Browsing by Title
Now showing items 6716-6735 of 31321
-
(2014)Tässä opinnäytetyössä käsitellään biopohjaisten 2-furaldehydin (furfuraali) ja 5-(hydroksimetyyli)-2-furaldehydin (HMF) sekä näiden johdannaisten katalyyttisiä kondensaatioreaktioita. Kondensaatioreaktioilla näistä lähtöainemolekyyleistä voidaan valmistaa hienokemikaaleja sekä mahdollisia biopolttoaineita. Kirjallisuuskatsauksessa käydään yksityiskohtaisesti läpi neljä eri kondensaatioreakiotyyppiä, aldolikondensaatio, esteröimisreaktio, eetteröimisreaktio sekä pelkistävä aminaatio. Lisäksi katsauksessa on esitetty muutamia muita kirjallisuudessa raportoituja kondensaatioreaktioita. Opinnäytetyöhön on listattu kirjallisuudesta löytyneitä esimerkkejä reaktioiden katalyyteistä sekä reaktiotuotteista. Kokeellisessa osuudessa on tutkittu furfuraalin ja HMF:n aldolikondensaatioreaktiota metyyli-isobutyyliketonin (MIBK) kanssa. Tutkimukset painottuivat enemmän furfuraalin ja MIBK:n reaktioon. Tämän reaktion reaktio-olosuhteet optimoitiin tutkimalla katalyytin aktiivisuutta, reaktioaikaa sekä reaktiolämpötilaa. HMF:n ja MIBK:n aldolikondensaatiossa tutkittiin lähtöaineen puhtauden vaikutusta reaktion saantoon. Myös levuliinihapon ja furfuraalin välistä aldolikondensaatioreaktiota kokeiltiin.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1994)Nämä syventävät opinnot koostuvat 3 osasta. Tutkimusosa käsittelee furosemidin imeytymistä Eudragit-hartseja sisältävistä enteromatriksirakeista. Kahta tutkittua valmistetta verrattiin kaupalliseen Lasix retardiin. Ruoka vähensi furosemidin imeytymistä kaikilla valmisteilla. Matriksityyppisillä rakeilla pitenivät myös viive imeytymisen alkamiseen ja aika huippupitoisuuden saavuttamiseen sekä huippupitoisuudet olivat alhaisemmat. Eri hartsien välille ei saatu tilastollisesti merkittäviä eroja. Tutkimusosa II:ssa verrattiin ibuprofeenin imeytymistä hydrofiilisistä enteromatriksikapseleista, jotka sisälsivät hydroksipropyylimetyyliselluloosaa (HPMC) ja eri määriä kaliumkarbonaattia. Valmisteille ei saatu tilastollisesti merkitseviä eroja ruoan kanssa tai ilman annettuna. Ainut ero saavutettiin 30 mg kaliumkarbonaattia sisältävällä valmisteella, kun sen aika huippupitoisuuden saavuttamiseen oli ruoan kanssa huomattavasti lyhyempi kuin ilman ruokaa. Kirjallisuuskatsauksessa käsitellään kivun fysiologiaa ja ei-steroidien anti-inflammatoristen kipulääkkeiden käyttöä koiralla ja kissalla. Katsauksessa rajoitumme lähinnä Suomessa markkinoilla oleviin lääkeaineisiin.
-
(2022)Integration in the field of defence and security policy was long regarded unlikely by integration theorists, but the European Union’s competences in the policy area have gradually expanded. The recent launch of the European Defence Fund (EDF) illustrates an ambitious supranational policy being put forward under the Commission’s political leadership. This study investigates why Member States decided to accept the proposal for establishing the EDF and transfer sovereign powers to a supranational institution. To understand their decision, I analyze the negotiations and decision-making process from the perspective of three different Member States: Germany, Greece, and Sweden. This thesis provides an empirical contribution to the study of EU defence–industrial integration and follows a limited number of studies in addressing the question of why such integration is welcomed by Member States. Prior research has suggested that economic gains were the primary motive for accepting the EDF’s precursor program ─ the Preparatory Action on Defence Research (PADR) ─ and building on these findings, I explore whether cost-benefit calculations also led Member States to accept the EDF. The explanatory power of another logic of political action will also be considered, namely that of rule following. This perspective allows for analyzing the significance of the institutional context and rules guiding appropriate behavior. In order to build a case study tracing the decision-making process, I gathered data through semi-structured interviews with government officials involved in the process and researchers familiar with national negotiating positions. Additional material used for this study includes Council meeting documents related to the EDF, European Council conclusions, Commission press releases and communications, as well as other official statements on the EDF. The case study shows that all the studied countries entered the negotiations with different expectations and that their motives for accepting the EDF differed. A key finding of this study is that Member States did not collectively accept the EDF proposal because of an expected economic benefit. In comparison with the PADR, which Member States perceived as ‘extra funding’ given that the funding came from both unallocated and reallocated funds in the EU budget, the EDF’s funding was separately negotiated in connection with the MFF for 2021-27. Economic motives did inarguably constitute an important reason for many countries including Greece and Germany, but economic rationality cannot explain why Sweden decided to accept the initiative despite the possibility that it could create a 'gap' in the state budget. Sweden’s vote in favor of the EDF can rather be explained through its adherence to community norms and self-identification as a pro-European country supportive of joint research efforts. These findings are significant because they point to a need to expand our understanding of the reasons for why Member States support integration in the policy area.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1997)Litteraturöversikten behandlar fiskens immunologi, olilca sätt att vaccinera fisk samt olika typer av vaccin mot furunkulos. Furunkulos är en bakteriell fisksjukdom som förorsakas av Aeromonas salmonicida ssp. salmonicida. I över femtio år har man försökt utveckla vaccin mot furunkulos. Först på 1990-talet har man lyckats framställa effektiva vacciner mot furunkulos. Försöksdelen består av ett fältförsök där man vaccinerade 40 000 st regnbågslaxar med ett injicerbart furunkolosvaccin som har en bio-olja som adjuvant och inaktiverade Aeromonas salmonicida ssp.salmonicida - bakterier som antigen i fiskens bukhåla. Odlingen där försöket ufördes hade föregående år 1993 haft ett kliniskt utbrott av furunkulos. Man följde med utvecklingen av specifika antikroppar i serumet under 6 månader efter vaccineringen. Estimeringen av specifika antikroppar utfördes med DS-ELISA och agglutinationsmetoden. Nivån specifika antikroppar steg betydligt jämnfört medkontrollgruppen. Skillnaden var som störst 1,5 månad efter vaccineringen. Kontrollgruppens antal specifika antikroppar steg inte närnnvärt under fdrsöksperioden. Det förekom inget kliniskt utbrott av furunkulos på odlingen under forsöksperioden vilket ledde till att man inte kunde beräkna någon relativ överlevnadsprocent för forsöksgruppema. Enligt litteraturen ger en förhöjd nivå specifika antikropparmot Aeromonas salmonicida ssp.salmonicida -bakterier ett skydd mot furunkulos. Vacciner som har en olja som adjuvant kan fororsaka en rätt våldsam lokal inflammation vid infektionsstället. Vid obduktion av vaccinerad fisk fann man lindriga biverkningar i de flästa fiskarna. Dessa biverkningar bestod av adheranser mellan bukfett, inre organ och bukvägg. Adheranserna gick lätt att frigöra i samband med fiskslakten och de påverkade inte fiskens kvalitet som livsmedel. Man kunde inte konstatera någon skillnad i tillväxt mellan kontrollerna och de vaccinerade fiskarna. Förutom fältförsöket estimerade man nivåerna av specifika antikroppar för tre olika grupper av regnbågslaxar som hade vaccinerats med två olika oljebaserade dubbelvacciner mot furunkulos och vibrios. Två av grupperna var vaccinerade med samma vaccin men den ena gruppen ett år tidigare änden andre. Ingen statistiskt betydande skillnad kunde konstateras mellan gruppernas nivå av specifika antikroppar.
-
(2021)Fusarium proliferatum has recently become a major threat to onion, which is an important food crop for food security and has a significant role in the agricultural sector. This fungus is found causing rots and producing mycotoxin fumonisin that, if ingested, can cause carcinogenic effects in humans and fatal diseases in animals. F. proliferatum has been identified as a pathogen causing rots and wilts in many plants in several countries, and recently some isolates of this pathogen were also found in Finland causing basal rot in onion. Though F. proliferatum has wide adaptability and pathogenicity, there are research gaps on this newly emerging pathogen, which is mostly limited to some specific hosts such as maize. There is a lack of knowledge of its infection mechanisms and mycotoxin production dynamics in onion. This experimental work was conducted at the University of Helsinki, Finland, to study the nature of pathogenicity and toxin gene expression of F. proliferatum in laboratory conditions as a function of time. Spore suspensions of three isolates of F. proliferatum, Fpr047, Fpr049, and Fpr919, were prepared and used as inoculums that were injected into healthy organically grown onions, which were then stored in dark for five weeks. Control bulbs were inoculated with sterile water. Pathogen virulence, based on symptom development, and fungal colonization in the onion tissues were determined at five different time points and the toxin gene expression was determined at three time points. Colonization levels were determined by real-time PCR using primers binding to the intergenic spacer (IGS) region of F. proliferatum. A part of the IGS region of the three isolates was sequenced to study the diversity between the isolates. All the tested isolates were found to be virulent, and they colonized the onions after one week from inoculation. However, the isolate Fpr919 appeared different from the other two in terms of symptom severity. It was more aggressive than the other two, causing disease symptoms earlier and causing more severe rot symptoms in the infected bulbs. It also had nucleotide sequence variations in the IGS region in comparison with the other two isolates, suggesting genetic diversity. No significant differences were observed between the isolates in the fungal colonization levels. Expression of FUM1 gene and a putative virulence gene SIX2-1 was detected by RT-RT-PCR in most of the infected tissue samples. The results obtained signify that F. proliferatum is a pathogen with the potential of producing fumonisin toxin in onion, suggesting the need for further molecular study on this fungus to control the disease and prevent mycotoxin contamination in plant products.
-
(2022)The dissertation focus on new pharmaceutical Parkinson disease treatments which are in phase III and II. Most of the development projects in phase III have the same mode-of-action as the current available products, hence the only major difference is their administration routes. The aim of the different administrations routes and times is to ease patients’ daily life by making dosing more convenient and/or reducing the well-known and common adverse effects. Most of these phase III projects are not revolutionary or do not offer fair or a proper solution for unmet clinical needs which are related to current available medication. One of the phase III compounds may have potential to change the treatment of Parkinson’s disease if it manages to demonstrate its neuroprotective impact. Phase II compounds differ notably by their mode-of-actions from the current products. They also have more variable molecule type range. The most interesting treatments in phase II are concentrated on stopping or slowing down the progression of Parkinson disease with neuroprotective and neurorestorative effects. All the molecules under the development have demonstrated good safety and tolerability. However, more clinical trials and data are needed before these products can be taken onto common use. With new hypothesis about Parkinson’s disease and its offset, the future treatments may also focus on another target organs like gut bacteria in order to prevent the off set of Parkinson disease.
-
(2018)Tieteen- ja politiikanaloilla on viime vuosina esiintynyt kasvavissa määrin mielenkiintoa biotaloustermiä kohtaan. Viime aikoina julkaistuihin poliittisiin dokumentteihin kuuluvat eri valtioiden ja kansainvälisten organisaatioiden kuten Euroopan unionin ja OECD:n biotalousstrategiat. Tähänastinen aiheeseen liittyvä tutkimus on keskittynyt lähinnä eri biotalousstrategioiden sisältöjen tutkimiseen. Lisäksi biotalouden määritelmään ja tulevaisuuteen liittyviä tutkimuksia erityisesti teknologisestä näkökulmasta on tehty jonkin verran. Tutkimuksia biotalouden sosiaalisesta puolesta, kuten sen eri sidosryhmien näkemyksistä biotalouden kehittymiseen ei sen sijaan ole juurikaan tehty. Biotalousstrategioiden onnistuneen toteutuksen varmistamiseksi on tärkeää, että eri sidosryhmät hyväksyvät biotalouskonseptin ja jakavat samansuuntaiset visiot sen tulevaisuudesta. Näin ollen on tärkeää ymmärtää miten eri toimijat käsittävät konseptin ja kuinka se mahdollisesti vaikuttaa heidän tuleviin toimiinsa. Tämä tutkimus auttaa hahmottamaan miten biotalouskonsepti ymmärretään Suomen kuitupohjaisella pakkaussektorilla ja millaisena eri sidosryhmät näkevät tulevaisuuden kehityksen. Tutkimus perustuu kirjallisuuskatsaukseen sekä laadulliseen analyysiin, jota varten on haastateltu 14:ää biotalouden asiantuntijaa. Tutkimus on ensimmäisiä laatuaan, joten sidosryhmät valittiin tarkoituksena kattaa sektori laajasti. Painotus asetettiin kuitenkin teollisuuden edustajille, jotta riittävä ymmärrys tulevaisuuden kehityspoluista liiketoiminnan näkökulmasta olisi mahdollista saavuttaa. Muita sidosryhmiä tutkimuksessa edustivat tutkimus, julkinen hallinto ja kansalaisjärjestöt. Tulokset osoittavat, että, sidosryhmien ymmärrys biotalouskonseptista oli samantapainen. Konseptin taloudelliset motiivit tunnistettiin tärkeäksi tekijäksi, vaikka myös ympäristöön liittyviä kestävyystekijöitä nostettiin laajasti esille. Keskityttäessä tarkemmin joihinkin aiheisiin, haastateltavien mielipiteet alkoivat erota toisistaan. Suurimmat erot hyväksyttävyydessä ja asenteissa löytyivät teollisuuden edustajien ryhmän sekä sen ja muiden sidosryhmien välillä. Teollisuuden edustajien näkemykset ulottuivat optimistisista näkemyksistä erittäin skeptisiin ja turhautuneisiin näkemyksiin biotaloudesta ja sitä kuvailtiinkin usein markkinointiterminä. Kuitenkin eri kestävyystekijöiden huomioiminen koettiin tulevaisuuden kilpailukykyä parantavana tekijänä. Muut sidosryhmät jakoivat positiivisen näkemyksen biotaloudesta sektoreita yhdistävänä konseptina. Tutkimus osoitti, että kaikki sidosryhmät on huomioitava biotalouskonseptin tulevaisuuden kehityksessä. Brändien omistajat koettiin kaikkein potentiaalisimmiksi muutoksen synnyttäjiksi, mutta heidän näkemykset puuttuivat tästä tutkimuksesta. Tutkimus keskittyi biotalouden operatiivisiin toimijoihin, jota voidaan pitää toisena tutkimusta rajoittavana tekijänä, koska se heikentää tutkimuksen luotettavuutta strategisesta näkökulmasta. Lisäksi osassa haastatteluissa ei päästy haastateltavan omien tarkoitusperien yli vaan haastattelut jäivät siltä osin pinnallisiksi, haastateltavien omia asemiaan suojeleviksi.
-
(2010)Towards the year 2030 in Finland, sustainability issues will be dominated by climate change, the worsening state of the Baltic Sea, technological and technical development, globalization, the degradation of ecosystem services and increasing energy consumption. At the decision-making level, setting strategic objectives towards the year 2030 should consist of increasing energy efficiency, halting the reduction of biodiversity and changing consumption habits. Furthermore, promoting public transportation, limiting greenhouse gas emissions, increasing the proportion of renewable energy sources and linking climate policy to all sustainable development policies should be targeted in strategic long-term planning. This master’s thesis research was implemented as a Delphi study, a method commonly used in futures research. In a Delphi study the expertise of a chosen panel is utilized to gather information on a given topic. The research aimed at investigating the experts’ views on 1) the most important driving forces – changes and trends – affecting sustainable development towards the year 2030 2) the desirability and probability of different sustainability objectives and 3) recognizing the potential political conflicts brought by these strategies. The Delphi study was carried out during February 2010 – April 2010. It consisted of two rounds. The first round questionnaire was sent 43 experts (response rate 56 %). During the second round the most interesting first round results were completed with qualitative arguments (response rate 50 %). The results were analyzed in the manner that the research issues of most interest were 1) the trends having the most importance towards the year 2030 2) the most desirable strategic objectives with a high probability for political conflicts. The results indicate a high risk for political conflict especially with the targets on halting the reduction of biodiversity and changing consumption habits. These two objectives were considered difficult to grasp and often overruled by economic interests. Changing the current societal system based on continuous growth and consumption would require profound alterations in economy, society and individual values. The results also indicate that energy is a key issue for the coming decades: setting strategic objectives for replacing fossil fuels should be among the top priorities of the Finnish national government. Also, in addition for climate change being an important trend, the deviation of rankings in importance among the panel indicated a possibility for social and economic trends to have unexpected, sudden effects as we move towards the year 2030. These include global poverty and inequality, changing age structures and the sustainability of the Finnish economy.
-
(2013)Pro gradu –työn tarkoituksena on tutkia triterpeenien syövänvastaisia vaikutuksia sekä rakenteen vaikutuksta sytotoksisuuteen. Triterpeenit ovat runsaasti eri kasvikunnan lajeissa esiintyviä pentasyklisiä yhdisteitä, joilla on todettu olevan paljon erilaisia biologisia vaikutuskohteita. Yksi mielenkiintoisimmista vaikutuksista on ollut niiden sytotoksisuus useita eri syöpäsolulinjoja vastaan. Triterpeenin kemiallisella rakenteella on suuri merkitys sytotoksisuuteen. Tärkeitä tekijöitä sytotoksisuuden kannalta näyttäisivät olevan yhdisteen vetysitoutumiskyky ja yhdisteen happamuus. Tärkeää yhdisteen tehon kannalta on myös yhdisteen käyttäytyminen fysiologisissa olosuhteissa. Yhdisteiden rakenne-aktiivisuussuhde vaihtelee kuitenkin huomattavasti eri syöpäsolutyypien välillä ja jokin aktiivisuutta lisäävä rakenne saattaa lisätä sytotoksisuutta myös normaaleja soluja kohtaan. Triterpeenien liukoisuusongelmien takia on yhä enemmän oltu kiinnostuineita heterosyklisten triterpeenien syntetisoinnista. Työn kokeellisessa osassa syntetisoitiin uusia fuusioituja heterosyklisiä triterpeenijohdannaisia betuliinista. Kokeellisen osuuden aikana saatiin valmistettua neljä eri lopputuotetta. Lopputuotteiden aktiivisuus testattiin eturauhassyöpäsolulinjaa vastaan. Tämän työn valmistumiseen mennessä saatiin yhden lopputuotteen aktiivisuuskokeiden tulokset ja yhdiste oli aktiivinen. Toistaiseksi ei ole vielä valmistettu yhtään erittäin aktiivista heterosyklistä betuliinijohdannaista, joten tutkimuksia tämän osalta tarvitaan tulevaisuudessa lisää. Heterosykliset triterpeenijohdannaiset vaikuttavat kuitenkin lupaavilta hyvien rakenteellisten ominaisuuksiensa takia.
-
(2014)Pitkittäistutkimuksessa selvitettiin organisaatiofuusiota edeltävän menettelytapojen oikeudenmukaisuuden vaikutusta organisaatiofuusion jälkeiseen kokemukseen esimiehen sisäryhmäprototyyppisyydestä sekä fuusiota edeltävän menettelytapojen oikeudenmukaisuuden vaikutusta fuusion jälkeiseen uuteen organisaatioon samastumiseen. Tutkimuksen teoreettinen tausta rakentuu organisaatiofuusiotutkimuksen, sosiaalisen identiteetin viitekehyksen ja menettelytapojen oikeudenmukaisuuden näkökulmista. Tutkimuksessa hyödynnetään sosiaalisen identiteetin teorian mukaista lähestymistapaa johtajuuteen, jossa ryhmä näkee sisäryhmäprototyyppisen esimiehen esimerkiksi vaikutusvaltaisena, luotettavana ja karismaattisena. Tutkimuksessa tarkastellaan myös sosiaalisen identiteetin teoriaan pohjautuvaa organisaatioon samastumisen käsitettä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on löydetty yhteys esimiehen sisäryhmäprototyyppisyyden ja menettelytapojen oikeudenmukaisuuden väliltä sekä menettelytapojen oikeudenmukaisuuden ja organisaatioon samastumisen väliltä. Teoreettinen tausta tukee oikeudenmukaisuuden ja samastumisen välistä yhteyttä, sillä esimerkiksi ryhmäarvomallin ja ryhmään kiinnittymisen mallin mukaan yksilöt tekevät oikeudenmukaisen kohtelun perusteella arvioita ryhmäjäsenyyksistään. Tutkimuksen aineisto on osa Helsingin kaupungille toteutettavaa 'Uhat, mahdollisuudet ja yhteinen tulevaisuus. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen fuusio henkilöstön kokemana' -hanketta, jossa tarkastellaan Helsingin kaupungin organisaatiofuusiota, jossa sosiaalivirasto ja terveyskeskus yhdistyivät sosiaali- ja terveysvirastoksi 1.1.2013. Aineisto kerätään kolmessa osassa (2012 - 2014), ja tässä tutkimuksessa hyödynnetään kahta ensimmäistä. Ensimmäinen kysely lähetettiin kaikille sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen työntekijöille ennen fuusiota vuonna 2012 ja toinen kysely fuusion jälkeen vuoden 2013 lopulla. Molempiin kyselyihin vastasi yhteensä 1152 henkilöä. Tutkimuskysymykset koskevat fuusiota edeltävän menettelytapojen oikeudenmukaisuuden kokemuksen vaikutusta sekä esimiehen sisäryhmäprototyyppisyyteen sekä uuteen organisaatioon samastumiseen. Tutkimushypoteeseina oli, että menettelytapojen oikeudenmukaisuus vaikuttaisi positiivisesti molempiin muuttujiin. Keskiarvojen ja korrelaatioiden tarkastelun jälkeen suoritettiin kaksi regressioanalyysiä hypoteesien testaamiseksi. Hypoteesit saivat tukea, kun fuusiota edeltävä menettelytapojen oikeudenmukaisuus vaikutti merkitsevästi sekä fuusion jälkeiseen kokemukseen esimiehen sisäryhmäprototyyppisyydestä että uuteen organisaatioon samastumiseen, kun analyyseissä huomioitiin myös fuusiota edeltävä kokemus esimiehen sisäryhmäprototyyppisyydestä ja vanhaan organisaatioon samastuminen. Varsinaisten analyysien lisäksi suoritettiin neljä lisäanalyysiä, joissa tarkasteltiin päämuuttujien suhdetta niiden henkilöiden keskuudessa, joiden esimies oli muutoksessa pysynyt samana ja niiden henkilöiden keskuudessa, joiden esimies oli muutoksessa muuttunut. Tulos lisäanalyyseissä oli, että fuusiota edeltävä menettelytapojen oikeudenmukaisuus vaikutti merkitsevästi esimiehen sisäryhmäprototyyppisyyteen ainoastaan silloin kuin esimies oli muutoksessa vaihtunut. Lisäanalyysit eivät tuoneet eroja menettelytapojen oikeudenmukaisuuden vaikutukseen uuteen organisaatioon samastumisessa. Tutkimus tukee organisaatioon samastumisen osalta aikaisempaa tutkimustaustaa sekä tarjoaa tulevaisuuden tutkimukselle jatkoehdotuksia liittyen menettelytapojen oikeudenmukaisuuden vaikutukseen kokemukseen esimiehen sisäryhmäprototyyppisyydestä esimerkiksi esimiehen vaihtuessa fuusiossa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää jatkotutkimuksessa sekä esimerkiksi esimiesten koulutuksessa.
-
(2019)Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Fuzz Face -kitaraefektin kehityshistoriaa. Tutkimuskohteena on Arbiter Fuzz Face -efekti ja sen kaksi modernia muunnelmaa, ZVex Fuzz Factory ja Analog Man Sun Face. Tutkimuksessa esitellään näiden laitteiden historiaa ja rakenteellista kehitystä. Tavoitteena on selvittää, minkälaisia muutoksia efektilaitteiden kytkentöihin on vuosien aikana tehty ja minkälaisia komponentteja laitteissa on käytetty. Lisäksi tarkastellaan, millä tavoin tutkimukseen valitut modernit laitevalmistajat ovat käyttäneet Fuzz Face -efektikytkentää osana omaa laitesuunnitteluaan. Lisäksi tutkitaan niin sanottujen boutique-kitaraefektien historiaa ja esimerkiksi sitä, miten ne eroavat sarjavalmisteisista kitaraefekteistä. Lähteenä käytetään alan tutkimuskirjallisuutta. Tutkimusaineisto koostuu tutkimuskohteena olevien laitevalmistajien kotisivuilta ja keskustelufoorumeilta noin kahden vuosikymmenen ajalta kerätyistä tiedoista, lehtiartikkeleista, efektilaitteiden kytkentäkaavioista ja suomalaisen boutique-efektilaiterakentajan Janne Paasosen haastattelusta. Tutkimuksessa esitellyt tapausesimerkit osoittavat, että Fuzz Facella on ollut merkittävä rooli efektilaitteiden historiassa ja fuzz-efektit ovat vaikuttaneet myös populaarimusiikin kehitykseen ja soundi-ihanteisiin. Fuzz Facen kytkennän pohjalta on kehitetty täysin uusia efektilaitteita. Tutkimuksessa selviää, miten internetin yleistymisen myötä myös kiinnostus kitaraefektejä kohtaan on lisääntynyt. Kuluttajien asiantuntemuksen lisääntyminen on luonut kysyntää boutique-efektivalmistajille, efektilaitteiden modifioijille ja efektilaitekomponenttien myyjille.
-
(2014)I samband med en börsintroduktion kan emissionsinstitutet utföra stabiliseringsåtgärderna. Stabilisering, för det mesta sker i samband med en övertilldelningsoption, innebär köpande av aktier på eftermarknaden. Prisstabilisering är i princip marknadsmanipulation, men lagstiftaren tillåter verksamheten under vissa begränsningar. Detta har lagstiftningsmässigt skett genom en safe harbour regel i värdepapperslagstiftningen, närmare bestämt på ett undantag i reglerna om marknadsmanipulation. Emissionsinstitutet gör ofta stora vinster på arrangemanget, vilket bemötts med kritik från marknaden. Det övergripande syftet med denna framställning att kartlägga safe harbour-regeln i kommissionens återköpsförordning samt dess ratio legis i en ekonomisk kontext. För att kunna svara på denna fråga undersöker avhandlingen vem som i slutändan drar nytta av arrangemanget och om det faktiskt skyddar svagare parter på marknaden. Först utreds den gällande lagstiftningen på området, motiv för att reglera marknadsmissbruk samt slutligen lagstiftarnas syfte att tillåta marknadsmanipulation vid börsintroduktioner, det vill säga stabiliseringsåtgärder och övertilldelningsoptioner. Sedan granskas den finansiella litteraturen och forskningen på området och sedan utförs egna liknande statistisk-empiriska rättsvetenskapliga undersökningar på den finska marknaden. För det första dras slutsatsen att stabilisering på eftermarknaden sannolikt troligtvis faller under den senare formen av manipulation. Som jag ovan konstaterar kräver denna form av kursmanipulation otillbörligt utnyttjande av kurskontroll genom att låsa fast aktiepriset på en onormal nivå. Eftersom stabiliseringsaktioner, genom att köpa aktier på eftermarknaden, intervenerar i de fria prissättningsmekanismerna på marknaden och på det sättet håller aktiepriset på en okonstlad nivå, bör tolkningen vara att det i princip är marknadskraftsbaserad kursmanipulation. För det andra kan konkluderas att motiven och syftena bakom safe harbour-regeln inte är helt klara. I värdepapperslagstiftningen anges lakoniskt att undantaget stiftats av ekonomiska skäl. Vad dessa ekonomiska skäl är att upprätthålla en ordnad marknad för värdepappren som listas på börsen. En ordnad marknad bidrar till ökat förtroende för marknadsparterna, av vilka lagstiftarna speciellt nämner emittenten och investerarna. Ett ökat förtroende kommer enligt regleraran att underlätta företag att lista sig på börsen. Investerare kommer också att känna sig mer säkra och trygga, eftersom de kan försäkra sig om att, åtminstone under en begränsad tid, en ordnad marknad kommer att bibehållas. Den empiriska delen av avhandlingen gör slutsatsen att stabilisering utförts i FInland på ett förväntat sätt, det vill säga enligt teorin. Vidare visar den empiriska undersökningen att stabiliseringseffekten endast verkar vara temporär, och avtar med tiden. Den är alltså inte effektiv. Det sista empiriska testet visar att övertilldelningsoptioner inte medfört att emissionsinstitutet skulle underprissätta aktien i mindre grad, det vill säga att aktens volatilitet skulle miska på eftermarnaden. Att således stabiliseringsundantaget i marknadsmanipulationslagstiftningen skulle ha den av lagstiftarna önskade effekt på marknaden är i högsta grad oklart. Att övertilldelningsoptioner medför en stor fördel för emissionsinstitutet är relativt klart, vilket sker delvis genom möjlighet till högre vinster och skyddat rykte. Emittenten drar också troligtvis nytta av arrangemanget genom mindre gross spreads. Lagstiftningens syfte är dock att skydda svagare parter på värdepappermarknaden, vilket även utryckts som syfte i kommissionens återköpsförordning. Dessa svagare parter är icke-professionella investerare. Av denna avhandling kan man inte rakt dra slutsatsen att lagstiftarna lyckats eller misslyckats med att uppnå syftet med safe harbour-regeln.
-
(2020)Kieli on keskeinen osa oppimista ja niitä ei voida erottaa. Tieteellä on oma kieli, joka eroaa merkittävästi opiskelijoiden tuntemasta arkikielestä monella tapaa. Tieteellinen kieli sisältää suuren määrän informaatiota lyhyessä tekstissä, sisältää opiskelijoille tuntemattomia termejä ja myös lauserakenne on erilainen. Opiskelijoiden tieteen oppimisessa tieteellisen kielen oppiminen onkin yksi suurimmista ongelmista. Tämän vuoksi tulevien fysiikan aineenopettajien kielellisten ilmaisujen tutkiminen on tärkeää. Opinnäytetyössä analysoidaan fysiikan aineenopettajaopiskelijoiden tuottamia tekstejä fysiikan aineenopettajakoulutuksen kurssilta. Aineisto koostuu 12 tekstistä kuudelta eri fysiikan aineenopettajaopiskelijalta. Tarkoituksena on vastata tutkimuskysymyksiin: 1. Miten voimme analysoida aineenopettajaopiskelijoiden sanaston käyttöä? ja 2. Miten fysiikan aineenopettajaopiskelijat käyttävät kaksoisrakokokeen sanastoa? ja kehittää luotettava ja toistettavissa oleva analyysiprotokolla, jolla voidaan analysoida suomenkielisiä tekstejä. Analyysinlopputulos on yksinkertaistettu muoto aineistosta, jota voidaan analysoida tulevaisuudessa mahdollisesti tietokoneella. Teoriaosassa käsitellään lisäksi käsitteitä, käsitteellistä muutosta sekä semanttisia ja sanastollisia verkkoja. Tuloksena itse analyysin tuloksien lisäksi on analyysiprotokolla, jolla pystytään analysoimaan suomenkielisiä tekstejä. Fysiikan aineenopettajaopiskelijoiden tekstien analyysistä saatiin selville, että aineenopettajaopiskelijoiden sanaston käyttö on varsin laajaa ja monipuolista. Analyysin perusteella saatiin myös selville teksteissä esiintyviä mm. tekstissä esiintyviä lauseenrakenteita ja että teksteissä fysiikan aineenopettajaopiskelijat vaihtoivat aihetta melkein joka toisessa virkkeessä. Analyysiprotokollaa pystytään kuitenkin vielä jatkossa tarkentamalla ja selventämällä sitä. Analyysiprotokollan luotettavuutta pitäisi myös tutkia siten, että toinen analyysin tekijä suorittaisi analyysin.
-
(2020)Laadukkaaseen argumentointiprosessiin sitoutuminen antaa opiskelijalle mahdollisuuden oppia sekä itse argumentoinnista että keskustelun kohteena olevan aihealueen sisällöstä (Chinn & Clark, 2013). Mikäli tällaisia kollaboratiiviseen argumentointiin perustuvia keskusteluja halutaan hyödyntää osana opetusta, tarvitaan työkaluja niiden analysointia ja kehittämistä varten. Tässä tutkielmassa selvitettiin, miten alun perin yhteiskunnallisten keskustelujen analysointiin kehitetty Rainbow-analyysikehys (Baker, Andriessen, Lund, van Amelsvoort & Quignard, 2007) soveltuu fysiikan opettajaopiskelijoiden käymän fysiikan sisältötietoon liittyvän keskustelun analysointiin ja esitettiin, millaisia piirteitä opiskelijoiden välisistä keskusteluista voidaan sen avulla tunnistaa. Lisäksi esitettiin määrällisiä tunnuslukuja tehdystä analyysistä. Rainbow-analyysin suorittamisen lisäksi tutkittiin analysoitujen keskustelujen oppositionaalisuusastetta ja eksplisiittisesti perusteltujen kommenttien määrää. Sekä oppositionaaliset että perustellut väitteet ovat kummatkin laadukkaan argumentoinnin tunnusmerkkejä (Rapanta, Garcia-Mila & Gilabert, 2013). Tutkielmassa analysoitiin yhteensä 12 kahden tunnin mittaista Moodle-verkkokeskustelua, joissa fysiikan aineenopettajaopiskelijat pohtivat yhdessä, kuinka tiettyihin kvanttifysiikan aiheisiin liittyvät sisältötiedot tulisi järjestää uudelleen aiheiden opettamista varten. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin (Elo & Kyngäs, 2008) keinoin. Analyysin alussa havaittiin, että Rainbow-analyysikehys ei sellaisenaan soveltunut tutkielman aineiston analysointiin, mutta siitä muokatun version avulla saatiin aineiston analyysiyksiköt jaettua seitsemään pääkategoriaan, jotka kuvaavat analyysiyksiköiden tehtäviä keskustelussa. Tämän jälkeen analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, mikä oli kunkin analyysiyksikön tarkempi tehtävä keskustelussa. Lopulta muodostettiin tehtäviä vastaavat, seitsemälle pääkategorialle alisteiset 66 alakategoriaa ja kaikista kategorioista koostuva hierarkkinen kategoriarakenne. Määrällisessä analyysissa laskettiin kuhunkin kategoriaan sijoitettujen analyysiyksiköiden määrä. Havaittiin esimerkiksi, että sanamäärällä mitattuna peräti 88,4 % aineiston kaikesta vuorovaikutuksesta kuuluu neljään keskustelun tavoitteiden kannalta tärkeimpään, argumentointiin liittyvän vuorovaikutuksen kategoriaan. Aineiston neljän ylimmän kategorian analyysiyksiköistä 18,9 % on oppositionaalisia toista keskustelijaa kohtaan ja 31,8 % eksplisiittisesti perusteltuja. Tällaisten kommenttien osuutta keskusteluissa saattaisi olla mahdollista kasvattaa. Tutkielmassa on esitelty keinoja, joista voisi olla apua. Tutkielmassa tuotettiin Rainbow-analyysikehyksestä muokattu versio, joka sopii löyhästi strukturoidun, fysiikan sisältötietoon liittyvän keskustelun analysointiin. Tämä toteutettiin laatimalla analyysin aikana sitä ohjaavat säännöt, raportoimalla ne huolellisesti sekä määrittelemällä aineistosta syntyneiden kategorioiden avulla kukin Rainbow-pääkategoria uudelleen. Syntynyttä analyysikehystä tulee edelleen kehittää analysoimalla sen avulla lisää keskusteluja. Analyysikehyksessä on useita kategorioita, jotka saattaisivat toimia indikaattoreina oppimisen kannalta laadukkaasta keskustelusta. Lisätutkimuksia tarvittaisiin selvittämään, mitkä kategorioista voisivat olla erityisen hyödyllisiä tässä suhteessa.
-
(2017)Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella päätettiin uudistaa Fysiikan aineopintojen laboratoriotyöt 1 ja 2 (AOL 1 ja AOL 2) -kurssit kokonaisvaltaisesti, koska näiden kurssien suoritusaika saattoi opiskelijoilla pitkittyä monella vuodella ja kurssit koettiin kokonaisuudessaan liian raskaiksi. Uudistusta olivat tekemässä fysiikan oppiaineen vastuuprofessori Hanna Vehkamäki, yliopistonlehtori Szabolcs Galambosi, fysiikan opetuksen kehittämiseen erikoistuneet FT Inkeri Kontro ja FL Ilkka Hendolin sekä allekirjoittanut. Projekti aloitettiin keväällä 2015 ja uudistetut kurssit toteutettiin ensimmäisen kerran keväällä 2016 lehtori Galambosin luennoimina. Tässä opinnäytetyössä käsittelen AOL 1 ja AOL 2 -kurssien uudistusta, joka pohjautuu fysiikan laboratoriotyökursseja koskeviin tuoreimpiin tutkimuksiin. Esittelen näiden tutkimusten ja kurssien uudistusryhmän pohdintojen perusteella määritetyt teoreettiset oppimistavoitteet uusille kursseille ja käyn läpi uusien kurssien sisällön. Kursseista tehtiin aiempaa modulaarisemmat ja tämä tekee kurssien sisältöjen muokkaamisesta helpompaa tulevaisuudessa. Molemmat kurssit koostuvat kolmesta yksittäistä laboratoriotyöstä sekä laboratoriotöitä tukevista laskuharjoituksista ja kurssit ovat kumpikin laajuudeltaan 5 op. Molemmat kurssit koettiin kurssipalautteen perusteella kiinnostaviksi sekä haastaviksi. Ensimmäisille uudistettujen kurssien suorittajille teetettiin keväällä 2016 E-CLASS-kysely, joka mittaa opiskelijoiden näkemyksiä fysiikan laboratoriotyökurssien ja oikean kokeellisen tutkimuksen yhteydestä. Opiskelijat (n=30) täyttivät kyselyn AOL 1 -kurssin alussa ja AOL 2 -kurssin lopussa. Kyselyn tulokset viittaavat siihen, etteivät opiskelijoiden näkemykset edellä mainitusta yhteydestä muuttuneet kurssin aikana. Kyselyn avulla voidaan kuitenkin mahdollisesti arvioida yksittäisten kurssitavoitteiden täyttymistä. Uudistuksen myötä syntyi lisää kehitysehdotuksia tuleville laboratoriotyökursseille, joita käsittelen tutkielman lopussa.
-
(2020)Tässä työssä on tavoitteena esittää yksi opetuksellinen malli sille, miten fysiikkaa voidaan opettaa huvipuistokontekstissa lukiotasolla. Työssä selvitettiin, millaisia fysiikan ilmiöitä huvipuistossa voidaan havaita, miten huvipuistolaitteita voidaan hyödyntää lukion fysiikan kokeiden tekemisessä ja miten huvipuistovierailua voidaan hyödyntää lukion fysiikan opetuksessa. Työn teoriaosuudessa tarkastellaan kiinnostuksen kehittymistä, johon opettaja voi vaikuttaa valitsemillaan sisällöillä, konteksteilla ja opetustavoilla. Koulun ulkopuolella tapahtuvalla oppimisella voi olla vaikutusta kiinnostukseen ja oppimiseen, ja huvipuisto voi tarjota tällaisen kiinnostusta lisäävän kontekstin. Lisäksi tarkastellaan huvipuistolaitteisiin liittyviä fysiikan ilmiöitä: dynamiikkaa, energiamuutoksia ja sähkömagnetismia. Työssä esitellään erilaisia mittausvälineitä ja älypuhelinsovelluksia, joita huvipuistossa tehtävissä mittauksissa voidaan käyttää, ja niihin liittyviä suureita. Lisäksi esitellään Linnanmäen huvipuistossa mahdollisia mittauksia. Työssä toteutettiin empiirinen tutkimus Linnanmäen huvipuistossa opiskelijaryhmän kanssa. Kolmiosainen vierailu toteutettiin yhteistyössä pääkaupunkiseudulla sijaitsevan lukion kanssa ja siihen sisältyi harjoittelu- ja analysointiosuudet koululla sekä mittausosuus Linnanmäellä. Mittauksissa käytettiin Vernierin LabQuest 2 -laitteistoa. Seuraavissa tutkimuksissa voitaisiin selvittää, missä määrin huvipuistokonteksti lisää kiinnostusta fysiikkaan ja onko huvipuistovierailulla vaikutusta fysiikan oppimiseen.
-
(2023)Tämä pro gradu- tutkielma toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena ja tutkimusaineistona oli yhteensä 15 artikkelia. Tutkimusaineistoa hankittiin Scopus-tietokannasta sekä Google Scholarista. Tutkielman tavoitteena ja tarkoituksena on tutkia fysiikan laboratoriotöiden järjestämisen haasteitta etäopetuksessa koronapandemian aikana sekä miten kokeelliset työt toteutettiin. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena on selventää opettajien tieto- ja viestintätekniikkataitoja etäopetuksessa. Tutkimuskysymykset ovat: Mitkä ovat fysiikan laboratorio-opetuksen järjestämisen haasteet etäopetuksessa koronapandemian aikana ja miten kokeelliset työt toteutettiin sekä millaiset ovat opettajien tieto- ja viestintätekniikkataidot. Keväällä 2020 Covid-19-virus aiheutti yllättäen globaalit poikkeusolot, jotka vaikuttivat ihmisten arkeen, työntekoon sekä oppilaitoksiin. Oppilaitokset suljettiin ja ne joutuivat siirtymään lyhyellä varoitusajalla lähiopetuksesta etäopetukseen ja opettajat sekä opiskelijat joutuivat mukautumaan uuteen tilanteeseen. Tämä toi haasteitta ja varsinkin laboratoriotöiden järjestäminen etäopetuksessa oli haastava. Etäopetuksessa opettajat joutuivat käyttämään niitä opetusteknologian käyttötaitoja, joita heillä oli. Vaikka etäopetusta on käytetty koulutusjärjestelmässä jo useiden vuosien ajan, sen toteutus pandemioiden aikana voi olla erilaista ja haastavaa. Tutkimustulosten mukaan osalla opettajista ei ollut aikaisempaa kokemusta tai oli vähän kokemusta etäopetukseen pitämiseen. Osa oppilaitoksista tarjosi opettajille koulutusta tukemaan heidän tieto- ja viestintätekniikan taitoja. Tutkimuksissa nousi esiin se, että laboratoriotyöskentelyn ja laskuharjoitusten läpikäynnin järjestäminen etäopetuksessa oli haastava. Osa tutkimuksista toi esille, että käytännön työtä käytettiin hyvin harvoin, myös sellaisissa aiheissa, jotka olisivat soveltuneet kokeelliseen työhön. Joissakin tutkimuksissa tuli esille, että osa kokeellisista töistä pystyttiin järjestämään sellaisenaan kotoa käsin.
-
(2023)Tapaustutkimuksessa toteutettiin kyselytutkimus, johon vastasi seitsemän opettajaa. Opettajilta kyseltiin heidän kokemuksiansa ja asenteita fysiikan oppilastöitä kohtaan sekä käyttivätkö he avoimia vai suljettuja oppilastöitä. Kysymyksillä pyrittiin selvittämään myös, miten opettajat kokivat oppilastöiden vaikuttaneen heidän oppilaidensa oppimistuloksiin. Vastauksissaan opettajat pääasiassa ilmaisivat kokevansa oppilastyöt olennaiseksi osaksi fysiikan opetusta ja tärkeiksi työkaluiksi parannettaessa oppilaiden ymmärrystä fysiikan käsitteistä. Opettajat hyödynsivät suurimmaksi osaksi oppilastöissään suljettua mallia, vaikka kuitenkin osoittivat pitävänsä avointa oppilastyömallia hyvänä opetuskeinona. Vastaajat eivät kokeneet seuraavansa suoraan OPSin ohjeistusta.
-
(2018)Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on ollut kehittää verkostoanalyysiin perustuva menetelmä, jolla voidaan tunnistaa fysiikan opettajaksi opiskelevien kollektiivisesta näkemyksestä fysiikan historian kokonaiskuva käsittäen keskeiset tekijät, sisällöt sekä kokonaisuudet. Fysiikan opettaja joutuu työssään arvottamaan runsaasti erilaisia opetettavia sisältöjä. Tässä tutkielmassa pyritäänkin muodostamaan menetelmä, jolla voidaan havainnoida ja arvioida keskeisistä sisällöistä sekä niiden keskinäisistä suhteista koostuva aineisto. Menetelmän mukaisia tuloksia voidaan käyttää tieteen historia pohjaisen opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. Kymmeneltä Helsingin yliopiston Fysiikan historia -kurssille osallistuneelta opiskelijalta on kerätty kollektiivisesti aineisto, joka on saatettu verkostoanalyysin muotoon. Aineistona toimii opettajaopiskelijoiden koostama fysiikan historiaan liittyvien aiheiden toisiinsa kytkeytynyt kokonaisuus. Menetelmä kokonaiskuvan hahmottamiseksi perustuu aineiston jakamiseen osiin ajanjaksojen perusteella ja osista määrätyn kokoisten otosten arvioimiseen aste- ja Katz-keskeisyyksien perusteella sekä modulaarisuudella yhtenäisten kokonaisuuksien löytämiseksi. Kokonaiskuvan keskeisten sisältöjen arvioimiseen on käytetty Katz-keskeisyyttä sekä tämä luotettavuuden arviointiin aineistoa vastaavaa konfiguraatiomallia. Kokonaiskuvien havainnollistamiseksi on lisäksi käytetty sosiaalisen verkon esitystavoista kahta jousimalliin pohjaavaa asettelua. Verkostoanalyysin keinoin voidaan kehittää menetelmä, jolla voidaan arvioida fysiikan opettajaopiskelijoiden kokonaiskuvaa fysiikan historiasta. Kokonaiskuvan luotettavaa tarkastelua varten tulee valita riittävän laajoja ja pitkiä ajanjaksoja. Kokonaiskuvaa hahmottaessa käy ilmi, kuinka fysiikan historia osana tieteenhistoriaa erkaantuu yleisestä historiasta edetessä kohti nykypäivää. Kokonaiskuvaan muodostuu selkeitä teemallisia kokonaisuuksia kokoavien aihepiirien kuten tieteellisen, teollisen tai Ranskan suureen vallankumouksen sekä ensimmäisen maailman sodan ympärille. Sähkömagnetismi, kvanttimekaniikka sekä A.Einstein ja suhteellisuusteoriat nousevat esiin erityisesti fysiikan historiasta. Instituutioista ainoastaan Nobel-palkinto nousee keskeiseksi. Osalla historiallisista aiheista on jatkuvuutta takaava keskeinen rooli, kun taas toiset aiheista ovat vain hetkellisesti hyvin valovoimaisia.
-
(2017)Tässä työssä tutkitaan fysiikan opettajaopiskelijoiden käsityksiä elektronin ja fotonin ontologioista. Erityisesti tutkitaan näissä käsityksissä tapahtuvia muutoksia kvanttifysiikan perusteita opettavan kurssin aikana. Tutkimuksessa on analysoitu 38 Helsingin yliopiston fysiikan opettajaopiskelijan vastauksia fenomenografiseen Kvanttifysiikan käsitetestiin, jolla tutkitaan käsityksiä kvanttiolioiden dualistisesta luonteesta sekä erityisesti pienen intensiteetin kaksoisrakokokeesssa havaittavien ilmiöiden kuten lokalisoitumisen ja interferenssin merkityksistä. Vastaukset on kerätty kahdelta sisällöiltään oleellisesti yhteneväiseltä opettajaopiskelijoille suunnatulta kurssilta peräkkäisiltä lukukausilta, ja käsitetestiin on vastattu kurssin alussa ja kurssiopetuksen päätyttyä. Vastausten analysoinnissa on sovellettu pääasiassa yhden muuttujan tilastollisia testejä kuten Marginaalisen homogeenisuuden testiä, McNemarin ja Wilcoxonin testejä, Spearmanin ja Kendallin korrelaatiokertoimia sekä Kruskal-Wallis- ja Mann-Whitney -testejä asianmukaisine merkitsevyyskorjauksineen mutta lisäksi monimuuttujaista varianssianalyysiä ryhmien mahdollisten erojen löytämiseksi. Kurssin aikana opiskelijat ovat oppineet mieltämään fotonien paikallistumisen valokuvauslevylle viittaavan fotonien hiukkasmaiseen luonteeseen. Lisäksi kvanttimekaniikan todennäköisyystulkintaa mukailevat käsitykset ovat vahvistuneet samoin kuin elektronien ja varsinkin fotonien ei-jatkuvaan olemassaoloon liittyvät käsitykset. Klassisenkaltaiseen hiukkaskuvaan viittaavissa kysymyksissä havaittiin tuon käsitysmallin kannatuksen vähenevän erityisesti toisella tutkituista kursseista.
Now showing items 6716-6735 of 31321