Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Saarinen, Petri (2014)
    Enterococci is a group of gram positive bacteria part of human intestinal flora. While generally harmless, several species of the group are known to cause severe infections in humans, including bloodstream infections leading to sepsis. Since Enterococci are naturally resistant to many antibiotics, the use of glycopeptides, considered a”last resort” drugs, is common in treatment of enterococcal infections. In recent years, however, the emergence of glycopeptide resistant Enterococci (GRE) has been an increasing concern for clinics and microbiology laboratories around the world, creating a need for fast and accurate screening tests differentiating the glycopeptide resistant Enterococcus strains from the non-resistant ones. In this study, a combined PCR and microarray hybridization based method for identification of the clinically most prevalent GRE was established as a part of commercial sepsis diagnostic test called Prove-it™ Sepsis. Already identifying the most common Enterococcus species (E.faecium and E.faecalis), the detection of glycopeptide resistance causing ligase genes vanA and vanB and species level identification of intrinsically glycopeptide resistant E.gallinarum and E.casseliflavus were added as part of the the test. Primers were designed for sequencing vanA and vanB genes and multiple strains, provided by a Finnish clinical laboratory Huslab, were sequenced. Sequence regions unique to these genes were identified according to sequence alignment data containing the sequenced gene regions and other relevant sequences found in public sequence databases. Based on these data, primers were designed for the amplification of the selected gene regions. For identification of the amplified gene regions, a set of hybridization probes were designed and printed on microarray. In addition, probes for identifying E.casseliflavus and E.gallinarum were designed based on sequence aligment data gathered from Mobidiag Ltd. private biobank. The identification of these species was based on topoisomerase encoding gyrB gene amplified by the Prove-it™ Sepsis broad range PCR. Several primers for the amplification of vanA and vanB genes were designed and one primer pair for each was selected to be integrated to the Prove-it™ Sepsis multiplex-PCR. Similarily, multiple hybridization probes were designed for detecting vanA, vanB, E.casseliflavus and E. gallinarum. Four probes for each target gene region were selected to be integrated to the commercial test. With this modified test, 12 pure culture samples of clinical origin were tested and the results were compared to the ones provided by the laboratory of clinical microbiology of Hôspital de bicêtre (Paris, France). Results provided by the modified PCR and microarray test were identical to the reference results in 11 out of 12 cases.
  • Salovaara, Anna-Kaisa (2019)
    Jääsalaattia (Lactuca sativa var. crispa L.) tuotetaan ympärivuotisesti kasvihuoneessa ja se on kuluttajien keskuudessa suosittu lehtivihannes. Jääsalaatti kerää monien muiden lehtivihannesten tapaan nitraattia ja sen nitraattipitoisuudet voivat nousta melko suuriksikin. Jääsalaatin nitraattipitoisuuteen vaikuttavat useat eri tekijät, kuten laji, lajike, lannoitustaso ja valon intensiteetti. Tehokkailla nitraattipitoisuuden hallintakeinoilla voidaan parantaa tuottajan mahdollisuuksia vaikuttaa sadon laatuun. Valtaosa ravinnon mukana saatavasta nitraatista on peräisin lehtivihanneksista. Euroopan unioni on asettanut katteen alla kasvatetun salaatin nitraattipitoisuudelle talvi- ja kesäkauden raja-arvot. Nitraatti on ihmisen terveydelle haitallinen yhdiste, sillä osa siitä muuttuu elimistössä nitriitiksi, mikä kasvattaa etenkin pienten lasten methemoglobinemian riskiä. Glysiinibetaiini on osmolyytti ja solun metabolian kanssa yhteensopiva yhdiste. Monet viljelykasvit syntetisoivat glysiinibetaiinia vasteena abioottisille stresseille ja se parantaa kasvien stressinkestävyyttä myös eksogeenisesti annettuna. Glysiinibetaiinia saadaan ravinnon mukana esimerkiksi viljatuotteissa ja se on ihmisille turvallinen yhdiste, jota voidaan käyttää myös ravintolisänä. Glysiinibetaiinia eristetään muun muassa sokerijuurikkaan melassista ja sitä voidaan käyttää orgaanisena lannoitteena tai kasvunedistäjänä kasvintuotannossa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää glysiinibetaiinin käyttömahdollisuuksia jääsalaatin tuotannon edistäjänä. Kasvihuonekokeessa seitsemän vuorokautta kestänyt glysiinibetaiinikäsittely aloitettiin jääsalaattien ollessa 29 vuorokauden ikäisiä. Glysiinibetaiinikäsittelyjen pitoisuudet olivat 0, 1, 7,5 ja 15 mM. Jääsalaatin nitraattipitoisuus, glysiinibetaiinipitoisuus sekä tuore- ja kuivamassa määritettiin 24, 29, 36, 41 ja 49 vuorokauden ikäisistä kasveista. Tutkimus toteutettiin kiertovesiviljelyjärjestelmässä ja glysiinibetaiinikäsittely annettiin ravinneliuoksessa. Jääsalaatit ottivat eksogeenisesti annettua glysiinibetaiinia. Glysiinibetaiinikäsittely pienensi jääsalaatin nitraattipitoisuutta seitsemän vuorokauden käsittelyn jälkeen merkitsevästi kontrolliin verrattuna ja alenema oli suoraan verrannollinen käsittelyn pitoisuuteen. Lisäksi glysiinibetaiinikäsittely pienensi jääsalaatin tuorepainoa ja suurensi kuiva-ainepitoisuutta. Määrityksissä myös jääsalaatin glysiinibetaiinipitoisuuden havaittiin olevan suoraan verrannollinen käsittelyn pitoisuuteen.
  • Virolainen, Savi (2018)
    Erityisesti taloudellisissa ilmiöissä sekä niitä kuvaavissa aikasarjoissa esiintyy usein vaihtelua eri tilojen välillä, esimerkiksi markkinoiden vakauden heilahtelun aiheuttamana. Eri tilojen välillä vaihtelua selittämään kykeneviä aikasarjamalleja ovat muun muassa autoregressiiviset sekoitusmallit. Tällaisia ovat esimerkiksi GMAR-malli (Gaussian Mixture Autoregressive) ja StMAR-malli (Student's t Mixture Autoregressive), joihin perustuen tutkielmassa esitetään molempien piirteitä hyödyntävä G-StMAR-malli (Gaussian and Student's t Mixture Autoregressive). Autoregressiiviset sekoitusmallit voidaan ajatella kokoelmaksi lineaarisia autoregressiivisiä malleja, joista kutakin kutsutaan mallin komponentiksi. Kunkin komponentin ajatellaan kuvaavan kutakin ilmiössä esiintyvää tilaa. GMAR-mallissa komponenttien oletetaan olevan normaalisia autoregressiivisiä prosesseja, kun taas StMAR-mallissa ne ovat t-jakaumaan perustuvia, ehdollisesti heteroskedastisia autoregressiivisiä prosesseja. StMAR-mallin komponenttien ehdollisen varianssin riippuvuus samoista parametreista kuin ehdollinen odotusarvo voi kuitenkin olla rajoittava tekijä tapauksissa, joissa komponenttikohtainen ehdollinen odotusarvo on vahva, mutta ehdollinen varianssi heikko. Tästä syystä StMAR-malli yleistetään tutkielmassa G-StMAR-malliksi sallimalla osan sen komponenteista perustuvan GMAR-mallin käyttämiin normaalisiin autoregressiivisiin prosesseihin, joissa ehdollisen varianssin oletetaan olevan vakio. Tutkielmassa esitellään GMAR-malli ja StMAR-malli, ja määritellään niiden pohjalta G-StMAR-malli. Lisäksi osoitetaan, että GMAR-mallin ja StMAR-mallin houkuttelevat teoreettiset ominaisuudet, kuten ergodisuus ja stationaarisen jakauman tunteminen, periytyvät ilmeisellä tavalla myös G-StMAR-mallille. Mallien esittelemisen jälkeen tutkielmassa kerrotaan lyhyesti, kuinka esitetyt mallit voidaan estimoida kaksivaiheista menetelmää käyttäen, miten malleille voidaan valita sopivat asteet, kuinka kvantiiliresiduaaleja voidaan hyödyntää mallin sopivuuden tarkastelemisessa ja miten taustalla olevan prosessin tulevia havaintoja voidaan ennustaa simulaatiomenettelyllä. Tutkielman empiirisessä osiossa tutkitaan, millaisiksi G-StMAR-mallin parametrit estimoituvat pohjana olevaan StMAR-malliin verrattuna, ja lisäksi mallien ennustetarkkuuksia vertaillaan toisiinsa. Esimerkkiaineistona käytetään Standard & Poor's 500 osakemarkkinaindeksin päivittäistä volatiliteettia kuvaavaa, ajanjakson 3.1.2000-20.5.2016 kattavaa aikasarjaa. Tutkielman tulosten perusteella StMAR- ja G-StMAR-mallien ennustetarkkuuksien välillä ei voida sanoa olevan juurikaan eroa, mutta joissakin tapauksissa voidaan G-StMAR-malliin siirtymällä välttää StMAR-mallin parametrien estimaatteja koskevia ongelmia.
  • Karttunen, Henri (2015)
    Aikasarjoissa ilmenevien ei-normaalisten piirteiden mallintamiseen voidaan käyttää epälineaarisia aikasarjamalleja, joista erityisesti tutkielmassa tarkastellaan autoregressiivisia sekoitusmalleja. Autoregressiiviset sekoitusmallit määritellään sekoituksena lineaarisista autoregressiivisista malleista ja erona eri sekoitusmallien välillä on niiden sekoitussuhteiden määrittely. Autoregressiivisella GMAR (Gaussian Mixture Autoregressive)-sekoitusmallilla on houkuttelevia teoreettisia ominaisuuksia, sillä sen stationaarinen jakauma tunnetaan ja sen stationaarisuusehto ja ergodisuus voidaan johtaa ilman lisärajoituksia parametreille. Kuitenkin sekoitussuhteiden monimutkaisesta määrittelystä johtuen sen parametrien estimointi käyttäen kirjallisuudessa usein käytettyä EM-algoritmia on hankalaa. Tästä syystä tutkielmassa selvitetään mahdollisuutta käyttää parametrien estimoinnissa kaksivaiheista menetelmää, jossa geneettisen algoritmin avulla etsitään alkuarvoja gradienttiperusteiselle optimointialgoritmille. Parametrien estimoinnin lisäksi tutkielmassa tarkastellaan mallinvalintaa osana estimointiprosessia. Tarkasteltavia työkaluja sopivan mallin etsinnässä ovat informaatiokriteerit sekä erilaiset kvantiiliresiduaaleihin perustuvat testit, joiden avulla voidaan tehdä mallidiagnostiikkaa tavallisten residuaalien tapaan myös silloin, kun tavallisia residuaaleja ei voida käyttää. Lisäksi tarkastellaan ennusteiden laskemista simulaatioiden avulla ja esitetään miten GMAR-mallia voidaan simuloida. Tutkielman empiirisessä osassa tarkastellaan kahta esimerkkiä, joista ensimmäisessä keskitytään estimointiin, mallinvalitaan ja diagnostiikkaan. Tässä esimerkissä aineistona käytetään yhdysvaltain kuukausittaista inflaatiota vuodesta 1975 vuoteen 2015. Toisessa empiirisessä esimerkissä tarkastellaan tuulen nopeuksia päivittäisen aineiston avulla ja keskitytään erityisesti ennusteiden laskemiseen. Tuulen nopeutta mittaava aineisto on ei-negatiivinen aikasarja ja siksi esimerkissä tarkastellaan estimointia logaritmoidun sarjan avulla ja alkuperäisen sarjan ennustamista. Tutkielman tulosten perusteella kaksivaiheinen estimointi käyttäen geneettistä algoritmia toimii GMAR-mallin tapauksessa hyvin ja kohtuullisessa ajassa.
  • Mäki, Jasmin (2018)
    Genetically modified (GM) crops are subject to fierce debates. The scientific controversy and novelty of the technology raise concerns over possible adverse effects. On the other side, promoters of the technology argue for the safety and economic benefits. These debates take place within the public sphere, where meanings about GM crops are socially constructed. This research describes the national debates over GM crops in the newspapers of the United States and Spain. Six newspapers were searched giving a final sample of 244 articles, of which 152 were further analysed. The articles were coded following the method of political claim-making to find out who discusses GM crops and how. The theoretical framework combines framing theory with the theory of discursive opportunity structure (DOS). The results are six opposing frames about agrobiotechnoloy: economic benefits and costs, biosafety and risk, and progress and critique. Though issues and contexts vary greatly in the two countries, the arguments are influenced by the transnational discursive opportunity structure, meaning the international treaties that govern GM agriculture. Those establish scientific risk assessments over human health and environment as the base for decisions about GM agriculture. The second part of the analysis examines the influence of the transnational DOS on how social movements frame GM crops as risks. The way mass media interprets DOS influences on how it restricts or enables strategic arguing by social movements. The analysis reveals that movements apply environmental and health risk frames and use scientific arguments to influence in GM politics. However, the success of the movements depends on various national components of the DOS and the support from other actors. In Spain, movements state unknown risks, relying on the precautionary principle applied in the European Union. In the U.S., many risks have already materialized and movements centre on demanding corrective measures, since it is difficult to challenge the dominant agricultural model. National policy discourses and political cultures explain the differences between the countries. In the U.S., movements manage to make labeling a big issue, turning the discussion to a matter of individual choice and consumer rights.
  • Häggman, Verner (2019)
    If pharmaceutical quality system fails it causes a hazard to the patient’s health, but also to the manufacturer’s economy. For this reason, the manufacturer’s must make sure their products comply with the quality requirements placed by authorities. To ensure the compliance, the authorities perform inspections at the manufacturing sites. If the site does not comply with the quality requirements, the authority will take necessary measures. The goal of this study was to find what type of quality issues FDA and the authorities within EU have observed while inspecting manufacturing facilities, which of these issues are most common, in which countries the sites companies with issues have been located. The results were assessed from European pharmaceutical company’s point of view. The data for the study was collected from Eudra GMDP database and from FDA Warning letters sent by FDA headquarters from years 2015-2017. Qualitative analysis of content was chosen as the method of analysis. The collected data was classified into main classes and subclasses based on reoccurring topics. The classes were transferred in tables to compare how which of the classes were most common. Most often the facilities with quality issues were located in China and India. The authorities also perform a lot of quality inspections in these countries, but that alone doesn’t explain the large number of quality issues in these countries. The number of sites with quality issues per inspection was also high. Both the authorities of EU countries and FDA had mainly observed similar issues. Often quality issues were related to data integrity. Other common themes were quality management system, cleaning of equipment and facilities and analytical methods. There were also some differences in the observed issues. E.g. FDA had rarely observed issues related to personnel while EU authorities had observed such issues frequently. Quality issues which had led to measures by authorities were often related to larger problems with the quality management or to very basic quality actions. If company doesn’t have well-functioning quality organization, the quality system is often inadequate also in other ways. By comparing their own activities with the issues observed at other companies, it is easier for a company to improve their quality and avoid major quality issuer before they occur.
  • Nyström, Maria (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2005)
    Gonadotropiineja vapauttava hormoni (gonadotropin-releasing hormone, GnRH) on yksi hypotalamuksen monista säätelyhormoneista. GnRH aikaansaa luteinisoivan hormonin (LH) ja follikkeleita stimuloivan hormonin (FSH) vapautumisen adenohypofyysistä. Hypotalamus kontrolloi kiimakierron eri vaiheita GnRH-erityksen välityksellä. Ovulaatiota edeltää hypotalamuksesta erittyvä endogeeninen GnRH-aalto, joka stimuloi LH-erityksen hypofyysistä. LH-eritys aiheuttaa munasarjoissa olevien suurten follikkeleiden luteinisaation tai ovulaation. Eksogeeninen GnRH tai sen agonistinen analogi aikaansaa endogeenisen LH- ja FSH-erityksen hypofyysistä. GnRH-injektion aiheuttamaa ovulaation induktiota on käytetty kiimakiertojen käynnistämiseen poikimisen jälkeen, kiiman-synkronointiohjelmissa ja siemennyksen yhteydessä tiinehtyvyyden parantamiseksi sekä terveillä lehmillä aloitussiemennyksen yhteydessä että oireettomilla uusijoilla. GnRH:ta käytetään myös munasarjarakkuloiden hoidossa, ja sitä käytetään yhdistettynä prostaglandiiniin, progesteroniin ja / tai estradioliin poikimisen jälkeisen kiimattomuuden hoidossa. Normaalia lyhyempiä kiimakiertoja saattaa esiintyä ensimmäisen ovulaation yhteydessä hiehoilla puberteetissa ja lehmillä poikimisen jälkeen. GnRH-injektio annettuna samanaikaisesti prostaglandiini-injektion kanssa tai 24 tuntia prostaglandiini-injektion jälkeen voi aikaansaada lyhyitä kiimakiertoja normaalisti sykloivilla hiehoilla ja lehmillä. Nämä lyhyet kiimakierrot poikkeavat puberteetissa ja poikimisen jälkeen esiintyvistä lyhyistä kiimakierroista siten, että näitä GnRH- ja PGF2a-hoidolla aikaan saatuja lyhyitä kiimakiertoja edeltää normaali progesteronivaihe, jonka pitäisi estää lyhyiden kiimakiertojen esiintyminen. Kokeellisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttaako GnRH-annos (gonadoreliini 100 µg vs. 500 µg), ja siten LH-aallon suuruus, indusoitujen lyhyiden kiimakiertojen esiintymiseen sykloivilla hiehoilla (n=19). Hiehot jaettiin satunnaisesti kahteen hoitoryhmään. Toiselle ryhmälle (n=10) annettiin 24 tuntia prostaglandiini-injektiosta 100 µg gonadoreliiniä ja toiselle ryhmälle (n=15) 500 µg gonadoreliiniä. Koe suoritettiin kahteen kertaan. Lisäksi määritettiin myös progesteroni- ja LH-pitoisuudet hiehojen verestä. GnRH-annoksen suuruus ei vaikuttanut lyhyiden kiimakiertojen esiintyvyyteen. Ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja 100 µg ja 500 µg GnRH-annoksen jälkeen esiintyvien lyhyiden kiimakiertojen insidenssissä. Hiehoilla, joilla oli normaalia lyhyempi kiimakierto, progesteronipitoisuus saavutti korkeimman arvonsa 3 - 6 päivää ovulaatiosta. Hiehoilla, joilla oli normaalin pituinen kiimakierto, suurin progesteronipitoisuus saavutettiin keskimäärin 14 päivää ovulaatiosta. GnRH-annos (100 vs. 500 µg) ei tilastollisesti merkitsevästi vaikuttanut LH-pitoisuuksiin tai LH-käyrän muotoon. Tämä oli yllättävää, koska ennakkokäsityksenä oli, että GnRH-annoksen kasvattaminen olisi ollut lisännyt LH-eritystä.
  • Fors, Eveliina (2019)
    Muukalaisvihaa on tutkittu eteläisen Afrikan kontekstissa viime vuosina kiihtyvään tahtiin. Tutkimusta on vauhdittanut Etelä-Afrikassa tapahtuneet väkivaltaiset hyökkäykset Afrikkalaisia maahanmuuttajia kohtaan vuosina 2008 ja 2015, joissa kuoli kymmeniä ja tuhannet joutuivat maanpakoon. Namibia mielletään usein Etelä-Afrikan pikkuveljeksi, ja monet Etelä-Afrikasta löydettävät ilmiöt toistuvat Namibiassa. Akateeminen tutkimus on keskittynyt lähinnä Etelä-Afrikkaan ja Botswanaan, jonka vuoksi halusinkin keskittyä tutkimaan muukalaisvihaa Namibian kontekstissa. Koska aiheesta ei ole tehty paljon aiempaa tutkimusta, tutkielmani aineisto koostuu namibialaisten sosiaalisessa mediassa käydyistä keskusteluista. Analysoin ainoistoa diskurssianalyyttisin keinoin. Lopulliseen analyysiin valikoitui 779 kommenttia kahdeksasta artikkelista, jotka oli julkaistu namibialaisen uutissivuston Facebook-tilillä. Aloitin analysoinnin jakamalla kommentit kategorioihin niiden sisältämien diskurssien perusteella, jonka jälkeen tavoitteenani oli löytää mitä viitekehyksiä namibialaiset käyttävät perustellessaan omia mielipiteitään maahanmuuttajista, ja millä tavoin maahanmuuttajia puolustetaan. Toiseksi halusin saada selville, koetaanko tietyt kansallisuudet uhkaavammiksi muihin verrattuna. Tutkimuksessa käy ilmi, että namibialaiset kokevat maahanmuuttajat uhkana niin henkilökohtaisille kuin kansallisille resursseille. Maahanmuuttajia myös toiseutettiin, eikä heidän koettu olevan osa ’meitä’. Monet namibialaiset käyttivät maahanmuuttajia myös syntipukkeina ja syyttivät heitä niin hintojen noususta kuin korkeasta tyttömyysprosentista.Toisaalta muukalaisvihaisia kommentteja paheksuttiin syvästi ja maahanmuuttajia kohtaan koettiin solidaarisuutta – mutta vain jos maahanmuuttajat olivat muualta Afrikasta. Kiinalaisia maahanmuuttajia ei puolustettu kommenteissa lainkaan, ja heidät koettiin myös suurimpana uhkana namibian luonnovaroille ja koskemattomuudelle.
  • Soininen, Ilmari (2012)
    The economies of East Asia, notably China, South Korea and Vietnam, have undergone significant industrial transformations over the last several decades. The rapid transition from largely low-productivity, agriculture-based to high-productivity, modern economies was built on a foundation of manufactured exports to the developed world. In contrast, the economies of Sub-Saharan Africa are still largely resource-based, with little manufacturing export activity. This thesis examines the potential role of exchange rate policy in promoting the manufactured export sector in Africa. Both empirical and theoretical work suggests undervalued domestic currencies played a key role in promoting the growth of manufactured exports in East Asia. The thesis begins by looking at why manufactured exports are important for economic development, looking at both empirical findings and the theoretical underpinnings. The role of exchange rates in the industrialization process is examined, with presentation of both empirical work and an in-depth look at two theoretical models. These findings are then used to assess the potential for a successful strategy of currency undervaluation in Africa. The main finding of the thesis is that such a strategy seems difficult both in terms of economic fundamentals and political reality and could present significant issues going forward.
  • Lindroos, Linda (2013)
    III-V nanowires (NWs) are emerging as a new class of interesting nanostructures that hold promising potential for future generation electronic and optoelectronic devices. NWs are most often grown epitaxially via the vapor-liquid-solid (VLS) mechanism, which allows, in ideal case, an accurate control of diameter, length, crystal phase, doping concentration and junction formation. The biggest challenge in the field of NWs is, however, the controlled growth and understanding of the underlying mechanism. The aim of the experimental part in this work was to optimize the growth parameters and to improve the optical properties of Au assisted growth of InP NWs on silicon and glass substrates using atmospheric pressure metal-organic vapor phase epitaxy (MOVPE). The growth parameters of InP NWs on Si (111) substrate were optimized in terms of substrate pre-treatments, growth temperature, V/III ratio, and Zn doping. Consistent with the earlier results, all the growth parameters were found to affect the morphological and optical quality of the NWs. In addition, the NWs exhibited a strong quantum confinement for diameters below 20 nm. To improve the optical properties, surface passivation of InP NWs was investigated. Core-shell structures were formed both in situ with MOVPE and ex situ with atomic layer deposition (ALD). Growth of InP NWs on low-cost glass substrates was also studied and encouraging results were achieved. The results in this work can be used as a basis for further studies of more complex InP-based NWs.
  • Arpiainen, Marja (2018)
    Tutkielma keskittyy metaforien käyttöön Ison-Britannian parlamentissa maan EU-jäsenyydestä järjestetyn kansanäänestyksen kampanjoinnin aikana keväällä 2016. Tarkempana tutkimuskohteena on kampanjan molempien osapuolten, sekä EU-jäsenyyttä tukevan että eroa puoltavan, metaforinen kielenkäyttö. Sitä tarkastelemalla tutkimus pyrkii esittämään kampanjaryhmien mahdollisesti käyttämiä narratiiveja, jotka tukevat näiden ryhmien näkemyksiä Euroopan unionista sekä Ison-Britannian mahdollisesta erosta. Tavoitteena on myös pohtia yleisemmällä tasolla tämän tapauskohtaisen esimerkin kautta, kuinka vastakkaisia tavoitteita ajavat kampanjaryhmät hyödyntävät metaforia diskurssissaan. Tutkimus pohjaa Lakoffin ja Johnsonin vuonna 1980 esittelemään kognitiivisen metaforan määritelmään, jonka mukaan metaforat ovat paitsi lingvistinen myös kognitiivinen ilmiö, ja metaforat toimivat osana ihmisen ajattelua auttaen ympäröivän maailman käsitteellistämisessä. Kognitiivisiin metaforiin sisältyvät niin yksinkertaiset kuin kompleksisemmat metaforat, joista jälkimmäisiä käytetään usein tiedostetusti korostamaan tai sävyttämään puheenaiheita. Tämä tutkimus keskittyy etenkin kompleksisiin metaforiin, joita hyödynnetään usein tietoisesti, kun halutaan vaikuttaa viestin vastaanottajiin. Tutkimus perustuu myös aiempaan poliittisen diskurssin tutkimukseen sekä yksittäisten poliitikkojen että laajempien ryhmien kielen metaforisuudesta. Tutkimuksen aineisto koostuu Ison-Britannian parlamentin ylä- ja alahuoneiden debateista kerätyistä puheenvuoroista, jotka on jaettu neljään osaan kampanjaryhmän ja huoneen mukaan. Metaforien erottelussa hyödynnettiin Pragglejaz-ryhmän metaforien tunnistusmetodia (Metaphor Identification Procedure t. MIP), joka pohjaa metaforisten sanojen monimerkityksellisyyteen ja nojaa sanakirjojen käyttöön mahdollisten metaforien manuaalisessa tunnistuksessa. Löydetyt metaforat luokiteltiin sanojen pohjamerkitysten avulla ryhmiin, joista yleisimmiksi nousivat matkustus-, rakennus-, terveys-, voima-, sota- ja ihmismetaforaryhmät. Nämä ryhmät esiintyivät suhteellisen usein kaikissa neljässä aineiston osiossa, ja käyttöeroista ilmeisimmät näkyivät sekä harvinaisempien termien jakaumissa että metaforaryhmäkohtaisissa käyttötyyleissä tiettyjen aiheiden yhteydessä. Esimerkiksi terveysmetaforien käyttötapa riippui siitä, hyödynnettiinkö Euroopasta puhuttaessa positiivisia vai negatiivisia termejä. Pienempiä metaforaryhmiä esiintyi aineistossa lukuisia, mikä yleisesti viittaa tekstin metaforarikkauteen. Näistä ryhmistä merkittävimmäksi nousi ihmissuhdemetaforien ryhmä, jota käytettiin laajemmin vain ylähuoneen EU-jäsenyyttä tukevalla puolella, missä se oli yksi suurimmista ryhmistä. Ns. laajennetut (engl. extended) tai muut kerrostetut kompleksit metaforat olivat aineistossa harvinaisia, mutta erityisesti yksi ylähuoneen puheenvuoro herätti huomiota rakentumalla kokonaan metaforarungon varaan. Vaikka aineiston osioiden välillä esiintyi eroavaisuuksia metaforien käytössä, tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, ettei kumpikaan kampanjan osapuolista käyttänyt metaforien luomaa narratiivia osana diskurssiaan – metaforia käytettiin yleisesti paljon, mutta puhujat eivät toistaneet toistensa käyttämiä kielikuvia. Tämä johti siihen, että vaikka metaforien käytössä näkyi yleisiä suuntauksia (esim. taipumusta käyttää laajaa valikoimaa erilaisia sairauksiin ym. liittyviä termejä negatiivisen mielipiteen tukemiseen), valtaosa metaforakäytöstä koostui yksittäisistä maininnoista. Suurempia eroja aineistossa esiintyi kampanjaryhmien sijaan ylä- ja alahuoneen välillä. Jatkotutkimus olisi tarpeellista, jotta metaforapohjaisista narratiiveista poliittisessa kampanjoinnissa saataisiin kattavampi kuva.
  • Myllymäki, Saara Susanna (2012)
    Globalisaation johdosta työelämän kansainvälisyys on jatkuvasti lisääntynyt ja ulkomaantyöjaksoista on tullut tärkeä osa yritysten liiketoimintaa. Suomalaisia komennustyöntekijöitä, ekspatriaatteja, on lähtenyt arvioiden mukaan maailmalle kymmeniä tuhansia. Vaikka maastamuuttoa on tutkittu paljon, on komennustyön tutkimusta yhteiskuntatieteissä tehty Suomessa kuitenkin todella vähän. Tässä tutkielmassa tarkastellaan komennuksilla muotoutuvaa elämäntapaa Suomeen palanneiden ekspatriaattien haastattelujen avulla. Työn tavoitteena laajentaa yhteiskuntatieteellistä ymmärrystä ekspatriaateista ja heidän perheidensä elämäntavasta komennusvuosien aikana. Tutkielman aineisto koostuu kymmenestä henkilöhaastattelusta. Haastateltaviksi valikoitui viisi ulkomaankomennuksilla ollutta pariskuntaa, joiden pääasiallinen komennuskokemus on vuosien 1978 -1993 väliltä. Kerättyä haastatteluaineistoa on lähestytty teemoittelemalla sitä valittujen teoreettisten käsitteiden pohjalta. Päällimmäisenä teoreettisena työkaluna on elämäntavan käsite, jonka syventämiseksi on otettu Pierre Bourdieun habituksen käsite sekä taloudellisen, kulttuurisen ja sosiaalisen pääoman käsitteet. Teoreettisen viitekehyksen kautta valittujen teemojen pohjalta on koostettu analyysiluvut, jotka etenevät kronologisesti komennuksille lähdöstä paluuta kohti. Ekspatriaattien elämäntapa kohdemaassa eroaa sekä Suomessa eletystä että kohdemaan elämäntavasta. Suurimmalle osalle elämään tulee lisää luksusta ja eliitin harrastuksia, jotka ovat hintavia ja joiden harrastaminen ei välttämättä Suomessa ole mahdollista. Tämän lisäksi ekspatriaattien elintaso kohdemaassa on verrattain korkea, minkä johdosta usein on varaa pitää palveluskuntaa kotona ja matkustella paljon. Tärkeiksi tuloksiksi nousevat myös komennustyössä olevien miesten ja puolisoiden roolien erilaisuus. Tutkimuskysymyksiin vastaamisen lisäksi työssä todetaan ekspatriaattielämäntavan muotoutuvan rakenteellisesti hyvin samankaltaiseksi riippumatta ekspatriaattien kohdemaasta. Vertailussa aikaisempaan ekspatriaattitutkimukseen todetaan myös elämäntavan samankaltaisuus näissä esitetyn elämäntavan kanssa, mikä viittaa ekspatriaattiyhteisön elämäntavan universaaliuteen. Komennustyö vaikuttaa tuhansiin suomalaisiin ja näiden perheisiin. Laaja-alainen kulttuuria, työtä ja perhettä yhdistävä analyysi tuo uuden näkökulman suomalaisten ekspatriaattien elämään. Komennustyö on yrityksille kallis sijoitus ja tästä komennustyössä muotoutuvan elämäntavan analyysista voi olla hyötyä myös ekspatriaattien sopeutumista tutkiville liiketaloustieteilijöille.
  • Salminen, Samu (2016)
    Tämä Pro Gradu -tutkielma käsittelee työntekijän eläkelain (TyEL) nykyisin käytössä olevan Gompertz-kuolevuusmallin sopivuutta kuvaamaan TyEL:n selektiä kuolevuutta vanhuuseläkeliikkeessä. Tutkielman tarkoitus on nostaa esiin nykymallin ongelmakohdat ja esitellä Gompertz-kuolevuusmallin laajennus, joka ainakin osin korjaisi nykymallin puutteita pysymällä kuitenkin järjestelmätekniseltä kannalta tarpeeksi yksinkertaisena. Keskeisiksi teemoiksi tutkielmassa nousee elämänvaravakuutuksen yleisen teorian sekä työntekijän eläkelain vanhuuseläkeliikkeen vakuutustekniikan lisäksi toteutuvan kuolevuuden ennustaminen Lee-Miller-mallin sovelluksella ja laajennetun Gompertz-kuolevuusmallin parametrien estimointi havaintoaineistosta. Havaintoaineistona tutkielmassa käytetään sekä Tilastokeskuksen väestökuolevuuksia että TyEL:n riskiperusteanalyysien mukaisia toteutuneita rahapainotettuja kuolevuuksia. Ennustemalli on laadittu käyttäen R- ja Excel-ohjelmistoja (ml. VBA). Kuolevuusmallin laajennusta on kehitetty työeläkejärjestelmässä vuodesta 2014 laskuperusteasiain neuvottelukunnan alaisessa kuolevuusperustejaoksessa, jonka sihteerinä tutkielman kirjoittaja on toiminut vuosina 2014 ja 2015. Puheenjohtajayhtiönä kyseisinä vuosina on toiminut Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo ja puheenjohtajana tämän tutkielman toinen tarkastaja Tuomas Hakkarainen. Kuolevuusperustejaoksessa on edustus jokaisen työeläkeyhtiön lisäksi eläkekassoilla ja eläkesäätiöillä, Sosiaali- ja terveysministeriöllä, Eläketurvakeskuksella sekä Kevalla (julkisen puolen eläkkeet). Kuolevuusmallin valinnalla ja osuvuudella on merkitystä vanhuuseläkeliikkeessä, sillä se määrää pääoma-arvokertoimet, joilla varaudutaan vastaisten ja alkaneiden vanhuuseläkkeiden suorituksiin tulevaisuudessa. Tutkielmassa esitelty uusi kuolevuusmalli otetaan käyttöön vuoden 2017 eläkeuudistuksen yhteydessä, eli ensimmäisen kerran vanhuuseläkeliikkeen vanhuuseläkevastuut lasketaan sen mukaisina vuoden 2016 lopussa. Vanhuuseläkemaksu määräytyy uuden mallin mukaisesti vuodesta 2017 alkaen.
  • Hakala, Kalle (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 2012)
    Tämän lisensiaatintutkielman tavoitteena on selvittää pohjoissuomenkarjan naudoilla esiintyvän gonadien hypoplasian eli sukurauhasten vajaakehittyneisyyden syitä. Sukurauhasten vajaakehittyneisyyden tiedetään johtuvan itusolujen puutteesta sukurauhasissa. Itusolujen puutos on havaittavissa jo varhaisessa sikiönkehityksen vaiheessa ja sen epäillään johtuvan häiriöstä alkuitusolujen soluvaelluksessa. KIT-reseptorin (tunnetaan myös nimellä Ckit tai C-Kit) tiedetään olevan merkittävässä roolissa alkuitusolujen soluvaelluksessa ja nykyisten geenitutkimusmenetelmien avulla pyrittiin selvittämään sen osuutta pohjoissuomenkarjan sukurauhasten vajaakehittyneisyydessä. Yhteensä 303 pohjoissuomenkarjan nautaa tutkittiin kliinisesti sukurauhasten vajaakehittyneisyyden varalta. Sonnien ja sonnivasikoiden tutkimus suoritettiin mittaamalla ja tunnustelemalla niiden kivekset. Lehmillä ja hiehoilla munasarjat tutkittiin rektaalisesti palpoimalla. Lisäksi osalta eläimiä otettiin 9 ml laskimoverta EDTA-putkeen DNA-tutkimusta varten. Lehmillä ja hiehoilla todettiin toinen tai molemmat munasarjat vajaakehittyneiksi, mikäli niiden koko oli hyvin pieni tai ne olivat mahdottomat löytää rektaalitutkimuksessa. Sonneilla kives todettiin vajaakehittyneeksi, jos sen koko oli korkeintaan kolmasosa normaalin kiveksen koosta. Sonnivasikoilla kives todettiin vajaakehittyneeksi, jos sen koko oli korkeintaan puolet normaalin kiveksen koosta. Lisäksi 42 eläimen sukurauhaset tutkittiin teurastuksen tai kliinisen kastraation jälkeen. Vajaakehittyneeksi sukurauhaset todettiin aiemmin kuvatun mukaisesti ja histologisten leikkeiden avulla, jos niistä ei löytynyt sukusoluja tai niiden esiasteita. DNA-näytteet genotyypitettiin 96 naudan osalta Illumina BovineHD sirun ja Illumina's Beadstudio ohjelmiston avulla. Koko genominlaajuista assosiaatiotutkimusta (GWAS) varten naudat jaettiin ryhmiin sairauden ja värityksen mukaan. Tutkituista 345 pohjoissuomenkarjan naudoista 16 eläimellä oli hypoplastiset sukurauhaset. Genotyyppaustulosten mukaan kromosomi 29 oli vahvasti yhteydessä sukurauhasten vajaakehittyneisyyteen ja kopioluvun vaihteluita (CNV) löytyi kaikkiaan 2101 kappaletta ja kromosomista 6 löydetty CNV sisälsi KIT-geenin kokonaisuudessaan. Toinen kromosomista 29 löydetty CNV-segmentti oli GWAS-tutkimuksessa löydetyn alueen välittömässä läheisyydessä. Kromosomista 29 löydetty ektooppinen KIT-geeni liittyy sukurauhasten vajaakehitykseen pohjoissuomenkarjan naudoilla. Löydös on hypoteesin mukainen, mutta tarkkaa sukurauhasten vajaakehityksen syytä ei tutkimuksen tuloksista pystytä määrittelemään.
  • Nieminen, Saila (University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1998)
    Syventävät opintoni koostuvat kirjallisuusosasta ja tutkielmaosasta. Kirjallisuusosassa käydään läpi etukammiokulman anatomia, kammionesteen muodostuminen ja kierto. Lisäksi perehdytään uveiitin, glaukooman ja goniodysgenesian ilmenemiseen, diagnosointiin sekä hoitoon. >Goniodysgenesia tarkoittaa etukammiokulman vajaakehitystä. Pektinaattiligamentti dysplasia on goniodysgenesian muoto, jolloin normaalien pektinaattiligamenttien kehitys on pysähtynyt. Normaalisti pektinaattiligamentit kehittyvät mesodermaalisesta levymäisestä kudoksesta, joka sikiön kehityksen aikana peittää etukammiokulman. Tämä kudoslevy ohentuu ja siinä tapahtuu segmentaalista atrofiaa, jolloin pektinaattiligamentit kehittyvät. Mikäli häiriöitä tapahtuu etukammiokulman kehityksen aikana seurauksena on epätäydellinen atrofia ja epänormaalit pektinaattiligamentit. Gonioskooppisesti tällöin on todettavissa normaalien selkeiden pektinaattiligamenttien sijasta paksumpia ja matalampia pektinaattiligamentteja, levyjä pektinaattiligamenttien välissä tai vakavimmissa tapauksissa kiinteitä kudoslevyjä, jossa on ulosvirtausreikiä. Pektinaattiligamenttidysplasiaa on tavattu 14 rodulla mm. amerikancockerspanielilla, bouvierilla, ja bassetilla. Näillä roduilla on todettu pektinaattiligamentti dysplasian altistavan primaarisen glaukooman synnylle, jolloin kornean endoteelisolujen tuottama basaalimembraanin kaltainen materiaali saattaa tukkia etukammiokulman ja trabekulaariverkoston. Lisäksi uveiitti aiheuttaa sekundaarista glaukoomaa näillä koirilla tulehdussolujen ja fibriinin tukkiessa jo ennestään ahtaan etukammiokulman. Tutkimukseemme osallistui 17 leonberginkoiraa, joista 5 oli narttuja ja 12 urosta. Narttujen ikäjakauma oli tutkimushetkellä 2 vuodesta 8 vuoteen, keski-iän ollessa 4,5 vuotta ja urosten ikäjakauma vaihteli 1 vuodesta 9 vuoteen, keski-iän ollessa 5,3 vuotta. Tutkimuksessamme keskityimme pääasiassa leonberginkoirien etukammiokulman tutkimiseen. Kaikki koirat tutkittiin gonioskooppisesti, 3 koiralla diagnoosiksi ilmoitettiin goniodysgenesia ilman muutosten kuvausta. Tutkimukseen osallistuneet koirat, joilla pektinaattiligamenttien ja etukammion ulkonäkö kuvattiin, jaettiin neljään eri ryhmään muutosten vakavuusasteen mukaan. Kaikilla koirilla oli nähtävissä joko lieviä, kohtalaisia tai vakavia muutoksia pektinaattiligamenttien rakenteessa. Leonbergin koiralla useimmiten on nähtävissä normaalia lyhyempiä ja paksumpia pektinaattiligamentteja ja tämän johdosta normaalia matalampi etukammiokulma (todettavissa tässä tutkimuksessa kuudella koiralla). Osalla koirista normaalien pektinaattiligamenttien välissä on todettavissa levyjä (todettavissa tässä tutkimuksessa kuudella koiralla). Ryhmiin kolme ja neljä kuuluivat koirat, joilla oli selkeitä levyjä ligamenttien välissä tai etukammiokulma oli kiinni. Tutkimusmateriaalista ryhmään 3 ja 4 kuuluvat koirat sekä koirat, joilla diagnoosina oli dysgenesia ilman muutosten kuvausta, kuuluvat ns. vakavaa pektinaattiligamenttidysplasiaa sairastaviin koiriin, joita oli 11 kpl eli 64,5 % koirista. Kahdeksalla koiralla oli ollut tai oli tutkimushetkellä iriitti. Näistä koirista kaikilla iiris oli tummunut kroonisen iriitin seurauksena. Ainoastaan iriittiä sairastaneista koirista neljälle (50 % iriittiin sairastuneista koirista) kehittyi glaukooma, mikä viittaisi iriitin olevan altistavana tekijänä glaukooman synnyssä. Vaikuttaako etukammiokulman rakenne ja goniodysgenesian vakavuusaste glaukoomansyntyyn, jää tämän tutkimuksen perusteella arvioituna vielä epäselväksi.
  • Hirvonen, Viivi (2019)
    Originally founded as a Finnish utopian colony in 1929, Penedo in Brazil has developed over the decades from full-board guest housing activity to a full-fledged tourist destination. Nowadays Penedo is a popular day or a weekend trip destination that attracts predominantly domestic Brazilian domestic tourists with its Finnish exoticism in its townscape. Pequena Finlândia shopping center and the folk-dance nights organized by the Clube Finlândia are the two primary tourist attractions. In Penedo, there still lives a Finnish community of a few dozen people. Only a handful of the Finnish Penedians participate in the tourism industry, but many more reside in the area affected by tourism. This study examines the Finnish Penedians’ perceptions of tourism and of its impact on the town, community, and Finnish culture. Tourism in Penedo is built on the image of Finnishness, and thus the work concentrates on some of the classic discussions in anthropology of tourism about commodification of culture and cultural authenticity in a tourist setting. In addition, the work discusses the potential of tourism in the maintenance of Finnish culture in Penedo. The data for this study was collected during a six-month long ethnographic fieldwork period from September 2017 until March 2018. The data was gathered mainly by participant-observation and different types of interviews. The data is comprised of 24 transcribed interviews and field notes, but it also includes a small amount of other written data. The data was analyzed by employing the grounded theory method. The research shows that the Finnish Penedians’ perceptions of tourism are not uniform and straightforward. From the local perspective, tourism does not embody such meanings that it could be unequivocally deemed as good or bad. Tourism is understood as indispensable for the town’s existence, but its rapid growth has brought about challenges to the town’s infrastructure and negative consequences especially to the environment. The local community feels it does not culturally benefit from the growing mass tourism. The commodification of Finnishness divides the community. On one hand, it is seen as cultural exploitation for economic profit, particularly when the culture is being commodified by the Brazilian entrepreneurs. On the other, the commodification of Finnish culture is regarded as means for the preservation of Finnishness in Penedo. The local Finnish community experiences that there is not much “real Finnishness” in the town anymore. Instead, culture and traditions have adopted new forms and embraced new functions and meanings. The maintenance of Finnishness and its appearance to tourists is considered important. Finnishness works as a reference of the origin of Penedo as a Finnish colony and as a nest of Finnish culture in Brazil. With the growing tourism and disappearing Finnishness, phenomena brought about by globalization and modernization are seen as a future challenge, since they are perceived as something that take the interest of tourists and Finnish descendants away from the cultural traditions.
  • Byman, Saga; Oikarinen, Oskari; Salmela, Mikko; Haapamäki, Ville; Ibounig, Thomas; Lähdeoja, Tuomas (2023)
    Tausta. Värttinäluun pään murtuma on yksi yleisimmistä aikuisten yläraajan murtumista, ja se liittyy jopa 30 prosenttiin kyynärnivelen murtumavammoista. Suurin osa värttinäluun pään murtumista voidaan hoitaa konservatiivisesti, mutta yli kolmannes hoidetaan kirurgisesti joko levy- tai ruuvikiinnityksellä tai korvaamalla värttinäluun pää tekonivelellä. Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida toiminnallisia ja radiologisia tuloksia, kun pirstaleinen värttinäluun pään murtuma on hoidettu tekonivelellä. Aineisto ja menetelmät. Aineistona oli 55 potilasta, joiden tuore pirstaleinen värttinäluun pään murtuma hoidettiin bipolaarisella tekonivelellä Töölön sairaalassa vuosina 2009–2015. Keskimääräinen seuranta-aika oli 5,2 vuotta. Ensisijaisena tulosmuuttujana käytimme Oxford Elbow Score (OES) -mittaria. Toissijaisia tulosmuuttujia olivat Quick Disabilities of Arm and Shoulder and Hand (qDASH) ja Mayo Elbow Performance Score (MEPS) sekä kyynärnivelen liikelaajuus ja radiologiset muutokset kyynärnivelessä. Tulokset. Hoito värttinäluun pään tekonivelellä tuotti hyvän toiminnallisen lopputuloksen. Potilaat arvioivat kivun vähäiseksi ja tyytyväisyys kyynärnivelen toimintaan oli korkea. Potilaiden keskimääräinen tulos OES-toimintakykymittarissa oli 88. Kyynärnivelen liikelaajuus oli keskimäärin hyvä, ja toiseen puoleen verrattuna liikerajoitus oli pieni. Radiologiset muutokset, kuten luun liukeneminen tekonivelen varren ympärillä ja nivelrikko olivat yleisiä, mutta näillä muutoksilla ei havaittu olevan yhteyttä potilaiden oireisiin. Päätelmät. Värttinäluun pään bipolaarinen tekonivel soveltuu hyvin hoitomuodoksi kyynärnivelen vammoissa, joissa on pirstaleinen värttinäluun murtuma.
  • Raiski, Ilari (2021)
    Tämä sosiolingvistinen tutkielma pyrkii selvittämään Lontoossa kehittyneen kielivarieteetin, Multicultural London Englishin (MLE), käyttöä kirjoitetussa muodossa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, käytetäänkö tämän niin kutsutun multietnolektin piirteitä myös kirjallisessa ilmaisussa. Multietnolektit sekoittavat monia eri kieliä ja yksinkertaistavat valtakieltä. Multietnolekteja on syntynyt moniin Euroopan monietnisiin kaupunkeihin vuosituhannen vaihteessa, ja ne ovat olleet sosiolingvistiikan tutkijoiden mielenkiinnon kohteita jo pitkään. Tämä tutkielma keskittyy kolmeen MLE:n piirteeseen: slangisanojen käyttöön, fonologisten piirteiden toteutumiseen kirjoitetussa muodossa sekä man-sanan käyttöön pronominina. Aineistona tutkimuksessa käytettiin grime-artistien twiittejä. Twitter-aineistot ovat tulleet viime vuosina yhä suositummiksi kielentutkijoiden parissa. Tähän tutkimukseen se valikoitui, koska epästandardeja varieteetetteja esiintyy sosiaalisessa mediassa verrattain paljon. Aineisto kerättiin 20 grime-artistin twiiteistä, ja kokonaisuudessaan aineistoon kuuluu noin 60 000 twiittiä ja noin 600 000 tuhatta sanaa. Aineistoa käsiteltiin käyttäen SketchEngine-nimistä korpustyökalua. Löydöksiä verrattiin MLE korpukseen, joka koostuu puhutusta MLE-aineistosta. Suurin osa analyysista oli määrällistä, mutta kielenpiirteitä käsiteltiin esimerkkien avulla myös laadullisesti. Aineistosta etsittiin avainsanoja, sanojen yleisyyttä sekä niiden kollokaatiota (sanoja, jotka esiintyvät yhdessä). Tutkimustulokset osoittavat, että monet MLE:n piirteet ovat siirtyneet puhutusta kielestä myös kirjallisen ilmaisun piiriin. MLE:n fonologisia piirteitä sisältäviä ilmaisuja löytyi aineistosta jonkin verran. Ilmaisut, kuten dem, dat, da ja ting, olivat yleisiä suurimmalla osalla artisteista, mutta monissa tapauksissa fonologisten ilmaisujen käyttö rajoittui muutamaan ihmiseen. MLE:n slangisanoja käytettiin aineistossa hyvin runsaasti, joten voidaan todeta, että niiden käyttö on vakiintunutta myös kirjallisessa muodossa. Myös man-pronominin käyttö oli hyvin yleistä tutkimusaineistossa. Sekä slangisanojen että man-pronominin käyttö oli yleisempää Twitter-ainestossa kuin puhutun kielen korpuksessa. Vertailu puhutun kielen korpuksen kanssa oli kuitenkin haastavaa, sillä se oli vanhempi kuin Twitter-korpus ja koostui nuorempien ihmisten haastatteluista. Tästä syystä jatkotutkimusta vaaditaan, jotta puhutun ja kirjallisen muodon välisiä eroja voidaan tutkia tarkemmin MLE-puhujien keskuudessa.
  • Koppelomäki, Krista (2023)
    Good understanding of animal emotions is vital for improvement of animal welfare. Emotions are affective states that are defined by positive or negative valence depending on the pleasantness of the situation, as well as the state of arousal or excitement. As subjective experiences, emotions are hard to measure directly. Lateralization, a phenomenon in which emotion processing is done asymmetrically in different hemispheres of the brain, has been used to study changes in valence. The state of arousal is known to cause changes in the activation of the autonomic nervous system, which lead to changes in peripheral blood circulation. These neurologically mediated changes in blood flow can lead to changes in surface temperature that can be detected by infrared thermography (IRT). IRT is a technology that’s based on converting infrared radiation to images. From these images, the surface temperature of an animal can be quantitatively measured. Previous studies have focused mostly on negative emotions, which are known to affect surface temperatures. Positive and neutral affective states are in need of more research, as they have been studied less. Lateralization is also still a fairly new area of research. In this thesis I investigated if there would be detectable surface temperature patterns in riding horses at Cypis-talli, Espoo, that could be linked with mainly positive and neutral emotional states. I also explored the possibility of finding lateralization effects related to emotional states in horses. Additionally, I wanted to know if these changes in surface temperature would be situational or dependent on individual variation. We used naturally occurring situations in the horses’ lives to observe them in three situations: one where the horses got fed, one where they were taken outside to the paddocks after feeding, and one where the horses were momentarily separated from their paddocking buddies. During all situations the horses’ eyes and nasal region were measured with a thermal camera. Numerical data was collected from the images and analysed with linear mixed models and post-hoc pairwise comparisons. I found that there were significant changes in surface temperature in the eyes and nasal region of the horse that were likely related to changes in arousal. The surface temperature of the eyes and nasal region dropped when the horses got their feed, got taken outside to the paddocks and when they were separated and reunited with another familiar horse. Another finding was that there appeared to be a lateralization effect in the eyes and nasal region on the nasal cavities. There seemed to be a lot of individual variation in temperature throughout. An interesting finding was that the health condition of the horse significantly affected the temperature changes in many cases. My results suggest that surface temperature effects that have been previously seen in other species via IRT can also be detected in horses, and that the changes in temperature are most likely related to the emotional state and health status of the animal. Nasal temperature could be useful for measurement in future studies, but further research to validate its use in detection of emotional or health related states is required.
  • Anttila, Susanna (2015)
    The purpose of this study is to establish the readiness of high school geography teachers in teaching information and communication technology (ICT), with a particular focus on teaching the use of Google Earth. The aim was to acquire the first research results on the use of Google Earth in teaching, user experiences, and factors that may increase its use. Furthermore, the purpose of the game experiment was to raise awareness of the suitability of Google Earth for teaching, and of the possibilities of using games in high school geography tuition. The skills and attitudes of Finnish high school geography teachers (n = 103) were charted using an electronic survey. The game trial (n = 31) was implemented as a field experiment in a first year geography class at a high school in Helsinki. Two of the teachers teaching the course were also interviewed. The results were analysed using a statistical analysis program and presented through graphs and citations. Based on the study, the teachers' IT skills were good, but heterogeneous. Teacher training had not equipped the teachers sufficiently in using technology; instead, their practical skills had been acquired through self-study, supplementary training, and peer support. The majority of the teachers used Google Earth in their classes. Google Earth is ideal for high school lessons, particularly for teaching geographical thinking and geoinformatics, due to its ease of use, versatility, and the fact that it is free of charge. Its use was however very occasional and mostly teacher-led. Student directed use was most prominent during the regional studies (GE4) course. The Google Earth learning game on vegetation zones increased student motivation and positively influenced the learning process. Teachers and students alike were interested in using Google Earth as one of the high school geography learning environments in the future. Geography teachers expressed a need for supplementary training that is practical in nature, and for ready-made teaching ideas and exercises to increase the use of Google Earth. To enable this, supplementary training must be equally developed in all parts of Finland, and the applicability of today's teacher training to the demands of the job of a teacher should be reviewed. The new national high school curriculum, the soon-to-be electronic matriculation examinations as well as the new distribution of lessons enables discussion on the central content and objectives of geography tuition, especially on the portion of geoinformatics as well as ICT.