Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Title

Sort by: Order: Results:

  • Identifying the disease-causing variant in a large family with a late-onset dominant distal myopathy 
    Turku, Teemu (2024)
    Distal myopathies are a group of rare progressive genetic muscle disorders that are extremely varied both genetically and clinically. Typical symptoms include weakness and atrophy limited to the skeletal muscles of distal extremities in hands and legs. The age of onset ranges from early childhood to late adulthood depending on the disease. Currently around 30 genes have been associated with distal myopathies, most of them causing a dominant disease. The objective of the thesis was to identify the disease-causing variant in a family affected by autosomal dominant distal myopathy with early adulthood onset. Affected family members expressed weakness and atrophy in muscles of both hands and legs. To narrow down the chromosomal location of the disease-causing variant, linkage analysis was conducted with genome-wide single nucleotide polymorphism data of family members. Because of the progressive nature of the disease and uncertain disease status of one family member, linkage analysis had to be repeated a few different times with different settings. Both disease statuses and pedigree size were altered to account for the possibility of presymptomatic carriers or incomplete penetrance. Analyses with different parameters led to discovery of multiple possible co-segregating regions. Rare co-segregating small-scale and structural variants as well as repeat expansions in these regions were examined from next-generation sequencing data with multiple bioinformatic detection tools. The segregation of possible candidate variants was validated with Sanger sequencing and PCR. Ultimately, no likely rare co-segregating variant of any type of genetic variation with a likelihood to cause a disease such as distal myopathy was identified by any detection method used. Lack of potential disease-causing variant could be due to incomplete penetrance of the variant or if it was in non-coding regions, such as a deep intronic splicing variant in a gene currently not known to be connected to muscles.
  • Identifying Topological Elements of 3D Magnetic Reconnection 
    Franssila, Fanni (2023)
    Magnetic reconnection is a phenomenon occurring in plasma and related magnetic fields when magnetic field lines break and rejoin, leading to the release of energy. Magnetic reconnections take place, for example, in the Earth’s magnetosphere, where they can affect the space weather and even damage systems and technology on and around the Earth. Another site of interest is in fusion reactors, where the energy released from reconnection events can cause instability in the fusion process. So far, 2D magnetic reconnection has been widely studied and is relatively well-understood, whereas the 3D case remains more challenging to characterize. However, in real-world situations, reconnection occurs in three dimensions, which makes it essential to be able to detect and analyse 3D magnetic reconnection, as well. In this thesis, we examine what potential signs of 3D magnetic reconnection can be identified from the topological elements of a magnetic vector field. To compute the topological elements, we use the Visualization Toolkit (VTK) Python package. The topology characterizes the behaviour of the vector field, and it may reveal potential reconnection sites, where the topological elements can change as a result of magnetic field lines reconnecting. The magnetic field data used in this thesis is from a simulation of the nightside magnetosphere produced using Vlasiator. The contributions of this thesis include analysis of the topological features of 3D magnetic reconnection and topological representations of nightside reconnection conditions to use in potential future machine learning approaches. In addition, a modified version of the VTK function for computing the critical points of the topology is created with the purpose of gearing it more towards magnetic vector fields instead of vector fields in general.
  • Identifying transposable element-derived enhancers in cancers 
    Karttunen, Konsta Eemeli (2023)
    Transposable elements (TEs) are repetitive DNA elements that have an autonomous capability of replicating and inserting themselves into new loci within genomes. TEs have often been thought to be a part of the non-functional “junk DNA”, but advances in next-generation sequencing technology has revealed that TEs have rich biochemical functions: Specific TEs bind a large fraction of transcription factors and harbor marks of active chromatin in human genomes. However, there have been few genome-wide functional enhancer activity studies on the role of TEs in gene regulation, especially in the context of human cancers. In normal cellular homeostasis, TE activity is tightly controlled by epigenetic mechanisms. In contrast, the cell state in cancer genomes is often permissive for TE activation: genome instability and mutations, notably p53 inactivation, and nonmutational epigenetic reprogramming such as DNA hypomethylation are common characteristics of cancers. TE transcription, somatic retrotransposition and activation of cryptic promoter elements occur frequently in tumors. TE activation is highly heterogeneous between cancer types: for example gastrointestinal tract cancers such as colorectal cancer show high somatic insertion activity, whereas retrotransposition is rare in hematolymphoid malignancies. Due to the widespread TE activation in cancers, we posited that this may also be seen in the activity of cryptic TE enhancers, with specific active families of TEs characteristic to different cell types due to lineage-specific TF binding. We asked if TEs contribute to the enhancer landscape of cancers and to which extent, what are the differences between cancers in the activity and transcription factor binding and whether TE enhancers may have a role in tumorigenesis and the regulation of cancer-specific genes. To functionally study TEs, we utilized a high-resolution, unbiased, genome-wide massively parallel reporter assay (MPRA). We utilized colorectal and hepatocellular cancer cell lines to study the differences and similarities between TE activation and combined the MPRA data with orthogonal epigenetic data to study the in vivo signatures of the TEs. We found that both cell lines show common and highly enriched TE subfamilies that were mostly specific for p53, as well as TEs that were highly unique in both cell lines. By using in vitro methylated MPRA libraries, we found that CpG methylation has relatively minor a role in regulating the enhancer activity of some TE subfamilies in the reporter assay. By comparing the epigenetic context of the TEs, we found that especially colorectal cancer has specific highly active TE subfamilies with signatures of canonical active enhancers. We also used an in silico model to predict TE enhancer to gene contacts and found that these subfamilies regulated genes that were frequently overexpressed. Thus, we present the widespread functional activity of TE enhancers in cancers, providing evidence for further functional validation of TEs and their effects on transcriptional programs and especially dysregulation of gene expression in cancer.
  • Identiteetin hajanaisuuden yhteys koettuun onnellisuuteen 
    Leppänen, Seela (2020)
    Objectives: Happiness is considered to be a major life goal. Moreover, experienced happiness has a positive influence on many life domains. Psychological factors, such as personality and identity, seem to be significant components in human well-being and happiness. Identity diffusion has been linked to several adverse phenomena, such as mental disorders. The aim of the current study was to investigate the relationship between identity diffusion and experienced happiness as well as their prevalence at the population level. In addition, this study aimed to examine whether the possible relationship between identity diffusion and experienced happiness persists when the effects of demographic factors and psychiatric disorders are controlled. Methods: The current study utilized a comprehensive English cross-sectional data set. The study sample consisted of 6,058 participants, of which 58 % were women. The relationship between identity diffusion and experienced happiness was examined by using logistic regression analysis. Controlled variables were demographic factors, borderline personality disorder, conduct disorder, and common mental disorders. Results and Conclusions: Greater levels of identity diffusion were associated with lower levels of experienced happiness. Common mental disorders partly explained the association, especially in the presence of severe identity diffusion, also known as identity disturbance. As much as 23 % of the population had experienced symptoms related to identity diffusion, and 2 % of them filled the criteria for identity disturbance. Identity diffusion and related identity disturbance are not only associated with psychiatric symptoms, but they are also associated with lower levels of experienced happiness. Using early interventions and addressing support actions to promote healthy identity development may contribute to individual’s emotional well-being and prevent later psychiatric symptoms.
  • Identiteetin ja henkilötietojen suoja rikosoikeudessa 
    Tiittanen, Saara (2017)
    Tutkielman tarkoituksena on tarkastella rikosoikeudellisen järjestelmän antamaa suojaa yksilön identiteetille ja henkilötiedoille tarkastelemalla niiden väärinkäytön kriminalisointia perus- ja ihmisoikeusjärjestelmän tukemien oikeushyvien näkökulmasta. Tutkimusote on kriittisen lainopin lähtökohdan mukainen, eli tutkielmassa tarkastellaan kriittisesti voimassaolevia rikoslainsäädännön normeja. Kritiikin mittapuut otetaan perus- ja ihmisoikeusjärjestelmästä. Oikeushyvien suojelun periaatteen mukaisesti rikosoikeudellisen järjestelmän avulla voidaan suojata vain hyväksyttäviä oikeushyviä. Oikeushyvät on sääntelyn kriminaalipoliittisen kestävyyden vuoksi pyrittävä palauttamaan perus- ja ihmisoikeuksiin. Henkilökohtaisen identiteetin suojan on katsottu sisältyvän perustuslain yksityiselämän suojaa koskevaan säännökseen. Identiteetin loukkaamattomuus liittyy läheisesti myös yksilön itsemääräämisoikeuteen, eli vapauteen määrätä itsestään ja toimistaan. Tämän lisäksi oikeuden henkilökohtaiseen identiteettiin voidaan katsoa saavan tukea muistakin perusoikeusjärjestelmän säännöksistä, kuten oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Henkilötietojen suoja on varsin vakiintuneesti nähty osana yksityiselämän suojaa, mutta henkilötietojen suoja perus- ja ihmisoikeutena on alkanut saada myös lisääntyvää itsenäistä merkitystä. Identiteetin väärinkäyttö on kriminalisoitu identiteettivarkauden rikossäännöksellä, mutta sen ohella väärinkäyttö voi tulla rangaistavaksi myös muun rikostunnusmerkistön ohella. Henkilötietojen oikeudetonta käsittelyä on kriminalisoitu henkilörekisteririkoksen ja -rikkomuksen säännösten lisäksi usealla muullakin tunnusmerkistöllä. Näiden tunnusmerkistöjen tavoitteena voi kuitenkin olla pääasiallisesti jonkin muun intressin suojelu. Myös identiteettivarkauden säännös suojelee identiteettiä vain tilanteissa, joissa loukkauksesta on aiheutunut tunnusmerkistön mukainen seuraus. Tutkielmassa tutustutaan näiden rikossäännösten sisältöön ja pohditaan rikosoikeudellisen sääntelyn kattavuutta identiteetin ja henkilötietojen oikeushyvien suojelemiseksi perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta. Oikeushyvien kattavampi suojelu on mahdollista toteuttaa kriminalisoimalla väärinkäyttöä nykyistä laajemmin. Rikosoikeudellisen järjestelmän käyttö on kuitenkin sallittua ainoastaan muusta lainsäädännöstä riippuvien rajoitusperusteiden piirissä. Laajemman kriminalisoinnin oikeutusta pyritään tarkastelemaan kriminalisointiperiaatteiden valossa.
  • Identiteetin ja statuksen esittämistä kulutusvalintojen avulla : Tapaustutkimus nyhtökauraan liittyvästä twiittauksesta 
    Hietikko, Maria (2018)
    Sosiaalinen media on 2010-luvulla muodostunut merkittäväksi osaksi ihmisten arkea, ja samalla siitä on tullut tärkeä sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä identiteetin ja statuksen esittämisen paikka. Oman maun ja elämäntyylin osoittaminen erilaisten julkaisujen kautta on tässä tärkeässä roolissa. Tässä tapaustutkimuksessa tarkastellaan mikroblogipalvelu Twitteriin julkaistuja twiittejä, jotka liittyvät suomalaiseen kasviproteiinivalmiste nyhtökauraan. Twiittien lisäksi aineistona hyödynnetään nyhtökauraa koskevia artikkeleita ja pätkiä TV-ohjelmista, joihin twiiteissä on viitattu. Tutkielmassa analysoidaan, miten nyhtökauraa on voitu eri tavoin hyödyntää twiiteissä oman identiteetin ja statuksen esittämisen välineenä. Tarkastelun kohteena olevat twiitit on julkaistu aikavälillä 25.11.2015-31.7.2016. Tällä ajanjaksolla nyhtökaura tuli ensimmäisiä kertoja julkisuuteen, sai vähitellen runsaasti huomiota sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa, oli käynnistyvän tuotantonsa takia saatavuudeltaan hyvin eksklusiivinen, ja alkoi lopulta vähitellen muuttua arkipäiväisemmäksi, yleisesti kuluttajien saatavilla olevaksi tuotteeksi. Tutkielman kaksivaiheisessa analyysissä pyrkimyksenä on ensin muodostaa kattava käsitys siitä, miten nyhtökaurasta puhuttiin tarkasteltavan ajanjakson aikana ja millaisia ominaisuuksia ja merkityksiä siihen yhdistettiin sekä twiiteissä että tuotetta esittelevissä artikkeleissa ja ohjelmissa. Analyysin toisessa vaiheessa syvennetään ymmärrystä siitä, millaisia identiteettejä nyhtökauran avulla esitettiin ja miten nyhtökauraan liittyviä twiittejä voitiin käyttää symbolisen erottautumisen välineenä. Analyysimenetelmänä käytetään laadullista sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tuloksena todetaan, että nyhtökaurasta puhuttiin tarkastellulla ajanjaksolla erityisesti vastuullisena, kasvipohjaisena, trendikkäänä ja ennakkoluulottomana suomalaisena ruokainnovaationa. Näin ollen nyhtökauran avulla voitiin esittää etenkin vastuullisen kuluttajan identiteettiä. Samaan aikaan mediassa puhuttiin laajemminkin vastuullisen kuluttamisen trendistä, joten nyhtökaura mahdollisti myös itsen esittämisen trendikkäänä ja asioista perillä olevana aktiivisena henkilönä, mihin voi 2010-luvulla liittyä statusarvoa varsinkin nuorten ikäluokkien keskuudessa. Nyhtökauraan ja siihen kohdistuvaan innostukseen liittyen twiitattiin myös negatiiviseen sävyyn. Tämä mahdollisti perinteisemmän, trendeistä piittaamattoman identiteetin esittämisen. Lisäksi nyhtökauran avulla korostetiin vegaanin tai kasvissyöjän identiteettiä. Keskeisenä teemana näiden kaikkien erilaisten identiteettien ympärillä twiiteissä nousi esiin pyrkimys aitouteen. Identiteetin aitouteen liittyi kaksi ulottuvuutta: yhtäältä todisteltiin Twitterissä esitetyn identiteetin todenmukaisuutta, ja toisaalta korostettiin oman identiteetin luonnollisuutta ja perustumista puhtaasti sisäisiin mieltymyksiin ja motiiveihin. Tutkielman tapausesimerkki havainnollistaa, miten arkisen ruokatuotteen avulla sosiaalisessa mediassa voidaan esittää varsin erilaisia identiteettejä. Ajankohtaiset trendit sekä sosiaalisen median piirteet vaikuttavat osaltaan identiteetin ja statuksen esittämisen tapoihin ja mahdollisuuksiin.
  • Identiteetin monet kasvot : Etnografinen tutkimus toisen polven maahanmuuttajataustaisten lasten persoonallisen identiteetin muotoutumisesta Non Fighting Generation -järjestön keskusteluryhmissä 
    Velasquez, Sonja (2014)
    Tässä työssä tarkastellaan Suomessa asuvien toisen polven maahanmuuttajataustaisten lasten identiteettikokemuksia kahden kulttuurin rajamailla. Tutkimuksen keskiössä on persoonallinen identiteetti, johon tartutaan toiseuden, rasismin ja vallan näkökulmasta. Persoonallisen identiteetin pohdinnassa painottuvat sen sosiaalinen ja etninen puoli. Tutkimuksen identiteettikeskustelua kehystää postmoderni identiteettikäsitys. Aineiston lapsista osa on syntynyt Suomessa, osa muuttanut Suomeen alta kouluikäisinä ja osa vasta hiljattain, muutama vuosi takaperin. Heidän lapsuuttaan kuvastavat ylirajaisuuden kokemukset, joten tutkimus ottaa kantaa myös transnationaalisiin piirteisiin identiteettikokemuksissa. Tutkimus on tehty yhteistyössä Non Fighting Generation -järjestön kanssa, Etnisten vähemmistöryhmien välinen rasismi -hankkeessa. Aineisto kerättiin etnografisesti, osallistuvan havainnoinnin keinoin kahdessa alakouluikäisille suunnatussa kymmenen kerran keskusteluryhmässä. Aineisto koostuu nauhoitetuista ryhmäkeskusteluista. Nauhoitetun materiaalin lisäksi aineiston analyysia tukevat kenttäpäiväkirjan muistiinpanot, sekä lasten ryhmissä tekemät erilaiset visuaaliset ja kirjalliset dokumentit. Aineiston analyysi perustuu Grounded teoriaan ja siinä todentuu myös hermeneuttis-fenomenologinen ulottuvuus, tarkastelun kohteena ollessa lasten tuntemukset ja kokemukset. Tutkimustulokset osoittavat, ettei eläminen kahden erilaisen kulttuurin välimaastossa ole mutkatonta ja ristiriidatonta toisen polven maahanmuuttajataustaisille lapsille. Tähän välimaastoon lapset rakentavat uutta, omaa olemistaan, ja voidaan todeta, että heidän identiteettikokemuksessaan todentuu hybridi-identiteetin olemus. Lasten voi nähdä myös ammentavan transnationaalisista yhteyksistä perheen lähtömaahan, oman etnisen taustan pohdinnoissa. Tutkimus paljastaa lasten kokevan rasismia arjessaan niin koulussa, kuin vapaa-ajallakin. Aineiston mukaan osalla lapsista on myös rasistisia asenteita muita etnisiä vähemmistöjä kohtaan. Tutkimus vahvistaa ajatusta siitä, että rasismin kokemukset heijastavat negatiivisesti lasten käsityksiin itsestään. Tutkimustieto toisen polven maahanmuuttajataustaisten lasten kokemuksista on yhteiskunnallisesti tärkeää ja ajankohtaista. Aihe vaatii nykyistä monipuolisempaa tutkimusta monikulttuurisessa Suomessa. Informaatio tarjoaa työkaluja näiden lasten kanssa työskenteleville ja lisää ymmärrystä etnisiä vähemmistöjä edustavien identiteetin muodostuksesta. Tutkimustieto palvelee myös näiden nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemistä.
  • Identiteetin representaatiot, puhuttelu ja rohkaisun keinot Kaikki muuttuu paremmaksi -kertomuksissa 
    Kylliäinen, Milka (2013)
    Tutkielmassa tarkastellaan Kaikki muuttuu paremmaksi -kirjan kertomusten genreä ja narratiivisuutta. Kertomusten genren analyysissa otetaan huomioon konteksti, interdiskursiiviset suhteet ja tekstuaalisen tason kielelliset piirteet. Narratiivisuutta analysoidaan identiteetin ja kulttuuristen mallitarinoiden kautta. Analyysissa tarkastellaan tekstiesimerkkien kautta kolmea KMP-kertomusten keskeistä piirrettä: identiteettien representaatioita, puhuttelua ja rohkaisun keinoja. Aineistona ovat Kaikki muuttuu paremmaksi -kirjassa (2010) julkaistut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien omaelämäkerralliset kertomukset. Kertomuksia on 57. Keskeisiä teoreettisia viitekehyksiä ovat tekstin, diskurssin, genren ja narratiivin tutkimus. Lisäksi työssä hyödynnetään puheaktiteoriaa, sukupuolentutkimusta ja identiteettiin liittyvää tutkimusta. Analyysiluvussa osoitetaan, että KMP-kertomuksissa representoidaan homoseksuaalista ja transsukupuolista identiteettiä matkana, minuuden eri puolina, dynaamisena, vähemmistöidentiteettinä ja väärien representaatioiden kautta. Verbivalinnat luovat erilaisia representaatioita, esimerkiksi homoseksuaalisuuden tietäminen viestii olemuksellisesti erilaisesta identiteettikäsityksestä kuin tajuaminen. Lukijan puhuttelussa käytetään toista persoonaa (sinä olet hyvä juuri sellaisena kuin olet), inklusiivista me-pronominia (meillä kaikilla on hallussa oman elämämme avaimet) ja nollapersoonaa (niistä voi silti selvitä, eikä niitä tarvitse kohdata yksin). Lukijan rohkaisun keinot luokitellaan kahdeksaan kategoriaan, jotka ovat lupaaminen, käskeminen ja kehottaminen, kieltäminen, retoriset kysymykset, väitteet ja neuvot, toivotukset ja toivomukset, yhteisön velvoittaminen sekä onnelliset lopetukset. Tutkielmassa osoitetaan, että KMP-kertomukset ovat tiiviisti kontekstiinsa sidoksissa oleva hybridigenre, ja niissä on selviytymistarinoiden, kirjeiden ja puheiden piirteitä. Niissä käytetään monipuolisesti puhuttelua ja rohkaisun keinoja sekä representoidaan kiinnostavasti identiteettejä. Edelleen selvitettäväksi jää, kuinka seksuaali- ja sukupuoli-identiteettejä representoidaan laajemmassa omaelämäkerrallisessa aineistossa ja millaisia yleisiä tendenssejä niissä näkyy.
  • Identiteetistä imagoon : Työnantajamaineen luominen ja ylläpitäminen viestinnän näkökulmasta 
    Kupari, Karoliina (2017)
    Maine on yrityksen yksi tärkeimmistä voimavaroista, mutta hyvän maineen kriteerit vaihtelevat niin ajassa kuin paikassa. Digitaalisen aikakauden mukanaan tuoma sosiaalinen ulottuvuus lisää yritysten painetta hyvän maineen tavoittelussa, sillä maineen arviointi on siirtynyt instituutioilta ja organisaatioilta meidän kaikkien ulottuville. Lisäksi yrityksen vuorovaikutuksesta sidosryhmiensä kanssa on tullut entistäkin tärkeämpää. Organisaatioilta odotetaan kiinnostavia sisältöjä ja aitoa kiinnostusta ympäristöstään. Jos organisaatio ei kommunikoi ulospäin, siihen ei luoteta, varsinkaan jos organisaatio ei ole autenttinen. Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten työnantajamainetta luodaan ja ylläpidetään viestinnän keinoin modernissa ja alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Tutkielma pyrkii vastaamaan kysymyksiin sellaisten teemojen ympärillä kuin työnantajamaine, vuorovaikutus, yritysidentiteetti, arvot ja autenttisuus. Teoriataustana tutkielmassa on sekä kotimaisia että kansainvälisiä maine- ja viestintäteorieetikoita sekä sosiaalipsykologeja. Näihin lukeutuvat muun muassa sellaiset nimet kuten Aula (esim 2011), Grunig (1992), Fombrun (1996), Luoma-Aho (2015), Tajfel & Turner (1979), Åberg (esim. 2006), Juholin (2010) ja Cornelissen (2011). Aineisto tähän työhön on kerätty organisaatiomaineesta ja viestinnästä aktiivisesti keskustelevien asiantuntijoiden teemahaastatteluilla. Kaikki kuusi haastateltavaa työskentelevät yritysviestinnän tai mainekysymysten parissa ja ovat ottaneet julkisesti kantaa nykyviestinnän ja yrityskulttuurin haasteisiin. He ovat tuoneet esille viestinnän yhteiskunnallisen perspektiivin ja autenttisuuden merkityksen yritysbrändien rakentamisessa. Haastateltavat valittin tutkielmaani eliittiotannalla. Analyysimenetelmänä on käytetty teoriasidonnaista sisällönanalyysiä teemoittelun keinoin. Tutkimustulokset ovat jaoteltu teoriasta nousseiden teemojen alle. Näihin lukeutuvat yrityskulttuuri, arvot, autenttisuus ja organisaation suhteet. Näiden alla alateemoiksi muodostuvat puolestaan haastateltavien puheesta nousseet teemat, jotka liittyvät kattoteemoihin. Tutkimustulokset osoittavat, että viestinnän on oltava teeskentelemätöntä, rohkeaa ja reaktioita synnyttävää, jotta se vaikuttaa maineeseen. Lisäksi kaiken viestinnän on perustuttava organisaation sisäiseen todellisuuteen. Arvoilla on kasvava ja elintärkeä merkitys organisaation identiteetin ja yrityskulttuurin muodostumisessa. Niiden tulee ohjata kaikkea tekemistä. Myös kriisiviestinnällä on tärkeä rooli hyvän maineen ylläpitämisessä. 2000-luvulla alkanut osallistavan johtamisen trendi saavuttaa yhä enemmän organisaatioita ja työnhakijat ovat entistä mainetietoisempia. Pro gradu työni antaa välineen tarkastella modernin organisaatioviestinnän kriteereitä ja sen vaikutusta maineeseen. Teoria ja aineisto nivoutuvat tutkielmassani yhteen muodostaen käsityksen siitä, millainen organisaatioviestintä synnyttää työnantajamaineen ja millaisin keinoin tuota mainetta voidaan pyrkiä ylläpitämään.
  • Identiteettiä etsimässä : vähintään kahdessa maassa asuneiden nuorten aikuisten kokemuksia paikan merkityksestä heidän identiteettiensä muotoutumisessa 
    Boele, Rosa-Maria (2016)
    Objectives. Today migration and mobility have become easier and more common, which will affect people's relations to place. The purpose of this study was to examine the link between identity and place from the perspective of an individual, who belongs to diverse groups. This means that the meaningful places for identity formation were not necessarily mutually shared with the larger group. The aim was, above all, to bring out an individual's perspective on the importance of place in identity building process and to determine the impact of changed places due to occurred migration for an individual and his identity construction. The research task is to describe, analyze and interpret the significance of place for identity formation process for young adults who once lived in at least two countries. The link between identity and place occurs in the research groups place relationships and social contacts, which have evolved in the context of migration. Methods. The research data consisted of three interviews of young adults who had lived in at least two countries. All of the people from the research group had dual nationalities of both parents' homelands. From all of the interviewees one of the parents was Finnish and the other from another European country. Theme interview was used as the method of collecting data. It was conducted by individual interviews, which utilized theoretical frameworks main themes. These themes were identity, place, migration and social relations. The data was analyzed by means of a qualitative research by using the narrative analysis. Following the content analysis, the data was coded in various categories, which allowed us to examine the formation of identity in relation to place. The analysis referred the theory but didn't connect only to it because it also arose from the data. Results and conclusions. The research result shows clearly that the place and changes of place has an importance for the construction process of identities. Examining the link between identity and the place the uniqueness of the experience and the individual's personal perspectives were emphasized. The upper categories of the analysis; identity, location, migration and social relations, were a useful in presenting the results of the study. However, the upper categories had a lot of duplication and only by violating the structure by joining the categories together the actual research results were brought out. The research results were formed by the interactive whole of place and identity, which reflected the research groups' experiences of how meaningful the place had been in their identity formation. It showed also how a wide range of individual factors contributed to the formation of a sense of belonging as well as the relevance of the place. Due to migration, the changes of places played a big role in shaping the re-search groups identities. The migration affected the identities, relations of place and social relations to change toward the diverse cross boarder and diasporic manifestations. However, the research groups' reports were strongly personal and contained a lot of unique features. References to cross-border and diasporic identities, open understandings of place and widespread connections in addition to cross-border relationships were common to the entire research group. However, it should be borne in mind that the diasporic, hybrid, and the cross-border identities shouldn't be seen only connected to place, but identity should always be remembered identity consisting of a variety of factors. In addition to place the constructs of identity consist of various factors, ranging from situations and different life paths.
  • Identiteettien ja syrjinnän vaikutukset kollektiivisen toiminnan intentioihin 
    Närhi, Joel (2015)
    Suomessa maahanmuutto on kasvanut viime vuosikymmeninä, ja maahanmuuttajat kohtaavat huomattavasti syrjintää. Yksi tapa parantaa ryhmän asemaa on kollektiivinen toiminta ryhmän hyväksi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan identiteettien, syrjinnän ja kollektiivisen toiminnan välisiä suhteita. Identiteetit ja syrjintä vaikuttavat ihmisten halukkuuteen parantaa oman sisäryhmän asemaa kollektiivisen toiminnan avulla. Etninen ja kansallinen identiteetti ovat yhteydessä kollektiiviseen toimintaan sekä itsenäisesti että yhdysvaikutusten kautta. Syrjinnän oletetaan vaikuttavan identiteettien yhteyksiin kollektiiiviseen toimintaan ja sillä oletetaan olevan itsenäinen yhteys kollektiiviseen toimintaan. Tässä tukimuksessa tarkastellaan myös etnisen identiteetin ja kansallisen identiteetin muodostaman kaksoisidentiteetin vaikutusta kollektiiviseen toimintaan, sekä syrjinnän vaikutusta tähän yhteyteen. Tässä tutkimuksessa selvitetään identiteettien, syrjinnän ja kollektiivisen toiminnan suhteita venäjänkielisten maahanmuuuttajien joukossa Suomessa. Tämän tutkimuksen aineistona on 317 MIRIPS-FI kyselyn vastaajaa, jotka ovat kaikki syntyneet joko Venäjällä tai entisessä Neuvostoliitossa, ja muuttaneet Suomeen ennen vuotta 2008. Vastaajista 228 (76,3%) oli naisia ja 71 (23,7%) miehiä. Keski-ikä oli 45,1 vuotta. Tutkimuksen teoreettinen tausta on sosiaalisen identiteetin lähestymistavassa. Sosiaalisen identiteetin teoria sekä itsensä kategorisoinnin teoria tarjoavat lähtökohdan identiteettien ja kollektiivisen toiminnan suhteen analyysille. Politisoitunut kollektiivinen toiminta on toinen tapa käsitellä identiteettien ja kollektiivisen toiminnan suhdetta, ja syrjintää tähän suhteeseen vaikuttavana tekijänä. Näistä teorioista johdetaan hypoteesit identiteettien ja syrjinnän vaikutuksista kollektiiviseen toimintaan. Tutkimuksen tulosten mukaan etninen identiteetti ja havaittu syrjintä ovat yhteydessä halukkuuteen toimia kollektiivisesti oman sisäryhmän aseman parantamiseksi. Syrjinnän vaikutusta erillisesti etnisen ja kansallisen identiteetin, sekä kollektiivisen toiminnan välisiin yhteyksiin ei aiemmin ole juuri tarkasteltu. Etnisen identiteetin ja kollektiivisen toiminnan yhteyteen kuitenkin saattaa vaikuttaa kansallinen identiteetti. Syrjintä puolestaan moderoi kansallisen identiteetin yhteyttä kollektiiviseen toimintaan. Tutkimuksen lopuksi pohditaan aineiston ja menetelmien rajoitteita, jotka osaltaan saattavat vaikuttaa siihen, että useita hypotetisoiduista yhteyksistä ei havaittu tässä aineistossa. Vähemmistöjen kollektiivinen toiminta voidaan monien mielestä nähdä yhteiskunnan vakautta uhkaavana tekijänä, mutta tutkimuksen lopussa käsitellään myös näkökulmia, joiden mukaan vähemmistöjen toiminnassa ei ole mitään ongelmallista. Jatkotutkimuksen aiheina ainakin on tarpeellista selvittää enemmän syrjinnän vaikutusta identiteettien yhteyksiin kollektiiviseen toimintaan. Lisäksi on epäselvää, miten kaksoisidentiteetti tulisi operationalisoida. Tässä tutkimuksessa käytetyistä lähteistä keskeisimmät ovat seuraavat: Simon, B. & Klandermans, B. (2001). Politicized Collective Identity: A Social Psychological Analysis. American Psychologist, 56, 319–331. Tajfel, H. & Turner, J. (1979). An Integrative Theory of Intergroup Conflict. Teoksessa W. G. Austin & S. Worchel (toim.), The Social Psychology of Intergroup Relations (s. 33–47.). Monterey: Brooks/Cole. Turner, J. (1987). A self-categorization theory. Teoksessa J. Turner, M. Hogg, P. Oakes, S. Reicher & Turner, J. C., Hogg, M. A., Oakes, P. J., Reicher, S. D. & Wetherell, M. S. (1987). Rediscovering the Social Group: A Self-Categorization Theory. Oxford: Blackwell.
  • Identiteettijohtajuus henkilöstöjohtajien ja yrittäjien argumentaatiossa : laadullinen asennetutkimus 
    Mattila, Sakari (2016)
    Tutkielman kohteena on selvittää, millaiseksi identiteettijohtajuuden teoria ja sen keskeiset ajatukset rakentuvat johtajien kommentoidessa teoriaa kuvaavia asenneväittämiä. Tutkielmassa tarkastellaan henkilöstöjohtajien ja yrittäjien argumentaatiossa rakentuvia asenteita. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti yhtäläisyydet ja eroavaisuudet asenteissa suhteessa identiteettijohtajuuden aikaisempaan tutkimukseen sekä asenteiden laadullinen vaihtelu haastateltavien välillä. Pro gradu –tutkielman teoreettis-metodologisena lähestymistapana on laadullinen asennetutkimus. Laadullinen asennetutkimus on retoriseen sosiaalipsykologiaan pohjautuva konstruktivistinen lähestymistapa, joka on kehitetty erityisesti argumentaation sosiaalisen rakentumisen tutkimiseen. Laadullinen asennetutkimus edustaa relationistista asennekäsitystä, jossa asenne käsitetään argumentaatiossa rakentuvana ilmiönä. Tutkielman aineisto koostuu keväällä 2015 pääkaupunkiseudulla kerätyistä kahdeksasta yksilöhaastattelusta. Tutkielmaa varten haastateltiin neljää suuryrityksen henkilöstöjohtajaa ja neljää pienyrittäjää. Haastattelut järjestettiin puolistrukturoituina haastatteluina, joissa haastateltavia pyydettiin kommentoimaan kuutta identiteettijohtajuuden teorian pohjalta luotua asenneväittämää. Analyysin jälkeen aineistosta on tulkittavissa kymmenen asennetta. Myönteisissä asenteissa identiteettijohtajuus konstruoituu ja suhteutuu esimerkillisyyteen, oikeudenmukaisuuteen, vilpittömyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhteiseen identiteettiin. Kielteisissä asenteissa identiteettijohtajuus konstruoituu samaistumalla johtamiseen, manipuloivaan johtamiseen sekä yksilöllisen ja kokonaisuuden johtamisen puutteeseen. Tutkielman pohjalta identiteettijohtajuuden kontekstitekijöitä ovat erityisesti johtajan oma arvomaailma, yrityksen koko sekä työskentelytapojen itsenäisyys yrityksessä. Asenteet ovat pitkälti samankaltaisia henkilöstöjohtajien ja yrittäjien kesken. Yrittäjät korostivat hieman enemmän alaisten yksilöllistä huomioimista ja henkilöstöjohtajat puolestaan liiketoiminnan etua. Tutkielma lisäsi tietoa identiteettijohtajuuden kontekstitekijöistä ja tutkielman tuloksia on mahdollista hyödyntää identiteettijohtajuuden teorian jatkokehittelyssä sekä –tutkimuksessa.
  • Identiteetti ostoskorissa : elintarvikevalinnat kertovat kuluttajasta 
    Hinkkanen, Kaisa (2018)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten kuluttajat ilmaisevat identiteettiään elintarvikevalinnoillaan. Lisäksi tarkastellaan, miten suomalaisuuden identiteettiä ilmaistaan elintarvikevallinoilla sekä miten alkuperä vaikuttaa ostopäätökseen ja mielikuvaan tuotteesta. Tavoitteena on saada yksityiskohtaisempaa tietoa kuluttajien suhtautumista elintarvikkeiden valintaan liittyviin tekijöihin, suomalaisuuden ja elintarvikkeen alkuperämaan vaikutusta elintarvikevalintoihin sekä sitä, mitä kuluttajat kertovat itsestään elintarvikevalinnoillaan. Tutkielman lähestymistapa on laadullinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastattelua. Teoriaosuudessa tarkastellaan sosiaalisen identiteetin rakentamista kulutuksella sekä elintarvikkeiden valintaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkielmassa haastatellaan yhtätoista 27–86 –vuotiasta kuluttajaa, jotka kaikki asuvat Uudellamaalla. Haastattelujen apuna käytetään ostoslistatehtävää, jonka avulla selvitetään elintarvikkeista syntyviä mielikuvia. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu sosiaalisen identiteetin pohjalle, jota täydennetään suomalaisuuden identiteetillä. Tutkielman perusteella kuluttajat käyttävät elintarvikevalintoja identiteettinsä ilmaisemisen keinona. Luonnollisesti joillakin kuluttajilla sen merkitys on suurempi kuin toisilla. Naiset kiinnittävät miehiä enemmän huomiota siihen, mitä elintarvikevalinnat kertovat heistä muille. Tämä korostuu varsinkin epäterveellisiksi miellettyjen elintarvikkeiden, valmisruokien ja alkoholin kohdalla. Tutkielman perusteella suomalaisia ruokaperinteitä vaalitaan ja suomalaisia elintarvikkeita arvostetaan ja suositaan muun muassa niiden turvallisuuden ja kansantalouteen kohdistuvien vaikutusten takia.
  • Identiteetti Patrick McCaben romaanissa The Butcher Boy 
    Arpo, Marianna (2016)
    Tutkimukseni kohteena on irlantilaisen Patrick McCaben romaani The Butcher Boy (1992). Tutkielmassani selvitän romaanin päähenkilön identiteetin rakentumista suhteessa traditionaalisiin ja moderneihin kulttuurisiin identiteetteihin. Tutkin, kuinka päähenkilö aktiivisesti konstruoi identiteettiään erilaisia kulttuurisia aineksia hyväksikäyttäen. Työssäni selvitän myös, mikä rooli romaanin yhteisöllä ja yksilön ja yhteisön välisellä vuorovaikutuksella on päähenkilön identiteetin rakentumisessa. Lisäksi pohdin romaanin kerrontaratkaisun merkitystä päähenkilön identiteetille. Teoreettisena taustana tutkimuksessani käytän Stuart Hallin, Mikko Lehtosen, Paul Ricoeurin ja Anthony Giddensin pohdintoja identiteetistä ja sen luonteesta. Taustoitan tutkimustani historiallisella tiedolla Irlannin itsenäisyyden ajan ensimmäisten vuosikymmenien erikoisesta sisäänpäinkääntyneisyyden ajasta, joka on vahvasti läsnä myös Patrick McCaben romaanissa ja sen avainkysymyksissä. Pro gradu -työssäni osoitan McCaben romaanin osallistuvan uudenlaiseen ja avoimeen irlantilaiseen historialliseen kerrontaan, joka tarkastelee kriittisesti presidentti Eamon de Valeran ajan tasavallan ”pimeää” aikaa, jota leimasi ahdasmielisyys, konservatismi ja takapajuisuus. McCabe kuvaa romaanissaan yksilöä, jolle toimivan ja tyydyttävän identiteetin rakentaminen tässä yhteiskunnassa on mahdotonta. Vasta irtauduttuaan yhteisönsä normeista ja säännöistä päähenkilö kykenee asettumaan identiteettiin, jonka hän voi lausua omakseen. Katson, että McCaben romaani antaa äänensä Irlannin virallisesta nationalistisesta retoriikasta puuttuneelle subjektille. Päähenkilön tarinalla Patrick McCabe nostaa romaanin keskiöön yksilöllisen kokemuksen merkityksen kansallisen historian tarkastelussa.
  • Identiteetti solidaarisuuden perustana identiteettipoliittisessa kontekstissa 
    Kerola, Johanna (2020)
    Pro gradu -tutkielma käsittelee identiteettiä solidaarisuuden perustana identiteettipoliittisessa kontekstissa. Kysymystä käsitellään sekä käytännön poliittisella tasolla, että teoreettisesti. Tutkimuksen lähtökohtana on kysymys siitä, onko kollektiiviseen vähemmistöidentiteettiin perustuva solidaarisuus hyvä politiikan lähtökohta, jos tavoitteena on aidosti inklusiivinen ja tasa-arvoinen yhteiskunta. Tutkimuskysymystä käsitellään feministisessä ja jälkistrukturalistisessa viitekehyksessä. Tutkielman teoreettisena perustana on Judith Butlerin teoria performatiivisesta sukupuoli-identiteetistä sekä Michel Foucault’n valta-analytiikka, joka muodostaa subjektiviteetin mahdollisuusehdot sosiaalisessa todellisuudessa. Tutkielmassa tehdään käsitteellinen erottelu yksilöllisen ja kollektiivisen identiteetin, sekä subjektin ja identiteetin käsitteisiin liittyvän olemusajattelun ja sosiaalisen rakentuneisuuden välillä. Tutkielmassa esitetään hypoteesi, että esimerkkinä käytetyn sukupuoli-identiteetin ohella performatiivisuuden teoria on tietyin ehdoin sovellettavissa myös muiden identiteettikategorioiden analysoimiseen. Tutkielmassa peilataan jälkimodernin subjektikäsityksen ja sen pohjalta ymmärretyn identiteetin muodostumisen suhdetta poliittisen liberaalin humanismin yksilökäsitykseen, vapaaseen tahtoon, determinismiin ja toimijuuteen. Tutkielmassa yhdistetään teoreettinen viitekehys käytännön poliittiseen tasoon, ja tuodaan esiin Wendy Brownin näkemykseen perustuen, että liberaalissa poliittisessa kontekstissa kollektiiviseen identiteettiin perustuva identiteettipolitiikka paradoksaalisesti päätyy vahvistamaan niitä samoja sortavia rakenteita, joita alun perin oli tarkoitus vastustaa. Tätä mekanismia Brown kutsuu haavoittuneeksi kiinnittymiseksi identiteettiin. Tutkielmassa esitetään, että tämän haavoittuneisuuden kaiun voi kuulla myös Butlerin ajattelussa. Tutkielmassa pohditaan lisäksi inkluusioon ja solidaarisuuteen liitettyjä epistemologisia vaatimuksia, sekä sitä, ratkeaako olemusajatteluun yhdistetyt ongelmat sillä, että kollektiivisiin identiteetteihin liitetty olemuksellisuus käsitetään strategisena. Lisäksi esitellään Allison Weirin teoria transformatiivisesta identiteettipolitiikasta. Tutkielmassa päädytään johtopäätökseen, että mikäli hyväksymme ajatuksen subjektista sosiaalisesti rakentuneena, ajallis-historiallisesti muuttuvana, emme voi samaan aikaan toisaalla vedota sen olemuksellisuuteen, joten näin ollen identiteettipolitiikka, ja laajemmin identiteettiin kiinnitetty solidaarisuuspyrkimys on sisäisesti ristiriitainen ja paradoksaalinen, mikäli se perustaa itsensä johonkin olemukselliseen identiteettiin tai suljettuun identiteettikategoriaan. Tutkielmassa esitetään, että identiteetti tulisi käsittää alkuperäisen ja olemuksellisen sijaan eräänlaisena funktiona; toimintana, joka pyrkii purkamaan epätasa-arvoisia rakenteita. Tällaisen ryhmäytymisen taustalla olisi jaetut tiedolliset viitekehykset luonnollisten ja muuttumattomien ominaisuuksien sijaan. Näin ollen toiminnan motivaationa olisi epäoikeudenmukaisuuden tunnistaminen ilman samuuden vaatimusta. Tutkielman lopuksi tehdään yhteenveto, jossa arvioidaan tutkielman onnistumista sekä pohditaan identiteettipolitiikan merkitystä laajemman yhteiskunnallisen keskustelun kontekstissa.
  • Identiteettitaloustiede ja kulutus 
    Eklund, Marius (2022)
    Syyskuussa 2018 Nike julkaisi mainoskampanjan, jonka kasvona oli vahvasti mielipiteitä jakava Amerikkalaisen jalkapallon pelaaja Colin Kaepernick. Niken kampanja ei ole poikkeus, vaan poliittisesti latautuneisiin aiheisiin kantaa ottavista yrityksistä on enenevissä määrin esimerkkejä. Kannanotoilla ei ole välttämättä mitään yhteyttä yritysten tuotteisiin, joka indikoi selvästi sen lisääntynyttä tärkeyttä, mitä brändi edustaa ja mitä sen tuotteiden kuluttaminen tarkoittaa kuluttajan identiteetin kannalta. Tämän työn tarkoitus on tarkastella kuluttamista identiteettitaloustieteen kehyksessä. Identiteettitaloustiede perustuu sosiaalisen identiteetin teoriaan ja se tarjoaa työkaluja identiteetin roolin tutkimiseen taloudellisessa päätöksenteossa. Tutkielma esittelee identiteettitaloustieteen teorian, sen psykologisen taustan sekä relevanttia identiteettitaloustieteen tutkimusta. Identiteettiä kuluttamisessa käsitellään taloustieteen sekä markkinoinnin näkökulmasta ja esitellään kuluttamisen identiteettimalli. Nike:n mainoskampanjaa käytetään tapausesimerkkinä, joka tarjoaa esimerkin identiteettimallin käytännön applikaatiosta tilanteessa, jossa identiteetti selvästi vaikuttaa kuluttamiseen. Kuluttamisen identiteettimallin antamat tulokset ovat linjassa havaintojen kanssa, joiden mukaan Niken liikevaihto kasvoi mainoksen myötä merkittävästi, mutta ei radikaalisti. Identiteetti ja siihen liittyvät normit vaikuttavat kiistatta kuluttamiseen ja yritysten toimintaan, sillä siinä missä identiteetti ennen perustettiin työhön tai ammattiin, se perustetaan nykyään enenevissä määrin muihin asioihin, joita ilmaistaan kuluttamisen kautta. Yrityksillä on insentiivi muuttaa sosiaaliryhmiä tai niissä vallalla olevia normeja siten, että ihmiset kuluttaisivat heidän tuotteitaan enemmän. Kilpailluilla markkinoilla firmat voivat pyrkiä ankkuroimaan tuotteensa johonkin identiteettiin ja siten vähentää tuotteidensa korvaavuutta ja saada hinnoitteluvoimaa. On selvää myös, että poliitikot ja muut valtaa pitävät instituutiot ovat kiinnostuneita siitä, miten tiettyjen tuotteiden kulutukseen voidaan vaikuttaa, esimerkiksi miten vähennetään epäterveellisen ruoan syöntiä tai ilmastolle haitallisten tuotteiden kulutusta. Identiteetin ja kulutuksen välisen suhteen ymmärtäminen voi tarjota tähän uusia työkaluja ja käytäntöjä.
  • Identiteetti, toiminta ja poliittinen : Tutkimus Sjögrenin syndrooma-potilasyhdistyksestä 
    Lamminmäki, Sara Maria (2011)
    Tutkielma käsittelee Sjögrenin syndroomaa sairastavien yhdistystoiminnan muotoutumista. Yhdistystoimintaan ryhtymiseen liittyen tarkastellaan kollektiivisen identiteetin rakentumista, yhdistyksen käytännön toiminta-arkea ja suhdetta asiantuntijoihin. Teoreettisena taustana yhdistystoiminnan järjestymisen tarkastelulle toimivat terveyssosiologiset ja sosiaalisten liikkeiden tutkimuksen erittelyt oma-apuryhmien, yhdistysten ja sosiaalisten liikkeiden syntymisen reunaehdoista. Tutkielman aineistoja ovat sairastajien kirjoittamat elämäkerrat, yhdistystoimijoiden haastattelut sekä potilasyhdistyksen jäsenlehden vuosikerrat 2006 - 2009 ja yhdistysdokumentit. Aineistot on eritelty teorialähtöisesti identiteetin, toiminta-arjen ja poliittisen kenttien avulla. Sosiaalisten liikkeiden teorian mukaan (della Porta & Diani 2006) liikkeen syntyyn kuuluu keskeisenä konfliktin elementti, jossa sosiaalinen liike syntyy yhteiskunnallisten ryhmien välisestä epätasa-arvotilanteesta. Mallin mukaan epätasa-arvoisessa asemassa olevien ryhmien jäsenten on löydettävä toisensa, tunnistettava yhteinen ongelmansa ja muotoiltava siihen vastaukset. Tutkielmassa osoitetaan, että potilasyhdistykset ja potilasliike hallinnoi ja ohjaa konfliktia käytännön toimintansa ja jäsenetunsa nimissä. Yhdistysten suhteet asiantuntijoihin takaavat yhdistystoiminnan mielekkyyden, tiedon välittämisen tehokkuuden sekä parantavat sosiaalisen liikkeen mahdollisuuksia vaikuttaa sairastajien asemaan.
  • Identiteettitutkimus Miika Nousiaisen esikoisromaanista Vadelmavenepakolainen 
    Kari, Veeruska (2019)
    Pro gradu -tutkielmassani käsittelen identiteettiä Miika Nousiaisen esikoisromaanissa Vadelmavenepakolainen (2007). Tutkin sitä, millaisena identiteetti näyttäytyy kohderomaanissa. Hyödynnän tutkimuksessani identiteetin monitieteistä repertuaaria, joilla on pohja myös kulttuurintutkimuksessa ja sosiaalitieteissä. Keskeisellä sijalla on Stuart Hallin (1992 ja 1999) kirjoitukset identiteetistä, Pertti Raution ja Mikko Saastamoisen toimittama kirja Minuus ja identiteetti (2006) sekä Jorma Anttilan väitöskirja (2007) joka käsittelee kansallista identiteettiä. Lähilukua hyödyntämällä analysoin millaisia kirjallisia, kerronnallisia, paratekstuaalisia ja visuaalisia keinoja identiteetin kuvauksessa käytetään, ja miten henkilöhahmo itse määrittelee ja ymmärtää identiteettinsä. Romaanissa identiteetti ilmenee yhtä hyvin kollektiivisena: kansallisena ja sosiaalisena kuin yksilöllisenä minuutena. Käsittelen Vadelmavenepakolaisessa esille nousevaa Ruotsi–Suomi -vastakkainasettelua ja molempiin kansallisiin identiteetteihin liitettyjä stereotypioita. Mikko itse perustaa ruotsalaisen identiteettinsä kolmeen prinsiippiin: kansankoti-aatteeseen, kotiin ja perheeseen. Lähestyn henkilöhahmoa myös psykoanalyyttisesti, ja osoitan, miten Mikon lapsuus Kouvolassa ja vanhempien yritykset ehkäistä Mikon samastumista ruotsalaisuuteen vaikuttavat hänen identiteettikehitykseensä. Pohdin sitä, mitä Mikko tarkoittaa ”kansallisuustransvestismilla” ja mitä identiteettiprosessi ja -kriisi romaanissa ovat. Identiteettiä käsitellään romaanissa monin tavoin. Ennen kaikkea kyse on Mikon itsereflektiosta. Minäkertojalle tyypilliseen tapaan Mikko on näkemyksissään subjektiivinen ja rajoittunut. Siinä mielessä hän on myös epäluotettava kertoja, jonka stereotyppiset näkemykset, joissa kaikki hyvä liittyy Ruotsiin ja kaikki huono Suomeen, myös ironisoituvat usein. Myös Mikon välitilankansalaisuuden voi tulkita ironisoivan paitsi kyseisiä stereotypioita, myös niitä yleisiä käsityksiä, jotka korostavat ulkoisten tekijöitten vaikutusta identiteetin kehitykseen. Osoitan, että Mikko Virtasen identiteetin rakentuminen perustuu itsensä hyväksymiseen, tällöin minuuden ja kansallisen identiteetin rajat hälvenevät. Näin humoristisen romaanin sanoma on yhtä aikaa ”triviaali” ja toisaalta vakava ja opettavainen. Tulkintani mukaan Mikko ymmärtää romaanin lopussa eläneensä itsepetoksessa ja hyväksyy itselleen identiteetin, jonka nimeän välitilankansalaisuudeksi.
  • Identiteettivarkaudesta aiheutuneen kärsimyksen korvaaminen 
    Koponen, Sarianna (2020)
    Yksityisyys ja henkilötiedot ovat kohdanneet nykymaailmassa uusia haasteita. Henkilötiedot ovat nykyään arvokasta valuuttaa, millä voidaan käydä kauppaa ja minkä arvo tunnustetaan yritysten toiminnassa. Lisäksi yhä useampi yksilö jakaa itseään koskevia tietojaan mitä vapaammin esimerkiksi sosiaalisen median palveluissa, kun taas osa väestöstä pitää vielä lujemmin kiinni yksityisyydestään sitä uhkaavien tekijöiden vuoksi. Valitettavasti henkilötietojen arvon ovat huomanneet myös rikolliset tahot. Identiteetteihin kohdistuneen rikollisuuden lisääntymisen vuoksi alettiin nähdä tarvetta kriminalisoida täysin uusi rikostyyppi, identiteettivarkaus. Se kriminalisoitiin Suomessa 4. syyskuuta 2015. Identiteettivarkaus on rikos, joka ilmenee usein jonkin toisen rikoksen kanssa samanaikaisesti. Karkeasti jaoteltuna identiteettivarkaus voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin. Ensimmäisen tyypin mukaan identiteettivarkaudella ja sen yhteydessä tehdyillä rikoksilla on uhriin taloudellisesti negatiivinen vaikutus, jolloin rikoksentekijä on tavoitellut sillä itselleen taloudellista hyötyä. Toisen tyypin mukaan identiteettivarkaudella ei niinkään tavoitella taloudellista hyötyä, vaan sillä pyritään kiusaamaan uhria tai loukkaamaan uhrin yksityiselämää ja kunniaa. Toisen tyypin identiteettivarkaus saattaa esiintyä myös täysin itsenäisenä rikoksenaan. Tutkielmassa tarkastellaan identiteettivarkaudesta aiheutuneen kärsimyksen korvaamista lainopin metodia käyttäen. Tutkimuksessa pyritään hakemaan vastausta ensinnäkin siihen, voiko identiteettivarkaudesta aiheutunut kärsimys oikeuttaa uhrin saamaan vahingonkorvausta, vai onko kärsimyskorvauksen saaminen riippuvainen jonkin toisen rikosnimikkeen olemassaolosta. Toisekseen vastausta koetetaan hakea siihen, vastaako oikeuskäytännössä identiteettivarkauksien yhteydessä tapahtunut kärsimyskorvausharkinta Suomen vahingonkorvausoikeutta. Yksilön identiteetillä on läheinen yhteys henkilön yksityisyyteen, kunniaan ja vapauteen ja sitä kautta itsemääräämisoikeuden sekä tiedollisen itsemääräämisoikeuden käsitteisiin, joita identiteettivarkaudella voidaan loukata. Yksityisyyttä ja kunniaa suojellaan perustuslain 10 §:ssä, kun taas henkilökohtaista vapautta ja koskemattomuutta suojataan perustuslain 7 §:ssä. Euroopan unionin tasolla henkilön yksityisyyttä ja vapautta suojellaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 ja 8 artikloissa, Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 9 ja 17 artikloissa ja EU:n perusoikeuskirjan 6, 7 ja 8 artikloissa. Identiteettivarkaudella saatetaan kuitenkin myös loukata henkilön oikeutta määrätä omaisuudestaan esimerkiksi petosrikosten yhteydessä, minkä voidaan myös katsoa loukkaavan itsemääräämisoikeutta. Omaisuuden suoja on perustuslain 15 §:ssä turvattu. Henkilön omaisuutta suojataan niin ikään Euroopan unionin tasolla Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1 artiklassa ja EU:n perusoikeuskirjan 17 artiklassa. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 26 artiklan mukaan ketään ei saa syrjiä tai asettaa erilaiseen lain suojaan omaisuuden perusteella. Etenkin vahingonkorvauslain 5:6.1:n 1 kohdan soveltuvuuden arvioinnilla on merkitystä arvioitaessa identiteettivarkaudesta aiheutuneen kärsimyksen korvausta. Säännöksen mukaan kärsimyskorvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä, jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu. Tutkimukseen kerätyn oikeuskäytännön nojalla näyttää siltä, ettei kärsimyskorvauksen määrääminen identiteettivarkauden yhteydessä ole tällä hetkellä selkeää ja yhdenmukaista. Tällä on vaikutusta identiteettivarkauden uhrin oikeusturvaan. Tutkielman keskeisenä havaintona on identiteettivarkauden ja sen eri tekomuotojen läheinen liityntä yksilön perus- ja ihmisoikeuksiin, joiden toteutumisen julkisen vallan tulisi turvata perustuslain 22 §:n mukaisesti. Vahingonkorvausoikeuden tehokas toteutuminen on osittain riippuvainen siitä, minkälaisen aseman identiteettivarkaus saa rikoksena. Sen asettaminen virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi parantaisi uhrin oikeusturva-asemaa. Lisäksi tutkielman johtopäätöksenä todetaan, että vahingonkorvauslain 5:6.1:n 1 kohtaa voitaisiin tulkita laajentavasti etenkin siinä suojeltujen oikeushyvien, vapauden, kunnian ja yksityiselämän kohdalla, jotta identiteettivarkauden yhteydessä voitaisiin tuomita kärsimyskorvausta.
  • Identiteettivarkausrikoksen säätämisprosessi ja säännöksen ensimmäinen vuosi 
    Ahonen, Tuija (2016)
    Säännös identiteettivarkaudesta astui voimaan 4.9.2015 tietoverkkorikosdirektiivin implementoinnin yhteydessä. Samalla päättyi keskustelu siitä, pitäisikö aiheesta säätää oma itsenäinen rikoksensa vai olivatko jo olemassa olevat säännökset riittäviä kattamaan kaikki tilanteet, joissa tätä tekoa voi esiintyä. Tätä keskustelua oli käyty alkaen sisäasiainministeriön ns. Identiteettiohjelmasta v. 2010 siihen saakka, kunnes tietoverkkorikosdirektiivin myötä päädyttiin siihen, että itsenäisen rikoksen säätäminen oli järkevin vaihtoehto. Pohdinnassa keskeisinä olivat olleet mm. kriminalisointiperiaatteet; kaikelle rikoslainsäädännölle tuli olla hyväksyttävä peruste ja painava yhteiskunnallinen tarve. Rikoslakia haluttiin pitää viimesijaisena puuttumiskeinona (ultima ratio -periaate) ja nähtiin, että nämä rikokset olivat varsin erilaisia, joten ne olivat laillisuusperiaatteen näkökulmasta haastavia säätää riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti kattamaan kaikki mahdolliset teot. Kriminalisoinnin tuli olla lisäksi ennaltaehkäisevää ja toimivaa, ja pelättiin, että näihin yleensä hyvin vähäisiin ja usein esimerkiksi ulkomaisissa verkkopalveluissa tehtyihin rikoksiin ei päästäisi tehokkaasti puuttumaan. Valmistelevien eri työryhmien ja lausuntokierrosten jälkeen oltiin lopulta kuitenkin varsin yksimielisiä siitä, että uusi säännös auttaa ennen kaikkea sen uhrin tilannetta, jonka henkilöllisyyttä on oikeudetta käytetty. Tämä sai nyt vihdoin suojaa ja rikoksen asianomistaja-aseman. Identiteettivarkaussäännös sijaitsee rikoslain 38 luvussa tieto- ja viestintärikoksista 9 a §:ssä, ja se kuuluu: ”Joka erehdyttääkseen kolmatta osapuolta oikeudettomasti käyttää toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa sille, jota tieto koskee, on tuomittava identiteettivarkaudesta sakkoon.” Säännös kiteytyy siis “henkilö- tunniste- ymv. yksilöiviin tietoihin”, jotka on määritelty henkilötietolain (HTL 1:3.1) ja pakkokeinolain (PKL 10:6.1) mukaan, ja ovat sellaisina varsin laajat kattamaan kyseiset teot. Säännöksen kohta “muut vastaavat yksilöivät tiedot” merkitsee sitä, että säännöstä sovelletaan myös oikeushenkilöihin, vaikka näillä ei perinteisessä mielessä “identiteettiä” ole katsottu olevan. Aihepiirin taustakartoitusta tehdessä kiinnostavaksi kysymykseksi nousi siis se, miksi aiheesta säätäminen ei ollut niin selvää kuin olisi voinut lähtökohtaisesti olettaa? Miten säännöstä lainsäädäntöprosessin eri vaiheissa puollettiin, ja miksi ja millä perusteilla lain säätämiseen ei taas heti haluttu lähteä? Entä se, miten uuden säännöksen ajateltiin toimivan rikosten torjunnassa? Tutkielmassa on lähestytty aihetta lainopillisesti itse säännöksen tulkinnan osalta, mutta myös laajemmin, sosiologisen oikeustieteen näkökulmasta, jossa säännöstä tarkastellaan ilmiönä, ensin siten, miltä nämä teot näyttivät ennen kuin identiteettivarkaudesta säädettiin rikos, ja sitten myöhemmin; miltä tilanne näytti rikostilastojen (PolStat) ja tuomioistuimien osalta siinä vaiheessa, kun säännös oli ollut voimassa yhden vuoden. Otoksessa on mukana 15 tuomiota eri tuomioistuimista. Tutkimusmetodi mukailee Aarnion pyramidimallia (1989), jossa edetään lainopillisen teknisen osaamisen tasolta eri ymmärtämisen tasoille selvittäen matkalla lain systematiikkaa ja perusteluja, ja lopulta pyritään saamaan vastauksia myös “miksi”-kysymyksiin. Identiteettivarkaudesta tuli varsin vähäinen rikos. Sen seuraamuksena voi olla ainoastaan sakkoa ja asianomistajalla on sen osalta yksinomainen syyteoikeus. Koko valmisteluprosessin ajan selvää oli se, että näiden tekojen yhteydessä esiintyisi muitakin rikoksia, mitkä mahdollistaisivat tarvittaessa ankarammat rangaistukset sekä rikosten selvittämiseen vaadittavat pakkokeinot. Ensimmäisen vuoden aikana ilmoitettiin reilut 2 500 identiteettivarkautta. Valtaosassa näissä oli mukana muita rikoksia, useimmin petoksia tai niiden yrityksiä. Pelkkiä identiteettivarkauksia esiintyi noin 310 kpl (12 % kaikista). Ennakko-oletusten mukaan nyt rikostilastojen perusteella myös näytti, että näissä tekijän selville saaminen oli vaikeampaa, eivätkä ne vähäisinä olleet edenneet syytteisiin asti. Johtopäätöksenä voitiin siis todeta, että säännös on määritelmältään ja systematiikaltaan hyvin rakennettu täyttämään tarpeen, johon se on suunnattu. Uhrin suojan lisäksi sillä on merkittävää arvoa siinä, että se välittää viestiä teon moitittavuudesta. Maailman muuttuessa lainsäädännön on kyettävä vastaamaan kansalaisten oikeusturvan tarpeisiin ja tehtävä se riittävän ymmärrettävästi.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO