Browsing by Title

Insect pests substantially impact global agriculture, and pest control is essential for global food production. However, some pest control measures, such as intensive insecticide use, can have adverse ecological and economic effects. Consequently, there is a growing need for advanced pest management tools that can be integrated into intelligent farming strategies and precision agriculture. This study explores the potential of a machine learning tool to automatically identify and quantify fruit fly pests from images in the context of Ghanaian mango orchards in West Africa. Fruit flies provide a special challenge for computer vision-based deep learning due to their small size and taxonomic diversity. Insects were captured using sticky traps together with attractant pheromones. The traps were then photographed in the field using regular smartphone cameras. The image data contained 1434 examples of the targeted pests, and it was used to train a convolutional neural network model (CNN) for counting and classifying the fruit flies into two different genera: Bactrocera and Ceratits. High-resolution images were used to train the YOLOv7 object detection algorithm. The training involved manual hyper-parameter optimization emphasizing pre-selected hyper parameters. The focus was on employing appropriate evaluation metrics during model training. The final model had a mean average precision (mAP) of 0.746 and was able to identify 82% of the Ceratitis and 70% of the Bactrocera examples in the validation data. Results promote the advantages of a computer vision-based solution for automated multi-class insect identification and counting. Low-effort data collection using smartphones is sufficient to train a modern CNN model efficiently, even with a limited number of field images. Further research is needed to effectively integrate this technology into decision-making systems for pre cision agriculture in tropical Africa. Nevertheless, this work serves as a proof of concept, show casing the serious potential of computer vision-based models in automated or semi-automated pest monitoring. Such models can enable new strategies for monitoring pest populations and targeting pest control methods. The same technology has potential not only in agriculture but in insect monitoring in general.

Tutkielmassani tarkastelen espanjankielisen Amerikan representaatiota suomalaisissa lukioissa käytettävissä oppikirjoissa Entre Amigos ja ¡Acción!1-2. Tutkielman tavoitteena on selvittää mitä teemoja alueeseen liitetään, mitkä alueen maat ovat edustettuina ja välittävätkö oppikirjat, jotka on tuotettu eri vuosikymmeninä, ideologisia sisältöjä. Keskityn komparatiivisessa tutkielmassani espanjankielistä Amerikkaa käsittelevien tekstien analyysiin lähestymällä aineistoa teoreettisesti kriittisen diskurssianalyysin ja representaation kautta. Tutkielmassa olen huomioinut myös kulttuurienväliseen kompetenssiin pohjautuvan didaktisen näkökulman. Kyseessä on laadullinen tutkielma, jonka tarkoituksena on tuottaa kriittisesti tietoa oppikirjojen konstruoimista ja välittämistä representaatioista. Analyysin kautta saadut tulokset osoittavat, että molemmat oppikirja-sarjat seuraavat kielten oppikirjoille tyypillistä esitystapaa korostaen usein kontekstista irrallisten tietojen opiskelua. Oppikirja-sarjojen vertailu osoitti kuitenkin sisältöjen ja metodologian kehittyneen vuosien varrella. Entre Amigos välittää melko yksipuolisen, koloniaaliseen historiaan perustuvan kuvan espanjankielisestä Amerikasta. Teemojen lisäksi myös eniten esille tulevat maat (Meksiko ja Peru) tukevat kolonialistista näkökulmaa. Oppikirjassa on vain vähän viitteitä alueen lähihistoriaan, ja silloinkin niissä korostuvat negatiiviset merkitykset, kuten alueen näkeminen kaoottisena, vaarallisena ja turvattomana. Uudempi oppikirja-sarja ¡Acción! puolestaan välittää kuvan, jossa korostuvat arkielämän kokemukset. Oppikirja-sarja käsittää kulttuurin laajemmin ja teemat ovat yleisesti selvästi nykyaikaisempia kuin Entre Amigos- oppikirjassa. Alueen kulttuurihistoria, luonto ja matkailu esitetään positiivisessa valossa, mutta yhteiskuntaan liittyvien teemojen kautta puolestaan rakennetaan kuva, jossa korostuu alueen näkeminen köyhänä, vakivaltaisena, turvattomana sekä riippuvaisena rikkaasta teollistuneesta maailmasta. Yhteiskuntaan liittyvien epäkohtien olemassaolo tuodaan selvästi esiin, mutta niiden syyt jäävät molemmissa oppikirja-sarjoissa ilman selitystä. Kielten oppikirjoissa pääpaino on kielen opetuksessa, mutta on tärkeää tutkia minkälaisia visioita oppikirjat välittävät kulttuureista, joissa opiskeltavaa kieltä puhutaan. Representaatio on aina valinta siitä mitä sisällytetään ja mitä jätetään representaation ulkopuolelle. Riskitekijänä on representaation yksipuolisuus, mikä saattaa vaikuttaa negatiivisesti oppikirjojen käyttäjien mielikuviin espanjankielisen Amerikan kulttuureista. Ei ole yhdentekevää mitä teemoja ja maita oppikirjoissa käsitellään, ja miten niitä käsitellään. Jos alueeseen liitetään enimmäkseen negatiivisia piirteitä, se korostaa oppilaan oman kulttuurin paremmuutta suhteessa toisiin kulttuureihin. Oppikirja-sarjojen tekijät voisivatkin sisällyttää kirjoihin monipuolisemmin myös positiivisia teemoja kuten Latinalaisen Amerikan yhteiskuntien solidaarisuuden ja yhteisöllisyyden.

Digitization has changed history research. The materials are available, and online archives make it easier to find the correct information and speed up the search for information. The remaining challenge is how to use modern digital methods to analyze the text of historical documents in more detail. This is an active research topic in digital humanities and computer science areas. Document layout analysis is where computer vision object detection methods can be applied to historical documents to identify the document pages’ present objects (i.e., page elements). The recent development in deep learning based computer vision provides excellent tools for this purpose. However, most reviewed systems focus on coarse-grained methods, where only the high-level page elements are detected (e.g., text, figures, tables). Fine-grained detection methods are required to be able to analyze texts on a more detailed level; for example, footnotes and marginalia are distinguished from the body text to enable proper analysis. The thesis studies how image segmentation techniques can be used for fine-grained OCR document layout analysis. How to implement fine-grained page segmentation and region classification systems in practice, and what are the accuracy and the main challenges of such a system? The thesis includes implementing a layout analysis model that uses the instance segmentation method (Mask R-CNN). This implementation is compared against another existing layout analysis using the semantic segmentation method (U-net based P2PaLA implementation).

Around the world, cities are using branding as a discursive and strategic practice to adjust to intensified, ongoing competition of tourists, investments, events and skilled labour. Simultaneously, in the era of the societal turning point, sustainability issues have become a global topic, and cities have begun to brand themselves as ‘pioneer’ in sustainability. Gradually, place branding’s potential as a strategic instrument of urban development and change has been understood, and therefore, it is increasingly applied in urban governance. This thesis focuses on this change in place branding and explores the relationship between place branding and sustainable development in the context of Helsinki’s branding. More specifically, I study how place branding can be harnessed as a transformative and strategic tool to further sustainable urban development. The theoretical foundation is built on place branding literature that takes into consideration the diverse and transformative role of place branding. I reinforce the place branding theory with the concept of imaginary, which are visions of the future utilised to steer decision-making and further policies. The imaginaries can act as technologies of governance, through which cities delegate responsibility for the citizens to guide them towards a specific aim, for instance, ‘Sustainable Helsinki’. My research data consists of strategies and a website produced by the City of Helsinki. The material addresses sustainable development and the City’s branding cuts through all content. I analyse the content through frame analysis to find how Helsinki frames itself in terms of sustainable development and if any imaginaries attempt to steer the citizens to take responsibility for their sustainability actions. My research findings confirm the increasingly common perception in place brand research according to which place branding can be used as a comprehensive strategic tool in urban development. In Helsinki, place branding has moved over from mere city marketing towards a governance strategy whose objective is to both manage perceptions about places and shape the place according to the city strategies or policies. Also, what stood out was the emphasis on economic sustainability, which was visible even in sections that addressed the other two dimensions – environmental or social. This finding highlights how Helsinki’s branding is heavily influenced by the common narratives of economic success and international competition. Central findings in my research were that Helsinki uses competitive and cooperative ways of portraying itself in sustainable development and succeeding in global competition. In both of these frames, Helsinki uses imaginaries of ‘Sustainable Helsinki’, but in different ways. In the competitive tone of voice, the delegation of responsibility is more implying and indirect since the focus is on the objective, not the process. In cooperative framing, the imaginaries are more straightforwardly asserting responsibility to people and businesses. My research shows that there are several ways to guide people through place branding, but in Helsinki’s case, the city is appealing to the freedom and independence of its locals.

Tässä pro gradu-tutkielmassa analysoidaan yhdysvaltalaiselle seuranhakusivustolle rekisteröityneiden käyttäjien profiilitekstejä. Tarkoituksena on analysoida erityisesti tekstien temaattista sisältöä ja sitä kautta hahmottaa teksteissä toistuvia teemoja. Tutkimuksessa myös verrataan nais- ja mieskäyttäjien profiileja keskenään, jotta pystytään havaitsemaan, heijastuuko teksteistä perinteisiä sukupuolirooleja. Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, mitä verkkokielelle tyypillisiä piirteitä profiiliteksteissä on. Verkkokielelle ominaisia piirteitä ovat muun muassa puhekieliset ilmaukset sekä lyhenteiden ja hymiöiden käyttö. Tässä kohteena huomion kohteena olivat erityisesti lyhenne lol, erilaiset hymiöt sekä kohteliaisuuden ilmeneminen teksteissä. Tutkimuksen aineisto koostuu 120 seuranhakusivustolta kerätystä profiilin vapaasta tekstiosiosta, jossa käyttäjä voi vapaasti kertoa itsestään ja toiveistaan. Profiileista kaikki olivat itsensä heteroseksuaaliksi luokittelevien 25-35-vuotiaiden yhdysvaltalaisten käyttäjien kirjoittamia. Puolet teksteistä oli miesten, puolet naisten kirjoittamia. Jotta tutkimukseen saatiin mahdollisimman monipuolinen ja laaja otanta sivuston profiileista, kerättiin aineisto satunnaisotannan menetelmällä. Metodina tutkimuksessa käytetään kvalitatiivista sisällönanalyysia. Profiilitekstit luettiin huolellisesti, minkä jälkeen niissä esiintyvät teemat luokiteltiin yhdeksään pääkategoriaan. Tutkimuksessa havaittiin, että profiileissa oli paljon samankaltaisuuksia. Suosituimmiksi teemoiksi naisten sekä miesten profiileissa osoittautui itsensä kuvailu, vapaa-aika sekä syyt, miksi käyttäjä on sivustolla. Naisilla suosituksi teemaksi nousivat lisäksi omien ihmissuhteiden mainitseminen sekä maininnat siitä, mitä he eivät olleet sivustolta etsimässä. Mieskäyttäjät sen sijaan kuvailivat naisia enemmän työtä ja varallisuuttaan. Tutkimustulokset osoittavat, että heteroseksuaalien parien etsinnässä perinteiset sukupuoliroolit nousevat edelleen esille. Aineistosta löydettiin myös runsaasti esimerkkejä verkkokielelle tyypillisistä ominaisuuksista, kuten puhekielisistä ilmaisuista ja lyhenteistä. Voidaan siis todeta, että seuranhaku-profiilit kuuluvat verkkokielen rekisteriin, ja ne ovat tyyliltään hyvin vapaamuotoisia. Hymiöiden tai lyhenteen lol käyttö ei ole kuitenkaan profiileissa kovin yleistä. Tutkimus antaa hyvän kuvan siitä, millaisia profiilitekstejä sivustolla kirjoitetaan sekä miten naisten ja miesten profiilitekstit eroavat toisistaan sekä mitä verkkokielelle tyypillisiä ominaisuuksia niistä löytyy. Laajoja yleistyksiä pienen aineiston takia ei voida kuitenkaan tehdä. Kaiken kaikkiaan profiilitekstit osoittautuivat erinomaiseksi lähteeksi tutkimukselle ja ne tarjoavat hyvää aineistoa sekä sukupuoliroolien että verkkokielen tutkimukseen.

Tutkielman aiheena on Imatran Tainionkosken paikannimien merkitys ja nimeämisperusteet. Näkökulmia on kaksi: kansanetymologiset tulkinnat ja tieteellisesti uskottavat selitykset. Tutkielmassa selvitetään, mitä maallikot arvelevat kotipaikkakuntansa paikannimien merkitsevän ja miten he uskovat näiden nimien syntyneen, ja pyritään esittämään tieteellisesti uskottava selitys kyseisille nimille. Lisäksi tehdään huomioita tutkimuksen kohteena olevien nimien käytöstä ja tarkastellaan informanttien käsitystä Tainionkosken rajoista. Tutkimuksen teoreettisena taustana käytetään kansanonomastiikkaa, nimien etymologista ja semantiikan tutkimusta sekä sosio-onomastiikkaa. Tutkimuksen kohteena on neljäntoista Imatran Tainionkoskella sijaitsevan paikan nimet ja nimi Imatra. Pääaineisto koostuu tekijän keräämistä haastattelu- ja verkkokyselyaineistoista. Haastatteluaineisto kerättiin vuosina 2014–2015, ja se sisältää neljäntoista tutkimusalueella asuvan tai asuneen henkilön haastattelun. Verkkokyselyaineisto kerättiin alkuvuodesta 2015. Kyselyyn tuli 27 vastausta. Lisäaineistona on nimenselityksiä Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkiston kokoelmista, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkiston kokoelmista ja paikallishistoriallisista teoksista. Aineistoa analysoidaan kvalitatiivisin menetelmin. Tutkimus osoittaa, että maallikoiden nimitulkinnat ovat hyvin samankaltaisia kuin nimistöntutkijoiden esittämät selitykset. Yleisin maallikoiden esittämä nimeämisperuste tutkimuksen aineistossa on paikannimen johtuminen sukunimestä. Tämä sopii yksiin nimistöntutkijoiden käsityksen kanssa: arvion mukaan noin kymmenessä prosentissa paikannimistä esiintyy henkilönnimi. Maallikoiden ja nimistöntutkijoiden käsitykset kuitenkin eroavat esimerkiksi siinä, millaiset sanat voivat päätyä paikannimiin ja mitä nimen rakenne kertoo sen asiataustasta. Tutkielmassa esitetään suurimmalle osalle nimistä todennäköinen tieteellisesti uskottava nimeämisperuste. Muutama nimi jää tarkemman tiedon puutteen vuoksi monitulkintaiseksi ja nimi Imatra täysin hämäräksi. Tutkimuksesta selviää myös, että jo neljäntoista haastatellun informantin joukossa käsitys Tainionkosken rajoista vaihtelee suuresti.

Käsittelen tutkielmassani antiikin kreikkalaisen kirjallisuuden ja taiteen hulluiksi luonnehdittuja mainadi-hahmoja (kr. μαινάδες), viininjumala Dionysoksen kiihkon valtaan joutuneita naispuolisia palvojia. Tunnetuimpia Dionysoksen kulttia käsitteleviä antiikin kreikkalaisia näytelmiä on varmastikin ateenalaisen tragediarunoilija Euripideen Bakkhantit (405 eaa.). Näytelmässä Dionysos, jota kutsutaan myös nimellä Bakkhos, haluaa juurruttaa omat riittinsä ja palvontamenonsa Teeban kaupunkiin kuningashuoneen suuresta vastustuksesta huolimatta. Mukanaan jumala on tuonut lyydialaiset bakkhanttinsa, naispuoliset seuraajansa idästä. Euripides kuvaa salaisten riittien voimaa, joissa hartaat Dionysoksen palvojat tanssivat jumalan kunniaksi talvisaikaan vuorten rinteillä ja alkavat hulluuden puuskassaan repimään eläimiä kappaleiksi syödäkseen niiden raakaa lihaa. Dionysoksen seuraajista voitiinkin käyttää lukuisia eri nimityksiä, riippuen esimerkiksi kultin maantieteellisestä sijainnista, alkuperästä ja myös jumalan paikallisestä lisänimestä ja luonteesta. Tutkimuksen ensisijaisena päämääränä on selvittää, millaisia naisia Dionysokseen yhdistettiin ja minkämoisia nimityksiä kultin parissa toimineista naispalvojista esiintyykään kreikankielisissä primaarilähteissä. Tutkimus onkin aineistolähtöinen ja sen keräämiseen liittyvä järjestely kvalitatiivinen, joka suoritettiin suurimmilta osin verkkoympäristö Perseus Digital Libraryn antiikin ajan kirjallisten lähteiden tietokantaa ja sen akateemisia hakutyökaluja hyödyntäen. Työssäni käsitellään lisäksi kolmea hellenistisen ajan alun piirtokirjoitusta. Aineistossa esiintyvät naishahmot ovat eroteltuna kahteen eri kategoriaan niiden mytologisuuden tai mahdollisen historiallisen luonteen perusteella. Tämän jälkeen naisseuraajien toimintaa käsitellään analyyttisemmin ensin myyttien tasolla ja sitten itse kultin parissa. Tutkimukseni perustuu pääosin suhteellisen suppean, mutta sekalaisen tekstiaineiston analyysiin, jonka olen toteuttanut vertailevin metodein käyttämällä niin filologisia kuin arkeologisiakin lähteitä saadakseni näin luotettavan kokonaiskuvan myös Dionysoksen naisseuraajien kultti- ja palvontamenoista Kreikan alueella. Tutkielman kuvallisen aineiston tulkinnassa hyödynnetään lisäksi visuaalista analyysiä. Niin kirjalliset kuin kuvallisetkin lähteet vahvistavat, että Dionysoksen naisseuraajat erottautuivat muiden jumalien kulttien palvojista ennen kaikkea nimensä, mutta myös vaatetuksensa ja erityislaatuisten varusteidensa perusteella. Myyttisten mainadien kategorian lähempi tarkastelu paljastaa, että rituaalinharjoittamisella olisi ollut alun perin esiaviollinen tarkoitusperä. Kultin varsinaisena henkilökuntana toimivat kuitenkin varttuneemman iän sekä korkeamman statuksen saavuttaneet naiset. Dionysoksen naispalvojien yhtenä esikuvana ja täten arkkityyppisenä mainadina voidaan pitää Bakkhanteistakin tuttua henkilöhahmoa Inoa: myyteissä Dionysos-vauvan sijaisäitinäkin esiintyvä ylhäissyntyinen Ino liittyy tarinassa kahden sisarensa kera metsälle villiin ajojahtiin omaksuen näin kuuliaiselle kotirouvalle tavanomaisesta poikkeavan, miehisemmän roolin jumalallisen väliintulon johdosta. Rituaali vuorilla saa lopulta päätöksensä eläinuhrin muodossa, jonka jälkeen naiset ovat valmiita palaamaan takaisin kotinsa suojiin kangaspuidensa ääreen.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuinka suunterveys on huomioitu kansallisissa imetyssuosituksissa eri puolella maailmaa ja kuinka imetys on huomioitu lapsen suunterveyteen liittyvissä suosituksissa. Guidelines International Network (GIN) -tietokannasta haettiin artikkelit hakusanalla ”caries” ja tämän jälkeen näistä hakutuloksista käytiin läpi, onko artikkeleissa mainittu jotakin imetyksestä. Toinen haku tehtiin käyttäen hakusanaa ”child nutrition”. Näistä hakutuloksista käytiin läpi, onko niissä mainittu jotakin suunterveydestä (hakusanat: caries, occlusion, oral, dental). Dynamed Plus -tietokannasta etsittiin ja käytiin läpi vastaavasti tulokset hakusanoilla ”breastfeeding” ja ”caries”. Tutkimusaineistoa analysoitiin kvantitatiivisin ja kvalitatiivisin menetelmin. Haun tuloksista mukaan otettiin vain englannin- ja suomenkieliset artikkelit, joihin on lukuoikeudet Helsingin yliopiston kautta. Tutkimukseen soveltuvia artikkeleita oli GIN-tietokannassa kariekseen liittyen 12 kappaletta. Näistä vain neljässä mainittiin imetys. Lasten ravitsemusta käsitteleviä tutkimukseen soveltuvia artikkeleita oli 40, joista kuudessa mainittiin suunterveys. Dynamed Plus -tietokannasta löytyvistä karieksen hallinta -suosituksista (51 kappaletta) Suomen Käypä Hoito -suosituksen lisäksi imetykseen oli otettu kantaa kymmenessä suosituksessa. Imetyssuosituksia, joissa on käsitelty suunterveyttä, löytyi kahdeksan. Yhteensä tietokannassa oli 79 suositusta liittyen imetykseen. Suosituksissa mainittiin imetyksen vähentävän lapsen riskiä kariekseen ja purentavirheisiin. Kuitenkin, jos imetys jatkuu pitkään lapsentahtisesti tai jos lasta ruokitaan yöaikaan, todettiin imetyksellä olevan negatiivinen vaikutus suunterveyteen. Lapsen ruokavaliolla todettiin olevan suuri merkitys karieksen hallinnassa. Lisäksi estämällä mutans streptokokkien kolonisoituminen lapsen suuhun varhaislapsuudessa voidaan vaikuttaa positiivisesti myös lapsen myöhempään suunterveyteen. Imetystä ja lapsen ravitsemusta koskeviin suosituksiin tulisi jatkossa kattavammin sisällyttää suunterveyteen liittyvää tietoutta.

Locus of control of reinforcement is a concept which is embedded within Rotter's social learning theory. It is a generalized expectancy that reflects the consistent differences among individuals in the degree to which they perceive contingencies or independence between their behavior and subsequent events in social situations. If they expect that a reinforcement or an outcome is contingent on their behavior or their relatively permanent characteristics, it can be defined as a belief in internal control or, put differently, a belief in internal locus of control of reinforcement. Many essential things in adolescent's lives have been associated with internal locus of control. If they have an internal belief in the controllability of events in their lives it seems to lead to better health and greater academic achievement. One well known antecedent of internal control perception is a warm and nurturant family environment. Nevertheless the connection between breastfeeding and locus of control in adolescence is presumably never studied before. The purpose of this study was to explore, whether having been breastfed or duration of breastfeeding, predicts locus of control in adolescence. . In this study we used a sample (n=641) of The Cardiovascular Risk in Young Finns Study. The study project was started in 1979, and the aim of the project was to study the levels of coronary heart disease factors and their determinants in children and adolescents. Information concerning breastfeeding and its duration was collected from parents in year 1983. The adolescent locus of control was measured in year 1986 by a shortened inventory which consists of 23 items. The original inventory has 40 items. Linear and logistic regression analysis' were used as statistical methods. The result of the study was that there was no connection between breastfeeding and locus of control in adolescents. By reason of no connection, breastfeeding did not predict locus of control in adolescence. Interestingly, two statistically significant predictors of internal locus of control were age of adolescent and educational level of parents. Family income was connected to internal locus of adolescent but it did not predict it. It is impossible to make any firm conclusions on the basis of one study. More studies are needed.