Browsing by Title
Now showing items 8436-8455 of 31275
-
(2017)Maine on yrityksen yksi tärkeimmistä voimavaroista, mutta hyvän maineen kriteerit vaihtelevat niin ajassa kuin paikassa. Digitaalisen aikakauden mukanaan tuoma sosiaalinen ulottuvuus lisää yritysten painetta hyvän maineen tavoittelussa, sillä maineen arviointi on siirtynyt instituutioilta ja organisaatioilta meidän kaikkien ulottuville. Lisäksi yrityksen vuorovaikutuksesta sidosryhmiensä kanssa on tullut entistäkin tärkeämpää. Organisaatioilta odotetaan kiinnostavia sisältöjä ja aitoa kiinnostusta ympäristöstään. Jos organisaatio ei kommunikoi ulospäin, siihen ei luoteta, varsinkaan jos organisaatio ei ole autenttinen. Tämän pro gradu-tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten työnantajamainetta luodaan ja ylläpidetään viestinnän keinoin modernissa ja alati muuttuvassa yhteiskunnassa. Tutkielma pyrkii vastaamaan kysymyksiin sellaisten teemojen ympärillä kuin työnantajamaine, vuorovaikutus, yritysidentiteetti, arvot ja autenttisuus. Teoriataustana tutkielmassa on sekä kotimaisia että kansainvälisiä maine- ja viestintäteorieetikoita sekä sosiaalipsykologeja. Näihin lukeutuvat muun muassa sellaiset nimet kuten Aula (esim 2011), Grunig (1992), Fombrun (1996), Luoma-Aho (2015), Tajfel & Turner (1979), Åberg (esim. 2006), Juholin (2010) ja Cornelissen (2011). Aineisto tähän työhön on kerätty organisaatiomaineesta ja viestinnästä aktiivisesti keskustelevien asiantuntijoiden teemahaastatteluilla. Kaikki kuusi haastateltavaa työskentelevät yritysviestinnän tai mainekysymysten parissa ja ovat ottaneet julkisesti kantaa nykyviestinnän ja yrityskulttuurin haasteisiin. He ovat tuoneet esille viestinnän yhteiskunnallisen perspektiivin ja autenttisuuden merkityksen yritysbrändien rakentamisessa. Haastateltavat valittin tutkielmaani eliittiotannalla. Analyysimenetelmänä on käytetty teoriasidonnaista sisällönanalyysiä teemoittelun keinoin. Tutkimustulokset ovat jaoteltu teoriasta nousseiden teemojen alle. Näihin lukeutuvat yrityskulttuuri, arvot, autenttisuus ja organisaation suhteet. Näiden alla alateemoiksi muodostuvat puolestaan haastateltavien puheesta nousseet teemat, jotka liittyvät kattoteemoihin. Tutkimustulokset osoittavat, että viestinnän on oltava teeskentelemätöntä, rohkeaa ja reaktioita synnyttävää, jotta se vaikuttaa maineeseen. Lisäksi kaiken viestinnän on perustuttava organisaation sisäiseen todellisuuteen. Arvoilla on kasvava ja elintärkeä merkitys organisaation identiteetin ja yrityskulttuurin muodostumisessa. Niiden tulee ohjata kaikkea tekemistä. Myös kriisiviestinnällä on tärkeä rooli hyvän maineen ylläpitämisessä. 2000-luvulla alkanut osallistavan johtamisen trendi saavuttaa yhä enemmän organisaatioita ja työnhakijat ovat entistä mainetietoisempia. Pro gradu työni antaa välineen tarkastella modernin organisaatioviestinnän kriteereitä ja sen vaikutusta maineeseen. Teoria ja aineisto nivoutuvat tutkielmassani yhteen muodostaen käsityksen siitä, millainen organisaatioviestintä synnyttää työnantajamaineen ja millaisin keinoin tuota mainetta voidaan pyrkiä ylläpitämään.
-
(2016)Objectives. Today migration and mobility have become easier and more common, which will affect people's relations to place. The purpose of this study was to examine the link between identity and place from the perspective of an individual, who belongs to diverse groups. This means that the meaningful places for identity formation were not necessarily mutually shared with the larger group. The aim was, above all, to bring out an individual's perspective on the importance of place in identity building process and to determine the impact of changed places due to occurred migration for an individual and his identity construction. The research task is to describe, analyze and interpret the significance of place for identity formation process for young adults who once lived in at least two countries. The link between identity and place occurs in the research groups place relationships and social contacts, which have evolved in the context of migration. Methods. The research data consisted of three interviews of young adults who had lived in at least two countries. All of the people from the research group had dual nationalities of both parents' homelands. From all of the interviewees one of the parents was Finnish and the other from another European country. Theme interview was used as the method of collecting data. It was conducted by individual interviews, which utilized theoretical frameworks main themes. These themes were identity, place, migration and social relations. The data was analyzed by means of a qualitative research by using the narrative analysis. Following the content analysis, the data was coded in various categories, which allowed us to examine the formation of identity in relation to place. The analysis referred the theory but didn't connect only to it because it also arose from the data. Results and conclusions. The research result shows clearly that the place and changes of place has an importance for the construction process of identities. Examining the link between identity and the place the uniqueness of the experience and the individual's personal perspectives were emphasized. The upper categories of the analysis; identity, location, migration and social relations, were a useful in presenting the results of the study. However, the upper categories had a lot of duplication and only by violating the structure by joining the categories together the actual research results were brought out. The research results were formed by the interactive whole of place and identity, which reflected the research groups' experiences of how meaningful the place had been in their identity formation. It showed also how a wide range of individual factors contributed to the formation of a sense of belonging as well as the relevance of the place. Due to migration, the changes of places played a big role in shaping the re-search groups identities. The migration affected the identities, relations of place and social relations to change toward the diverse cross boarder and diasporic manifestations. However, the research groups' reports were strongly personal and contained a lot of unique features. References to cross-border and diasporic identities, open understandings of place and widespread connections in addition to cross-border relationships were common to the entire research group. However, it should be borne in mind that the diasporic, hybrid, and the cross-border identities shouldn't be seen only connected to place, but identity should always be remembered identity consisting of a variety of factors. In addition to place the constructs of identity consist of various factors, ranging from situations and different life paths.
-
(2015)Suomessa maahanmuutto on kasvanut viime vuosikymmeninä, ja maahanmuuttajat kohtaavat huomattavasti syrjintää. Yksi tapa parantaa ryhmän asemaa on kollektiivinen toiminta ryhmän hyväksi. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan identiteettien, syrjinnän ja kollektiivisen toiminnan välisiä suhteita. Identiteetit ja syrjintä vaikuttavat ihmisten halukkuuteen parantaa oman sisäryhmän asemaa kollektiivisen toiminnan avulla. Etninen ja kansallinen identiteetti ovat yhteydessä kollektiiviseen toimintaan sekä itsenäisesti että yhdysvaikutusten kautta. Syrjinnän oletetaan vaikuttavan identiteettien yhteyksiin kollektiiiviseen toimintaan ja sillä oletetaan olevan itsenäinen yhteys kollektiiviseen toimintaan. Tässä tukimuksessa tarkastellaan myös etnisen identiteetin ja kansallisen identiteetin muodostaman kaksoisidentiteetin vaikutusta kollektiiviseen toimintaan, sekä syrjinnän vaikutusta tähän yhteyteen. Tässä tutkimuksessa selvitetään identiteettien, syrjinnän ja kollektiivisen toiminnan suhteita venäjänkielisten maahanmuuuttajien joukossa Suomessa. Tämän tutkimuksen aineistona on 317 MIRIPS-FI kyselyn vastaajaa, jotka ovat kaikki syntyneet joko Venäjällä tai entisessä Neuvostoliitossa, ja muuttaneet Suomeen ennen vuotta 2008. Vastaajista 228 (76,3%) oli naisia ja 71 (23,7%) miehiä. Keski-ikä oli 45,1 vuotta. Tutkimuksen teoreettinen tausta on sosiaalisen identiteetin lähestymistavassa. Sosiaalisen identiteetin teoria sekä itsensä kategorisoinnin teoria tarjoavat lähtökohdan identiteettien ja kollektiivisen toiminnan suhteen analyysille. Politisoitunut kollektiivinen toiminta on toinen tapa käsitellä identiteettien ja kollektiivisen toiminnan suhdetta, ja syrjintää tähän suhteeseen vaikuttavana tekijänä. Näistä teorioista johdetaan hypoteesit identiteettien ja syrjinnän vaikutuksista kollektiiviseen toimintaan. Tutkimuksen tulosten mukaan etninen identiteetti ja havaittu syrjintä ovat yhteydessä halukkuuteen toimia kollektiivisesti oman sisäryhmän aseman parantamiseksi. Syrjinnän vaikutusta erillisesti etnisen ja kansallisen identiteetin, sekä kollektiivisen toiminnan välisiin yhteyksiin ei aiemmin ole juuri tarkasteltu. Etnisen identiteetin ja kollektiivisen toiminnan yhteyteen kuitenkin saattaa vaikuttaa kansallinen identiteetti. Syrjintä puolestaan moderoi kansallisen identiteetin yhteyttä kollektiiviseen toimintaan. Tutkimuksen lopuksi pohditaan aineiston ja menetelmien rajoitteita, jotka osaltaan saattavat vaikuttaa siihen, että useita hypotetisoiduista yhteyksistä ei havaittu tässä aineistossa. Vähemmistöjen kollektiivinen toiminta voidaan monien mielestä nähdä yhteiskunnan vakautta uhkaavana tekijänä, mutta tutkimuksen lopussa käsitellään myös näkökulmia, joiden mukaan vähemmistöjen toiminnassa ei ole mitään ongelmallista. Jatkotutkimuksen aiheina ainakin on tarpeellista selvittää enemmän syrjinnän vaikutusta identiteettien yhteyksiin kollektiiviseen toimintaan. Lisäksi on epäselvää, miten kaksoisidentiteetti tulisi operationalisoida. Tässä tutkimuksessa käytetyistä lähteistä keskeisimmät ovat seuraavat: Simon, B. & Klandermans, B. (2001). Politicized Collective Identity: A Social Psychological Analysis. American Psychologist, 56, 319–331. Tajfel, H. & Turner, J. (1979). An Integrative Theory of Intergroup Conflict. Teoksessa W. G. Austin & S. Worchel (toim.), The Social Psychology of Intergroup Relations (s. 33–47.). Monterey: Brooks/Cole. Turner, J. (1987). A self-categorization theory. Teoksessa J. Turner, M. Hogg, P. Oakes, S. Reicher & Turner, J. C., Hogg, M. A., Oakes, P. J., Reicher, S. D. & Wetherell, M. S. (1987). Rediscovering the Social Group: A Self-Categorization Theory. Oxford: Blackwell.
-
(2016)Tutkielman kohteena on selvittää, millaiseksi identiteettijohtajuuden teoria ja sen keskeiset ajatukset rakentuvat johtajien kommentoidessa teoriaa kuvaavia asenneväittämiä. Tutkielmassa tarkastellaan henkilöstöjohtajien ja yrittäjien argumentaatiossa rakentuvia asenteita. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti yhtäläisyydet ja eroavaisuudet asenteissa suhteessa identiteettijohtajuuden aikaisempaan tutkimukseen sekä asenteiden laadullinen vaihtelu haastateltavien välillä. Pro gradu –tutkielman teoreettis-metodologisena lähestymistapana on laadullinen asennetutkimus. Laadullinen asennetutkimus on retoriseen sosiaalipsykologiaan pohjautuva konstruktivistinen lähestymistapa, joka on kehitetty erityisesti argumentaation sosiaalisen rakentumisen tutkimiseen. Laadullinen asennetutkimus edustaa relationistista asennekäsitystä, jossa asenne käsitetään argumentaatiossa rakentuvana ilmiönä. Tutkielman aineisto koostuu keväällä 2015 pääkaupunkiseudulla kerätyistä kahdeksasta yksilöhaastattelusta. Tutkielmaa varten haastateltiin neljää suuryrityksen henkilöstöjohtajaa ja neljää pienyrittäjää. Haastattelut järjestettiin puolistrukturoituina haastatteluina, joissa haastateltavia pyydettiin kommentoimaan kuutta identiteettijohtajuuden teorian pohjalta luotua asenneväittämää. Analyysin jälkeen aineistosta on tulkittavissa kymmenen asennetta. Myönteisissä asenteissa identiteettijohtajuus konstruoituu ja suhteutuu esimerkillisyyteen, oikeudenmukaisuuteen, vilpittömyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhteiseen identiteettiin. Kielteisissä asenteissa identiteettijohtajuus konstruoituu samaistumalla johtamiseen, manipuloivaan johtamiseen sekä yksilöllisen ja kokonaisuuden johtamisen puutteeseen. Tutkielman pohjalta identiteettijohtajuuden kontekstitekijöitä ovat erityisesti johtajan oma arvomaailma, yrityksen koko sekä työskentelytapojen itsenäisyys yrityksessä. Asenteet ovat pitkälti samankaltaisia henkilöstöjohtajien ja yrittäjien kesken. Yrittäjät korostivat hieman enemmän alaisten yksilöllistä huomioimista ja henkilöstöjohtajat puolestaan liiketoiminnan etua. Tutkielma lisäsi tietoa identiteettijohtajuuden kontekstitekijöistä ja tutkielman tuloksia on mahdollista hyödyntää identiteettijohtajuuden teorian jatkokehittelyssä sekä –tutkimuksessa.
-
(2018)Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten kuluttajat ilmaisevat identiteettiään elintarvikevalinnoillaan. Lisäksi tarkastellaan, miten suomalaisuuden identiteettiä ilmaistaan elintarvikevallinoilla sekä miten alkuperä vaikuttaa ostopäätökseen ja mielikuvaan tuotteesta. Tavoitteena on saada yksityiskohtaisempaa tietoa kuluttajien suhtautumista elintarvikkeiden valintaan liittyviin tekijöihin, suomalaisuuden ja elintarvikkeen alkuperämaan vaikutusta elintarvikevalintoihin sekä sitä, mitä kuluttajat kertovat itsestään elintarvikevalinnoillaan. Tutkielman lähestymistapa on laadullinen tutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytetään teemahaastattelua. Teoriaosuudessa tarkastellaan sosiaalisen identiteetin rakentamista kulutuksella sekä elintarvikkeiden valintaan vaikuttavia tekijöitä. Tutkielmassa haastatellaan yhtätoista 27–86 –vuotiasta kuluttajaa, jotka kaikki asuvat Uudellamaalla. Haastattelujen apuna käytetään ostoslistatehtävää, jonka avulla selvitetään elintarvikkeista syntyviä mielikuvia. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu sosiaalisen identiteetin pohjalle, jota täydennetään suomalaisuuden identiteetillä. Tutkielman perusteella kuluttajat käyttävät elintarvikevalintoja identiteettinsä ilmaisemisen keinona. Luonnollisesti joillakin kuluttajilla sen merkitys on suurempi kuin toisilla. Naiset kiinnittävät miehiä enemmän huomiota siihen, mitä elintarvikevalinnat kertovat heistä muille. Tämä korostuu varsinkin epäterveellisiksi miellettyjen elintarvikkeiden, valmisruokien ja alkoholin kohdalla. Tutkielman perusteella suomalaisia ruokaperinteitä vaalitaan ja suomalaisia elintarvikkeita arvostetaan ja suositaan muun muassa niiden turvallisuuden ja kansantalouteen kohdistuvien vaikutusten takia.
-
(2016)Tutkimukseni kohteena on irlantilaisen Patrick McCaben romaani The Butcher Boy (1992). Tutkielmassani selvitän romaanin päähenkilön identiteetin rakentumista suhteessa traditionaalisiin ja moderneihin kulttuurisiin identiteetteihin. Tutkin, kuinka päähenkilö aktiivisesti konstruoi identiteettiään erilaisia kulttuurisia aineksia hyväksikäyttäen. Työssäni selvitän myös, mikä rooli romaanin yhteisöllä ja yksilön ja yhteisön välisellä vuorovaikutuksella on päähenkilön identiteetin rakentumisessa. Lisäksi pohdin romaanin kerrontaratkaisun merkitystä päähenkilön identiteetille. Teoreettisena taustana tutkimuksessani käytän Stuart Hallin, Mikko Lehtosen, Paul Ricoeurin ja Anthony Giddensin pohdintoja identiteetistä ja sen luonteesta. Taustoitan tutkimustani historiallisella tiedolla Irlannin itsenäisyyden ajan ensimmäisten vuosikymmenien erikoisesta sisäänpäinkääntyneisyyden ajasta, joka on vahvasti läsnä myös Patrick McCaben romaanissa ja sen avainkysymyksissä. Pro gradu -työssäni osoitan McCaben romaanin osallistuvan uudenlaiseen ja avoimeen irlantilaiseen historialliseen kerrontaan, joka tarkastelee kriittisesti presidentti Eamon de Valeran ajan tasavallan ”pimeää” aikaa, jota leimasi ahdasmielisyys, konservatismi ja takapajuisuus. McCabe kuvaa romaanissaan yksilöä, jolle toimivan ja tyydyttävän identiteetin rakentaminen tässä yhteiskunnassa on mahdotonta. Vasta irtauduttuaan yhteisönsä normeista ja säännöistä päähenkilö kykenee asettumaan identiteettiin, jonka hän voi lausua omakseen. Katson, että McCaben romaani antaa äänensä Irlannin virallisesta nationalistisesta retoriikasta puuttuneelle subjektille. Päähenkilön tarinalla Patrick McCabe nostaa romaanin keskiöön yksilöllisen kokemuksen merkityksen kansallisen historian tarkastelussa.
-
(2020)Pro gradu -tutkielma käsittelee identiteettiä solidaarisuuden perustana identiteettipoliittisessa kontekstissa. Kysymystä käsitellään sekä käytännön poliittisella tasolla, että teoreettisesti. Tutkimuksen lähtökohtana on kysymys siitä, onko kollektiiviseen vähemmistöidentiteettiin perustuva solidaarisuus hyvä politiikan lähtökohta, jos tavoitteena on aidosti inklusiivinen ja tasa-arvoinen yhteiskunta. Tutkimuskysymystä käsitellään feministisessä ja jälkistrukturalistisessa viitekehyksessä. Tutkielman teoreettisena perustana on Judith Butlerin teoria performatiivisesta sukupuoli-identiteetistä sekä Michel Foucault’n valta-analytiikka, joka muodostaa subjektiviteetin mahdollisuusehdot sosiaalisessa todellisuudessa. Tutkielmassa tehdään käsitteellinen erottelu yksilöllisen ja kollektiivisen identiteetin, sekä subjektin ja identiteetin käsitteisiin liittyvän olemusajattelun ja sosiaalisen rakentuneisuuden välillä. Tutkielmassa esitetään hypoteesi, että esimerkkinä käytetyn sukupuoli-identiteetin ohella performatiivisuuden teoria on tietyin ehdoin sovellettavissa myös muiden identiteettikategorioiden analysoimiseen. Tutkielmassa peilataan jälkimodernin subjektikäsityksen ja sen pohjalta ymmärretyn identiteetin muodostumisen suhdetta poliittisen liberaalin humanismin yksilökäsitykseen, vapaaseen tahtoon, determinismiin ja toimijuuteen. Tutkielmassa yhdistetään teoreettinen viitekehys käytännön poliittiseen tasoon, ja tuodaan esiin Wendy Brownin näkemykseen perustuen, että liberaalissa poliittisessa kontekstissa kollektiiviseen identiteettiin perustuva identiteettipolitiikka paradoksaalisesti päätyy vahvistamaan niitä samoja sortavia rakenteita, joita alun perin oli tarkoitus vastustaa. Tätä mekanismia Brown kutsuu haavoittuneeksi kiinnittymiseksi identiteettiin. Tutkielmassa esitetään, että tämän haavoittuneisuuden kaiun voi kuulla myös Butlerin ajattelussa. Tutkielmassa pohditaan lisäksi inkluusioon ja solidaarisuuteen liitettyjä epistemologisia vaatimuksia, sekä sitä, ratkeaako olemusajatteluun yhdistetyt ongelmat sillä, että kollektiivisiin identiteetteihin liitetty olemuksellisuus käsitetään strategisena. Lisäksi esitellään Allison Weirin teoria transformatiivisesta identiteettipolitiikasta. Tutkielmassa päädytään johtopäätökseen, että mikäli hyväksymme ajatuksen subjektista sosiaalisesti rakentuneena, ajallis-historiallisesti muuttuvana, emme voi samaan aikaan toisaalla vedota sen olemuksellisuuteen, joten näin ollen identiteettipolitiikka, ja laajemmin identiteettiin kiinnitetty solidaarisuuspyrkimys on sisäisesti ristiriitainen ja paradoksaalinen, mikäli se perustaa itsensä johonkin olemukselliseen identiteettiin tai suljettuun identiteettikategoriaan. Tutkielmassa esitetään, että identiteetti tulisi käsittää alkuperäisen ja olemuksellisen sijaan eräänlaisena funktiona; toimintana, joka pyrkii purkamaan epätasa-arvoisia rakenteita. Tällaisen ryhmäytymisen taustalla olisi jaetut tiedolliset viitekehykset luonnollisten ja muuttumattomien ominaisuuksien sijaan. Näin ollen toiminnan motivaationa olisi epäoikeudenmukaisuuden tunnistaminen ilman samuuden vaatimusta. Tutkielman lopuksi tehdään yhteenveto, jossa arvioidaan tutkielman onnistumista sekä pohditaan identiteettipolitiikan merkitystä laajemman yhteiskunnallisen keskustelun kontekstissa.
-
(2022)Syyskuussa 2018 Nike julkaisi mainoskampanjan, jonka kasvona oli vahvasti mielipiteitä jakava Amerikkalaisen jalkapallon pelaaja Colin Kaepernick. Niken kampanja ei ole poikkeus, vaan poliittisesti latautuneisiin aiheisiin kantaa ottavista yrityksistä on enenevissä määrin esimerkkejä. Kannanotoilla ei ole välttämättä mitään yhteyttä yritysten tuotteisiin, joka indikoi selvästi sen lisääntynyttä tärkeyttä, mitä brändi edustaa ja mitä sen tuotteiden kuluttaminen tarkoittaa kuluttajan identiteetin kannalta. Tämän työn tarkoitus on tarkastella kuluttamista identiteettitaloustieteen kehyksessä. Identiteettitaloustiede perustuu sosiaalisen identiteetin teoriaan ja se tarjoaa työkaluja identiteetin roolin tutkimiseen taloudellisessa päätöksenteossa. Tutkielma esittelee identiteettitaloustieteen teorian, sen psykologisen taustan sekä relevanttia identiteettitaloustieteen tutkimusta. Identiteettiä kuluttamisessa käsitellään taloustieteen sekä markkinoinnin näkökulmasta ja esitellään kuluttamisen identiteettimalli. Nike:n mainoskampanjaa käytetään tapausesimerkkinä, joka tarjoaa esimerkin identiteettimallin käytännön applikaatiosta tilanteessa, jossa identiteetti selvästi vaikuttaa kuluttamiseen. Kuluttamisen identiteettimallin antamat tulokset ovat linjassa havaintojen kanssa, joiden mukaan Niken liikevaihto kasvoi mainoksen myötä merkittävästi, mutta ei radikaalisti. Identiteetti ja siihen liittyvät normit vaikuttavat kiistatta kuluttamiseen ja yritysten toimintaan, sillä siinä missä identiteetti ennen perustettiin työhön tai ammattiin, se perustetaan nykyään enenevissä määrin muihin asioihin, joita ilmaistaan kuluttamisen kautta. Yrityksillä on insentiivi muuttaa sosiaaliryhmiä tai niissä vallalla olevia normeja siten, että ihmiset kuluttaisivat heidän tuotteitaan enemmän. Kilpailluilla markkinoilla firmat voivat pyrkiä ankkuroimaan tuotteensa johonkin identiteettiin ja siten vähentää tuotteidensa korvaavuutta ja saada hinnoitteluvoimaa. On selvää myös, että poliitikot ja muut valtaa pitävät instituutiot ovat kiinnostuneita siitä, miten tiettyjen tuotteiden kulutukseen voidaan vaikuttaa, esimerkiksi miten vähennetään epäterveellisen ruoan syöntiä tai ilmastolle haitallisten tuotteiden kulutusta. Identiteetin ja kulutuksen välisen suhteen ymmärtäminen voi tarjota tähän uusia työkaluja ja käytäntöjä.
-
(2011)Tutkielma käsittelee Sjögrenin syndroomaa sairastavien yhdistystoiminnan muotoutumista. Yhdistystoimintaan ryhtymiseen liittyen tarkastellaan kollektiivisen identiteetin rakentumista, yhdistyksen käytännön toiminta-arkea ja suhdetta asiantuntijoihin. Teoreettisena taustana yhdistystoiminnan järjestymisen tarkastelulle toimivat terveyssosiologiset ja sosiaalisten liikkeiden tutkimuksen erittelyt oma-apuryhmien, yhdistysten ja sosiaalisten liikkeiden syntymisen reunaehdoista. Tutkielman aineistoja ovat sairastajien kirjoittamat elämäkerrat, yhdistystoimijoiden haastattelut sekä potilasyhdistyksen jäsenlehden vuosikerrat 2006 - 2009 ja yhdistysdokumentit. Aineistot on eritelty teorialähtöisesti identiteetin, toiminta-arjen ja poliittisen kenttien avulla. Sosiaalisten liikkeiden teorian mukaan (della Porta & Diani 2006) liikkeen syntyyn kuuluu keskeisenä konfliktin elementti, jossa sosiaalinen liike syntyy yhteiskunnallisten ryhmien välisestä epätasa-arvotilanteesta. Mallin mukaan epätasa-arvoisessa asemassa olevien ryhmien jäsenten on löydettävä toisensa, tunnistettava yhteinen ongelmansa ja muotoiltava siihen vastaukset. Tutkielmassa osoitetaan, että potilasyhdistykset ja potilasliike hallinnoi ja ohjaa konfliktia käytännön toimintansa ja jäsenetunsa nimissä. Yhdistysten suhteet asiantuntijoihin takaavat yhdistystoiminnan mielekkyyden, tiedon välittämisen tehokkuuden sekä parantavat sosiaalisen liikkeen mahdollisuuksia vaikuttaa sairastajien asemaan.
-
(2019)Pro gradu -tutkielmassani käsittelen identiteettiä Miika Nousiaisen esikoisromaanissa Vadelmavenepakolainen (2007). Tutkin sitä, millaisena identiteetti näyttäytyy kohderomaanissa. Hyödynnän tutkimuksessani identiteetin monitieteistä repertuaaria, joilla on pohja myös kulttuurintutkimuksessa ja sosiaalitieteissä. Keskeisellä sijalla on Stuart Hallin (1992 ja 1999) kirjoitukset identiteetistä, Pertti Raution ja Mikko Saastamoisen toimittama kirja Minuus ja identiteetti (2006) sekä Jorma Anttilan väitöskirja (2007) joka käsittelee kansallista identiteettiä. Lähilukua hyödyntämällä analysoin millaisia kirjallisia, kerronnallisia, paratekstuaalisia ja visuaalisia keinoja identiteetin kuvauksessa käytetään, ja miten henkilöhahmo itse määrittelee ja ymmärtää identiteettinsä. Romaanissa identiteetti ilmenee yhtä hyvin kollektiivisena: kansallisena ja sosiaalisena kuin yksilöllisenä minuutena. Käsittelen Vadelmavenepakolaisessa esille nousevaa Ruotsi–Suomi -vastakkainasettelua ja molempiin kansallisiin identiteetteihin liitettyjä stereotypioita. Mikko itse perustaa ruotsalaisen identiteettinsä kolmeen prinsiippiin: kansankoti-aatteeseen, kotiin ja perheeseen. Lähestyn henkilöhahmoa myös psykoanalyyttisesti, ja osoitan, miten Mikon lapsuus Kouvolassa ja vanhempien yritykset ehkäistä Mikon samastumista ruotsalaisuuteen vaikuttavat hänen identiteettikehitykseensä. Pohdin sitä, mitä Mikko tarkoittaa ”kansallisuustransvestismilla” ja mitä identiteettiprosessi ja -kriisi romaanissa ovat. Identiteettiä käsitellään romaanissa monin tavoin. Ennen kaikkea kyse on Mikon itsereflektiosta. Minäkertojalle tyypilliseen tapaan Mikko on näkemyksissään subjektiivinen ja rajoittunut. Siinä mielessä hän on myös epäluotettava kertoja, jonka stereotyppiset näkemykset, joissa kaikki hyvä liittyy Ruotsiin ja kaikki huono Suomeen, myös ironisoituvat usein. Myös Mikon välitilankansalaisuuden voi tulkita ironisoivan paitsi kyseisiä stereotypioita, myös niitä yleisiä käsityksiä, jotka korostavat ulkoisten tekijöitten vaikutusta identiteetin kehitykseen. Osoitan, että Mikko Virtasen identiteetin rakentuminen perustuu itsensä hyväksymiseen, tällöin minuuden ja kansallisen identiteetin rajat hälvenevät. Näin humoristisen romaanin sanoma on yhtä aikaa ”triviaali” ja toisaalta vakava ja opettavainen. Tulkintani mukaan Mikko ymmärtää romaanin lopussa eläneensä itsepetoksessa ja hyväksyy itselleen identiteetin, jonka nimeän välitilankansalaisuudeksi.
-
(2020)Yksityisyys ja henkilötiedot ovat kohdanneet nykymaailmassa uusia haasteita. Henkilötiedot ovat nykyään arvokasta valuuttaa, millä voidaan käydä kauppaa ja minkä arvo tunnustetaan yritysten toiminnassa. Lisäksi yhä useampi yksilö jakaa itseään koskevia tietojaan mitä vapaammin esimerkiksi sosiaalisen median palveluissa, kun taas osa väestöstä pitää vielä lujemmin kiinni yksityisyydestään sitä uhkaavien tekijöiden vuoksi. Valitettavasti henkilötietojen arvon ovat huomanneet myös rikolliset tahot. Identiteetteihin kohdistuneen rikollisuuden lisääntymisen vuoksi alettiin nähdä tarvetta kriminalisoida täysin uusi rikostyyppi, identiteettivarkaus. Se kriminalisoitiin Suomessa 4. syyskuuta 2015. Identiteettivarkaus on rikos, joka ilmenee usein jonkin toisen rikoksen kanssa samanaikaisesti. Karkeasti jaoteltuna identiteettivarkaus voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin. Ensimmäisen tyypin mukaan identiteettivarkaudella ja sen yhteydessä tehdyillä rikoksilla on uhriin taloudellisesti negatiivinen vaikutus, jolloin rikoksentekijä on tavoitellut sillä itselleen taloudellista hyötyä. Toisen tyypin mukaan identiteettivarkaudella ei niinkään tavoitella taloudellista hyötyä, vaan sillä pyritään kiusaamaan uhria tai loukkaamaan uhrin yksityiselämää ja kunniaa. Toisen tyypin identiteettivarkaus saattaa esiintyä myös täysin itsenäisenä rikoksenaan. Tutkielmassa tarkastellaan identiteettivarkaudesta aiheutuneen kärsimyksen korvaamista lainopin metodia käyttäen. Tutkimuksessa pyritään hakemaan vastausta ensinnäkin siihen, voiko identiteettivarkaudesta aiheutunut kärsimys oikeuttaa uhrin saamaan vahingonkorvausta, vai onko kärsimyskorvauksen saaminen riippuvainen jonkin toisen rikosnimikkeen olemassaolosta. Toisekseen vastausta koetetaan hakea siihen, vastaako oikeuskäytännössä identiteettivarkauksien yhteydessä tapahtunut kärsimyskorvausharkinta Suomen vahingonkorvausoikeutta. Yksilön identiteetillä on läheinen yhteys henkilön yksityisyyteen, kunniaan ja vapauteen ja sitä kautta itsemääräämisoikeuden sekä tiedollisen itsemääräämisoikeuden käsitteisiin, joita identiteettivarkaudella voidaan loukata. Yksityisyyttä ja kunniaa suojellaan perustuslain 10 §:ssä, kun taas henkilökohtaista vapautta ja koskemattomuutta suojataan perustuslain 7 §:ssä. Euroopan unionin tasolla henkilön yksityisyyttä ja vapautta suojellaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 ja 8 artikloissa, Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 9 ja 17 artikloissa ja EU:n perusoikeuskirjan 6, 7 ja 8 artikloissa. Identiteettivarkaudella saatetaan kuitenkin myös loukata henkilön oikeutta määrätä omaisuudestaan esimerkiksi petosrikosten yhteydessä, minkä voidaan myös katsoa loukkaavan itsemääräämisoikeutta. Omaisuuden suoja on perustuslain 15 §:ssä turvattu. Henkilön omaisuutta suojataan niin ikään Euroopan unionin tasolla Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1 artiklassa ja EU:n perusoikeuskirjan 17 artiklassa. Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 26 artiklan mukaan ketään ei saa syrjiä tai asettaa erilaiseen lain suojaan omaisuuden perusteella. Etenkin vahingonkorvauslain 5:6.1:n 1 kohdan soveltuvuuden arvioinnilla on merkitystä arvioitaessa identiteettivarkaudesta aiheutuneen kärsimyksen korvausta. Säännöksen mukaan kärsimyskorvaukseen loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä on sillä, jonka vapautta, rauhaa, kunniaa tai yksityiselämää on rangaistavaksi säädetyllä teolla loukattu. Tutkimukseen kerätyn oikeuskäytännön nojalla näyttää siltä, ettei kärsimyskorvauksen määrääminen identiteettivarkauden yhteydessä ole tällä hetkellä selkeää ja yhdenmukaista. Tällä on vaikutusta identiteettivarkauden uhrin oikeusturvaan. Tutkielman keskeisenä havaintona on identiteettivarkauden ja sen eri tekomuotojen läheinen liityntä yksilön perus- ja ihmisoikeuksiin, joiden toteutumisen julkisen vallan tulisi turvata perustuslain 22 §:n mukaisesti. Vahingonkorvausoikeuden tehokas toteutuminen on osittain riippuvainen siitä, minkälaisen aseman identiteettivarkaus saa rikoksena. Sen asettaminen virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi parantaisi uhrin oikeusturva-asemaa. Lisäksi tutkielman johtopäätöksenä todetaan, että vahingonkorvauslain 5:6.1:n 1 kohtaa voitaisiin tulkita laajentavasti etenkin siinä suojeltujen oikeushyvien, vapauden, kunnian ja yksityiselämän kohdalla, jotta identiteettivarkauden yhteydessä voitaisiin tuomita kärsimyskorvausta.
-
(2016)Säännös identiteettivarkaudesta astui voimaan 4.9.2015 tietoverkkorikosdirektiivin implementoinnin yhteydessä. Samalla päättyi keskustelu siitä, pitäisikö aiheesta säätää oma itsenäinen rikoksensa vai olivatko jo olemassa olevat säännökset riittäviä kattamaan kaikki tilanteet, joissa tätä tekoa voi esiintyä. Tätä keskustelua oli käyty alkaen sisäasiainministeriön ns. Identiteettiohjelmasta v. 2010 siihen saakka, kunnes tietoverkkorikosdirektiivin myötä päädyttiin siihen, että itsenäisen rikoksen säätäminen oli järkevin vaihtoehto. Pohdinnassa keskeisinä olivat olleet mm. kriminalisointiperiaatteet; kaikelle rikoslainsäädännölle tuli olla hyväksyttävä peruste ja painava yhteiskunnallinen tarve. Rikoslakia haluttiin pitää viimesijaisena puuttumiskeinona (ultima ratio -periaate) ja nähtiin, että nämä rikokset olivat varsin erilaisia, joten ne olivat laillisuusperiaatteen näkökulmasta haastavia säätää riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti kattamaan kaikki mahdolliset teot. Kriminalisoinnin tuli olla lisäksi ennaltaehkäisevää ja toimivaa, ja pelättiin, että näihin yleensä hyvin vähäisiin ja usein esimerkiksi ulkomaisissa verkkopalveluissa tehtyihin rikoksiin ei päästäisi tehokkaasti puuttumaan. Valmistelevien eri työryhmien ja lausuntokierrosten jälkeen oltiin lopulta kuitenkin varsin yksimielisiä siitä, että uusi säännös auttaa ennen kaikkea sen uhrin tilannetta, jonka henkilöllisyyttä on oikeudetta käytetty. Tämä sai nyt vihdoin suojaa ja rikoksen asianomistaja-aseman. Identiteettivarkaussäännös sijaitsee rikoslain 38 luvussa tieto- ja viestintärikoksista 9 a §:ssä, ja se kuuluu: ”Joka erehdyttääkseen kolmatta osapuolta oikeudettomasti käyttää toisen henkilötietoja, tunnistamistietoja tai muuta vastaavaa yksilöivää tietoa ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa tai vähäistä suurempaa haittaa sille, jota tieto koskee, on tuomittava identiteettivarkaudesta sakkoon.” Säännös kiteytyy siis “henkilö- tunniste- ymv. yksilöiviin tietoihin”, jotka on määritelty henkilötietolain (HTL 1:3.1) ja pakkokeinolain (PKL 10:6.1) mukaan, ja ovat sellaisina varsin laajat kattamaan kyseiset teot. Säännöksen kohta “muut vastaavat yksilöivät tiedot” merkitsee sitä, että säännöstä sovelletaan myös oikeushenkilöihin, vaikka näillä ei perinteisessä mielessä “identiteettiä” ole katsottu olevan. Aihepiirin taustakartoitusta tehdessä kiinnostavaksi kysymykseksi nousi siis se, miksi aiheesta säätäminen ei ollut niin selvää kuin olisi voinut lähtökohtaisesti olettaa? Miten säännöstä lainsäädäntöprosessin eri vaiheissa puollettiin, ja miksi ja millä perusteilla lain säätämiseen ei taas heti haluttu lähteä? Entä se, miten uuden säännöksen ajateltiin toimivan rikosten torjunnassa? Tutkielmassa on lähestytty aihetta lainopillisesti itse säännöksen tulkinnan osalta, mutta myös laajemmin, sosiologisen oikeustieteen näkökulmasta, jossa säännöstä tarkastellaan ilmiönä, ensin siten, miltä nämä teot näyttivät ennen kuin identiteettivarkaudesta säädettiin rikos, ja sitten myöhemmin; miltä tilanne näytti rikostilastojen (PolStat) ja tuomioistuimien osalta siinä vaiheessa, kun säännös oli ollut voimassa yhden vuoden. Otoksessa on mukana 15 tuomiota eri tuomioistuimista. Tutkimusmetodi mukailee Aarnion pyramidimallia (1989), jossa edetään lainopillisen teknisen osaamisen tasolta eri ymmärtämisen tasoille selvittäen matkalla lain systematiikkaa ja perusteluja, ja lopulta pyritään saamaan vastauksia myös “miksi”-kysymyksiin. Identiteettivarkaudesta tuli varsin vähäinen rikos. Sen seuraamuksena voi olla ainoastaan sakkoa ja asianomistajalla on sen osalta yksinomainen syyteoikeus. Koko valmisteluprosessin ajan selvää oli se, että näiden tekojen yhteydessä esiintyisi muitakin rikoksia, mitkä mahdollistaisivat tarvittaessa ankarammat rangaistukset sekä rikosten selvittämiseen vaadittavat pakkokeinot. Ensimmäisen vuoden aikana ilmoitettiin reilut 2 500 identiteettivarkautta. Valtaosassa näissä oli mukana muita rikoksia, useimmin petoksia tai niiden yrityksiä. Pelkkiä identiteettivarkauksia esiintyi noin 310 kpl (12 % kaikista). Ennakko-oletusten mukaan nyt rikostilastojen perusteella myös näytti, että näissä tekijän selville saaminen oli vaikeampaa, eivätkä ne vähäisinä olleet edenneet syytteisiin asti. Johtopäätöksenä voitiin siis todeta, että säännös on määritelmältään ja systematiikaltaan hyvin rakennettu täyttämään tarpeen, johon se on suunnattu. Uhrin suojan lisäksi sillä on merkittävää arvoa siinä, että se välittää viestiä teon moitittavuudesta. Maailman muuttuessa lainsäädännön on kyettävä vastaamaan kansalaisten oikeusturvan tarpeisiin ja tehtävä se riittävän ymmärrettävästi.
-
(2014)Enligt Erikson (1988) utvecklar individen en känsla av inre identitet under ungdomsåren. Marcia (1966) var den första som utarbetade ett empiriskt sätt att mäta identitetsutvecklingen utgående från Erikssons utvecklings- och socialisationsteori. Marcia utvecklade en teori om fyra olika identitetsstatuslägen, uppnådd identitet, moratorium, lånad identitet och förvirrad identitet. Marcias identitetsmodell har kritiserats, bl.a. för att den inte tar hänsyn till en mer rörlig identitet i det samtida samhället. Ett flertal forskare (t.ex. Luyckx och Berzonsky) har även försökt utvidga Marcias identitetsstatusmodell. I denna undersökning replikeras Luyckx m.fl (2008) undersökning mellan perfektionism och identitetsstatustyp. Jag valde att göra undersökningen med ett sampel som kunde antas uppleva problem med identitetsbildningen och har därmed utfört undersökningen på Krisjouren för unga. Mitt sampel bestod av 30 unga kvinnor. Frågeformuläret DIDS samt frågeformulär angående den psykiska hälsan användes. DIDS mäter identitetsutveckling angående framtidsplaner på fem kontinuerliga skalor, engagemang, identifikation med engagemang, vidsträckt och fördjupat utforskande samt grubblande utforskande. DIDS har validerats av Mannerström 2011 med ett studerandesampel vid Helsingfors universitet. En hög reliabilitet uppnåddes på de flesta skalor förut vidsträckt och fördjupat utforskande. De fem identitetsdimensionerna korrelerade på ett förväntat sätt, men endast fem av sambanden var signifikanta. Hypoteserna angående ett positivt samband mellan funktionell perfektionism och engagemang och identifikation med engagemang fick inte stöd. Detta kan bero på sampelstorleken. En stiganalys utfördes med depression och ångest som de beroende variablerna. De fem identitetsdimensionerna fungerade som medierande variabler och som oberoende variabler fungerade funktionell perfektionism och dysfunktionell perfektionism. Modellen var inte signifikant vad gällde depression, fast än effektstorleken var hög. Modellen förklarade 17% av variationen av depression. Detsamma gällde ångest, modellen var inte signifikant. Ett större sampel skulle sannolikt ha gett signifikanta resultat i Luyckx och kollegers (2008) efterföljd.
-
(2012)Enligt Eriksons (1979) utvecklings- och socialisationsteori genomgår de flesta ungdomar en identitetskris. Marcia (1966; 1993a) har operationaliserat identitetsutveckling genom att mäta engagemang i och utforskande av olika ideal, mål och värden. Enligt Marcia är utforskande av olika identitetsaltemativ centralt för en optimal lösning på identitetskrisen. Senare forskning har försökt precisera Marcias empiriska modell genom att skilja mellan olika typer av engagemang och utforskande (Bosma, 1985, ref. Luyckx m.fl., 2006; Meeus, ledema och Maassen, 2002, ref. Luyckx m.fl., 2006; Schwartz, 2001). En oklarhet som dock konstant påträffats i forskningsresultat är varför utforskande kan associeras såväl med glädje som med ångest (Luyckx, Schwartz, Berzonsky, Soenens, Vansteenkiste, Smits & Goossens, 2008a). Luyckx m.fl. (2008a) har försökt besvara frågan med hjälp ett nytt mätinstrument för identitetsutveckling — Dimensions of Identity Development Scale [DIDS]. DIDS mäter identitetsutveckling ifråga om framtidsplaner på fem kontinuerliga skalor— engagemang och identifikation med engagemang, vidsträckt och fördjupat utforskande samt grubblande utforskande. DIDS bidrag ligger i att den skiljer mellan ett utvecklingsbefrämjande och -hämmande utforskande. DIDS har till idag använts med framgång med holländska unga vuxna (bl.a. Luyckx m.fl., 2008a). Den föreliggande undersökningens syfte var sålunda att pröva och validera DIDS i en finländsk universitetsmiljö och samtidigt ge en bild av unga vuxnas identitetsutveckling. Undersökningen utfördes som en enkätundersökning med 214, finsk- och svenslcsprildga studerande vid Helsingfors universitet. Alla skalor utom fördjupat utforskande uppfyllde reliabilitetslcraven. Reliabilitetsvärdet på skalan för fördjupat utforskande försvagades klarast av två item som inbegrep diskussion med andra människor om egna planer. Antingen var itemen dåligt översatta, eller så implicerade resultatet att det förelåg en eventuell kulturell skillnad mellan holländska och finländska ungdomars sätt att tolka itemen. Explorativ faktoranalys gav inte stöd för en identitetsmodell bestående av fem faktorer. Högst tre faktorer — engagemang, utforskande och grubblande utforskande — skulle ha varit den lämpligaste lösningen för materialet. Ifråga om inre begreppsvaliditet var resultaten hypotesenliga förutom vad gällde fördjupat utforskande. Ifråga om yttre begreppsvaliditet så kunde endast grubblande utforskande förutsäga psykisk hälsa och självfokus. Resultaten visade inte på några könsslcillnader men däremot nog på starkare engagemang med högre ålder. Även om DIDS gav många teoribaserade och hypotesenliga resultat, bidrog den svaga reliabiliteten för fördjupat utforskande till att DIDS som helhet inte kunde beaktas som ett helt pålitligt mätinstrument. Resultatens implikationer för framtida forskning diskuteras.
-
(2018)In thesis at hand, there´s three cases of automobility which have affected the ways electric vehicle technology has progressed. The birth of automobility and modern car industry was affected by multiple things and electric vehicle had a role in it. The combustion engine came to be the dominating technology. The situation remained long unchanged, until the Opec Oil Embargo of 1973 and battery innovation by Ford of 1966, among other things, changed the era. Thirdly technological forcing was introduced in the 1990s. The goal of the research is to understand where non-fossil energy systems have gained momentum and progressed. Non-determinist ways of understanding history are displayed. The material has been gathered from newspaper articles, popular science literature and the research of electrochemistry. Thus, the research is using history research methods. The goal has not been to make linear or determinist picture of historical events, because very random social issues shape the using of technology. Social constructivist issues displayed are the gender in private car use, whereas broader issues are the vested interests of car and oil industry. At the dawn of new electro-chemical era, we still need new social ways in understanding mobility.
-
(2018)Tutkielma tarkastelee matkimisen (eng. mimicry) käsitettä V.S. Naipaulin romaanissa The Mimic Men ja Neil Bissoondathin romaanissa A Casual Brutality. Edward Saidin, Homi Bhabhan ja Franz Fanonin ajatuksiin nojautuen tutkielma pohtii ja vertailee matkimisen vaikutuksia romaanien päähenkilöihin, heidän ihmissuhteisiinsa sekä heidän kuvailemiinsa fiktiivisiin saarivaltioihin. Tarkastelun kohteena on myös päähenkilöiden kasvaminen tietoisuuteen matkimisestaan sekä matkimisen käsitteen hyödyllisyys ja merkityksellisyys postkolonialistisen kirjallisuuden tutkimisessa. Tutkielman ensimmäisessä osassa havainnoidaan matkimisen käsitettä yllä mainituissa romaaneissa temaattisesti koulutuksen, sukupuolen ja kansakunnan näkökulmista. Koulutusta käsittelevässä osiossa osoitetaan, kuinka päähenkilöt kasvavat matkimisen psykologiaan ja ns. orientaaliseen maailmankuvaan. Sukupuolta käsittelevässä osiossa pohditaan matkimisen vaikutusta päähenkilöiden avioliittoihin. Päähenkilöiden vaimojen esitetään olevan matkijoita tavalla, joka muuttaa yleisimpiä käsityksiä matkimisesta postkolonialistisessa kontekstissa. Lopuksi esitetään matkimisen psykologian vaikuttavan romaanien fiktiivisiin saarivaltioihin hyvin samankaltaisesti, mikä tarjoaa näköalapaikan tarkastella matkimisen psykologian vaikutuksia pieneen Trinidadin kaltaiseen saarivaltioon 1930-luvulta 1980-luvun alkuun. Tutkielman toinen osa tarkastelee päähenkilöiden kasvamista tietoisuuteen omasta matkimisestaan muistelmiaan kirjoittaessaan. Tämän jälkeen pohditaan matkimisen käsitettä postkolonialistisessa kontekstissa yleisemmin, mm. käsitteen määrittelyn ongelmakohtia, käsitteen taipumusta kielteisyyteen sekä käsitteen relevanssia nykypäivän globaalissa maailmassa. Esitetään myös, että käsitteen laajentaminen uusiin kategorioihin kuten sukupuolen tarkasteluun tarjoaa uusia näkökulmia postkolonialistisen kirjallisuuden tutkimukseen.
-
(2019)Tutkimus käsittelee alankomaalaisen International Queer & Migrant Film Festival -elokuvafestivaalin ohjelmistoissa käytettyä seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen liittyvää terminologiaa. Festivaalin nimessä esiintyvä termi queer on queer-teoriassa määritelty identiteettikriittiseksi käsitteeksi, mutta sitä käytetään monissa asiayhteyksissä yleisterminä, joka pitää sisällään monia seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen erinäisiä muotoja. Kriittinen diskurssianalyysi valikoitui tutkimuksen viitekehykseksi, sillä sitä käytetään laajalti analysoitaessa kielenkäytön suhdetta valta-asemiin, kontrolliin ja syrjintään. Kriittiselle perinteelle on ominaista kyseenalaistaa hallitsevia käytäntöjä, vakiintuneita sosiaalisia järjestyksiä, ideologioita, instituutioita, ja diskursseja. Tämä tutkimus tarkastelee elokuvafestivaalin kielenkäyttöä kriittisesti selvittääkseen kuinka inklusiivinen festivaali on. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää minkälaisia termejä ohjelmistoissa käytetään, ja kuinka tasavertaisesti erilaiset seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoleen liittyvät kategoriat ovat edustettuina niiden sisällöissä. Tutkimuksen lähtökohtana toimi olettamus, että tiettyihin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvä sanallinen viestintä tai sen puute kuvastaa sitä, miten kyseiset ihmisryhmät sisällytetään elokuvafestivaalin piiriin tai poissuljetaan sen ääreltä. Tutkimusaineistona käytettiin International Queer & Migrant Film Festival -elokuvafestivaalin vuosien 2016 ja 2017 ohjelmistoja. Ohjelmistojen sisällöt ovat kaksikielisiä, mutta tutkimus keskittyi ainoastaan englanninkielisen sisällön analysointiin. Tutkimusaineistoon sisältyi myös elokuvafestivaalin johtajan haastattelu, jonka tarkoituksena oli syventyä avoimiin kysymyksiin, jotka ilmenivät ohjelmistojen sisällönanalyysista saatuja tutkimustuloksia tarkasteltaessa. Tutkimustulokset osoittavat, että seksuaali- ja sukupuoli-identiteetit eivät ole tasaväkisesti edustettuina festivaaliohjelmistoissa. Siinä missä esimerkiksi homoseksuaalisuuteen viittaavat termit esiintyvät verrattain usein, etenkin biseksuaalisuus ja intersukupuolisuus ovat selvästi aliedustettuja suhteessa muihin identiteettikategorioihin. Tämän lisäksi kirjainlyhenteitä, kuten LGBTIQ, ja itsenäisenä esiintyvää termiä queer käytetään toisistaan poikkeavin tavoin. Tutkimus osoittaa, että elokuvafestivaalin ohjelmistojen sisällöissä on havaittavissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen välisiä representaation hierarkioita. Tällä voi olla vaikutus aliedustettuihin kategorioihin identifioituvien yksilöiden käsitykseen siitä, miten heidät sisällytetään festivaalin piiriin. Identiteettiin kytkeytyvien kulttuuristen tapahtumien ja niitä järjestävien organisaatioiden on syytä kiinnittää huomiota representaation tasavertaisuuteen.
-
(2016)This thesis examines the ways of how different elements of identity are performed in massively multiplayer online games. It tries to find patterns in identity construction through observation of features, such as gender, age, race, ethnicity, status and religion and how individuals interact with each other. The aim is to explore the premise that because online games provide endless opportunities for identity performance, and thus these identities might have little to do with reality and the offline world. In order to analyze identities online, a number of key topics are covered. These include identity, performativity of identity, online games and players behavior online. Cross-disciplinary theoretical approach is used to attack the problem. Several identity theories are overviewed (Boellstorff, 2008, 2012; Deterding, Waltz, 2012; Jenkins, 2004; Gilchrist et al. 2015; Wetherell, 2015; Goffman, 1959, 1961a; Appelrouth & Desfor, 2008; Crenshaw, 1989). Here identity is understood as an action - individual’s reaction to the society and as a process. Next, performativity of identity is discussed. Special attention is given to the deeply rooted performance discourse in games (Butler, 1990, 1997, 1999; Deterding, Waltz, 2012; Schechner, 2006; Brooks, 2011; Turner, 1982). Finally, key issues on identity performing online are discussed. Those include interconnectivity of offline and online identity, and how they might correlate (Boellstorff, 2008; Horns, Miller 2012; Kozinets, 2011; McGonigal 2012; Thomas 2007; Nakamura, 2002; Sarkeesian, 2012). The methodology used for collecting and analyzing the data draws from netnography, a sub-discipline of online ethnography and digital anthropology, which allows observing online games as a spectacle (Kozinets, 2011; Boellstorff, 2008; Boellstorff et al. 2012). Massively multiplayer online games provide a good possibility to have a large human sample for performance, games, sociological and cultural studies. Online communities of one such game, Clash of Clans, are observed in the game environment and at forums, where players are interacting with each other through written communication over an extended period of time. Number of observations on how age, status, gender and other elements of identity are performed online are recorded. The examples of online conversations are documented and analyzed and parts of the collected data are presented in the paper. Key findings show that individuals demonstrate their feelings and opinions stronger than in offline setting, since online world assumes less moderation and social constraints. However, even though there is a certain degree of freedom online, it is used sparingly. Certain identity experiments are happening online, for example individuals are trying to play a game as a player of an opposite sex. However, on a verbal level, individuals tend to be more truth to their opinions and beliefs (Schau and Gilly, 2003; Whitty, 2004). A strong interconnectivity of online and offline identities in a digital age is found, so the basic hypothesis is contested. Currently hundreds of millions of people of all age groups are the participants of the massively multiplayer online games daily. Players start to take their online identities seriously and their online life starts to affect offline life, cultural, social norms and beliefs. And since we understand that online and offline identity is affecting each other on a deeper level than ever before, research in online massive multiplayer online games should be carried further. The field of game studies and performativity online should not be overlooked. The way identities are presented online mirror identity presentation in offline world closely.
-
(2022)Breakdance is a hip hop dance which originated in the South Bronx of New York City in the 1970s. Hip hop is a global phenomenon which values authenticity, community and individuality. Breakdancers often dance with others to develop their style and create a community of like-minded individuals. Dancers may travel to other countries to compete for titles and develop their skills by participating in workshops. The current study explored expressions of identity in South Korean breakers. Interpretative Phenomenological Analysis served as the theoretical framework for the study. It is often used in identity research exploring how individuals make sense of their identity in a given situation, phenomena or context. Trough IPA, the embodied practice of dance can be assessed where one’s feelings, emotions and the body can be made salient. Five South Korean male breakdancers from five different cities were interviewed. With the use of semi-structured interviews, questions aimed to be non-directional and open to interpretation. The analysis showed that the dancers expressed their identity in breaking in different ways. Individuality was valued through developing one’s own dance style and having a nickname. Some dancers indicated using their body to express themselves and experiment with different styles of dancing. Music acted as a way to introspect, to identity feelings and emotions in oneself. For a few of the dancers, the clothes they were while dancing were the same as their everyday clothes. Further, the breakdancers placed importance in dancing and learning from others to develop their dancing style. Importantly, for all of the dancers, it was crucial to acknowledge and understand the roots of hip hop. The dancers explored their journeys in breaking and continuously referred to their past and present. The breakers’ identity was affected by their dancing style, clothing, music, the use of their body and their relationship to other breakers. The current research adds to the already existing but limited research on sense making processes of breakdaners. Future research could explore the notions of community and sense of belonging in other hip hop subcultures, and develop research focused on breakdancers’ meaning making processes.
-
(2019)This research explores the themes of identity, particularly Russophone identity in Kharkov, Ukraine. It explores the formation, salience, and gradation of this identity with regards to Social Identity Theory and Self-Categorization Theory. Furthermore this research explores the response and understanding of different events in Ukraine's recent history in relation to different identities. It also aims to explore potential futures of the Russophone identity in Kharkov, as well as aspects of Ukrainianisation. This research concludes that Social-Identity Theory and Self-Categorization Theory alone are not sufficient to explain the development and existence of Russophone identity in Kharkov. Finally, this research shows that there is a direct link between identity and understanding of the Ukraine Crisis, perceived threat, and future directions in Kharkov. This research further postulates that Russophone identity will increasingly be threatened within Ukraine, that could lead to further problems and division, and will likely lead to push-back.
Now showing items 8436-8455 of 31275