Browsing by Title

I denna avhandling studeras fotografen Max Petrelius modernism i hans modebilder under perioden 1962-1973. Alla fotografierna är svartvita och de förvaras i arkivet på Finlands Fotografiska Museum. Petrelius ansetts ha varit en av de viktigaste finska modefotograferna och han var känd för sin svartvita estetik på 1960-talet. Denna avhandling kan klassifieras som visuell kulturforskning där vardagslivet på 1960-talet studeras ur en visuell synvinkel. Perspektivet är i huvudsak historiskt. Intervjuer och bildanalyser har varit centrala studiemetoder. Modefotografiet är starkt beroende av kontexten. I första kapitlet behandlas finskt 1960-tal fram till 1970-talets mitt kulturhistoriskt sett. Det var en period då många slutliga förändringar skedde i det finska samhället. Här redogörs kort för förändringar inom samhället, konfektion och modetidskrifter under 1960-talet samt för de viktigaste synpunkterna hur man skall betrakta och analysera ett modefotografi. I andra kapitlet ges en kort kort överblick av internationella och finska modefotografins historia efter andra världskriget till och med 1970-talets krisår. Ett kort stycke av svensk fotografihistoria presenteras via Rolf Winqvist och Atelje Uggla i Stockholm, där Petrelius snappade upp intryck och teknisk kunskap under åren 1959-60. Det tredje kapitlet belyser Petrelius livsverk med en betoning på hans aktiva tid som modefotograf. I texten löper parallellt med mina intervjuer en intervju av Petrelius från 1969. Samarbetet med designern Vuokko Nurmesniemi var mycket viktigt för hans karriär och behandlas skilt. I fjärde kapitlet analyseras 22 av Petrelius stora produktion av modefotografier under teman som jag ansett har visat en finsk modernism på 1960-talet; kontraster och grafiskhet, kraftiga bildvinklar och skarp avgränsning, överdriva rörelser samt rytm i bilden, naturens kontext av finsk design, montage och serier. Petrelius modernistiska handstil var ett montage av dublicerade negativ på samma bild. Hans mörkrumsteknik formade det slutliga fotografiet. Allmänt sett innehåller dessa fotografier en förenkling av bilden och en stilisering av motiv. Analysen är till grunden formalistisk men här frågas också i hurudant kulturellt sammanhang modebilden förekommit och använts. Modebilden har indelats i elementen plagget, modellen, poseringen samt rekvisitan. Grunderna i fotografering konstateras i korthet vid sidan om analyseringen. Hälften av de analyserade modebilderna är fotograferade för modereportagen i damtidningar, andra hälften för Vuokko Nurmesniemi och hennes brand. De flesta fotografier är från andra hälften av 1960-talet, då grafiskheten var som starkast. Sista kapitlet är en sammanfattning av innehållet i Petrelius modernistiska modefotografier. Petrelius betydelse för finskt fotografi har varit hans modernistiska tekniker, den starka formalismen i de grafiska fotografierna, hans förmåga att tänka bilden som en del av en serie samt rollen som lärare av nya modefotografer. Han var också en av de 1960-talets fotografer som introducerade rörelser i modefotografiet och använde naturen som en bakgrund. Här diskuteras kort internationella modebilders influens på Petrelius samt modefotografiets anseende som konstfotografi.

Aivoverenvuotojen diagnosointi pään tietokonetomografia (TT) –kuvista on kokeneellekin radiologille ajoittain haastava tehtävä. TT-kuvan tulkintaan vaikuttavat muun muassa aivoverenvuodosta kulunut aika, kuvanlaatu, potilaan liikehdintä kuvauksen aikana, sekä mahdollisesti potilaalle ennen kuvantamista suoritettujen kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä kudoksiin jätettyjen röntgensäteitä läpäisemättömien materiaalien (metallit) aiheuttamat häiriöt, eli artefaktat. Kuvantamistutkimusten määrä kasvaa vuosittain samaan aikaan kun radiologien määrä ei pysy kasvuvauhdin asettaman tarpeen mukana. Tekoälyalgoritmeja tarvitaan helpottamaan lisääntyvistä kuvantamismääristä johtuvaa työkuormaa, sekä auttamaan mahdollisten virhediagnoosien tunnistamisessa, sillä diagnosoimatta jäänyt aivoverenvuoto voi pahimmassa tapauksessa johtaa potilaan kuolemaan. Aivoverenvuotoja tunnistavan tekoälyalgoritmin kehittämisessä tarvitaan kuvadataa, johon aivoverenvuodot on piirretty, eli segmentoitu, mahdollisimman tarkasti. Segmentoinnin perimmäinen tarkoitus on pyrkiä merkitsemään jokaiseen kuvaan jokainen pikseli, joka edustaa sitä löydöstä, jota tekoälyalgoritmin halutaan kuvasta oppivan tunnistamaan. Se, että segmentointi on tehty mahdollisimman korkeaa laatua ja tarkkuutta noudattaen on ensiarvoisen tärkeä osa aivoverenvuotoja tunnistavan tekoälyalgoritmin kehitysprosessissa, sillä mikäli segmentointi on tehty huonolla tarkkuudella ja sisältää esimerkiksi pikseleitä, jotka eivät edusta haluttua löydöstä, ei tekoälyalgoritmi opi tunnistamaan haluttua löydöstä riittävän hyvin. Eri aivoverenvuototyypit näyttäytyvät TT-kuvassa usein varsin eri näköisinä, tämän vuoksi kullekin aivoverenvuototyypille tulee valita sille parhaiten sopiva segmentointitekniikka. Segmentoinnissa voi tapauksesta riippuen hyödyntää automaattisia ja puoliautomaattisia työkaluja, jotka parhaimmassa tapauksessa nopeuttavat segmentointiin kuluvaa aikaa kymmenillä minuuteilla yhtä tapausta kohden. Tässä artikkelissa käymme läpi kokonaisvaltaisesti sen, mitä vaaditaan laadukkaaseen TT-kuvadatan käsittelyyn, kun tavoitteena on kehittää aivoverenvuotoja tunnistava tekoälyalgoritmi.

Forkhead box G1 protein (FOXG1) is a transcription repressor that participates in multiple signaling pathways. FOXG1 formerly known as Brain factor 1 (BF1) is known for its effects on neurogenesis. FOXG1 is also expressed in the neural crest cells (NCC’s), specifically in the facial NCC’s that form the craniofacial structures. The aim of this study was to investigate the role of FOXG1 in the craniofacial bone development in mice and this was conducted by using a mouse strain with the Foxg1-gene targeted by Cre-recombinase (Cre), which represents Foxg1 null allele. Using a combination of mouse genetics, gene expression analysis and skeletal analysis was used and a difference was seen between mutated Foxg1cre/cre-embryos (MT) and wild type Foxg1+/+-embryos (WT). Abnormalities were found in the frontal region of the skull and in the nasal bones of the Foxg1cre/cre-embryos. The frontal suture was seen to be star shaped and wider in the mutants and the suture persisted after the WT suture narrowed. The frontal bones and the nasal bones were narrower, and the skulls were smaller in the MT – embryos compared to WT littermates. To analyze whether alteration in cell proliferation could account for these malformations, EDU-stainings at key stages of calvarial development were performed, but no abnormalities were found. Foxg1-mRNA was detected in the forebrain but not in the developing frontal bone mesenchyme. This might indicate that the phenotype is caused due to abnormalities possible in forebrain – calvarial mesenchyme tissue-tissue interactions or earlier due to abnormalities in the NCC’s. Between embryonic ages 9.5-12.5 (E9.5-E12.5), abnormalities in the distribution of the NCC marker HNK1 were noted in the Foxg1cre/cre mutant mice compared to Foxg1+/+ wild type. The differences may go some way to explain the craniofacial phenotype in these mice.

Tutkielma keskittyy tarkastelemaan Kelan virkakieltä Instagramissa. Sosiaalisen median käyttö on yleistynyt varinkin nuorten keskuudessa viime vuosikymmenen ajan (Tilastokeskus 2017) ja yritysten ja mainostajien lisäksi myös viranomaiset (mm. Verohallinto, Kela, Skatteverket) ovat löytäneet tiensä sosiaaliseen mediaan. Aikaisempi tutkimus virkakielestä internetissä ja sosiaalisessa mediassa on keskittynyt ruotsalaisten viranomaisten verkkosivujen tutkimukseen (Hanell 2012) ja viranomaisen ja kansalaisen väliseen viestintään Facebookissa (Sörlin & Söderlundh 2014; Nord & Sörlin 2016). Kela on liittynyt Instagramiin vuonna 2016, mutta laajempaa tutkimusta Kelan tai muiden viranomaisten kielenkäytöstä Instagramissa ei ole tehty. Tästä syystä tutkielma keskittyy aluksi kartoittamaan eksploratiivsella menetelmällä, millä kielillä Kela viestii Instagramissa ja minkälaisia julkaisut ovat visuaalisesti ja temaattisesti. Tutkielman toinen osa tarkastelee virkakieltä systeemis-funktionaalisen kieliteorian (Holmberg & Karlsson 2006; Holmberg, Karlsson & Nord 2011) kautta keskittyen interpersoonaiseen merkitykseen ja erityisesti puhefunktioihin. Tutkimus tarkastelee, minkälaista Kelan virkakieli on Instagramissa, minkälaisia puhefunktioita Kela käyttää julkaisuissa ja minkälainen suhde Kelan ja kansalaisen välille muodostuu puhefunktioiden avulla. Analyysissä keskitytään ruotsin kielen neljään olennaiseen puhefunktioon, jotka ovat väite, käsky, kysymys ja tarjous. Funktionaalisen teorian lisäksi Kelan ja kansalaisen suhdetta analysoidaan, miten ja miksi osallistujia tehdään näkyviksi tai näkymättömiksi. Materiaali koostuu 78 julkaisusta, jotka ovat julkaistu Kelan julkisella @kela_fpa Instagram-tilillä aikavälillä 16.4.2019-18.2.2020. Julkaisut on kerätty manuaalisesti Excel-taulukkoon, johon kirjattiin julkaisun päivämäärä, julkaisukuvatyyppi, julkaisutekstin kieli ja sanamäärä sekä emojien ja hashtagien määrä. Materiaali on analysoitu kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Eksploratiivinen analyysi osoittaa, että Kela viestii pääosin suomeksi ja ruotsiksi. Ruotsinkielisten tekstien määrä on n. 70 % kaikista julkaisuteksteistä. Kielilaki (423/2003, 6 §) velvoittaa Kelan kaksikielisenä julkisoikeudellisena laitoksena viestimään molemmilla kansalliskielillä. Vain parissa julkaisutekstissä on käytetty saamen ja englannin kieliä. Kelan julkaisukuvista suurin osa on valokuvia, mutta kuvitettujen ja tekstiä sisältävien julkaisukuvien osuus on merkittävä. Vähiten Kela julkaisee videoita. Julkaisu-tekstien teemat vaihtelevat paljon, mutta yleisimmät teemat liittyvät lapsiperheisiin ja opiskelijoihin. Muita teemoja ovat mm. työttömyys ja työehdot, asuminen sekä asiointipalvelut ja muut palvelukanavat. Tutkielman toisen osan keskeisimmät tulokset viittaavat siihen, että Kelan ja kansalaisen suhde on hierarkkinen ja asymmetrinen. Kela viestii lukijalle eniten puhefunktion käskyn kautta sekä kongruentisti että inkongruentisti. Käsky toteutuu kongruentisti verbin ollessa imperatiivissa, kun taas inkongruentti toteutus muodostuu esimerkiksi väitelauseen kautta. Käskyn toteutuminen väitelauseen muodossa inkongruentisti koetaan yleisesti ruotsin kielessä tapana ilmaista kohteliaisuutta. Se, että käsky on yleisin puhefunktio, kertoo Kelan ja lukijan hierakisesta ja asymmetrisestä suhteesta. Myös puhefunktioita väitettä käytetään usein, joka on aikaisemman tutkimuksen valossa yleistä virkakielessä (Lassus 2010, Lind Palicki 2010), sillä usein institutionaalisten tekstien tarkoitus on informoida. Kysymys ja tarjous ovat vähiten esiintyvät puhefunktiot. Huomion arvoista on se, että Kela viestii kysymysten avulla, jotka on muotoiltu siten, että kysymyksen lukija voisi itse mahdollisesti esittää kysymyksen Kelalle. Nämä keinotekoiset kysymykset voi tulkita Kelan toimesta yritykseksi luoda läheisempää suhdetta lukijan kanssa. Kelan ja lukijan asymmetrinen suhde vahvistuu, kun tarkastellaan, miten tekstin vastaanottajaa, kansalaista, ja tekstin lähettäjää, Kelaa, puhutellaan. Lukijaa puhutellaan yksikön toisella persoonalla useasti, mutta Kelaa ei puhutella lainkaan monikon ensimmäisessä persoonassa, joka olisi luonteva vastapari sinuttelulle symmetrisessä suhteessa. Kelaan viitataan institutionaalisella nimellään FPA vain viidesti, kun taas lukijaan viitataan useasti substantiiveilla pappan ja föräldern. Lukijan puhuttelu nostaa hänet myös näkyväksi osallistujaksi ja se, että lukijalla on näkyvämpi rooli kuin viranomaisella on yhteneväinen tulos aikaisemman tutkimuksen kanssa (Lassus 2010; Tolvanen 2016; Alén 2017). Lukija ja Kela tehdään näkymättömiksi osallistujiksi eri tavoin. Lukija jää usein näkymättömäksi imperatiivin ansioista, kun Kela jää näkymättömäksi s-passiivin ansiosta. Huomioitavaa on myös se, että Kela ei ole osallistujana yli 60 % lauseissa, joka on puolet enemmän kuin verrattuna lukijaan, joka ei ole osallistujana n. 30 % lauseista.

Dissimilar metal welds(DMW) in nuclear power plants have been identified to be prone to failure by cracking. Generally cracks grow straight, unless a weaker microstructure is adjacent. In DMWs cracks have propagated to the fusion line. Fracture toughness of weldments has been reported to sink in the same location. It has been shown that hardness can be used to predict strength of a homogeneous material. In this thesis, such model was applied to DMWs. On the other hand, fracture toughness and crack propagation was studied for both ductile and brittle specimens. Two DMWs were studied, MU1 and NI1. They shared the same SS base metal and Alloy 52 weld metal. Furthermore the LAS base metals were very similar: 18MND5 and SA508 for MU1 and NI1, respectively. NI1 specimens were studied in three different ageing conditions. Some of the data was reutilized from previous projects. Vickers hardness was measured over the LAS fusion line. To be able to utilize hardness measurements without knowledge of their distribution, the data was bootstrapped. The means of the bootstrapped medians provided estimates of the average hardness and its deviation. Three tensile specimens were tested from four different locations. Tensile results were compared to strength predictions from hardness. The VTT model developed for homogeneous materials predicted strength from hardness inadequately in its original form. However, once the parameters were varied, predictions agreed with measurements. Ductile specimens were made from both MU1 and NI1. Temperatures for testing were 300°C and 20°C for MU1 and NI1 respectively. Their fracture toughness was determined with JIc, which is defined in ASTM E1820. Crack path was studied with either cross-cutting or profilometry. In the case of profilometry, the specimens were profiled from three different locations and the mean of results was used. Brittle specimens were all from NI1. ASTM E1921 determines cleavage fracture toughness Jc. Test temperatures were between −80°C and −130°C. Crack path was studied with profilometry. Profiling location was at cleavage nucleation point. The point was determined with scanning electron microscope. The accuracy of profilometry itself was confirmed by comparing the results to specimen cross-cuts. Linear correlation between fracture toughnesses and crack jumps towards fusion line was established successfully for most datasets. Ageing of the specimens reduced the fracture toughness of brittle specimens, but not of ductile ones. Instead, ductile fracture toughness increased with test temperature.

This study analyzes the relationship between public international law and the legal system of the World Trade Organization from the perspective of fragmentation of international law specializing in the application of external public international law in the Dispute Settlement Body of the WTO. Fragmentation of international law was found to result from historical, functional and regional grouping of law-making treaties. In contrast, coherence in WTO law was found to result from, inter alia, the nature of the WTO as an international organization and from the subscription of general international law by the WTO panels and the Appellate Body. An irresolvable rule conflict of international law reveals the lack of coherence therein. In terms of WTO Law, conflicting rules have been found at least in environmental law, in human rights law and in international labour law. Review of relevant panel and Appellate Body reports did not provide evidence of current existence of such conflicts on a normative or functional level. Harmonious interpretation removed the conditions for conflict. It is questionable if harmonious interpretation ultimately increases coherence between WTO law and other subsystems of international law. Perhaps it is the best the WTO can do at the moment – but by no means it is enough for the protection of social goods such as human rights, the environment or the global workforce.

The objective of this research was to describe autoethnographically the intecration points on my personal history´s narrative identities. Material comprises of work plans and work diaries, and the resulting artworks. The scope of the study reference frame was set around narrative identity consepts, integrated with the narrative identity of personality psychologist Dan McAdams (1995) and narrative identity theories of hermeneutic philosopher Paul Ricoeur (1992). The reference frame concerning the craft science was practice-led research where artist acts as researcher of his/her own work. Maarit Mäkelä´s dessertation (2003) ” Memories on Clay” has influenced this work. Mäkelä studied representations of subjective creating process and gender, and verbally described the creative process and the resulting artworks. Research questions: 1. How integration points of my personal history´s narrative identity are materializing into textile art? What kind of process it is? 2. How this research process is shaping my narrative identity? Methods The research material was composed of autoethnographical processing of my personal history´s narrative identity integration points. The work plans and work diaries material comprised 85 pages and included photographs from different stages of the process. During my research process, I created five piece of textile art based on the fragments of my personal narrative identity. I interpreted and analysed the process in the course of it (reflection-in-action) and retrospectively (reflection-on-action) applying to the practice-led research. Results and conclusuions The outcome of this study were five textile art works.

Pro Gradu -tutkielmani käsittelee kysymysten ja vastausten muodostamista sekä niiden suhdetta institutionaalisessa puhelinkeskustelussa. Tutkimuksen tavoite on tutkia keskustelun osapuolten kysymysvuoroja keskustelun eri vaiheissa sekä sitä, mitä erilaisilla kysymysmuodoilla tavoitellaan. Tarkastelen kysymysten esiintymistä erilaisissa konteksteissa ja tutkin kysymysten vaikutusta vastauksiin sekä vastausten muodostamista. Kiinnostuksen kohteena on myös selvittää, kumpi osapuolista esittää puhelun aikana enemmän kysymyksiä ja siten johdattelee keskustelua eteenpäin. Tutkimusmateriaali koostuu tallennetuista pankkiasiointipuheluista, joissa asiakas soittaa puhelinpalveluun saadakseen apua maksukortteihin liittyviin ongelmiin. Tutkimusmateriaalini on ainutlaatuinen ja tarjoaa tutkimusalustan, jota aiemmassa keskusteluntutkimuksessa ei juurikaan ole päästy hyödyntämään. Kysymysten ja vastausten tutkimisessa erilaisten kysymystyyppien tunnistamisen lisäksi oleellista on vuorottelu, vierusparien suhde toisiinsa sekä preferenssirakenne. Nämä termit ovat tutkimuksessani perustavanlaatuisia ja ne esitellään keskustelunanalyyttiseen menetelmään perustuen. Tutkimusmenetelmänä keskustelunanalyysi on metodi, jonka avulla tutkitaan luonnollisesti tapahtuvaa keskustelua ääni- tai videonauhoitteiden avulla. Keskustelunanalyysi perustuu pääperiaatteisiin, joiden mukaan vuorovaikutus ei ole kaoottista, vaan pohjautuu sääntöihin. Vuorovaikutuksessa kaikki yksityiskohdat ovat tärkeitä ja relevantteja eikä mitään voida pitää sattumanvaraisena. Keskustelunanalyysissä käytetään pääasiassa laadullisia menetelmiä, mutta tutkimuksessani hyödynnän lisäksi määrällisiä menetelmiä saadakseni vastauksen kaikkiin tutkimuskysymyksiini. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että puhelinpalvelun työntekijät toimivat institutionaalisen roolinsa mukaan esittämällä pääosan kysymyksistä asiakkaille, joiden tehtävä on antaa preferoitu vastaus. Asiantuntijat käyttävät erilaisia kysymysmuotoja riippuen siitä, millaista informaatiota he kulloinkin hakevat. Kysymysten asettelussa oleellista on myös niiden suhde edeltäviin ja niitä seuraaviin vuoroihin. Vuorojen sisältämien osien järjestys voi osaltaan lisätä kysymysten tarvetta, mikä myös lisää asiakkaiden esittämien kysymysten määrää. Asiakkaiden kysymykset liittyvätkin usein asiantuntijan ohjeiden tai termien ymmärtämättömyyteen, soiton syynä olevan ongelman esittelyyn sekä keskustelun aikana muuten ilmenneisiin uusiin asioihin. Aineistossani esiintyy neljänlaisia kysymystyyppejä, jotka joko rakenteeltaan tai toiminnaltaan ovat kysymyksiä: hakukysymyksiä, vaihtoehtokysymyksiä, deklaratiivejä sekä kehotuksia. Eri kysymystyypeillä on tietty funktio, ja usein eri tyyppisiä kysymyksiä käytetään erilaisen tiedon saamiseen. Esimerkiksi vaihtoehtokysymyksillä tiedustellaan jonkin lauseen paikkansapitävyyttä, kun taas hakukysymyksillä haetaan tiettyä suljettua tai avointa tietoa.

Mendesin et. al. esittää julkaisussa No-arbitrage, leverage and completeness in a fractional volatility model (2015) markkinamallin, jossa osakkeen hinnan volatiliteettiprosessi on rakennettu fraktionaalisesta Brownin liikkeestä. Mendes et. al. todistaa tällaisen markkinamallin olevan arbiraasivapaa. Markkinamallin täydellisyys puolestaan riippuu siitä, onko log-hinnan ja volatiliteettiprosessin satunnaisuus luotu samasta vai kahdesta riippumattomasta prosessista. Tässä työssä käydään läpi nuo todistukset, ja niiden vaatima matematiikka: stokastinen integraali, Itôn kaava ja rahoitusteorian kaksi ensimmäistä päälausetta. Käsittelemme lisäksi Girsanovin lauseen sekä lukuisia ehtoja, joiden pätiessä lokaalista martingaalista muodostettu stokastinen eksponentiaali on martingaali.