Browsing by Title
Now showing items 4242-4261 of 32623
-
(2023)Digitaidollisuutta ja digitalisaatiota on tutkittu uusliberalismin ja eriarvoisuuden näkökulmista. Hyvinvointivaltioissa niiden on todettu voimistavan toisiaan. Yhteiskehitys tuottaa digitaitopakkoa, kun esimerkiksi kasvokkaista asiointia vähennetään ja se korvataan digipalveluilla. Tutkimukset osoittavat kehityksen vastuuttavan yksilöä, lisäävän sosiaalista stratifikaatiota ja vaikeuttavan yhteiskunnallista osallistumista. Digitalisaatioon tosin liitetään myönteisiä kuvia. Se nähdään uusien toimintamahdollisuuksien ja -vapauksien tuottajana, yhteiskunnallisten toimintojen tehostajana ja sujuvoittajana. Keskustelu digitaidottomista on rajatumpaa ja keskittyen syrjäytymisulottuvuuksiin: palveluiden saatavuuden ja osallistumisen näkökulmiin, muttei syvällisemmin kokemuksellisuuteen. Tutkimuksista tiedetään digitalisaation aiheuttavan ahdistusta, pelkoa ja stressiä. Digitaidottomia on kuitenkin tunteiden sosiologialla tutkittu niukasti. Tämä tutkielma tarkastelee digitaidottomuuden kokemuksellisuutta ja tunneilmapiiriä. Tunneilmaisut ovat metodologinen ikkuna ymmärtämään ihmisten kokemuksia ja heidän artikuloimaansa ajanhenkeä. Tutkielmassa tunteet määritellään kulttuurista opittuina ja ohjattuina konstruktioina. Tutkielman aineisto on vuoden 2020 digitaitokartoituksen 1300 avovastausta ja -viestiä. Niissä kyselyn vastaajat kertovat näkemyksiä digitaidottomista ja digitaidottomuudesta julkishallinnolle. Tutkielmassa tavoitteena on antaa ääni näille vastaajille. Tutkielmassa tarkastellaan, kuinka vastaajat tuntevat yhteenkuuluvuutta tai millaisia affektiivisia orientaatioita heille on muodostunut. Lisäksi pohdintaan, millaista digitalisaation kritiikkiä voi muodostaa analyysin perusteella. Tutkielmassa aineisto mielletään määrittelevän digitaidollisuutta ja olevan eräänlainen digitaitonormin vahvistaja. Vastaajien näkemyksistä piirtyy vaikutelma, että kartoitus koetaan sekä käden ojennuksena julkishallinnolta että kritiikin kanavana ja osoittajana digitaitojen tarpeellisuudelle. Tutkielman analyysi on laadullinen ja aineistolähtöinen. Analyysissä on lainattu ankkuroidun teorian käsitteitä. Vastaajien vastauksista on luokiteltu näkemyksiä, kuvailuja, kertomuksia ja tunneilmaisuja. Luokittelun pohjalta on luotu teoriaa. Teorian luonnin apuna käytetään Raymond Williamsin tunnerakenteet -käsitettä, jolla abstrahoidaan ajanhengen yhteenkuuluvuutta ja vivahteikkuutta. Tunnerakenteet voivat olla sisäisesti ja toisilleen jännitteisiä. Ne emergoivat vallitsevaa diskurssia. Luokittelun ja teoretisoinnin lopputulemana on luotu hallitsevan, häpeän, pelon ja luottamuksen sekä turhautumisen ja suuttumuksen tunnerakenteet. Ne kannattelevat digitaidottomuuden kokemuksellisuutta. Aineiston vastauksien näkemyksistä välittyy kielteinen tunneilmapiiri ja emotionaalinen taakka. Digitaidottomien mielletään kokevan digitalisoituva yhteiskunta vieraaksi, eikä heitä kuunnella tai ymmärretä. Heidän kerrotaan olevan vaarassa syrjäytyä eri tavoin, kuten asioinnin osalta. Aineistossa ilmenee häpeää puutteista ja riippuvuussuhteista, kun esimerkiksi digitaidoton ei kehtaa osallistua digikoulutuksiin, jotta muut eivät huomaisi hänen taidottomuuttansa. Pelkoa aiheuttavat muun muassa digilaitteiden ja -palveluiden käyttäminen sekä syrjäytymisvaara. Pelko tuottaa riskiajattelua ja uhrautumisvalmiutta. Vastaajat kertovat olevansa valmiita sietämään pelkoa digilaitteiden käytöstä pikemmin kuin pelkoa syrjäytymisestä. Suuttumusta aiheuttaa esimerkiksi se, että julkishallinto tuottaa tarpeen digihoivalle, joka valuu omaisillekin. Itsenäinen toimijuus on näkemyksissä erityisen merkityksellinen. Se on tutkielmassa yhdistetty osaksi eettis-poliittista aktiivikansalaisuusihannetta. Analyysista välittyy, että digitalisaation edistämisessä pitäisi huomioida tiukemmin palvelutarpeen ja -kanavien monimuotoisuus ja digitalisaation vaikutus hyvinvointiin.
-
(2019)Sedan år 2013 har förstaårsstuderande i medicin och odontologi på medicinska fakulteten vid Helsingfors Universitet fått en personlig iPad, en surfplatta, att använda i sina studier. Medicinska fakulteten har sedan dess studerat användningen av dessa. Målet med den här undersökningen är att försöka svara på frågan: Har skiftningen till mer digitala hjälpmedel påverkat hur studenter upplever att de klarar sin utbildning och speciellt studierna inom fysiologi? Undersökningsdata har samlats in under år 2018 och år 2019. Metoden är en kvalitativ undersökning som grundar sig på en enkät som skickats ut till en kohort av studerande, som börjat sina studier vid medicinska fakulteten år 2017 och då mottagit en iPad. Enligt resultaten så skriver fler för hand år 2019 än år 2018, e-bok används mer och så även delning av anteckningar med varandra. Vi kan se att skiftningen till mer digitala hjälpmedel påverkar hur studenterna upplever att de klarar sin utbildning och speciellt studierna inom fysiologi. De studenter som främst använder e-bok har en större tilltro till sin förmåga att klara sina studier än de som främst använder tryckt bok. De som främst använder tryckt bok säger sig ha svårt att bilda sig en helhetsbild över fysiologin.
-
(2023)Background and goal. The aim of this study is to examine which technical challenges teachers in elementary school experience while using digital tools, aswell as how the challenges affect their work. Teachers’ experience with the education for using digital tools is also a focus for this study. Earlier research suggest that network-, storage- and login difficulties are usual in the classroom, while the administrative programmes are difficult to use. These challenges mainly affect the teachers timewise and are a cause for frustration. Studies also suggest that teachers aren´t always properly educated or knowleadgable with the use of digital tools. Methods. This study is of qualitative nature. I have interviewed six elemntary school teachers (year 1-6), from two different schools in southern Finland. The answers have been analyzed with thematical analysis. Results and conclusions. Teachers experience different kinds of technical challenges with digital tools. Network-, storage- and login difficulties were common challgenes. The teachers put more emphasis on the difficulty of using the different administrative programmes, and pointed to several issues with them. Waste of time and frsutration became apparent as two main outcomes of teachers experiencing technical challenges. Regarding teacher education, most of the teachers felt quite comfortable with the use of digital tools, but pointed out some weaknesses in their knowledge, i.e. the Smartboard was a digital tool many teachers felt a bit unfamiliar with. The teachers felt the need for more education. Support was a theme that came up in many oft he interviews, where the teachers pointed out that the supporting network for technical difficulties is a bit lacking. First and foremost it isn´t easy to know who to contact with which problems, which led to the collegial support being the first choice. My study show that teachers still experience different kinds of technical challenges with digital tools. Some of my results confirm earlier studies, which show that things haven´t necessarily improved or changed, while teachers feel the need for a change in the administrative side of the work. Teacher educationwise there is a need for more availible eduaction and courses, that offer learning on different knowledge levels, aswell as the support structures may need a closer look. The support structures may need renewing or changing to reliev the teacher´s work.
-
(2023)Digitalisation has facilitated a global rise of smart city agendas, in which digital technologies are utilised to govern city spaces and services. Smart city initiatives have also been implemented in the city of Helsinki in hopes of improving urban sustainability and quality of life. However, prior smart city development has been widely criticised by scholars for prioritising private, commercial interests over citizen perspectives. Additionally, socio-digital inequalities and citizens' digital agency have not been issues commonly emphasised in the design of smart city initiatives, despite their interconnected nature. This thesis explores digital citizenship at the smart city site of Malmi in Helsinki. With a focus on socio-digital inequalities and digital agency, the thesis approaches smart city development from the perspective of situated knowledge and provides paths towards digital inclusion. The theoretical framework of the thesis explores current constructions of digital agency and socio-digital inequality in light of global power structures related to digital spheres. Furthermore, these issues are explored specifically in the context of smart cities. The thesis uses a qualitative, bottom-up approach to examine Helsinki residents’ lived experiences regarding digital technologies and the smart city. The research material consists of twenty semi-structured interviews with Malmi residents, along with three expert interviews with the City of Helsinki’s officials. Furthermore, interview data is complemented with ethnographic background material. The research material is analysed with qualitative content analysis. The findings of the study bring forward Helsinki residents’ everyday life experiences and concerns about digital technologies and the smart city. In addition, wider smart city development and future smart imaginaries are explored through the context of Malmi and Helsinki’s smart city development. The research material shows that socio-digital inequalities and issues in digital agency are still prevalent in Finland. In order to harness smart city initiatives to better address these issues, the thesis provides grounds and practical recommendations for bridging the current gap between smart city development and socio-digital inequalities. In addition, the thesis may serve as inspiration for creating contextual and citizen-centred approaches to the smart city and digital citizenship elsewhere. The thesis concludes that smart city initiatives should be harnessed to promote diverse forms of digital inclusion, as well as critical and radical forms of digital agency, in which both awareness and novel forms of resistance can be explored by citizens.
-
(2016)Vaikka nykyaikaisia, konenäön (computer vision) alalla kehitettyjä fotogrammetrisia menetelmiä käytetään yleisesti rikostieteissä, niiden soveltuvuutta joukkohautakaivausten dokumentointiin ei ole arvioitu. Myöskään menetelmien tai niillä tuotetun aineiston hyväksyttävyyttä todisteena oikeudenkäynnissä ei ole määritetty. Fotogrammetria on kuitenkin monilta osin soveltuvampi menetelmä joukkohautojen dokumentointiin rikoskontekstissa kuin nykyisin käytettävä takymetrimittaus: Fotogrammetria on objektiivinen ja kajoamaton menetelmä, jonka avulla todistusaineiston sijainti ja ulkoinen olemus voidaan dokumentoida perusteellisesti ja tarkasti, vaarantamatta todistusaineiston koskemattomuutta (integrity of evidence). Lisäksi fotogrammetria on hyvin nopea kenttädokumentointimenetelmä, ja nykyisten Structure-from-Motion -tekniikoiden avulla kohteista voidaan luoda visuaalisesti tehokkaita, fotorealistisia kolmiulotteisia malleja miltei tai täysin automaattisesti. Tutkielman tavoitteena on määrittää fotogrammetrian soveltuvuus joukkohautakaivausten dokumentointiin rikoskontekstissa sekä fotogrammetrian ja fotogrammetrisesti tuotetun aineiston hyväksyttävyys todisteena oikeudenkäynnissä. Fotogrammetrian soveltuvuuden määrittämiseksi menetelmää testattiin simulaatiojoukkohautakaivauksella, jossa fotogrammetria ei kuulunut alkuperäiseen dokumentointisuunnitelmaan. Kaivausalueella sijaitsevat maakerrokset ja löydöt valokuvattiin, ja kuvista muodostettiin kolmiulotteiset mallit fotogrammetrisella Structure-from-Motion -tekniikalla. Kenttähavaintoja sekä luotuja pistepilviä ja kolmiulotteisia malleja verrattiin Yhdysvalloissa käytettäviin Daubert- ja Federal Rules of Evidence -standardeihin sekä siihen, miten niitä on sovellettu fotogrammetriaan ja fotogrammetriseen todistusaineistoon. Standardien mukaan oikeudenkäynnissä hyväksyttävän tieteellisen todistusaineiston tulee olla empiirisesti testattavissa, luotettavaa, perustua riittävään aineistoon ja faktoihin, sekä pohjautua luotettaviin tieteellisiin periaatteisiin ja menetelmiin, joita on sovellettu luotettavasti kyseessä olevaan tapaukseen. Tutkielman perusteella fotogrammetria kykenee, tietyin edellytyksin, täyttämään hyväksyttävälle todistusaineistolle asetetut laatuvaatimukset, ja siten soveltuu hyvin joukkohautojen dokumentointiin rikoskontekstissa. Fotogrammetria soveltuu myös saumattomasti joukkohautakaivausprosessiin, mikäli se sisällytetään kaivauksen dokumentointisuunnitelmaan ja valokuvat otetaan samanaikaisesti rikospaikkavalokuvien kanssa. Käytetyn fotogrammetrisen menetelmän ja sillä tuotetun aineiston hyväksyttävyys todisteena voidaan kuitenkin todentaa vasta, kun tuomioistuin on hyväksynyt tuotetun aineiston todisteeksi oikeudenkäynnissä.
-
(2020)The page hit counter system processes, counts and stores page hit counts gathered from page hit events from a news media company’s websites and mobile applications. The system serves a public application interface which can be queried over the internet for page hit count information. In this thesis I will describe the process of replacing a legacy page hit counter system with a modern implementation in the Amazon Web Services ecosystem utilizing serverless technologies. The process includes the background information, the project requirements, the design and comparison of different options, the implementation details and the results. Finally, I will show how the new system implemented with Amazon Kinesis, AWS Lambda and Amazon DynamoDB has running costs that are less than half of that of the old one’s.
-
(2021)Vuodesta 2019 lähtien ylioppilaskoe on järjestetty kaikissa oppiaineissa sähköisesti. Tämä muutos on vaikuttanut merkittävästi oppimateriaalien digitalisointiin, ja vuonna 2020 digitaalisten oppikirjojen liikevaihto oli viidesosa kaikista myydyistä oppikirjoista. Digitaalisten oppikirjojen yleistyessä on tärkeää tietää, mitä käyttäjät niistä ajattelevat. Tähän mennessä saksan oppiaineen digioppikirjojen käyttäjien kokemuksia ja mielipiteitä ei ole tutkittu. Siksi tässä maisterintutkielmassa etsittiin vastausta kysymykseen, mitä mieltä saksaa opiskelevat lukiolaiset ovat digioppikirjoista. Toinen tavoite oli selvittää, miten saksan oppiaineen digioppikirjoja voitaisiin kehittää opiskelijoiden vastausten perusteella ja miltä digitaalisen oppimateriaalin tulisi näyttää. Tutkimus toteutettiin vuonna 2020 ja tutkimukseen osallistui 44 lukiolaista: 18 opiskelijaa käytti Plan D -kirjasarjaa, 18 Magazin.de-kirjasarjaa ja 8 Unter uns -kirjasarjaa. Tutkimusaineisto kerättiin online-kyselyllä yhdistelemällä kvalitatiivista ja kvantitatiivista metodia. Avoimet kysymykset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Tutkimustuloksena sisällönanalyysista saatiin seitsemän kategoriaa: a) sanasto, b) osioiden välillä navigointi, c) tehtävät ja niiden tarkistaminen, d) jatkuvasti käytettävissä, e) tehtävien ja kappaleiden kuuntelu, f) muistiinpanot ja g) digi vs. painettu. Kaikkien kolmen kirjasarjan käyttäjät olivat samaa mieltä siitä, että digitaalista oppikirjaa on helppo käyttää ja tekstien ja tehtävien kuunteleminen nähtiin hyvänä ominaisuutena. Lisäksi pidettiin siitä, että digioppikirja on aina saatavilla ja painettua kirjaa ei tarvitse kantaa mukana. Monissa vastauksissa ilmaistiin toive paremmista muistiinpanomahdollisuuksista. Tarkasteltaessa tarkemmin kolmen oppikirjasarjan välisiä eroja kävi ilmi, että Magazin.de-käyttäjät pitivät tehtäviä ja niiden automaattista korjausominaisuutta erittäin hyvänä, mutta toivoivat, että eri osioiden välillä navigoiminen olisi helpompaa. Plan D -oppikirjasarjan käyttäjistä toiset pitivät digitaalista oppikirjaa virkistävänä ja toiset taas pitivät enemmän käsin kirjoittamisesta. Sanasto-osion sijaintia kritisoitiin ja toivottiin, että sanastoa voisi pitää ruudulla sivua vaihdettaessa. Unter uns -oppikirjasarjan käyttäjät olivat myös monta mieltä digitaalisuudesta, sillä jotkut pitivät digioppikirjoja hyvänä valmistautumisena sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin, ja toiset taas eivät pitäneet pitkien tekstien lukemisesta näytöltä. Unter Uns -sarjan käyttäjät olivat tyytymättömiä vastausten tarkistustoimintoon. Toivottiin, että digioppikirja hyväksyisi useita vastausvaihtoehtoja eikä sakottaisi pienistä kirjoitusvirheistä.
-
(2020)Digitalisaatio on megatrendi, joka asettaa paineet myös julkisen sektorin organisaatioille ottaa käyttöön modernimpia työskentelytapoja ja -välineitä. Tutkielman tutkimuskohteena oleva Verohallinto on yksi julkisen sektorin edelläkävijöistä digitalisaation saralla, sillä he ovat sähköistäneet palveluitaan jo 1990-luvulta asti. Verohallinto päätti toteuttaa historiansa suurimman hankkeen korvatessaan kaikki sähköiset järjestelmänsä yhdellä uudella valmisohjelmistolla. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä tavoin Verohallinto mittaa ja arvioi tästä valmisohjelmistohankkeesta saamiaan hyötyjä. Lisäksi tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia valmisohjelmistohankkeesta saadut hyödyt ovat, asettaako lainsäädäntö vaatimuksia hyötyjen mittaamiselle ja arvioinnille sekä onko Verohallinnolla suunnitelmissa parantaa hyötyjen mittaamista ja arviointia tulevaisuudessa. Tutkimuksen aineistona on tutkimusta varten kerätyt asiantuntijahaastattelut, jotka kerättiin teemahaastatteluina Verohallinnon ja valtiovarainministeriön edustajilta. Haastatteluaineiston lisäksi tukena käytetään Verohallinnolta ja valtiovarainministeriöltä saatuja virallisia valmisohjelmistohankkeen dokumentteja. Haastatteluaineisto analysoidaan laadullisen sisällönanalyysin keinoin ja teoreettiseen viitekehykseen tukeutuen. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa toimii yhdistelmä eri tutkijoiden näkemyksiä suoritusmittausteorioista. Näistä tutkielman kannalta merkittävin on Wouter Van Doorenin, Geert Bouckaertin ja John Halliganin viiden askeleen suoritusmittausprosessi. Tutkielman keskeisimpänä tuloksena on havainto siitä, että Verohallinto mittaa ja arvioi valmisohjelmistohankkeesta saamiaan hyötyjä laajemmin kuin viitekehyksenä käytetty viiden askeleen suoritusmittausprosessi ohjeistaa. Näiden viiden askeleen, jotka ovat mitattavien hyötyjen priorisointi, mittausindikaattorien valinta, datan keräys, analyysi ja raportointi, lisäksi Verohallinnon mittausprosessissa korostuu mittaaminen hankkeen elinkaaren eri vaiheissa hyvin organisoidusti. Toinen keskeinen havainto tutkielmassa on, että Verohallinto määritti mitattavat hyödyt erinomaisesti jo hanketta asetettaessa, mutta tämän jälkeen se ei ota kantaa ennakoimattomiin hyötyihin tai sellaisiin hyötyihin, jotka eivät ole mitattavissa. Kolmantena havaintona tutkielmassa todetaan, että kaikki haastateltavat ovat hyvin tyytyväisiä Verohallinnon toimintaan hyötyjen mittaamiseksi ja arvioimiseksi, eivätkä he aktiivisesti koe tarvetta toiminnan kehittämiselle. Tutkielma tarjoaa perusteelliset vastaukset kaikkiin asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Se tarjoaa myös hyvän pohjan mahdolliselle jatkotutkimukselle. Tutkielmassa todetaan, että tarve jatkotutkimukselle digitalisaation hyötyjen mittaamisesta on suuri, sillä tieteellisiä viitekehyksiä ei ole kehitetty viime vuosina, vaikka tämä olisi digitalisaation nopea kehitys huomioon ottaen tärkeää. Tutkielman tulokset eivät ole sellaisenaan yleistettävissä laajemmin yhteiskuntaan, sillä tutkimuskohteena on vain yksi rajattu hanke. Tutkimukseen liittyy myös jonkin verran rajoitteita haastattelujen suhteen, mutta nämä eivät todennäköisesti vaikuttaneet merkittävästi tutkimustuloksiin.
-
(2020)Tutkielman tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen avulla kuvata tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä yläkoulussa ja lukiossa. Työssä selvitettiin millainen ja millaisten IT-sovellusten käyttö on perusteltua fysiikan oppimisessa ja opetuksessa ja mitä erityistä hyötyä tai etua IT-sovellusten käytöstä on fysiikan opetuksessa ja oppimisessa. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui systemoitu kirjallisuuskatsaus. Tutkimusaiheeseen tutustumisen jälkeen haettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta Helsingin yliopiston kirjaston käytössä olevista tietokannoista ja Google Scholarista. Lopullinen tutkimusten määrä oli 17. Aineiston perustiedot taulukoitiin ja jaettiin tutkimusten tulosten ja muiden huomioiden perusteella ryhmiin. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella IT-sovellusten, tarkemmin simulaatioiden, virtuaalitodellisuuden ja mobiililaitteiden, käyttäminen on oppimisen ja opetuksen kannalta perusteltua yläkoulussa ja lukiossa. Oppimista tukee sovellusten ja opettajan tarjoama ohjaus ja tuki sovellusten käyttäjälle. Samoin sovellusten käyttäminen yhdessä perinteisten kokeellisten töiden kanssa osoittautui hyödylliseksi. IT-sovelluksien käytöllä oli positiivinen vaikutus asenteisiin ja motivaatioon. Ne myös mahdollistavat normaalisti vaikeasti toteutettavien, fyysisesti mahdottomien, vaarallisten tai kalliiden kokeiden toteuttamisen. Lisäksi IT-sovellukset toivat lisää mahdollisuuksia itseopiskeluun. Kuitenkin opettajan ohjaus ja tuki sovellusten käyttäjälle on tärkeää virhekäsitysten välttämiseksi.
-
(2017)In the 1970s information technology started to become part of everyday life and as a result of this process, computer programming has become an important theme in the digital society both in the labor-market and on the educational field. In this study, I examine high school students' everyday conceptions of computer programming and technological development. I explore these conceptions relying on the theory of social representations which is focused on defining how people make foreign technical and scientific phenomena familiar. I interpreted the meanings produced by the high school students in relation to the cultural history of computer programming and especially in relation to the general meanings given to computer programming on the educational field. As a separate research question I examined computer programming in relation to meanings that are connected to technological development. The aim of this study is to offer more understanding about how computer programming is made familiar in an increasingly digital society where it has emerged as an important skill, especially through education. I produced my data by interviewing seven high school students who had attended a voluntary high school course combining electronics and programming. I analyzed the interviews discourse-analytically by defining oppositions that describe the social representation of programming. I also produced concepts that seemed to synthesize the oppositions and examined subject positions that were constructed in the speech. Besides, I analyzed how the representations of programming and technological development were connected in the speech. The representational field of programming was constructed by the oppositions of human-computer, material-virtual, technical-playfulness and proximity-remoteness. I defined the opposition human-computer to be the most fundamental themata of the social representation of computer programming. Programming was perceived as taking technological development to the next level. Technological development was seen as a partly autonomous process but humans were still given the most fundamental role in the definition and delimitation of technologies. On the basis of this study it can be summarized that high school students saw programming as an important phenomenon which at the same time was difficult to approach and define. This observation r a challenge for the establishment of programming both in education and in the wider society.
-
(2023)Väestön ikääntymistä ja elinajan pitenemistä voidaan pitää yhteiskuntaan merkittävästi vaikuttavina muutoksina. Näiden muutosten osalta voidaan olettaa, että erinäisten palveluiden tarve tulee kasvamaan ja sosiaali- ja terveyspalveluiden iäkkäiden käyttäjien määrät kasvavat samalla. Näiden muutosten lisäksi myös digitalisaation jatkuva kehitys ja niin julkisten kuin yksityistenkin palveluiden sähköistyminen vaikuttavat lähes poikkeuksetta jokaisen arkeen. Tällöin on tärkeää ottaa huomioon yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset ja digisyrjäytymisen riski. Palveluiden sähköistymistä puolustetaan usein saavutettavuuden parantamisella ja että asiat hoituvat nopeammin ja helpommin. Tämä pitää paikkansa niiden palveluiden käyttäjien osalta, jotka osaavat hyödyntää digipalveluita ja käyttää niihin tarvittavia teknologisia laitteita. Digitalisaatiolla voi kuitenkin olla myös eriarvoisuutta ja syrjäytymistä aiheuttavia seurauksia. Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksen tarkoitus on tarkastella näitä erilaisia digitalisaation seurauksia ja niiden mahdollisia vaikutuksia iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien kannalta. Aiheen tarkastelu tapahtuu osallisuuden teoreettisissa kehyksissä. Osallisuuden kannalta digitalisaation yhteydessä olennaista on, että käsiteltäviä teemoja tutkielmassa ovat digiosallisuus ja digisyrjäytyminen. Tutkielman kohderyhmänä painottuvat iäkkäät, yli 65-vuotiaat henkilöt. Tarkoituksena on ollut myös sitoa sosiaalityön näkökulma aiheeseen ja tarkastelun kohteena onkin myös se, että onko sosiaalityön keinoin mahdollista ehkäistä iäkkäiden digisyrjäytymistä. Maisterintutkielmassa on tarkoitus selvittää, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia digitalisaatiolla on iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien arjessa ja erityisesti heidän osallisuutensa toteutumisen kannalta. Tutkielmassa keskitytään iäkkäisiin digitaalisten palveluiden käyttäjinä Ellen Helsperin teoreettista mallia hyödyntäen ja luokitellen iäkkäiden internetin ja digipalveluiden käyttöä taloudellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja henkilökohtaisten resurssien kautta sekä huomioiden myös taitojen ja asenteiden vaikutus. Tutkielmassa tarkastellaan myös iäkkäiden digisyrjäytymiseen vaikuttavia ulottuvuuksia ROSEnetin syrjäytymisen ulottuvuuksia hyödyntäen. Tutkielmassa nostetaan esiin digisyrjäytymisen ja verkon ulkopuolisen syrjäytymisen yhteyksiä, sillä tutkimusten valossa on selvää, että digisyrjäytyminen lisää sosiaalisen syrjäytymisen riskiä. Syrjäytymisen riskit ja ilmiöt kietoutuvat toisiinsa ja usein useat eri tekijät vaikuttavat yhtä aikaa tai ovat seurausta jostakin toisesta syrjäyttävästä tekijästä. Iäkkäiden internetin ja digipalveluiden käyttöä ajatellen tulisi ottaa huomioon iän ohella myös muita ihmisiä määrittäviä intersektionaalisia tekijöitä, kuten esimerkiksi sukupuoli, yhteiskuntaluokka, asuinpaikka, terveydentila, kulttuurinen ja uskonnollinen sekä etninen tausta. Erityisesti näiden taustatekijöiden merkitys korostuu siinä vaiheessa, kun tarkastellaan iäkkäiden niin sosiaalista kuin digitaalistakin osallisuutta yhteiskunnassa. Lisäksi oli havaittavissa, että varsinaista laitteiden tai palveluiden saavutettavuutta enemmän iäkkäiden internetin ja digipalveluiden käyttöön vaikuttivat osaaminen ja asenteet. Huomionarvoista on myös, ettei kaikkien iäkkäiden voida odottaa omaksuvan digiteknologiaa.
-
(2022)Objectives. Studies show that intelligence is declining in Western countries. Researchers ’concerns have widened into a debate over whether society is depleting or whether there is an issue in statistics. The purpose of this study is to sort out the epistemological beliefs of the Mensians in relation to the decline in intelligence. It also explores how incremental theory of intelligence is reflected in the beliefs of Mensians. The aim of the study is to give people who are found to be intelligent the opportunity to describe the evolution of intelligence to broaden the understanding of the phenomenon. Because intelligence is a complex concept, the theoretical background of the study contains broad research of measurement and definition of intelligence. Methods. This qualitative research is part of a phenomenographic research tradition. The material of the study is secondary data from a previous master’s thesis, which examined the beliefs of Mensians in the development of intelligence. This study focuses on the open-ended response in the data, in which Mensians describe why they believe intelligence is declining in the West. In accordance with the phenomenographic research approach, the material was first analysed by classifying the beliefs found in the material into units. Those units were formed into descriptive categories that reflect the relationship between the beliefs associated with the phenomenon in a larger picture. Results and conclusions. According to the results of the study, Mensians widely believe that intelligence is built on a person’s own making. Therefore, incremental beliefs were strongly present in the epistemological beliefs, but entity-theoretic beliefs were also found. The Mensians saw many reasons for the decline in intelligence, the most common being digitalisation and transition in society. Other answers include the breeding of stupid people, chemicalization and life habits. There was concern about the decline in intelligence and it was understood to be part of the negative development of modern society. On the other hand, many Mensans also questioned the whole phenomenon and suspected it as a misunderstanding.
-
(2024)Digitaalinen transformaatio tarkoittaa prosessia, jossa organisaatiot reagoivat ympäristössään tapahtuviin muutoksiin käyttämällä uusia digitaalisia teknologioita muuttamaan arvonluonti-prosessejaan pysyäkseen kilpailukykyisinä. Tämän hetken digitaalisen transformaation tärkeimpinä teknologisina ajureina pidetään tekoälyä, lohkoketjua, pilviteknologiaa ja data-analytiikkaa. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuden avulla, miten digitaalinen transformaatio vaikuttaa ohjelmistokehitykseen. Menetelmänä käytettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta, sillä se tarjoaa protokollan, jota noudattamalla voidaan vähentää katsaukseen liittyviä vinoumia. Tulosten mukaan digitaalinen transformaatio tarkoittaa ohjelmistokehityksen kannalta eri alojen digitaalisen transformaation toteuttamista, uusien teknologioiden mukaantuloa ja automaation lisääntymistä. Digitaalinen transformaatio muuttaa ohjelmistokehitystä muuttamalla osaamistarpeita ja työnjakoa, datasta on tulossa yhä tärkeämpää ja pilvestä hallitseva alusta ohjelmistoille. Digitaalisen transformaation vuoksi tarvittavista taidoista tärkeimpiä ovat tekoäly, data-analytiikka, tietoturva, toimialaosaaminen, matalan koodin alustat, pilvialustat, kyberfyysiset järjestelmät ja esineiden internet. Digitaalinen transformaatio vaikuttaa ohjelmistokehitykseen muiden alojen digitaalisen transformaation toteuttamisen kautta, jolloin ohjelmistokehittäjiltä vaaditaan kykyä toteuttaa asiakkaiden haluamia ohjelmistoja, joka voi vaatia uusien teknologioiden osaamista. Se vaikuttaa myös ohjelmistoalaan ohjelmistokehityksen muuttuessa yhä enemmän automatisoiduksi. Tulevaisuudessa tekoälyn rooli ohjelmistokehityksessä kasvaa.
-
(2023)Goal. The purpose of the thesis is to identify, analyze and describe the underlying impact of digitalisation on equality and inequality between students in elementary schools. In addition, the relationship between democracy, participation and digitalisation is researched. Previous studies have shown that there are differences in teachers' and students' digital competence, technological equipment, digitalisation between different cities/schools. Studies have also shown that students' digital equipment and socio-economic background affect students’ academic success. Digital competence is a central part of the curriculum and relevant in today's changing society, as are equality matters. The remote-studies during the covid-19 pandemic and the number of digital tools in everyday life have also increased the need for digital tools in teaching. Methods. The study is a qualitative interview study within the framework of the research project "Digital literacy in development", DigiLi. The project started in the year 2021 and the research process is still active in 2022. The material received includes interviews with teachers in Swedish-speaking schools in Finland. The study uses ten semi-structured in-depth interviews with teachers in grades 5–9. In the interviews the topic of discussion was distance learning and digi-talisation, with a focus on digital resources, changes in teaching content and student participa-tion, student (in)equality, language awareness and collegial work. The audio recordings and transcriptions were analyzed using content analysis. Results and conclusions. The teachers feel that students have access to different digital tools among themselves. The economic situation of families can for example lead to weak internet connection and digital tools. The teachers also gave varying answers to questions about partici-pation in the digital environment; digitalisation and the use of digital tools can both promote democracy and participation in education as well as hinder or suppress it. The conclusions are that students have access to different teaching methods with digital tools between them, which is due to differences in the teachers' digital competence, the school's/municipality's resources and the student's (socio)economic status. The digitalisation of teaching can thus expand the already existing inequalities in society.
-
(2017)Tutkielma käsittelee saksanopettajien asenteita ja reaktioita sähköistyvää ylioppilastutkintoa kohtaan. Pienen kirjoittajamäärän vuoksi saksa oli maantiedon ja filosofian kanssa ensimmäinen sähköisesti kirjoitettava aine ylioppilaskirjoituksissa syksyllä 2016. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia ajatuksia ylioppilastutkinnon sähköistyminen saksan opettajissa aiheuttaa ja miten he valmistautuvat muutokseen. Tutkielmassa kartoitetaan myös sähköistyvien ylioppilaskirjoitusten vaikutuksia käytännön saksan kielen opetukseen opettajien näkökulmasta. Tutkielman teoreettisessa osassa tarkastelen muun muassa ylioppilaskirjoitusten historiaa, koulumaailman digitalisoitumista sekä opettajien suhtautumista koulutusuudistuksiin. Tutkielmaa varten haastateltiin neljää saksanopettajaa ennen sähköisten ylioppilaskirjoitusten voimaan tuloa alkuvuodesta 2016. Heidän haastattelunsa nauhoitettiin ja nauhoitteista tehtyjen litterointien perusteella haastattelut analysoidaan tutkielmassa teemoittain. Haastatteluissa käsitellään opettajien rektioita ja asenteita uudistusta kohtaan, heidän keinojaan valmistautua muutokseen ja kartoitetaan heidän saamaansa tukea ja koulutusta reformiin liittyen. Analyysin pohjalta selviää, että saksanopettajat suhtautuvat pääosin positiivisesti edessä olevaan uudistukseen. Huolenaiheita ovat esimerkiksi lisääntyvät työmäärä, uudistuksen tekninen toteutus sekä oma tekninen osaaminen. Haastatteluista tulee ilmi, että osa opettajista on havainnut tai kokenut muutosvastarintaa mutta se liitetään usein uudistuksen alkuvaiheeseen. Opettajayhteisön ja oman koulun tuki nousee haastatteluissa esille korvaamattoman tärkeänä. Saksan opetuksen sisältöihin saksanopettajat uskovat sähköisen ylioppilaskokeen tuovan enemmän digitaalista materiaalia.
-
(2018)Ohjelmistointensiivisten tuotteiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Tarkkaa tilastotietoa ohjelmistointensiivisten tuotteiden osuudesta tai toimialan kasvusta on kuitenkin vaikea tuottaa, koska organisaation päätoimiala määrittää, mille toimialalle mahdollinen talouskasvu merkitään. Yleinen arvio on kuitenkin, että yhä useampi markkinoilla oleva tuote tai palvelu pitää sisällään digitaalisia komponentteja. Tässä tutkielmassa tarkastellaan digitalisaatiota yhteiskunnallisena ilmiönä, jonka vaikutukset näkyvät organisaatioille joskus hyvinkin äkkinäisinä asiakastarpeiden muutoksina. Digitalisaation kiihdyttämässä kilpailutilanteessa palvelujen ja tuotteiden on vastattava asiakkaiden tarpeisiin sekä mieltymyksiin entistä paremmin ja nopeammin. Tämän tutkielman tarkoituksena on, kirjallisuuskatsauksen muodossa, tunnistaa niitä avaintekijöitä, jotka ovat organisaatioiden kilpailukyvyn kannalta keskeisiä. Ohjelmistoprosessilla on keskeinen rooli organisaatioiden kilpaillessa markkinoista. Tutkielmassa käsitellään myös IT-organisaation roolia uusien innovaatioiden sekä liiketoimintamallien kehittämisessä. IT-organisaatio käsitteenä on tässä tutkielmassa joko suuremman organisaation oma IT-yksikkö tai itsenäinen IT-toimija, jonka palveluja toinen organisaatio hyödyntää. Organisaatiolla tarkoitetaan yksityisen tai julkisen sektorin toimijaa. Horisontaalinen johtaminen, organisaation kyvykkyys muutokseen sekä henkilöstön jatkuvan oppisen malli muodostavat perustan organisaation kyvylle vastata kilpailuun. Organisaation kilpailukyvyn kannalta tärkeää on myös, että ohjelmistoprosessi toimii osana organisaation liiketoiminnan kehittämistä. Näin mahdollistetaan uusien innovaatioiden sekä niiden avulla myös aivan uusien liiketoimintamallien synty; digitaalinen transformaatio. Ohjelmistoprosessin kannalta tärkeää on, että sen avulla pystytään tuottamaan asiakkaille nopeasti heitä miellyttäviä tuotteita/palveluja. Asiakkaan parempi tunnistaminen sekä aktivoiminen osaksi ohjelmistoprosessia ovat myös tärkeitä tekijöitä onnistuneiden tuotteiden ja palveluiden saamiseksi markkinoille. ACM Computing Classification System (CCS): [Software and its engineering~Software creation and management] [Applied computing~Business-IT alignment] [Applied computing~IT governance]
-
(2024)Globaalin digitalisaation myötä myös Suomessa päätettiin toteuttaa ylioppilaskirjoitusten digitalisoiminen 2010-luvulla. Prosessi kesti monta vuotta, minkä tuloksena kaikki ylioppilaskokeet pystyttiin suorittamaan ensimmäisen kerran digitaalisina vuonna 2019. Kemian ylioppilaskoe järjestettiin ensimmäisen kerran digitaalisessa muodossa vuoden 2018 syksyllä. Tässä tutkielmassa käsitellään digitalisoitumisen vaikutusta kemian ylioppilaskoetehtäviin. Tutkimusaineistona käytettiin kahdeksaa ylioppilaskoetta, joista neljä oli järjestetty ennen ylioppilaskokeiden digitalisoitumista ja neljä digitalisoitumisen jälkeen. Tutkimuksella oli kaksi tavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon eri tehtävätyyppien esiintyminen kemian ylioppilaskokeissa oli muuttunut ylioppilaskokeiden digitalisoitumisen myötä. Toinen tavoite oli selvittää, miten kemian ylioppilaskokeiden tehtävät sijoittuivat uudistetun Bloomin taksonomian mukaiseen taksonomiataulukkoon ennen ja jälkeen ylioppilaskokeiden digitalisoitumisen. Tutkimuksessa hyödynnettiin tutkimuskirjallisuudesta löydettyjä malleja, joiden avulla koetehtävät luokiteltiin. Käytetyt mallit olivat tehtävätyyppien luokittelumalli ja uudistetun Bloomin taksonomian mukainen taksonomiataulukko. Tehtävätyyppien luokittelumalli jakoi kemian koetehtävät useaan eri luokkaan, joiden pääluokat olivat valintatehtävät ja tuottamistehtävät. Taksonomiataulukko koostui tiedon ja kognitiivisen prosessin dimensioista, jotka muodostivat yhteensä 24 eri yhdistelmäluokkaa. Tutkimustulosten mukaan tehtävätyyppien esiintyminen muuttui useissa eri tehtävätyyppien luokissa. Monivalintatehtävien esiintymismäärät kasvoivat eniten, kun taas symbolisten tehtävien määrät laskivat eniten. Taksonomiataulukossa koetehtävät luokittuivat yhteensä seitsemään yhdistelmäluokkaan. Luokan Arvioida-Menetelmätieto tehtävien esiintymiset laskivat eniten ja luokan Luoda-Menetelmätieto tehtävien esiintymiset kasvoivat eniten. Koska täysin digitaalista ylioppilastutkintoa on järjestetty vasta viisi vuotta, on tärkeää tutkia lisää digitalisoitumisen aiheuttamia vaikutuksia, joita se tuo mukanaan ylioppilaskokeisiin ja kemian opetukseen. Tästä syystä jatkotutkimusmahdollisuudeksi esitetään vastaavan tutkimuksen tekemistä kemian ylioppilaskokeista, jotka on toteutettu uudemman opetussuunnitelman ajanjaksolla.
-
(2020)Globalisaatio on lisännyt markkinoiden integraatiota huomattavasti viime vuosina. Talouden globalisoituessa myös liiketoiminta on ollut murroksessa: teknologinen kehitys on muuttanut monin tavoin yritysten tapaa harjoittaa liiketoimintaa ja mahdollistanut yrityksille kannattavan liiketoiminnan harjoittamisen etänä. Digitalisaatio on kiihdyttänyt liiketoiminnan muutosta entisestään, ja globalisaatio ja digitalisaatio ovat yhdessä asettaneet vaikean haasteen kansainväliselle vero-oikeudelle. Voimassa olevan kansainvälisen vero-oikeuden säännösten ja periaatteiden yhteensopivuus digitalisoituvan liiketoiminnan muokkaaman talouden kanssa on joutunut rajulle koetukselle. Tällä hetkellä koko maailmaa ravisteleva COVID-19-kriisi on voimistanut digitalisoituvan talouden trendiä, mikä on lisännyt talouden digitalisoitumisesta aiheutuvien verohaasteiden näkyvyyttä sekä vastaavasti korostanut tarvetta niiden ratkaisemiseksi. Tutkielmassa selvitetään oikeusdogmaattista metodia käyttäen voimassa olevan kansainvälisen vero-oikeuden liiketulon verottamista ja valtioiden verotusoikeuksien jakautumista ohjaavien keskeisten säännösten ja periaatteiden sisältö. Saatujen tulosten perusteella tutkielmassa luodaan veropoliittinen kannanotto kansainvälisen vero-oikeuden muutostarpeista ja sen toteutustavoista. Digitalisoituvan talouden kansainväliselle vero-oikeudelle aiheuttamien verohaasteiden tunnistamiseksi tutkielmassa selvitetään, kuinka digitalisaatio on muuttanut perinteistä liiketoimintaa. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, kuinka digitalisoituvalle liiketoiminnalle keskeiset ominaispiirteet, kuten liiketoiminnan vahva nojautuminen aineettomalle omaisuudelle sekä datan ja käyttäjien osallistuminen näyttäytyvät osana arvonmuodostusta, ja miksi digitalisoituneet yritykset kykenevät harjoittamaan globaalisti kannattavaa liiketoimintaa samalla välttäen tarpeen lähdevaltioperiaatteen mukaiselle fyysiselle sijoittautumiselle tulojen lähdevaltioihin. Teknologian mahdollistama kyky harjoittaa liiketoimintaa etänä ja digitaalisen liiketoiminnan ominaispiirteet ovat yhdessä johtaneet tilanteeseen, jossa useat valtiot kokevat voimassa olevat, fyysisen läsnäolon käsitteelle rakentuvat, liiketulon verotusoikeutta koskevat säännökset vanhentuneiksi digitalisoituneeseen maailmaan. Samoista syistä monet valtiot mieltävät fyysiseen läsnäoloon perustuvat liiketuloa koskevan verotusoikeuden jakautumista ohjaavat periaatteet soveltumattomiksi digitaalisen liiketoiminnan maailmaan, sillä periaatteiden mukaisen verotusoikeuksien jakautumisen ei katsota toteutuvan oikeudenmukaisella tavalla. Asetetussa kontekstissa tutkielman tarkastelun keskiössä on kansainvälisen yritysverojärjestelmän uudistamiseen tähtäävä kahdelle pilarille rakentuva OECD:n ratkaisuehdotus. Ensimmäisen pilarin tavoitteena on luoda markkinaehtoperiaatteen rinnalle kaavamainen mekanismi, jolla tietty osuus yrityksen residuaalivoitosta allokoidaan markkinavaltioihin verotettavaksi. Tavoitteen saavuttamiseksi ensimmäisen pilarin sisältämä Amount A -malli luo kokonaan uuden verotusoikeuden digitaalisen liiketoiminnan verottamiseksi. Uuteen verotusoikeuteen liittyen olennaisena uudistuksena ehdotuksessa esitellään uuden verotuksellisen liitynnän synnyttävä uusi nexus-sääntö, jonka edellytysten täyttyessä yritykselle muodostuisi verotuksellinen presenssi markkinavaltiossa ilman fyysisen läsnäolon edellytystä kyseisessä valtiossa. Ehdotuksen mukaan verotusoikeuden synnyttävä riittävän vahva liityntä markkinavaltioon syntyisi silloin, kun yrityksellä katsotaan olevan merkittävä ja pysyvä osallistuminen markkinavaltiossa. Toinen pilari pyrkii neljän toisiinsa kytkeytyneen säännön avulla varmistamaan, että globaalisti toimivia monikansallisia suuryrityksiä verotetaan vähintään sovitulla minimitasolla riippumatta, missä valtiossa voiton katsotaan tosiasiallisesti syntyvän. Tutkimustuloksista todettakoon, että OECD:n ehdottama konsensuspohjainen kokonaisratkaisu digitalisoituvan talouden aiheuttamien verohaasteiden ratkaisemiseksi näyttäytyy tällä hetkellä lupaavalta ja suositeltavalta tavalta edetä. Ratkaisuehdotus siirtäisi liiketulon verotusoikeuden painopistettä markkinavaltioihin, mikä samalla vastaa paremmin yrityksen todellisen arvonmuodostuksen sijaintia. Nykytilan säilyttämisen ei katsota olevan vaihtoehto. Konsensuspohjaiselle ratkaisulle vaihtoehtoisen tulevaisuudenkuvan, jossa valtioiden unilateraaliset toimenpiteet lisääntyvät, katsotaan johtavan monimutkaisempaan ja tehottomampaan verojärjestelmään, jossa verotuksen oikeusvarmuuden toteutumisen epävarmuus lisääntyy. Ratkaisuehdotus sisältää kuitenkin vielä useita avoinna olevia kysymyksiä, joiden osalta tulee löytää yhteisymmärrys, mistä johtuen lopullisten vaikutusten arvioimiseksi on syytä odottaa – luvatusti vuoden 2021 puoliväliin mennessä ilmestyvää – OECD:n loppuraporttia.
-
(2015)Tässä tutkimuksessa perehdytään lukion maantieteen opetuksen sähköistämiseen niin yhteiskunnan digitaalisen murroskauden kuin myös ainetta opettavien opettajien kautta. Lukion maantieteen opettajien asema tutkimuksessa on keskeinen, koska heidän vastuullaan on opetussuunnitelman mukaisesti toteuttaa opetusta nykypäivän vaatimusten mukaan. Sähköistäminen on tapahtunut vauhdilla eivätkä opetusmenetelmät ole pysyneet mukana. Nuoret käyttävät usein sähköisiä välineitä paremmin kuin opettajansa. Ero kasvaa, kun opetetaan vanhoilla menetelmillä ja välineillä arjessaan uutta teknologiaa käyttäviä nuoria. Arjen ja tulevaisuuden vaatimukset tulisi saada kunnolla osaksi kouluopetusta. Viimeistään ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen syksyllä 2016 herättää siihen, että sähköisiä opetusmenetelmiä ja -välineitä tulisi käyttää jo nyt. Mutta mikä tilanne on nyt ja miten opettajat asiaan suhtautuvat? Tässä tutkimuksessa selvitettiin sähköisen kyselytutkimuksen avulla eri puolella Suomea työskentelevien lukion maantieteen opettajien (n = 96) käyttämiä sähköisiä opetusmenetelmiä ja -välineitä sekä asenteita koko sähköistämistapahtumaan. Kolmantena tutkimuskysymyksenä toimi opetuksen sähköistymisen tulevaisuuden kehitys. Kyselyä täydensi kolmen asiantuntijan haastattelut aihepiiristä. Kyselyn tulokset analysoitiin ja esitettiin tilastokuvioina aina laitekäytettävyydestä oman tietoteknologiseen osaamisen arviointiin. Tulosten analysoinnin yleisenä linjana paljastui lukion maantieteen opettajien myönteinen asenne muutoksia kohtaan teoriassa, mutta uusien menetelmien ja välineiden ottaminen konkreettisesti mukaan opetukseen ei ollut ajan tasalla. Koulutuksen ja ajan puute, vähäiset resurssit ja osaamattomuus nousivat suurimmiksi kompastuskiviksi. Tutkimuksen mukaan opettajat kokivat, että ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen tapahtuu liian nopeasti eikä koettu, että siitä olisi tiedotettu tarpeeksi. Perusohjelmat ja sähköiset opetusvälineet olivat käytössä yleisesti, mutta esimerkiksi tilastollisia menetelmiä ja paikkatieto-ohjelmia ei hyödynnetty vielä kaikkialla Suomessa. Tuloksista nousee esiin kysymys sähköisten ylioppilaskirjoitusten ajoituksesta ja siitä, miten maantieteen opetuksen käytännön puoli saataisiin mukaan päättäjätason edellyttämän kehityksen mukaiseksi.
-
Digitalization in Action : ERP Implementation in Financial Management : Case Leppävaaran Laskenta Oy (2019)Accounting firms need to stay along in the development of financial management digitali-zation. An important part of that is to implement new systems and develop a high-level expertise in them, creating a major competitive advantage. That way the growing demands of modern customers can be fulfilled. One part of the development is ERP expertise and implementations as new service products. The purpose of this research is to find out how those service products could be built to be as functioning as possible for different types of customers of an accounting firm and what are the main challenges to be considered. The research was conducted as a case study in a Finnish accounting office. The case was their own implementation project. Challenges occurred in the project were used to build up a suggestion on how to avoid the same ones in future projects. Based on the results of the research it can be said that the main challenges in an ERP im-plementation, for a company operating in Finland, relate to automation and especially monetary transactions and usage of reference numbers and their automatic allocations, foreign consultant’s understanding of the Finnish business environment, understanding the importance of testing and resourcing, process and system reengineering, change manage-ment, motivation and commitment of the employees and management as well as staying in budget and schedule.
Now showing items 4242-4261 of 32623