteella on kompensointi. Kompensoinnille ei ole tarvetta, jos kohdekielestä löytyy lähdekieliselle fraseologismille vastine.
  • Björklöf, Sofia (2012)
    Tutkimus tarkastelee viron rantamurteen länsiryhmän sanastoa leksikologian ja etymologian välinein. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää nimenomaan tälle murteelle ominaisen sanaston alkuperä ja sitä kautta tarkentaa kuvaa murteen kehityksestä sekä virolaisten ja suomalaisten välisistä kontakteista uudella ajalla aina 1900-luvun alkuvuosikymmeniin asti. Etymologiset esitykset pyrkivät läpinäkyvyyteen ja suhteuttavat mahdollisia aiempia näkemyksiä uuden analyysin tuloksiin; samalla selvitetään sanaston suhdetta itämerensuomalaisten kielten murteiden jatkumoon. Analyysi kiinnittää huomiota myös tarkasteltavalle murteelle ominaisiin morfofonologisiin piirteisiin ja siihen, kuinka vieraan kielen sanat lainattaessa mukautetaan lainansaajamurteen rakenteeseen sopiviksi. Sanasemantiikan keinot sekä kulttuurihistoriallinen ja kansatieteellinen tieto valottavat Viron pohjoisrantalaisten maailmaa sanojen takana. Aineisto koostuu 225 sanasta, jotka esiintyvät viron rantamurteen länsiryhmän pitäjistä (Jõelähtme, Kuusalu, Haljala) kahdessa tai niissä kaikissa kolmessa. Sana-aineisto on peräisin viron murresanakirjaa varten kerätystä aineistosta ja materiaalia on koottu lisäksi suomen ja viron murteiden sana-arkistoista Helsingissä ja Tallinnassa. Työ esittää yhteensä 41 kokonaan uutta lainaetymologiaa, 11 parannettua etymologiaa sekä kolme lainautumisalueensa osalta tarkennettua etymologiaa. Nämä lainat on saatu suomen kielestä lukuunottamatta yhdeksää ruotsalaista lainaa. Tutkitusta sana-aineistosta huomattavan paljon, n. 38 %, on lainaa suomesta, eikä aiemmassa tutkimuksessa ole käsitelty aineistoa, jossa suomalaislainojen osuus olisi näin suuri. Kaikkiaan yli puolet sana-aineistosta on lainasanoja. Lähes kaikki muiden kielten lainasanat käsittelevät merta, merenkulkua ja kalastusta, mutta suomalaislainojen aihepiiri on yhtä laaja kuin rantamurteen omaperäisen sanaston. Lisäksi suomalaislainoja on kaikista sanaluokista, ja deskriptiiviverbien, adjektiivien ja adverbien lainautuminen kertoo läheisistä kosketuksista. Lähes kaikki suomen kielestä lainatut sanat tunnetaan Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa; neljänneksellä sanoista on levikki vain näillä alueilla tai niistä toisella. Ruotsin kielen lainalähteistä osa esiintyy vain Itä-Uudenmaan murteissa. Tutkimus tukee käsitystä virolaisten ja suomalaisten kontaktien tiiviiydestä. Tutkimus osoittaa, että rantamurteen länsiryhmän alueen virolaiset ovat olleet tekemisissä erityisesti suomen Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan murteiden puhujien kanssa. Käsitellyn aineiston perusteella aiemmin esitettyä hypoteesiä virolaisten kontakteista hämäläisten kanssa ei kuitenkaan voi pitää mitenkään ensisijaisena.
  • Kvick, Miikkael (2015)
    Alkoholin merkitys yksilöille ja yhteiskunnille on kulttuurisidonnaista. Suomessa alkoholilla on eurooppalaiseen kulutustasoon verrattuna korostetun suuri asema poliittisessa keskustelussa. Alkoholipolitiikan kautta valtio pyrkii vaikuttamaan kulutuksen tasoon ja alkoholin aiheuttamiin kustannuksiin. Tavoitteiden saavuttaminen eurooppalaisilla sisämarkkinoilla on haasteellista. Tutkimuksessani tarkastelen kuluttajien ostopäätösten motiiveja alkoholintuonnin osalta. Alkoholintuonti on jaettu perinteiseen matkustajatuontiin ja moderniin alkoholimatkustukseen. Tarkastelun keskiössä ovat kuluttajuuden poliittiset motiivit ja kulutuksen mahdollistama uudenlainen poliittisen vaikuttamisen mahdollisuus. Tutkimusongelmaksi muodostui alkoholipolitiikan tavoitteiden suhde todellisuuteen: Miten alkoholipolitiikka todellisuudessa vaikuttaa kulutuksen tasoon ja kohdistumiseen? Tutkimus on toteutettu internet-pohjaisena kyselytutkimuksena. Aineisto on analysoitu määrällisiä tutkimusmenetelmiä hyväksikäyttäen. Suomen ja Viron välinen ”viinaralli” on todellisuutta. Vuoden 2014 litramääräinen tuonti oli jo 78 miljoonaa. Kuluttajat ovat vähentäneet kotimaista kulutusta ja siirtäneet katseensa ja ostoksensa virolaisiin alkoholimarketteihin ja laivayhtiöiden valikoimiin. Tutkimuksen vastaajat kokivat suomalaisen hintatason liian kalliiksi kansainvälisessä vertailussa. Halpa hinta, tuonnin helppous laivayhtiöiden räätälöityjen (parkkipaikat, ennakkotilaukset, ym.) matkojen yhteydessä, ja pyrkimys vaikuttaa vallitsevaan tilanteeseen olivat yleisiä tuonnin syitä. Ostojen kohdentaminen ja perinteisten toimijoiden sivuuttaminen ovat poliittisen kuluttajuuden keinovalikoiman keskeisimpiä menetelmiä. Aikaisempien tutkimusten mukaisesti vastaajat uskoivat menetelmien mahdollisuuksiin vaikuttamisen välineenä ja olivat myös valmiita toteuttamaan näitä keinoja pyrkiessään osoittamaan tyytymättömyyttään vallitsevaan alkoholipolitiikkaan. Tulosten valossa alkoholipolitiikka ei toimi. Suomalainen hintataso ja juomien tuonnin helppous omaan käyttöön ovat siirtäneet vastaajien kulutusta itse tuomiinsa juomiin.
  • Aarnos, Petteri (2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan viiden suomalaisen sanomalehden (Helsingin Sanomat, Uusi Suomi, Kaleva, Kansan Uutiset sekä Suomen Sosialidemokraatti, 1.9.1988 alkaen Demari) Viro-aiheisia kirjoituksia vuosina 1987 ja 1988. Virosta oli kirjoitettu suomalaisessa lehdistössä vuosikymmenten ajan hyvin vähän, mutta tilanne muuttui nopeasti 1980-luvun lopulla: Neuvostoliiton johtajan Mihail Gorbatšovin avoimuus- ja uudistuspolitiikka käynnisti Virossa sittemmin laulavana vallankumouksena tunnetuksi tulleen ja itsenäisyyden palauttamiseen johtaneen tapahtumaketjun, jota seurattiin Suomessakin tiiviisti. Työssä selvitetään, missä vaiheessa suomalaiset sanomalehdet alkoivat uutisoida Virosta säännöllisesti, millä tavoin eri lehdet ottivat tapahtumiin kantaa ja mikä oli kirjoitusten yleinen sävy. Tarkastelun kohteena on myös se, kirjoittivatko suomalaiset sanomalehdet tuoreeltaan kaikista sittemmin historiantutkimuksessa merkittävinä virstanpylväinä esiin nousseista tapahtumista tai käsiteltiinkö lehdissä vastaavasti aihealueita, jotka ovat myöhemmin jääneet vähälle huomiolle. Tutkimusaineiston muodostavat viiden sanomalehden vuosikertojen 1987–1988 Viroa koskevat kirjoitukset. Lähteinä ovat sekä lehden asennetta heijastava normatiivinen aineisto (kuten pääkirjoitukset ja kolumnit) että arvovapaasti tiedottava kognitiivinen aineisto (pääosa uutisista), samaten niiden välitilaan jäävä normatiivis-kognitiivinen aineisto (esimerkiksi arvoväritteiset uutiset ja tapahtumaselostukset). Metodina käytetään ennen kaikkea kiinnostus- eli kohdeanalyysiä, jolla pyritään saamaan vastaus kysymykseen, mitä on kirjoitettu, sekä asenneanalyysiä, joka vastaa kysymykseen, miten on kirjoitettu. Tuloksista ilmenee, että lehdet alkoivat kirjoittaa Viron tapahtumista hyvin eri tahdissa ja toisistaan poikkeavalla intensiteetillä. Ensimmäisinä ja laajimmin vuonna 1987 Virosta kirjoittivat Uusi Suomi ja Helsingin Sanomat, joiden kummankin toimittaja myös vieraili Virossa; muutoin suuri osa Viro-uutisoinnista kiersi Suomeen lehtien Moskovan-kirjeenvaihtajien kautta. Vuoden 1987 merkittävin uutisaihe oli Viron koillisosaan suunniteltuja fosforiittikaivoksia vastustavan kansanliikkeen aktivoituminen. Kaleva sekä etenkin Suomen Sosialidemokraatti ja Kansan Uutiset kirjoittivat Virosta vielä vuonna 1987 merkittävästi kahta ensin mainittua lehteä vähemmän. Vuonna 1988 suuria uutistapahtumia oli huomattavasti enemmän ja niistä myös kirjoitettiin Suomessa moninkertaisesti edellisvuoteen verrattuna: alkuvuodesta maassa perustettiin kansanrintama, kommunistisessa puolueessa tapahtui useita henkilövaihdoksia ylintä johtoa myöten, kesällä virolaiset alkoivat kokoontua yölaulujuhliin vaatimaan vapautta ja uudistuksia, loppuvuodesta Viron korkein neuvosto antoi suvereenisuusjulistuksen. Lehdet reagoivat tapahtumiin edellisvuotta nopeammin ja lähettivät toimittajia myös paikan päälle seuraamaan tapahtumia, mutta uutisoinnin määrälliset ja laadulliset erot lehtien välillä kasvoivat. Helsingin Sanomat ja Uusi Suomi omaksuivat vuoden 1988 mittaan Viron ja virolaisten pyrkimyksiä ja uudistuksia tukevan kannan pääkirjoituksiaan myöten, kun taas Kaleva pidättäytyi muilta osin varovaisena, mutta välitti lukijoilleen tietoa Viron tapahtumista runsaasti palstatilaa saaneen pakinoitsijan välityksellä. Kansan Uutiset suhtautui Viron uusiin tuuliin pitkään hyvin penseästi, mutta päätyi vuoden 1988 lopulla tukemaan niitä esimerkillisinä glasnostin ja perestroikan ilmentyminä. Suomen Sosialidemokraatti/Demari jatkoi korostetun niukalla ja varovaisella linjalla myös koko vuoden 1988 ja kirjoitti Virosta merkittävästi muita lehtiä vähemmän, mutta kuitenkin vuotta 1987 enemmän ja liikehdintään suopeammin suhtautuen. Mikään lehdistä ei vielä vuonna 1988 esittänyt suoranaisesti Viron itsenäistymistä tukevia kannanottoja, mutta pääsääntöisesti vaikeneminen ja varovaisuus alkoivat väistyä Virolle osoitettavan tuen ja ymmärryksen tieltä.
  • Nurmi, Heli (2017)
    Tutkimuksessa tarkastellaan vuoden 2016 Tampereen synodaalikokoukseen osallistuneiden pappien ja diakoniatyöntekijöiden kokemuksia Amazing Grace -työpajasta ja virsikirjan 2016 lisävihkosta. Tutkimuskysymyksiä on kaksi ja ne liittyvät sekä työpajaan, että itse uuteen lisävihkoon. Ensimmäisenä tutkimusaiheena oli tarkastella työpajaan osallistuneiden kokemuksia uusien virsien laulamisesta ja sitä minkälaisia reaktioita, kokemuksia ja mielipiteitä uudet virret herättivät. Toinen tutkimusaihe liittyi lisävihkoon ja siihen, minkälaisia näkemyksiä työpajaan osallistuneilla oli lisävihkouudistuksesta ja uusien virsien käyttämisestä. Yksittäisellä tutkimusmenetelmällä on vaikea saada kattavaa kuvaa tutkimuskohteesta. Tässä tapaustutkimuksessa olen käyttänyt menetelmätriangulaatiota eli tutkimusmenetelminä sekä havainnointia että kyselyä. Aineisto koostuu siis sekä työpajan lopuksi jaettujen kyselylomakkeiden vastauksista, että havainnointilomakkeen merkinnöistä. Kyselyn avulla vastaajat saivat kertoa subjektiivisia kokemuksiaan. Kenttätyö on erityinen tapa päästä läheisiin kosketuksiin tutkittavien kanssa, joten havainnointilomake täydentää kyselyn vastauksia ja lisää tutkimuksen luotettavuutta. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi tehtiin monivaiheisena prosessina. Litteroitu tutkimusaineisto pelkistettiin ja tämän redusoinnin jälkeen tapahtui aineiston ryhmittely eli klusterointi. Ryhmittelyn avulla kerätystä aineistosta etsittiin samankaltaisuuksia ja niistä luotiin omat luokkansa. Pelkistetyt ilmaukset jaoteltiin omiin alaluokkiinsa, joita näin muodostaen tuli yhteensä kahdeksantoista. Nämä alaluokat nimettiin sisällön perusteella, esimerkiksi ”käsitys virrestä muutoksessa”. Kerätty aineisto saatiin näin tiivistettyä johtopäätösten tekoa varten neljään pääluokkaan, joiden avulla pyrin saamaan vastauksia tutkimuskysymyksiin. Tutkimus osoittaa, että yhtenäistä suuntaa, mieltymystä tai mielipidettä ei virsien sanoituksista tai sävellyksistä, virsikirjasta ylipäätään tai niiden uudistustarpeesta saada. Aineistossa mielipiteet ovat monilta osin hyvin ristiriitaisia. Käsitys virren ja hengellisen laulun rajapinnasta on edelleen muutoksessa. Perinteisillä virsillä on kirkon historiassa ja ihmisten elämässä oma paikkansa. Tutkimuksen tuloksista selviää, että uusillekin virsille on tilausta. Anna-Mari Kaskinen, tunnettu kirjailija, runoilija ja virsien sanoittaja on ollut lisävihkon valmistelutyöryhmän jäsen. Valmistelutyön kuluessa hän on arvellut, että vielä tämän vuosisadan aikana ilmestyy kokonaan uusi virsikirja. Maailma elää ja kirkko sen mukana, myös virsi uudistuu jatkuvasti. Kaskisen eräässä Uusi Virsi -blogikirjoituksessa oli ajatuksia herättävä näkemys tulevaisuudesta ja pohdintaa jo mahdollisesti tällä vuosisadalla seuraavaksi ilmestyvästä virsikirjasta. Tämän pro gradu -tutkielman otsikoksi valikoituikin kyseisen blogin osuva otsikko Virsi elää!
  • Helander, Enni (2022)
    Tässä laadullisessa maisterintutkielmassa tarkastellaan aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, miten virsiä hyödynnetään sielunhoidollisissa kohtaamisissa Helsingin ja Vantaan seurakunnissa. Tutkimus on toteutettu teemahaastatteluilla haastattelemalla neljää (4) diakoniatyöntekijää ja neljää (4) pappia Helsingin ja Vantaan seurakunnista. Tutkielman tavoitteena on nostaa esille musiikin ja erityisesti virsimusiikin merkitystä sielunhoitotyössä. Tutkimusaineisto on kerätty tekemällä kahdeksan (8) teemahaastattelua. Yhteistyöseurakunniksi valikoituivat Helsingin seurakunnista Pitäjänmäen seurakunta, Kannelmäen seurakunta ja Munkkiniemen seurakunta sekä Vantaan seurakunnista Hämeenkylän seurakunta. Tutkimusaineisto on analysoitu hyödyntäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Kyseisen analyysimenetelmän avulla avautuu mahdollisimman tarkasti virsien hyödyntäminen sielunhoitotilanteissa. Analyysin tuloksena tulee esille, että virsiä hyödynnetään hyvin paljon sielunhoidollisissa kohtaamisissa henkisen, hengellisen ja kokonaisvaltaisen sielunhoidollisen tukemisen välineinä. Virsiä hyödynnetään erityisen paljon vanhustyössä, kuten esimerkiksi erilaisissa kerhoissa ja kotikäynneillä. Lisäksi toisena isona ryhmänä tutkimuksessa nousee esille virsien hyödyntäminen sururyhmissä. Virsiä hyödynnetään paljon myös jumalanpalveluselämässä. Lisäksi virsiä hyödynnetään monipuolisesti rippikoulu- ja nuorisotyössä. Tutkielma osoittaa, että virrellä on merkityksellinen rooli sielunhoitotyössä. Virsiä hyödynnetään erityisesti sanojen avulla. Niitä käytetään erilaisissa onnitteluissa ja muistamisissa sekä referoinnin välineenä. Virsien käytössä keskeisenä terminä nousee esille kokonaisvaltaisen kohtaamisen käsite. Sielunhoidettava asiakas kohdataan kokonaisvaltaisesti hänen lähtökohdistaan käsin. Virsi ei ole automaatio, vaan sen hyödyntäminen toimii mahdollisuutena puhutella ja koskettaa, lohduttaa ja rohkaista yksilöä yksin tai yhdessä.
  • Brander, Mikko (2013)
    Discharge measurements were conducted on four separate sites as part of a joint project between The Water Protection Association of the River Vantaa and Helsinki region and Helsinki University Department of Geosciences and Geography. Results from earlier studies from this project were used to identify potential groundwater-surface water interaction sites at the River Vantaa drainage area. Areas where groundwater was discharging into the river were identified mainly by means of aerial infrared photography over different river sections of the Vantaanjoki drainage area. Evidence of river water infiltrating into the aquifer at these same locations were obtained from water quality studies conducted at groundwater intake plants situated at close proximity to study sites. Discharge measurements were used to confirm and to study groundwater-surface water interaction at selected sites and to compare the used methods in different environments and at river channels with varying characteristics. Studies were conducted on four rivers located at Tuusula, Hyvinkää and Riihimäki municipalities across River Vantaa drainage basin. Study sites were located at sections of the river where the river cuts through locally important aquifers of Jäniksenlinna (River Palojoki), Hyrylä (River Tuusulanjoki), Herajoki (River Herajoki) and Hyvinkää (River Vantaan). Municipal groundwater intake plants were located at close proximity to every study site. Studies were conducted using two different methods. The FlowTracker is designed for wading discharge measurements on smaller river channels and was used on three sites (Jäniksenlinna, Hyrylä and Herajoki). The RiverSurveyor is better suited to larger river channels and was used on two sites (Hyvinkää and Herajoki). Studies were conducted during maximum spring discharge in April and during minimum summer discharge in July. FlowTracker could not be used at Hyvinkää study site due to River Vantaa being too deep even during the summer. Differences of the study sites and their river channels were used in comparing the practicality of the two methods at different circumstances. Locations of the measured river cross sections were chosen so that the first cross section was located before the groundwater discharge area as identified from results from previous studies. Following cross sections were the located in the middle and after this area. Changes in the measured river discharge at each cross section were used to estimate the amount of groundwater discharging into the river or river water infiltrating into the aquifer. Study results indicate that, especially during the low flow season, the accuracy of the used methods is sufficient to differentiate the changes in the river discharge that are caused by groundwater discharging into the river or river water infiltrating into the aquifer. Results also indicate that these processes can greatly influence river discharge on a relatively short distance. Studied rivers can also switch from a gaining stream to a losing stream and then again back to a gaining stream on a very short distance.
  • Pölönen, Pasi (2018)
    Objectives. Meditative Movement practices, such as yoga and qigong, combine movement with meditation. These kinds of practices have not been investigated much so far. The purpose of this study was to study the effects of qigong practice to affects and flow experience. In flow experience an individual is completely immersed in an activity without reflective self-consciousness but with a sense of control, and the activity itself is deeply rewarding. Previous studies have found out that qigong practice has a positive effect on affect but there are no previous studies of the effect of qigong practice on flow experience. Methods. 19 qigong practitioners (7 women and 12 men, aged between 26 and 78) took part of this experimental longitudinal study. The subjects had been practicing qigong for a few months to twenty years. The study consisted four one-hour qigong practise sessions with one week between each session. Each session had three different 20-minute qigong practice sections. PANAS (Positive And Negative Affect Schedule) was used to assess the effect of qigong practice on affect, and FSS (Flow Short Scale) to assess the effect of qigong practice on flow experience. In addition, open-ended questions were used to obtain further information about changes in affective state and flow experience. PANAS and FSS data was analysed using parametric and non-parametric tests, and qualitative content analysis was performed on the answers to open ended questions. Results and conclusions. Regarding affects: PANAS results showed a clear change in affective state when comparing affects before qigong practice and after practice. According to PANAS results, negative affect was lowered- and positive affect was increased during qigong practice. Overall affect was positively increased more than 10 % of the whole PANAS scale, which can be viewed as a significant change. In addition, content analysis showed that qigong practice produced an affective state that can be summarized as calm, happy, energized and relaxed. These findings are aligned with previous studies that have found that qigong practice has uplifting effect on positive affect, and that it lowers negative affect such as stress and anxiety. Regarding Flow experience: FSS scores were high in the whole group (mean 5.66 on a scale from 1.0 to 7.0). In addition to FSS scores there were other indications that many of the subjects experienced flow. One indication was the answers to the open-ended questions, where some of test subjects described an experience that fits very well in general description of flow experience. When weighing all above it seems that qigong practice is a flow inducing activity. This is in accordance of the founder of flow research Mihaly Csikszentmihalyi according to whom, eastern meditative movement methods are designed to induce flow state.
  • Kuosmanen, Emmi (2014)
    Tutkimuksessa tarkasteltiin, miten seurakuntien Virtaa välillämme -toimintaan osallistuneet isät olivat kokeneet esikoisen syntymän vaikuttaneen parisuhteeseensa. Tutkimustehtävään etsittiin vastausta neljän kysymyksen avulla. 1) Millaiseksi isät kokivat parisuhteensa ennen esikoista? 2) Millaiseksi isät kokivat parisuhteensa raskausajalla? 3) Miten isät kokivat parisuhteensa nyt, esikoisen synnyttyä? 4) Miksi osallistuivat Virtaa välillämme -toimintaan ja mitä vaikutuksia sillä oli? Tutkimus oli laadullinen ja aineisto koostui kymmenen isän teemahaastattelusta. Kaikkien haastateltavien isien esikoinen oli alle kouluikäinen ja isät olivat osallistuneet Virtaa välillämme -toimintaan lähivuosien aikana. Haastateltavat isät olivat iältään 34–45-vuotiaita. Isien parisuhteet esikoisen äidin kanssa olivat haastatteluhetkellä kestäneet 4–19 vuotta. Kahdeksan heistä oli naimisissa. Teoriataustana tutkimuksessa toimi perheen stressi-teorioihin kuuluva ABC-X-malli ja Parisuhteen roolikartta. ABC-X-mallia sovellettiin esikoisen syntymään ja sen avulla pyrittiin vastaamaan kysymykseen, miksi toiset kokevat esikoisen syntymän ongelmallisempana kuin toiset. Parisuhteen roolikarttaa puolestaan hyödynnettiin tarkastelemalla viiden erilaisen roolin painotuksia parisuhteen eri vaiheissa. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Sanatarkasti litteroidut haastattelut käytiin läpi sisällönanalyysin vaiheita noudattaen niin, että pelkistetyt ja tiivistetyt ilmaukset sekä ala- ja yläluokat koottiin yhteen taulukkoon tutkimuskysymyksittäin. Valtaosa isistä oli halunnut olla naimisissa ennen lapsia. Riitoja oli ennen lasta esiintynyt lähes kaikkien parisuhteissa, kotityöt olivat jakaantuneet melko tasaisesti, aikaa oli vietetty paljon kumppanin kanssa ja seksielämä oli ollut nykyistä aktiivisempaa. Muutamilla oli ollut erimielisyyksiä lasten hankkimisesta. Raskausaika puolestaan oli ollut lähes kaikilla varsin harmonista ja mukavaa aikaa. Esikoisen synnyttyä kotityöt olivat siirtyneet enemmän äidin vastuulle, oma ja yhteinen aika olivat vähentyneet ja riidat lisääntyneet. Useimpien kohdalla lapsi oli vaikuttanut parisuhteeseen sekä positiivisesti että negatiivisesti. Enemmistö koki kuitenkin lapsen ennen kaikkea puolisoita yhdistävänä asiana. Siitä huolimatta kriisiin esikoisen syntymän myötä ajautui vajaa puolet pareista. Virtaa välillämme -suhdekurssille oli lähdetty vaimon aloitteesta ja lähes kaikkien mielestä kurssi oli ollut hyödyllinen ja mieluisa kokemus. Tutkimuksesta löytyi kaksi päätulosta. Ne isät, jotka eivät olleet alun perin halunneet lapsia tai joiden lapsi oli syntynyt melko lyhyen seurustelun jälkeen, ajautuivat suurimpiin vaikeuksiin parisuhteessaan lapsen synnyttyä. Lisäksi Virtaa välillämme -suhdekurssi koettiin erittäin positiiviseksi ja tärkeäksi parisuhteen kannalta, minkä johdosta parisuhdekursseille on tilausta ja tarvetta.
  • Ryhänen, Hanna (2018)
    This pro gradu study examines learning environment of early childhood education (later ECE) by the aspect to enable the goals of the new Finnish ECE plan. Previous study indicate that the learning environment plays fundamental role in child’s learning. This study represents the project called “Virtaa varhaiskasvatukseen”. Project took place in Lohja 2017. Main point of this project was to develop the physical learning environments of ECE to correspond the goals of the new Finnish ECE plan. Purpose of the study was to examine how well the learning environments of day care center enables the action of the new Finnish ECE plan and what kind of innovative solutions to sustain the goals of ECE were developed during the project. Four day care center groups including personnel, children and their parents participate to design, to execute and to evaluate the physical learning environment. Material of the study consisted of quality measurements done before and after modifications and some graphical and written material collected during the study. The material was analyzed by comparing the measurements taken before and after the modifications and to describe the different phases and effects of the project according to principals of design study. Study indicates that old facility of day care center does not enable the actions of the new Finnish ECE plan as well as the new designed facility. This revealed through quality measurements done before modifications. However, facilities can be upgrade without any major renovation. Some changes were done at the facilities that were part in this study. Differences between the facilities of day care center were decreased because of the changes that were made. Nearly all of the solutions that were developed can be utilized in wherever day care center.
  • Kock, Kirsti (2019)
    Akuutti nielutulehdus on kaikkialla maailmassa yleinen infektiotauti, jota aiheuttavat niin virukset kuin bakteeritkin. Tärkein tautia aiheuttava bakteeri on A-tyypin beetahemolyyttinen streptokokki, mutta myös muita antibioottihoitoa vaativia aiheuttajia on. Suun ja nielun alueella tiedetään olevan runsas ja monipuolinen bakteeristo, jonka ajatellaan olevan monimutkaisessa vuorovaikutuksessa sekä keskenään että isäntäelimistön kanssa. Sylkeen on ajateltu kertyvän suun ja nielun eri alueilla ja pinnoilla eläviä bakteereita niin, että syljen bakteeristoa tarkastelemalla saadaan informaatiota eri bakteeripopulaatioiden muodostamasta kokonaisuudesta. Tässä tutkimuksessa analysoitiin akuuttia nielutulehdusta sairastavien potilaiden ja terveiden kontrollihenkilöiden syljen sisältämiä bakteereita. Tavoitteena oli tutkia tonsilliittia sairastavien potilaiden ja terveiden kontrollien syljen bakteerien välisiä eroja sekä selvittää, voiko akuutin nielutulehduksen aiheuttajaa selvittää sylkinäytteestä. Tutkimuksessa käytettiin analyysimenetelmänä virtaussytometriaa, jota on käytetty paljon esimerkiksi hematologian alalla. Lääketieteellisessä mikrobiologiassa sitä on käytetty hyvin niukasti, ja yhtenä tutkimuksen tavoitteista oli selvittää menetelmän soveltuvuutta tälle alalle. Tutkimuksessa havaittiin tonsilliittipotilaiden syljessä olevan merkittävästi enemmän eri streptokokkilajeja kuin terveillä kontrolleilla. Muitakin tutkittuja bakteereita vaikutti esiintyvän tonsilliittipotilailla enemmän kuin kontrollihenkilöillä, mutta löydökset olivat tilastollisesti merkityksettömiä. Koehenkilöiden bakteerimäärissä oli erittäin suurta vaihtelua, mikä voi johtua sekä tutkimusmenetelmän ongelmista että yksilöllisistä eroista ihmisten välillä. Sylkinäytteen bakteereita tutkimalla ei voitu päätellä tonsilliitin aiheuttajabakteeria. Virtaussytometriaan menetelmänä liittyy vielä ongelmia, mutta se on lupaava menetelmä suurten bakteerimäärien laskemiseen ja identifioimiseen.
  • Koskela, Johanna (2020)
    Akuutti munuaisvaurio johtaa äkilliseen munuaisten toimintakyvyn heikkenemiseen, jolloin voidaan havaita häiriöitä mm. verenpaineen, happoemästasapainon, nestetasapainon ja elektrolyyttitasapainon säätelyssä. Kuolleisuus akuutissa munuaisvauriossa koirilla on n. 50% ja selvinneilläkin munuaisten toiminta on usein pysyvästi heikentynyt. Perinteisesti diagnoosi perustuu kreatiniinin seerumipitoisuuden nousuun ja muutoksiin virtsantuotannon määrässä. Munuaisten vajaatoiminnassa seerumin kreatiniinipitoisuus alkaa kuitenkin tyypillisesti nousta vasta, kun munuaisten toimintakapasiteetista on menetetty jo 75% ja aina kreatiniinipitoisuus ei munuaisvaurion yhteydessä nouse. Tarvitaankin uusia, herkempiä merkkiaineita akuutin munuaisvaurion tunnistamiseksi jo varhaisemmassa vaiheessa. Virtsan sedimentistä voidaan löytää munuaisvauriosta kertovia merkkejä, kuten lieriöitä ja epiteelisoluja, mutta silti virtsan sedimenttitutkimuksia akuutin munuaisvaurion alkuvaiheessa on tehty humaanipuolellakin vähän, koirilla ei tiettävästi lainkaan. Yliopistollisessa eläinsairaalassa toteutettiin vuonna 2018 tutkimus, jossa tutkittiin virtsanäytteitä koirilla, joilla oli riski kehittyä akuutti munuaisvaurio tulehduskipulääke- tai kyynmyrkkymyrkytyksen seurauksena. Hypoteesina oli, että virtsan sedimenttiin ilmaantuisi seurannan aikana munuaisvauriosta kertovia merkkejä. Tutkimuksen aineisto koostuu 12 kyynpuremakoirasta ja kolmesta tulehduskipulääkemyrkytyskoirasta sekä vertailuryhmästä, jossa oli mukana 11 perustervettä koiraa. Koirilta otettiin virtsanäyte sairaalaantulopäivänä, sitä seuraavana päivänä sekä 4 ja 12 viikkoa ensimmäisestä näytteestä. Virtsanäytteistä tutkittiin virtsan sedimenttitutkimus, liuskatesti, ominaispaino ja virtsan proteiini/kreatiniini -suhde, ja erityisenä mielenkiinnon kohteena olivat mahdollisesti ilmaantuvat sedimenttilöydökset. Sedimenttitutkimuksessa käytettiin eläinten virtsan sedimenttitutkimuksiin kehitettyä IDEXX SediVue Dx ® -laitetta, joka ottaa virtsan sedimentistä korkearesoluutioisia kuvia ja tulkitsee ne automaattisesti. Yhtäkään koirista ei lopetettu eikä yksikään koirista menehtynyt tutkimusaikana. Tutkimuksessa virtsan proteiini/kreatiniini -suhde oli myrkytyspotilailla ensimmäisissä virtsanäytteissä selvästi korkeampi kuin terveillä verrokeilla, mutta laski normaaliksi seurannan aikana. Myös virtsan ominaispaino oli myrkytyspotilailla matalampi ja pH korkeampi ensimmäisinä päivinä kuin terveillä verrokeilla. Kahdella myrkytyspotilaalla löydettiin normaalia enemmän epiteelisoluja. Usealla koiralla esiintyi virtsassa myös bilirubiinia ja punasoluja. Yksittäisissä näytteissä oli lisäksi bakteereita ja valkosoluja. Virtsanäytteissä ei havaittu lieriöitä. Koirista yhdelläkään ei voitu virtsanäytteen perusteella osoittaa syntyneen akuuttia munuaisvauriota. Tutkimuksen jälkeen vuonna 2019 julkaistuissa tutkimuksissa SediVue Dx ® -laitteen herkkyys tunnistaa epiteelisoluja ja lieriöitä on todettu heikoksi. On mahdollista, että lieriöitä tai epiteelisoluja on jäänyt tässä tutkimuksessa siten löytämättä. On myös mahdollista, ettei kyyn myrkky ole niin munuaistoksista, kuin on epäilty, ja etteivät kyynpurema- ja tulehduskipulääkemyrkytyksestä kärsineet koirat ehkä palvelleet tutkimuksen tarkoitusta löytää virtsan sedimentistä munuaisvaurioon viittaavia löydöksiä. Tarvitaankin vielä jatkotutkimuksia virtsan sedimenttitutkimuksen hyödystä akuutin munuaisvaurion diagnostiikan tukena.
  • Nurminen, Tanjamaarit (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2008)
    Virtsanpidätyskyvyttömyys on passiivista virtsan ulosvalumista erityisesti koiran ollessa makuuasennossa. Haittana pitkään jatkuvalle virtsanpidätyskyvyttömyydelle on toistuvat virtsatietulehdukset, ihon vaurioituminen sekä hygieeniset syyt. Tutkimuksissa, joissa tutkimuskohteena on ollut steriloitujen narttukoirien virtsanpidätyskyvyttömyys on sairauden esiintyvyydeksi saatu noin 20 %. Tämän retrospektiivisen tutkimuksen tarkoitus oli selvittää virtsanpidätyskyvyttömyyttä suomalaisessa koirapopulaatiossa sillä vastaavanlaista tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty. Tutkimusaineistona oli Yliopistollisessa Eläinsairaalassa vuonna 1999 sterilisaatioleikkauksessa olleet narttukoirat. Potilaskortistosta kerättiin koiran nimi, rotu sekä syntymä- ja kuolinvuosi, jos sellainen oli tiedossa. Myös koiran omistajan osoitetiedot kirjattiin ylös. Jokainen potilas sai YES:n potilasnumeron lisäksi tutkimuksessa käytettävän diaarinumeron. Vuonna 2004 kevään ja syksyn aikana koirien omistajille lähetettiin kyselykaavake, jossa tiedusteltiin koiran painoa ja onko koiralla ollut ongelmia virtsanpidätyskyvyttömyydessä. Mikäli virtsanpidätyskyvyttömyyttä esiintyi, niin omistajalta kysyttiin oireiden alkamisajan kohtaa sekä mahdollista lääkitystä ja sen tehoa. Lisäksi tiedusteltiin oliko potilaalla ollut virtsatie- ja/tai -rakontulehduksia. Potilaskortistosta saatiin 275:n koiran tiedot. Yhdeksän potilaista oli kuollut muutaman kuukauden kuluttua leikkauksesta, joten niiden omistajille ei lähetetty kyselykaavaketta. Lisäksi aineistoon oli vahingossa mukaan tullut yksi kissa ja yksi löytökoira, jonka uutta omistajaa ei tiedetty. Kyselykaavakkeet lähettiin 264:n koiran omistajalle. Jokaisen potilaan paino, rotu ja tieto siitä, sairastaako potilas virtsanpidätyskyvyttömyyttä vai ei sekä milloin oireet olivat alkaneet kirjattiin ja taulukoitiin Microsoft Excel-taulukkolaskentaohjelmaan ja Microsoft-tekstinkäsittelyohjelmaan. Tutkimuksen tulokset: Kaavakkeita palautettiin täytettynä 144 kappaletta. 34 kirjettä palautettiin avaamattomana, sillä niiden vastaanottajaa ei tavoitettu. Epäselvien vastauksien vuoksi tutkimuksesta poistettiin kolmen koiran tiedot, joten jäljelle jäi 141 potilasta eli 53,4 % tutkimukseen valikoiduista koirista. Koska tutkimuksessa ei ollut mukana verrokkiryhmää eli tietoa siitä paljonko kaikista narttukoirista sairastuu virtsanpidätyskyvyttömyyteen. Verrokkiryhmänä käytettiin kirjallisuudesta saatua arvoa ( 1% edinburghilainen aineisto). Binomitesti tehtiin SPSS-tilastotiedeohjelmalla. Nollahypoteesin mukaan oirehtijoiden osuus YES:n aineistossa on korkeintaan 1% ja vaihtoehtohypoteesin mukaan oirehtijoita on YES:n aineistossa yli 1%. Koska SPSS antaa p-arvoksi << 0,05 , jonka seurauksena nollahypoteesi hylätään ja vaihtoehtohypoteesi astuu voimaan. 141 koirasta 27 sairasti virtsanpidätyskyvyttömyyttä eli 19,1% eli sterilisaatio altistaa virtsanpidätyskyvyttömyydelle vaihtoehtohypoteesin mukaan. Tutkimus selvitti myös sairastivatko tutkimukseen osallistuneet koirat virtsatietulehduksia. 5,7 %:lla koirista oli ollut virtsatietulehduksia (16kpl). Näistä puolella oli myös ongelmia virtsanpidätyskyvyn kanssa, josta seuraa että 26,9 % virtsanpidätyskyvyttömistä sairasti myös virtsatietulehduksia. Kirjallisuusosuus käsittelee muualla tehtyjä steriloitujen narttukoirien virtsanpidätyskyvyttömyyteen liittyviä tutkimuksia sekä sen etiologiaa, alttiutta ja hoitomuotoja.
  • Alessi, Annica (2023)
    Radikaali kystektomia eli virtsarakon poistoleikkaus on rakkolihakseen työntyvän virtsarakkosyövän kirurginen standardihoito. Virtsarakon poiston jälkeen tehdään virtsadiversio eli virtsan johtaminen pois virtsateistä tai ortotooppinen virtsaputken kautta tyhjenevä suolirakko. Virtsarakonpoistoleikkauksen myöhäiskomplikaationa voi syntyä parastomaalinen tyrä avanteen yhteyteen, leikkaushaavaan ilmaantuva tyrä, nivus-, napa- tai reisityrä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tutkimustietoa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) virtsarakonpoistoleikkauspotilaista ja leikkausten jälkeisistä tyräkomplikaatioista. Tavoitteena oli selvittää, kuinka monelle potilaalle kehittyi seurannassa virtsarakonpoistoleikkauksen jälkeinen vatsan alueen tyrä, sekä, kuinka monelle tehtiin tyrän korjausleikkaus. Potilastietojärjestelmistä haettiin ne potilaat, joille oli tehty ensin virtsarakonpoistoleikkaus ja seurannassa kehittynyt tyrä ja/tai tehty tyräleikkaus. Lisäksi potilastietojärjestelmistä kerättiin tietoa mahdollisesti tyrän kehittymiselle altistavista tekijöistä. Potilaita, joille oli tehty virtsarakonpoistoleikkaus HUS-alueella vuosina 2000–2020, oli yhteensä 782. Potilaista 151:lle (19,3 %) kehittyi leikkauksen jälkeinen parastomaali-, haava-, nivus-, napa- tai reisityrä. Heistä 54:lle (35,8 %) tehtiin tyräleikkaus. Kehittyneistä tyristä eniten oli parastomaalityriä (58) (34 %) ja haavatyriä (46) (27 %) sekä nivustyriä (49) (28 %) lähes saman verran. Napatyriä (18) (10 %) ja reisityriä (1) (1 %) oli huomattavasti vähemmän. 89,5 % tyrädiagnooseista tehtiin kliinisesti ja 10,5 % radiologisesti. Tyräleikkauspotilaista tyrä uusiutui 18,5 %:lla ja heistä 60 %:lle tehtiin tyrän uusintaleikkaus. Tutkimuksessa saadut tulokset olivat suurilta osin vastaavia aiempiin aihepiiristä tehtyihin tutkimuksiin verrattuna. HUS-alueella ei ole aiemmin selvitetty virtsarakon poistoleikkauksen yhteyttä sen jälkeen ilmaantuviin tyräkomplikaatioihin eikä tähän liittyviä riskitekijöitä. Tästä tutkimuksesta sekä mahdollisista laajemmista jatkotutkimuksista saadaan hyödyllistä tietoa virtsarakonpoistoleikkauksiin liittyen.
  • Larmela, Riina (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2009)
    Koirilla bakterielli virtsatietulehdus (VTI) on yleinen sairaus, jota hoidetaan antibiooteilla. Runsas mikrobilääkkeiden käyttö voi lisätä bakteerien resistenssiä niitä vastaan. Virtsanäytteestä saadaan eristettyä taudinaiheuttaja ja tutkittua sen herkkyyttä erilaisille antimikrobisille lääkeaineille. Syventävät opintoni koostuvat kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusosiosta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitkä ovat ensisijaiset taudinaiheuttajat koirien VTI:ssa ja löytyykö eristettyjen kantojen joukosta mikrobilääkkeille resistenttejä kantoja. Lisäksi tavoitteena oli selvittää mitä mikrobilääkkeitä Yliopistollisessa eläinsairaalassa (YES) käytetään VTI:a sairastaville koirille. Tutkimuksessamme haluttiin myös vertailla YES:n ja Elintarviketurvallisuusviraston (EVIRA) tekemiä herkkyysmäärityksiä. Tutkimusmateriaali koostuu vuonna 2005 YES:aan tuoduista VTI:a sairastavista koirista (n=85). Koirien virtsanäytteistä tehtiin bakteeritunnistus ja herkkyysmääritys sekä YES:ssa että EVIRA:ssa. Tiedot potilaista (mm. rotu, ikä, paino, sukupuoli, mahdollinen VTI:lle altistava tekijä ja infektion luonne) haettiin YES:n käyttämästä potilasohjelmasta. Potilaista naaraita oli 73%. VTI:lle altistava sairaus tai lääkitys oli 44% koirista Virtsanäytteistä eristettiin yhteensä 121 eri bakteerikantaa, joita olivat E. coli (n=90; 81%), Staphylococcus sp. (n=11, 9%), Enterococcus sp. (n=7; 6%), Proteus sp. (n=6; 5%), Streptococcus sp. (n=5; 4%) ja muutama muu yksittäinen bakteeri. YES:ssa tehtyjen herkkyysmääritysten mukaan E. coleista oli resistenttejä tai alentuneesti herkkiä trimetopriimi-sulfonamideille (TMS) 22%, amoksisilliini-klavulaanihapolle 16%, siprofloksasiinille 11% ja ampisilliinille 43% E. coleista. Yksikään E. coleista ei tiettävästi tuottanut laajakirjoista beetalaktamaasia vaikka kolmen sitä epäiltiin tuottavan. YES:n herkkyysmääritykset erosivat EVIRA:n määrityksistä jonkin verran ja bakteerit oli määritetty yleisesti ottaen resistentimmiksi YES:ssa kuin EVIRA:ssa. TMS (n=42; 42%) ja amoksisilliini-klavulaanihappo (n=40; 41%) olivat yleisimmin virtsatietulehduksen hoitoon aloitettuja mikrobilääkkeitä. Nämä lääkeainevalinnat vastasivat hyvin Maa- ja metsätalousministeriön työryhmän vuonna 2003 julkaisemia mikrobilääkkeiden käyttösuosituksia. Tutkimustulokset olivat yhtenevät kirjallisuuden kanssa siitä että E. coli on yleisin VTI:n aiheuttajamikrobi. VTI:n takana on usein jokin sille altistava tekijä, mikä tulisi ottaa huomioon hoidossa mikrobilääkkeen valinnan lisäksi. Bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille todettiin pääasiassa hyväksi, mikä johtunee Suomen tiukasta mikrobilääkepolitiikasta.
  • Kainulainen, Niina (2014)
    Tutkimuksessa tarkastellaan sukupuolen merkitystä massiivisen monen pelaajan verkkoroolipeli World of Warcraftin (WoW) maailmassa. Pelaajien omia kokemuksia sukupuolen merkityksestä tarkastellaan suhteessa pelisuunnittelijoiden tuottaman maailman asettamiin rajoituksiin ja mahdollisuuksiin. Päätutkimuskysymys on: kokevatko pelaajat sukupuolen vaikuttavan pelaamiseen ja jos kokevat, millä tavoilla se vaikuttaa? Merkityksensä on myös Blizzard Entertainmentin ratkaisuilla pelin suunnittelussa. Siksi tutkimuksessa selvitetään myös Blizzardin roolia sukupuoleen liittyvien pelikokemusten tuottajana. Minkälaisen kuvan Blizzardin luoma maailma antaa naisen ja miehen rooleista? Tutkimus nojaa sukupuolentutkimuksessa esitettyihin teorioihin sukupuolesta sekä aiempaan pelitutkimukseen. Tärkeimpiä valittuja käsitteitä ovat sukupuolijärjestelmä, sukupuolisopimus ja hegemoninen maskuliinisuus. Tutkimuksen pääaineistona ovat katkelmat World of Warcraftin virallisten internetsivujen keskustelupalstan viestiketjuista. Tausta-aineistona ovat kuvakaappaukset tietokoneen liikuttamista pelihahmoista. Työssä sovelletaan grounded theory -menetelmää eli lähestymistapa on aineistolähtoinen. Aineistosta nousseita kategorioita selitetään teoreettisella viitekehyksellä. Tutkimuksen tuloksena esitetään, että sukupuolella on suuri merkitys pelimaailmassa, sillä naiset ovat alisteisessa asemassa miehiin nähden. Taistelua sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseksi ja stereotyyppistä ajattelua vastaan kuitenkin esiintyy sekä naisten että miesten keskuudessa. Sukupuoliin liitetyt stereotypiat vaikuttavat pelaajakokemuksiin. Blizzardin luomat hahmot antavat pukeutumisen suhteen lähes tasa-arvoisen kuvan naisista ja miehistä pelimaailmassa, mutta hahmojen ulkonäöstä voidaan kuitenkin lukea viittauksia siitä, että miehen rooli on olla vahva ja naisen rooli on olla miestä heikompi. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että reaalimaailman kulttuurisia stereotypioita uusinnetaan virtuaalimaailmassa.
  • Räsänen, Jenni (2019)
    Tiivistelmä – Referat – Abstract Nimistöntutkimuksen kentällä on 2000-luvun aikana vahvistunut kaupunkinimistöön keskittyvä tulokulma, jolla on pyritty kartoittamaan uudella tavalla aikaisemman virallisen nimistön tutkimuksen lisäksi uudella tavalla kaupunkien epävirallista nimistöä. Tässä tutkielmassani erittelen paikannimien käyttöä virtuaalisessa videopeliympäristössä hyödyntäen kaupunkinimistön tutkimuksen periaatteita. Tutkielmani pääpaino on epävirallisessa nimistössä̈, mutta ymmärtääkseen epävirallisempia nimeämiskäytänteitä on tunnettava lisäksi paikkojen viralliset nimet, minkä̈ vuoksi esittelen myös niiden esiintymistä̈ tutkimusaineistossani. Tutkielmani aineistona käytän VoIP-keskusteluita ja pelivideoita, jotka on nauhoitettu kahden eri joukkuekokoonpanon pelaamien pelien aikana. Aineistoni koostuu kahdesta täysimittaisesta Counter-Strike: Global Offensive -pelin ottelusta, joissa tarkastelen toisen joukkueen sisäistä pelin aikana käytyä keskustelua. Olen poiminut aineistoni keskusteluista kaikki niissä esiintyvät paikannimi-ilmaukset ja luokitellut ne virallisiin ja epävirallisiin paikannimiin. Tutkielmassani käy ilmi, että virtuaalisen urbaanin ympäristön paikannimien luokitteluun voi soveltaa hyvin kaupunkinimistön tutkimuksessa esiteltyä ajatusta epävirallisten nimien jaottelusta. Olen jaotellut epäviralliset paikannimet sekundaarisiin ja primaareihin paikannimiin riippuen nimien suhteesta viralliseen paikannimistöön. Sekundaariset nimet olen jakanut vielä lyhennettyihin nimiin ja mukaelmanimiin. Primaarit paikannimet olen jaotellut paikan lajia ilmaiseviin nimiin sekä paikan erityispiirteeseen liittyviin nimiin. Aineistoni paikannimistö poikkeaa kuitenkin joiltain osin perinteisestä fyysisen maailman nimistöstä. Selkeimmät erot näkyvät suppeassa virallisessa nimistössä ja sitä kautta myös vähäisessä sekundaarinimien määrässä, sekä nimien käyttötarkoituksissa.Taloudelliseen ilmaisuun pyrkiminen, peliyhteisön monikielisyys ja kulttuuri, jossa pelaajat elävät, ovat kaikki nimivalintoihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustuloksissani korostuu siis myös nimistön monikielisyys, sillä aineistoni pelaajat ovat osa laajempaa, monikielistä pelaajayhteisöä. Tämä näkyy etenkin aineiston sekundaarinimissä. Tutkielmani tarjoaa uuden tulokulman nimistöntutkimukseen, sillä virtuaalisia paikannimiä on tutkittu vasta vähän. Tutkimukselle avoinna oleva kenttä on kuitenkin laaja, sillä virtuaalitodellisuudet ovat yhä vahvemmin läsnä arjessamme.