Browsing by Title
Now showing items 7085-7104 of 31275
-
(2019)Graphs are an intuitive way to model connections between data and they have been used in problem solving since the 18th century. In modern applications graphs are used, e.g., in social network services, e-commerce sites and navigation systems. This thesis presents a graph-based approach for handling data and observing identities from network traffic.
-
(2023)Node classification is an important problem on networks in many different contexts. Optimizing the graph embedding has great potential to help improve the classification accuracy. The purpose of this thesis is to explore how graph embeddings can be exploited in the node classification task in the context of citation networks. More specifically, this thesis looks into the impact of different kinds of embeddings on the node classification, comparing their performance. Using three different similarity functions and different dimensions for the embedding vector ranging from 1 to 800, we examined the impact of graph embeddings on accuracy in node classification using three benchmark datasets: Cora, Citeseer, and PubMed. Our experimental results indicate that there are some common tendencies in the way dimensionality impacts the graph embedding quality regardless of the graph. We also established that some network-specific hyperparameter tuning clearly affects classification accuracy.
-
(2020)Työni käsittelee Grassmannin lakia, kreikkalaista äänteenmuutosta, jonka myötä kaksi aspiroitua foneemia sisältävissä sanoissa aspiraatoista ensimmäinen deaspiroituu dissimilaation myötä. Grassmannin laki vaikuttaa aspiroituihin klusiileihin /ph/ /th/ /kh/ sekä glottaalifrikatiiviin /h/. Koska 1. Grassmannin lain vaikutus /h/-äänteeseen jossain määrin poikkeaa sen vaikutuksesta klusiileihin ja 2. /h/ on melko myöhäinen innovaatio kreikan äännehistoriassa – osittain kreikan murteisiin jakautumista myöhäisempi – ja Grassmannin laki on luonnollisesti voinut vaikuttaa siihen vasta sen synnyttyä, kun taas on syytä epäillä Grassmannin lain vaikutaneen klusiileihin jo ennen murteisiin jakautumista, otan tutkittavakseni hypoteesin, että Grassmannin laki vaikutti ensin klusiileihin ja /h/:hon vasta myöhemmin. Työni tarkoitus on selvittää, voidaanko tämä hypoteesi verifioida tai falsifioida tutkimalla kreikan äänteenuutosten relatiivista kronologiaa. Kielen fonetiikkaa ja fonologiaa muuttavat säännölliset äänteenmuutokset, joiden myötä tietty äänne muuttuu toiseksi. Nämä äänteenmuutokset muodostavat työni teoreettisen perustan. Kielihistoriallisessa kontekstissa relatiivinen kronologia tarkoittaa kielessä tapahtuneiden äänteenmuutosten kronologisen järjestyksen määrittämistä. Työssäni tutkin Grassmannin lain relatiivista kronologiaa tarkastelemalla kummankin Grassmann-variantin – niin klusiileihin kuin /h/:honkin vaikuttaneen – ja muiden äänteenmuutosten välistä vuorovaikutusta selvittääkseni, onko tarkastelemani Grassmann-variantti toista äänteenmuutosta varhaisempi vai myöhäisempi. Tällä tavalla sijoitan kummankin Grassmann-variantin relatiiviselle aikajanalle tarkoituksenani selvittää, ovatko ne samanaikaisia vai eivät. Aineistoni koostuu sanoista ja muodoista, joissa tarkastelemieni äänteenmuutosten kronologisia suhteita voidaan havainnoida. Lähteinäni käytän pääasiassa kreikan etymologisia sanakirjoja ja kreikan äännehistoriaa käsitteleviä julkaisuja. Määrittelen työssäni Grassmann-varianttien kronologisen suhteen joukkoon muita äänteenmuutoksia. Sen sijaan en onnistu osoittamaan niiden olevan keskenään samanaikaisia enkä liioin, etteivät ne sitä ole. Sen sijaan määrittelen kummankin variantin varhaisimman ja myöhäisimmän mahdollisen tapahtuma-ajankohdan – poikkeuksena klusiileihin vaikuttaneen variantin myöhäisin mahdollinen tapahtuma-ajankohta – sekä suhteessa muihin äänteenmuutoksiin että absoluuttisesti: Grassmannin laki on vaikuttanut klusiileihin aikaisintaan heti nk. toisen kreikkalaisen palatalisaation jälkeen. Toinen palatalisaatio tapahtui todennäköisesti hyvän aikaa sen jälkeen, kun kreikka erkaantui lähimmistä indoeurooppalaisista sukulaisistaan. /h/:hon Grassmannin laki on vaikuttanut aikaisintaan 1400–1200 eKr., jolloin lineaari B -tekstit kirjoitettiin ja *Hj oli kehittymässä /h/:ksi sanan alussa, ja viimeistään joko sen jälkeen, kun epenteettinen /h/ lisättiin sananalkuisen υ-vokaalin edelle – emme tiedä, milloin tämä tapahtui – tai vuoden 500 eKr. tienoilla, jolloin epigrafisesta aineistosta löytyy esimerkkejä sen vaikutuksesta.
-
(2018)The concept of ecological management can be seen tackling the relationship of agriculture and environment, not only from the perspective of limiting the negative effects of farming practices, but also promoting positive actions. This notion of managing and maintaining, rather than leaving alone, is currently in the core of biodiversity promotion in agricultural landscapes in Europe. The focus of this thesis are the perceptions Finnish agri-environmental actors have regarding ecological management innovation stemming from the grassroots. In this thesis I assess how i) Finnish agri-environmental actors perceive grassroots innovation, ii) weigh its barriers and enabling factors, as well as iii) envision further needs regarding these innovations. The study is based on a mixed-methods approach using both qualitative and quantitative data; a questionnaire and two focus group discussions conducted during a two-day seminar “Managing Nature - working together” 29.11.-30.11.2016 in Turku. The study was conducted in co-operation with the Finnish Environment Institute (SYKE), University of Helsinki Faculty of Agriculture and Forestry and a Horizon2020 project HNV-Link. I approached the research questions using an iterative approach, and my analysis is guided by Grounded Theory in constant comparative analysis and generating theory. The results indicate that Finnish agricultural actors acknowledge the heterogeneous nature of grassroots actors in agricultural areas. However, several common attributes are linked to innovation stemming from the grassroots such as practical, economic and local. Currently bureaucracy, lack of cooperation and the changes and challenges in the socio-cultural environment of grassroots hinder ecological management grassroots innovation. Finnish agri-environmental actors acknowledge that the challenges biodiversity in agricultural areas face, are of such magnitude that the need is rather to expand, not narrow down the actor-base for innovation.
-
(2022)Tässä tutkielmassa tarkastellaan horisontaalisten gravitaatiovaihteluiden vaikutusta ilmakehän perusyhtälöihin sekä yksinkertaisen ilmakehämallin tuloksiin erilaisissa simulaatioissa. Työn motivointina oli tutkia putoamiskiihtyvyyden vaikutusta mallinnustarkkuuteen, koska se on yksi monista säänennustus- ja ilmastosimulaatioihin liittyvistä epätarkkuustekijöistä. Ilmakehän perusyhtälöt johdettiin aluksi uudelleen huomioimalla gravitaation vaihtelu vaakasuunnassa. Tämän jälkeen vastaavat yhtälömuutokset tehtiin SPEEDY-mallin lähdekoodiin, ja mallin avulla tehtiin simulaatioita gravitaatiovaihteluiden vaikutusten selvittämiseksi. Jotta tulosten analysointi olisi mahdollisimman helppoa, käytettiin simulaatioissa paljon yksinkertaistuksia. Näistä merkittävin oli mallimaapallon korvaaminen vesiplaneetalla. Yhtälömuutosten oikeellisuus mallissa verifioitiin yhden aika-askeleen kokeilla, minkä jälkeen muokatuille perusyhtälöille tehtiin suuruusluokka-analyysi. Analyysin perusteella gravitaatiovaihteluista aiheutuvat lisätermit olivat pääosin yhdestä kahteen kertaluokkaa yhtälöiden muita termejä pienempiä. Lopuksi tehtiin kymmenen vuoden simulaatioita, joissa tarkasteltiin niin sanotun normaaligravitaatiojakauman vaikutuksia mallin tuloksiin. Näissä kokeissa havaittiin, että meteorologisten suureiden anomaliat olivat pääosin maltillisia, mutta eivät merkityksettömän pieniä. Esimerkiksi tuulikentässä havaitut muutokset olivat suurimmillaan noin 2 m/s, kun taas lämpötila-anomaliat jäivät globaalisti alle puoleen asteeseen. Meridionaalisen kiertoliikkeen anomaliassa havaittiin puolestaan selkeä antisymmetria pallonpuoliskojen välillä: intertrooppinen konvergenssivyöhyke siirtyi päiväntasaajalta leveyspiirin 10°S tienoille, kun taas leveyspiirillä 5°N nousuliike heikkeni. Lisäksi länsituulet hidastuivat pohjoisen pallonpuoliskon keskileveysasteilla, mutta voimistuivat eteläisellä pallonpuoliskolla. Tulosten perusteella aiheen tutkimista kannattaa jatkaa myös tulevaisuudessa.
-
(2023)Syftet med denna avhandling är att redogöra för den grävande journalistikens utveckling på Yles två grävande redaktioner MOT och Spotlight under det senaste decenniet. Temat för avhandlingen är aktuellt då den grävande journalistiken växer kraftigt i ett globalt samhälle som kräver globala lösningar. Mot bakgrunden av att det saknas akademisk litteratur kring delområdet har jag valt att i mitt ramverk presentera och diskutera den grävande journalistiken som fenomen och praxis. Jag har formulerat följande två forskningsfrågor: 1.Hur har de sex grävande journalisterna upplevt att den grävande journalistiken utvecklats under det senaste decenniet på de grävande redaktionerna MOT och Spotlight? 2. Finns det likheter och skillnader mellan de sex grävande journalisternas definition, erfarenheter och syn på den interna utvecklingen som skett på MOT och Spotlight under det senaste decenniet? Avhandlingens material består av sex semistrukturerade kvalitativa intervjuer med grävande journalister från de två redaktionerna samt en intervjuguide med tolv frågor fördelade på fyra delområden. Som metod användes en deduktiv kvalitativ innehållsanalys med fyra huvudkategorier (egna erfarenheter inom den grävande journalistiken, Arbetsprocesser och metoder, Internt och internationellt samarbete samt Utveckling och framtida utmaningar inom den grävande journalistiken) som ytterligare kompletterades med en jämförelse av likheter och skillnader mellan redaktionerna. Resultaten från de fyra huvudkategorierna visar att de intervjuade definierade begreppet grävande journalistik på ett liknande sätt som lyfts fram i tidigare litteratur. Vidare var ett mer teamfokuserat arbetssätt vanligt både på ett nationellt och internationellt plan. Utveckling och användning av teknologi var även framträdande i arbetssätt och format på de båda redaktionerna. Speciellt multimediala format nämndes som en stor utveckling. Som framtida utmaningar nämnde de grävande journalisterna framför allt samhällets privatisering med ogenomskinlighet som följd, stress och mental ohälsa samt svårigheterna att hitta tid och resurser för grävande journalistik på en lokal nivå. Jämförelsen mellan de två redaktionerna visade på mer likheter än skillnader. Likheterna omfattade definitionen av grävande journalistik, målsättningar, format, arbetsprocesser och en positiv inställning. Skillnader fanns i fråga om personliga upplevelser, upplevda utmaningar och styrkor, specialiseringar och hur ofta huvudprodukten publicerades.
-
(2015)This study provides the green (the share of rain water in crop production) and blue (the share of surface and groundwater in crop production) water footprint (WF) of four annual crops in Finland and five annual crops in Iran for the growing period 2007?2012. It aims to present more recent water footprint accounting on annual crops in this study. Due to the large scale water footprint accounting (country level), the calculation for grey water footprint was omitted from this study. The green and blue water footprints of barley, maize, oilseed rape, soybeans and wheat for Iran and barley, oats, oilseed rape, and wheat for Finland were calculated over the annual growing period 2007 to 2012. Crops were selected upon the availability of crop production in each country. WF values were estimated based on crop water use (CWU) and crop yield, where CWU was estimated upon the accumulative ET over the growing season of the crops. For daily evapotranspiration values AQUACROP model was used. For running the AQUACROP model, different parameters were needed such as climatic parameters (including minimum and maximum temperature, rainfall and potential evapotranspiration), soil type, land management, irrigation practice, groundwater and initial condition for sowing, sowing and harvesting dates. This data were mined from databases. Due to the fact that crop production in Finland is rain-fed, only green WF of the selected crops were calculated for Finland. In Finland oilseed rape had the highest average green water footprint per ton of production, which was 2471 m^3 t¯¹yr¯^1 and it was followed by oats (1036 m^3 t¯¹yr¯^1), wheat (944? m?^3 t¯¹yr¯^1), and barley (838? m?^3 t¯¹yr¯^1). Considering the annual crop production, the average total green water footprint of selected crops was 3669 Mm^3 yr¯^1 in Finland. Water saving through crop trade was estimated -294 Mm^3 yr¯^1. The negative saving water amount showed the virtual water loss through crop trade of selected crops in Finland. The highest export crop in Finland was oats during 2007?2012. In Iran the major share of annual crop production comes from irrigated crop lands and that shows the importance of blue water footprint accounting beside green water footprint. The sum of green and blue water footprints of the growing crops in Iran was considered as water footprint of the crops. Water footprint per ton of crops in Iran increased from maize (696 m^3 t¯¹yr¯^1), wheat (1235 m^3 t¯¹yr¯^1), barley (1350 m^3 t¯¹yr¯^1), soybeans (2210 m^3 t¯¹yr¯^1) to oilseed rape (3503 m^3 t¯¹yr¯^1). Total average water footprint of the selected crops in Iran considering their production in the country was estimated 22816? Mm?^3 yr¯^1. Regarding the crop trade balances in Iran, the country saved 8902? Mm?^3 yr¯^1 water by importing the crops. Wheat was the major import crop during 2007?2012. WF can be a strong tool for assessing the consumptive water use of the agricultural systems in place and time according to different agricultural and water managements. It can bring a ground for comparing the production sites for certain crops or products considering the lower WF of the produced items. This study aimed at producing recent calculations of water footprint of crops in Finland and Iran, using local data.
-
(2019)Tutkielmassa käsittelen vihreitä joukkovelkakirjoja koskevaa sääntelyä. Vihreät joukkovelkakirjat ovat suhteellisen uusi rahoitusinstrumentti, jossa keskeisenä määrittävänä tekijänä on varojen käyttäminen ympäristöä tai kestävää kehitystä tukeviin kohteisiin. Oikeudelliselta kannalta tarkasteltaessa vihreisiin joukkovelkakirjoihin liittyy kuitenkin tärkeitä kysymyksiä, kuten millä tavalla velkakirjan ”vihreys” määritellään, miten vihreyteen liittyvistä ominaisuuksista tulisi tiedottaa sijoittajille, ja mitä mahdollisista väärinkäytöksistä seuraa. Koska vihreän joukkovelkakirjan tärkein erottava tekijä tavallisesta joukkovelkakirjasta on ympäristöllisten tavoitteiden edistäminen, edellä esitettyihin kysymyksiin vastaaminen on tärkeää toimivien vihreiden joukkovelkakirjojen markkinoiden toiminnan ja sijoittajien luottamuksen kannalta. Tutkielman tutkimusmetodi on kuvailtavissa sääntelyteoreettiseksi, ja tutkimuksessa keskitytään vihreitä joukkovelkakirjoja koskevan itsesääntelyn ja Euroopan unionin kestävää sijoittamista koskevan lainsäädäntöpaketin arviointiin. Lainsäädännön arviointi pohjautuu sääntelyteorian piirissä kehitettyihin sääntelystandardeihin, jotka olen tutkimuksessa rajannut sääntelyn vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen. Tutkielman keskeinen kysymys on se, miksi itsesääntelyn lisäksi tarvitaan oikeudellista sääntelyä. Esitän tutkimuksessa, että vaikka monet itsesääntelyyn yleisesti liitetyt edut toteutuvat myös vihreitä joukkovelkakirjoja koskevan sääntelyn kohdalla, itsesääntely ei ollut riittävä sääntelykeino sijoittajien luottamuksen turvaamiseksi. Keskeinen itsesääntelyyn liittyvä ongelma on vihreitä joukkovelkakirjoja koskevien itsesääntelynormistojen suuri lukumäärä, mistä aiheutuu sääntelyn pirstaloitumista, ja siten epäselvyyttä esimerkiksi käsitteiden tai liikkeellelaskijan velvollisuuksien osalta. Toinen ongelma on itsesääntelyn vapaaehtoisuus, ja siitä aiheutuva itsesääntelyn tosiasialliseen noudattamiseen liittyvä epävarmuus. Tutkielman johtopäätöksenä on, että EU:n lainsäädäntöpaketti on katsottavissa perustelluksi sijoittajien luottamuksen turvaamiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi vihreiden joukkovelkakirjojen markkinoilla. Sekä sääntelyn vaikuttavuus että kustannustehokkuus ovat olleet kriteerejä, joilla lainsäädäntövaihtoehtoja on kartoitettu ja arvioitu lainvalmistelun aikana. Vaikka molempiin arviointikriteereihin liittyen sääntelyssä on tiettyjä ongelmia, esitän tutkimuksessa, että kokonaisuudessaan sääntely pyrkii korjaamaan havaitut sääntelyongelmat tarkoituksenmukaisella tavalla.
-
(2018)Oopiumisotien perintönä ulkovaltojen toimilupa-alueet olivat Shanghaita määrittävä piirre. Kaupunkiin sijoittuivat monet ulkomaiset yhtiöt, pankit ja teollisuuslaitokset. Vuoden 1911 vallankumouksen jälkeen Kiina oli hajaannuksen tilassa ja aikaa leimasivat sotaherrojen väliset alueelliset taistelut, Nationalistipuolueen perustama Kiinan tasavallan aika ja vuonna 1921 Shanghaissa perustetun kommunistisen puolueen lietsomat opiskelijamellakat ja lakkoaallot. Lisänä olivat vielä Japanin uhka ja sodan varjo. Kaiken tämän keskellä oopiumin kauppa ja salakuljetus kukoistivat. Shanghaista oli muodostunut huumekaupan keskus, jota pyöritti rikollisjärjestö Green Gang johtajansa Du Yueshengin johdolla. Tämän tutkielman tarkoituksena on etsiä vastauksia kysymykseen siitä, miten rikollisjärjestö Green Gang integroitui Shanghain valtarakenteisiin 1920 – ja 1930 -luvuilla oopiumikaupan avulla. Erityisen tarkastelun kohteena ovat sosiaalisten suhteiden, guanxi, muodostamat verkostot ja se, miten rikollisjärjestö, erityisesti Shanghain Green Gang, käytti näitä verkostoja hyväkseen toiminnassaan. Tämän tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on käsitys siitä, että oopiumikauppaan liittyvät sosiaaliset suhteet, guanxi, määrittelivät niitä verkostoja, joiden avulla rikollisjärjestö Green Gang, ja erityisesti sen johtajaa Du Yuesheng, pystyivät integroitumaan Shanghain valtarakenteisiin 1920- ja 1930 -luvuilla. Lähestymistapani aiheeseen on kahtiajakoinen. Toinen tapa on tutkiva ja toinen määrittelevä. Ensimmäinen nojaa useiden lähteiden laadulliseen tekstianalyysiin ja jälkimmäinen määrittelee eri ryhmien välisiä sosiaalisia suhteita, guanxi. Aineistoa olen etsinyt esim. Helka-kirjastojen tietokannoista (esim. kokoelma- ja artikkelitietokannat), internet -arkistoista (esim. Virtual Shanghai), eri yliopistojen ja instituutioiden internet tietokannoista (koti- ja ulkomaisista) jne. Tutkielman lähdeaineiston laadullinen tekstianalyysi osoittaa, että rikollisjärjestö Green Gangin johtajat, erityisesti Du Yuesheng pyrki läpi 1920 – ja 1930 -lukujen muodostamaan henkilökohtaisia sosiaalisia suhteita, guanxi, pitäen silmällä nimenomaan niitä tekijöitä, jotka edesauttoivat rikollisjärjestö Green Gangiä säilyttämään asemansa oopiumimonopolin (salakuljetus, varastointi ja myynti) haltijana. Rikollisjärjestö Green Gang integroitu perustamiensa klubien, yritysten, pankkien, lahjusten ja suojelutoimintojen kautta hankittujen suhteiden avulla Shanghain valtarakenteisiin. Se osallistui hyväntekeväisyys- ja avustusyhdistysten ja -järjestöjen toimintaan, mikä lisäsi sen yhteiskunnallisia kasvoja. Ilman kaikkia näitä henkilökohtaisten sosiaalisten suhteiden, guanxi, muodostamia verkostoja, rikollisjärjestön olisi ollut mahdotonta integroitua 1920 – ja 1930 -lukujen Shanghain valtarakenteisiin.
-
(2017)The global trends have been guiding hotels to move to a green direction for years, and nowadays hotels are expected to maintain sustainability programs as a regular feature of their business. As the topic is receiving much more attention in hospitality, it is important to consider guests reactions to sustainable practices in hotels. In addition, customer participation is important of the implementation of green practices in hotels. The objective of this study is to investigate consumers’ general attitudes toward green hotels. Specifically, the study seeks to demonstrate how consumers evaluate green practices in hotels and how a hotel’s green image influences consumer decision- making. According to the findings of this thesis, consumers are willing to stay in green hotels and prefer green hotels. Survey study results demonstrate that respondents have positive or very positive attitudes toward green hotel image. This points out that green attributes can bring more value to the brand, and differentiate it from other hotel brands. Based on the literature review and survey study, this thesis distinguished three common green hotel marketing benefits, which are new market opportunities, green brand benefits, and competitive advantage which is achieved by product enhancement. Thus, this thesis demonstrates that there is market for green hotels and the best way to attract customers is to create green hotel brands that emphasize good and consistent value of the green hotel.
-
(2017)Plenty of CO2 is commonly emitted from cultivated peat soils and substantial N2O emissions have occasionally been measured from acid sulphate soils. The factors limiting the emission of CO2 and N2O from the different layers of organic acid sulphate soil in Pärnänsuo were studied by aerobic and anaerobic incubation experiments. Two topsoil peat layers (upper and lower) and two mineral soil layers (upper and lower) were investigated. An aerobic experiment was carried out to see the emission of CO2 and N2O after application of glucose and ammonium, at two different temperatures (5o and 20o C). The water content of the soils was adjusted to 60% water- filled pore space (WFPS). Anaerobic experiment was carried out to assess the denitrification potential of different layers and the effect of glucose and nitrate alone and in combination as at 20oC using the acetylene inhibition technique. The lower peat layer exhibited more CO2 emission comparing to upper peat in the aerobic experiment. Additionally, in both peat layers and upper mineral soil layer, CO2 emission was increased exceedingly after glucose application. In the anaerobic experiment, potential denitrification from the upper peat was significantly higher than from other soil layers. Besides, the soil layers responded differently to C and N application. N2O emission from the upper peat was limited by easily available C whether it was applied as glucose alone or, in the presence of nitrate. On the contrary, N2O emission from lower peat layer was limited by nitrate with or, without glucose, but not by glucose alone. Both upper and lower mineral soil denitrification was limited by nitrate without glucose or, in combined with glucose, and not by glucose alone. Nitrogen mineralization pattern was different in upper and lower peat. A very high amount of NO3- was found in the upper peat, while there was a high amount of NH4+ in lower peat. Both the NO3- and NH4+ showed an increasing trend in lower mineral comparing to upper mineral, depicting an exceedingly high amount of mineral N at deeper layers
-
(2022)Within the general fight to tackle Climate Change, the field of Patent Law has not received the consideration that its potential to control research and entry to the market might have, especially when contrasting it with other fields of Law. The aim of this Thesis is to analyze the current Patent Law framework and create amendments that can help pursue the objective of environmental sustainability. It departs from the constitutional presence and relations between the right to an environment, which we can consider a third generation right, and the most classical right to property, especially intellectual property. We then discuss the developments and adaptations that Patent Law has undergone, its process of internationalization, stopping to revise its primary features: the balance between public interest and incentive to invent. We also enter the topic of business patent strategies, trying to see how it should be shaped to advance on this objective. After defining the concept of ‘green patent’ through the related concept of sustainability, and with the aid of environmental science, we analyze some proposals to modify the law, derived from either Patent Law itself, other fields of Law or other fields of science. We do this following the classical scheme to analyze alternatives in the formulation of public policies, although we focus heavily on the legal implications of the change. The main conclusion we achieve is suggesting three different policies: in a first stage, we consider the creation of incentives both for green patents themselves and for the development of inclusive patents. In a later stage, we aim to use the ‘serious prejudice to the environment’ clause in art. 27.2 TRIPS to outright exclude from patentability any technologies that may have clearly negative environmental impact. The main objective is to spur discussion on the topic and include better proposals to tackle climate change in our current situation through Patent Law.
-
(2023)Introduction: The issue of climate change has emerged as a global challenge in response to the increasing consumption of natural resources. As the Information Technology (IT) sector has undergone significant growth in recent years, the implementation of environmentally sustainable practices which lower the environmental impact of software, such as electricity usage, has become imperative. The concept of green in software engineering seeks to address these challenges in the software engineering process. Methods: As the goal is to explore and evaluate different approaches to environmental sustainability in green in software engineering whilst also taking a look into the maturity and evidence level of research about the subject, this study adopts a systematic literature review approach. The search strings, search process and other relevant information are meticulously documented and explored in each step of the research process. Results: Green in software engineering has been identified as a promising field of research, but the absence of agreed-upon definitions and terminology often leads to research efforts replicating the previous studies without a clear reason as to why. The goal of increasing environmental sustainability is commonly agreed on in software engineering, but the concrete steps to achieve it are currently missing. Building a strong body of knowledge, common measurements and tooling to support them and increasing the knowledge about sustainability in the field of software engineering should all be taken into account in an effort to reach the environmental sustainability goals of tomorrow.
-
(2023)Background: The production, operation and use of information technology (IT) have a significant impact on the environment. As an example, the estimated footprint of global greenhouse gas emissions of the IT industry, including the production, operation and maintenance of main consumer devices, data centres and communication networks, doubled between 2007 (1–1.6%) and 2016 (2.5–3.1%). The European Union regulates the energy efficiency of data centre hardware. However, there is still a lack of regulation and guidance regarding the environmental impacts of software use, i.e. impacts from the production, operation and disposal of hardware devices required for using software. Aims: The goal of this thesis is to provide actionable knowledge which could be used by software practitioners aiming to reduce the environmental impacts of software use. Method: We conducted a systematic literature review of academic literature where we assessed evidence of the effectiveness of tools, methods and practices for reducing the environmental impacts of software use. The review covers 20 papers. Results: 60% of studied papers focus on reducing the energy consumption of software that is executed on a single local hardware device, which excludes networked software. The results contain 6 tools, 25 methods and 11 practices. Program code optimisation can potentially reduce the energy consumption of software use by 2–62%. Shifting the execution time of time-flexible data centre workloads towards times when the electric grid has plenty of renewable electricity can potentially reduce data centre CO2 emissions by 33.7%. Conclusions: The results suggest that the energy consumption of software use has received much attention in research. We suggest more research to be done on environmental impacts other than energy consumption, such as CO2 emissions, software-induced hardware obsolescence, electronic waste and freshwater consumption. Practitioners should also take into account the potential impacts of data transmission networks and remote hardware, such as data centres, in addition to local hardware.
-
(2020)Public authorities have significant purchasing power in Europe: they spend approximately 1.8 trillion euros annually, which constitutes around 14 % of the EU’s gross domestic product. By harnessing and utilizing this buying power to select goods and services with lesser negative impacts on the environment, remarkable strides can be made in contribution to the combat against climate change and other environmental concerns. In the context of pursuing sustainability through public contracts, a key concept in this thesis is Green Public Procurement (GPP). The economic importance of the public procurement market makes regulation in this realm an effective tool. However, the legitimacy of using public contracts for the purposes of openly promoting environmental objectives has, for a long time, been a subject of animated debate. While the 2014 reform of the Public Procurement Directives was successful in providing extended latitude for contracting authorities to apply environmental considerations in public procurement, the legal framework simultaneously became more complex than ever. Consequently, the subject of this thesis on a broader scale is to address the question of what is the extent to which the current legislative framework limits the discretion of contracting authorities in pursuing secondary policies, such and environmental objectives. This extensive topic is subdivided into the following research questions: (1) How can environmental criteria be applied in the current legal framework? (2) What limitations does the link to the subject matter requirement pose on green public procurement, and how should the requirement be interpreted? (3) Can the use of environmental criteria amount to state aid? (4) Can environmental criteria constitute discrimination with the effect of hindering trade as stipulated in TFEU and the Public Procurement Directive? The methodological approach adopted in this thesis is that of legal dogmatism. In this vein, the analysis builds upon a thorough examination of the ECJ’s case law, legal literature as well as the Public Procurement Directive (2014/24(EU). Because any discussion in this area is incomplete without an understanding of the practical context, reference is also made to pre-existing statistical studies on the use of green criteria. In addition to answering the previously presented research questions, the author ventures to identify the pressure points in the current legislative framework that may effectively hinder efforts towards greener purchasing as well as to provide some insights into potential needs for reform.
-
(2023)Tutkielma keskittyy ristiriitaan vihreän siirtymän ja saamelaisille alkuperäiskansana kuuluvien oikeuksien toteutumisen välillä. Useat kansainväliset sopimukset, muun muassa YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus, sekä YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskeva julistus turvaavat saamelaisten itsemääräämisoikeutta sekä oikeutta harjoittaa ja ylläpitää kulttuuriaan, johon kuuluvat myös perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito. Samalla ilmastonmuutos vaatii uusiutuvan energian määrän lisäämistä. Tuulivoimaa pidetään yhtenä tärkeimpänä uusiutuvan energian tuotantomuotona. Tuulivoimaprojekteilla on kuitenkin todettu olevan merkittäviä vaikutuksia poronhoidon harjoittamiseen projektien eri vaiheissa rakentamisesta energiantuotantoon. Tutkielman ensimmäinen osa keskittyy tuulivoiman ja poronhoidon väliseen konfliktiin. Tutkielmassa tarkastellaan, salliiko kiireellinen vihreän energian tarve tasapainottelua vihreän siirtymän ja saamelaisten oikeuksien toteutumisen välillä, kun arvioidaan, loukkaako tuulivoimaprojekti saamelaisten kulttuurisia oikeuksia KP-sopimuksen 27 artiklan perusteella. Tutkielman toinen osa keskittyy saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumiseen Suomen järjestelmässä. Oikeus osallistua saamelaisten asioihin vaikuttavaan päätöksentekoon on tärkeä osa saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Tutkielmassa selvitetään saamelaisten osallistumisoikeuden toteutumista tuulivoimaa koskevan päätöksenteon näkökulmasta. Lisäksi tutkielmassa arvioidaan vaikutuksia, joita alkuvuonna 2023 kaatuneella hallituksen esityksellä HE 274/2022 vp. olisi ollut saamelaisten osallistumisoikeuden toteutumiseen kansainvälisten ihmisoikeuksien valossa huomioiden ihmisoikeusinstituutioiden ratkaisukäytännön. Tutkielmassa esiteltyjen argumenttien nojalla johtopäätöksinä esitetään ensinnäkin, että jonkinlainen tasapainottelu vihreän siirtymän ja poronhoitoon liittyvien oikeuksien välillä voi olla sallittua, jos kysymyksen katsotaan olevan perustavanlaatuisten oikeuksien välisestä arvioinnista. Keskenään tasapainoteltavat perustavanlaatuiset oikeudet olisivat tässä tapauksessa yhteiskunnan jäsenten oikeus hyvään ja terveelliseen ympäristöön sekä saamelaisten oikeus harjoittaa ja ylläpitää poronhoitoelinkeinoa. Tällainen tilanne voi kuitenkin olla kysymyksessä vain, jos tuulivoiman sijoittaminen alueelle, jossa sillä on vaikutuksia poronhoitoon, on välttämätöntä vihreän energian tuottamiseksi ja elinkelpoiseen ympäristöön liittyvän oikeuden toteuttamiseksi. Mikäli tuulivoimalle on löydettävissä sijainteja, jotka rajoittavat poronhoitoa vähemmän tai ei lainkaan, ei vihreän siirtymän tärkeydellä voi perustella KP-sopimuksen 27 artiklan turvaamien oikeuksien rajoittamista. Suomen järjestelmään liittyen esitetään, että saamelaisten osallistumisoikeudet poronhoitoon vaikuttavaa tuulivoimaa koskevaan päätöksentekoon eivät ole tasolla, jota saamelaisten kansainvälisten alkuperäiskansoja koskevien ihmisoikeuksien täysimääräinen toteutuminen vaatii. Ensinnäkin saamelaiskäräjälain 9 §:ssä säädetty velvoite neuvotella saamelaiskäräjien kanssa päätöksistä, jotka vaikuttavat saamelaisiin tai heidän oikeuksiinsa, koskee vain saamelaisten kotiseutualuetta. Lisäksi velvoite näyttää toteutuvan vaihtelevasti ja paikoin riittämättömällä tavalla. Muulla osalla poronhoitoaluetta, jolla yli 75 % paliskunnista sijaitsee, neuvotteluvelvoite perustuu poronhoitolain 53 §:ään, jonka mukaan velvoite on vain valtion viranomaisilla ja soveltuu vain valtion omistamaa maata koskevaan päätöksentekoon. Poronhoitolain velvoite näyttää painottavan oikeutta elinkeinoon ja takaa saman turvan saamelaisten lisäksi myös alkuperäiskansaan kuulumattomille poronhoitoa harjoittaville henkilöille, eikä siis heijasta riittävällä tavalla saamelaisten alkuperäiskansa-asemaan liittyviä kansainvälisessä oikeudessa tunnustettuja oikeuksia. Lisäksi tutkielmassa esitettyjen näkökulmien perusteella esitetään, että saamelaiskäräjälain uudistamista koskevan hallituksen esityksen 274/2022 vp läpimenolla olisi ollut merkittäviä saamelaisten osallistumisoikeuksia edistäviä vaikutuksia. Tärkeimmät osallistumisoikeutta parantavat vaikutukset olisivat olleet kaikkien saamelaisten kulttuuriin ja perinteisiin elinkeinoihin vaikuttavien päätösten tuomisella esitetyn 9 §:n yhteistyö- ja neuvotteluvelvoitteen piiriin sekä neuvotteluvelvoitteen laajentamisella muun muassa kunnallisvaltuustoihin, jotka käyttävät merkittävää päätöksentekovaltaa maankäyttöä koskevissa asioissa.
-
(2017)This study focuses on the exegesis of Gregory of Nyssa, a 4th century exegete, a Church Father, and one of the three Cappadocian Fathers. The main primary source of my thesis is Gregory’s treatise The Life of Moses, an intriguing example of Patristic exegesis based on the Exodus narrative. The main purpose of Gregory’s treatise is not to make a historical presentation of the journey of Moses and the Israelites, but to elevate the reader into a higher state of consciousness in order to perceive the spiritual meaning of the narrative. The kind of exegesis that Gregory applies is often defined as allegorical interpretation or allegorical exegesis, rich on symbols and enigmas, which was at first neglected in scholarly discussion. Fortunately, there has been a growing interest in Biblical interpretation of the Church Fathers since the mid-20th century. The main objective of my thesis is to focus on Gregory’s interpretations of topographical imagery presented in the Exodus narrative. Gregory gives symbolical interpretations to topographical locations: the city, the river, the sea, the desert and the mountain. My intention is to show that Gregory was not thinking of the various symbolical interpretations as independent units but he was seeking for a logical coherent sequence. One of the main objectives of modern research has been the reassessment of Gregory’s sources. In order to understand Gregory’s exegetical and philosophical concepts and terminology, one must be aware of the rich and profound tradition already established in classical antiquity. Gregory makes moral, ascetical, philosophical and mystical interpretations in relation to each topographical detail. These figurative interpretations are by no means based on his original ideas but are rooted in the rich tradition of Greek classical culture, as well as in the exegetical tradition of his Jewish and Christian predecessors. My purpose is to provide a systematic analysis of each term Gregory is applying and present an overall model of Gregory’s exegetical method. The final aim of my thesis is to present an analysis of Gregory’s pattern of topographical symbols as a whole. Gregory connects the topographical details with his threefold pattern of illumination, purification and participation in a fascinating way. For Gregory, the exodus narrative is a journey of a soul being liberated from the bondage of passions, temptations and materialism towards an ever-increasing awareness of God’s presence.
-
(2021)Purpose. Effect of the method “Grej of the Day” (GOTD) and sustainability pedagogics about Agenda 2030 is analyzed. The purpose is to support teaching of facts about Agenda 2030, raise the pupils’ motivation for environmental education and improve their attitudes. This study aims to see if pupils get more knowledge and better environmental attitudes after GOTD- microlessons about goals in Agenda 2030. The pupils’ feelings after the GOTD were analyzed. A swedish study shows that teachers think that their pupils get more knowledge and better motivation when teaching SO-subjects (society subjects) with GOTD. Methods. 22 pupils in grades 5–6 participated in this study. This was an action research and the pupils had 4 microlessons about 4 goals (12–15) from Agenda 2030. After the two first lessons a school project was analyzed using content analysis to see if something should be improved. Knowledge and attitudes related to Agenda 2030 were studied with a survey before and after the intervention. The survey also had two open questions about feelings before and after a GOTD-microlesson. Questions about the knowledge were based on Grön Flagg- surveys and results are presented by percentages of right and wrong. The survey about attitudes included statements to take a stand on on a Likert-scale. Results were analyzed using SPSS and presented statistically. The open questions were analyzed using content analysis. Results and conclusions. Knowledge before the intervention was very good and all the pupils gave the right answer to 7 of the 24 questions both before and after the intervention. In some questions about Goal 12 Sustainable consumtion and production the pupils lacked some knowledge and the intervention improved their knowledge a little. Attitudes about the environmental goals in Agenda 2030 were good and only a little improvement could be detected after the intervention. The improvement was not statistically significant. Content analysis of the answers to the open questions show that GOTD creates inner motivation for learning. The method “Grej of the Day” appears to be useful as a complement while teaching environmental issues in elementary schools.
-
(2014)Two-electron integrals, which arise in the quantum mechanical description of electron-electron repulsion, are needed in electronic structure calculations. In this thesis, a fully numerical scheme for computing them has been developed and implemented. The accuracy and performance of the scheme is also demonstrated with proof-of-concept calculations. The work in this thesis is a part of the ongoing efforts aiming at a fully numerical electronic structure code for massively parallel computer architectures. The power of these emerging computational resources can be seized only if all computational tasks are divided to small and independent parts that are then processed concurrently. Such a divide and conquer approach is indeed the main characteristic of the present integration scheme. The scheme is a variant of the Fast Multipole Method (FMM) that is an algorithm originally designed for rapid evaluation of electrostatic and gravitational potential fields in point particle simulations. Since the two-electron integrals can be formulated as a problem in electrostatics involving electrostatic potentials and continuous charge densities, the FMM algorithm is also applicable for tackling them. The basic idea in the present scheme is to decompose the computational domain to sub-domains in which the electron densities and electrostatic potentials are further decomposed to finite element functions. The two-electron integrals are then computed as a sum of contributions from each sub-domain. As the current scheme performs all integrals on real-space grids, it has been titled as the Grid-based Fast Multipole Method (GB-FMM). Its computational cost scales linearly with respect to the number of sub-domains. The thesis consists of two parts – a literature review discussing the key features of electronic structure calculations at the Hartree-Fock level of theory and a documentation of the GB-FMM. The results of the proof-of-concept calculations are encouraging. The GB-FMM scheme can achieve parts per billion accuracy. In addition, an analysis of its performance in a single-core environment indicates that the computational cost of the GB-FMM scheme has a rather big prefactor but a favorable scaling with respect to system size. However, as the GB-FMM algorithm has been designed with parallel execution in mind, its full power is predicted to become evident only when massively parallel computers will become commonplace.
-
(2018)Tutkimuksessa selvitän, millainen kuva Grigori Rasputinista muodostui suomenkielisessä kirjallisuudessa. Tarkastelen sitä, mitä käyttämissäni lähteissä Rasputinista kerrotaan, ja havaintojeni pohjalta luon kokonaiskäsityksen Rasputinista muodostuvasta kuvasta. Huomioin myös käyttämäni Rasputinia käsittelevät lähteet suhteessa johdannossa esiteltyyn suomalaiseen lukemiskulttuuriin. Huomioin myös niin ikään johdannossa esitellyn Rasputinia koskevan sanomalehtiuutisoinnin mahdollisena lukijan ennakkotietona. Lisäksi esitän havainnot kronologisen etenemisen myötä syntyneistä muutoksista kerronnassa. Tutkittu kirjallisuus sijoittuu aikavälille 1917–1936. Alkamisvuoden määrittävät Rasputinin murha ja Venäjän vallankumous, jotka toimivat sysäyksenä Rasputinia ja keisariperhettä koskevan kirjallisuuden julkaisulle. Takarajan määrittää saatavilla oleva kirjallisuus. Lähteinäni käytän 12:a teosta, joissa käsitellään Rasputinia. Olen jakanut ne kirjallisuudenlajin mukaan kolmeen ryhmään: pamfletteihin, muistelmiin ja elämäkertoihin. Rasputinin elämästä ja toiminnasta kertovia pamfletteja on neljä, muistelmia viisi ja elämäkertoja kolme. Tulokset -luvussa totean, että lehdistön runsas uutisointi on todennäköisesti vaikuttanut Rasputinia käsittelevien teosten kiinnostavuuteen ja niiden runsaaseen julkaisuun. Lähteiden kronologisen tarkastelun perusteella totean lisäksi, että lähteissä esiintyvät erot liittyvät pääasiassa tiedon lisääntymiseen ajan myötä. Käyttämistäni lähteistä piirtyy kuva, kuinka rikollista nuoruutta elänyt Rasputin nousi hengellisen herätyksen kautta uskonnolliseksi vaikuttajaksi. Useassa lähteessä Rasputin käsitetään omaperäisen venäläisen lahkolaisuuden edustajaksi. Tämän lisäksi Rasputin nähdään osana Venäjällä vallinnutta pyhien miesten kunnioittamisen traditiota. Pyhiä miehiä ei arvosteltu samoin kriteerein kuin muita, minkä vuoksi esimerkiksi Rasputinin kyseenalaisia naissuhteita ei aluksi tuomittu. Rasputin onnistui vakuuttamaan keisariparin siitä, että hän olisi välttämätön hemofiliaa sairastavan kruununperijän hoitamiseksi. Rasputinista tuli keisariperheen ystävä ja keisarinnan uskottu. Rasputin hyödynsi valtaansa keisaripariin, ja onnistui sitä kautta saavuttamaan huomattavan vaikutusvallan maallisessa ja hengellisessä hallinnossa. Rasputinin vaikutusvalta aiheutti laajaa vastustusta, joka lopulta johti hänen murhaansa. Useat lähteet mieltävät Rasputinin osasyylliseksi Venäjän vallankumoukseen ja keisariperheen kuolemaan. Huomautan, että edellä esitetty kuvaus on yleistys. Kaikki lähteet eivät luonnollisestikaan ole yhteneviä kerronnassaan, vaan ne sisältävät erilaisia painotuksia ja jonkin verran ristiriitaisia käsityksiä, joita käsittelen tutkimuksessa.
Now showing items 7085-7104 of 31275