Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Issue Date

Sort by: Order: Results:

  • Lindgren, Heidi (2022)
    Suurin osa keksinnöistä luodaan yrityksissä ja valtion laitoksissa työ- ja virkasuhteiden aikana. Kun työntekijät työajallaan ja työnantajan resursseja hyödyntäen luovat keksintöjä, on ratkaistava, kenelle oikeudet työn teoksiin kuuluvat. Työoikeuden ja patenttioikeuden välillä vallitsee normiristiriita, sillä työoikeudellisten periaatteiden mukaan työn tulokset kuuluvat työnantajalle, kun taas patenttioikeuden mukaan keksintö kuuluu keksijälle. Työsuhdekeksintöjärjestelmässä ristiriita on pyritty ratkaisemaan erityislaeilla (työsuhdekeksintölaki ja korkeakoulukeksintölaki). Työsuhdekeksintölailla pyritään sääntelemään työsuhdekeksintöjärjestelmää siten, että se toimisi mahdollisimman hyvin kaikissa hyvinkin erilaista toimintaa harjoittavissa yrityksissä. Erilaiset joustavat työjärjestelyt ja niin sanottu epätyypillinen työ ovat viime vuosikymmenten aikana yleistyneet. Epätyypillisestä työstä on tullut jopa niin tavanomaista, että sitä voidaan tänä päivänä jo pitää normaalina työnä. Työelämän monimuotoisuus ja etenkin erilaiset työnteon muodot tuovat kuitenkin uusia haasteita työsuhdekeksintöjärjestelmälle. Tutkielman tarkoituksena on lainopin avulla tarkastella työsuhdekeksintöjärjestelmän soveltuvuutta epätyypilliseen työhön. Tutkielmassa epätyypillistä työtä tarkastellaan etenkin vuokratyösuhteiden, määräaikaisten työsuhteiden sekä toimeksiantosopimusten kautta. Jokaiseen ryhmään liittyy erityispiirteitä ja tutkielman tarkoituksena on tarkastella näiden erityispiirteiden vaikutusta siihen, mille taholle työsuhdekeksintöön liittyvät oikeudet siirtyvät, vai siirtyvätkö ne ylipäätään. Tutkimuskysymyksiä tarkastellaan etenkin työntekijän oikeuksia silmällä pitäen sekä kohtuullisen korvauksen näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena on myös tarkastella työsuhdekeksintölain tarkoituksen toteutumista sekä sitä, kannustaako järjestelmä luomaan keksintöjä epätyypillisessä työssä. Tutkielman näkökulma on kansallinen, mutta tutkielmassa hyödynnetään myös pohjoismaisia lähteitä argumentaation tukena. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella työsuhdekeksintölain soveltuvuutta epätyypilliseen työhön, eikä tutkielman avulla sinänsä pyritä esittämään ratkaisuja siihen, minkälainen lainsäädännön tulisi olla.
  • Nieminen, Minka (2022)
    Perittävän kuolema vaikuttaa monesti kaikista konkreettisimmin hänen leskeksi jäävän puolisonsa elämään. Puolison kuolema johtaa paitsi lesken elämän muuttumiseen, usein myös hänen taloudellisen toimeentulonsa ja elintasonsa heikkenemiseen. Puolison kuolemasta seuraavia taloudellisia vaikutuksia on pyritty minimoimaan lainsäädännön keinoin. Vuonna 1983 voimaan tullut lesken hallintaoikeutta koskeva PK 3:1a on yksi lesken asemaa kaikista keskeisimmin turvaava säännös. PK 3:1a:n säännös turvaa leskelle vähintäänkin oikeuden pitää ensin kuolleen puolison jäämistöön kuuluvan asunnon jakamattomana hallinnassaan, jollei lesken varallisuuteen kuulu leskelle kodiksi sopivaa asuntoa. Jos rintaperillinen tai testamentinsaaja ei vaadi jakoa, on leskellä oikeus pitää koko jäämistö jakamattomana hallinnassaan. Lisäksi leskellä on aina oikeus pitää puolisoiden yhteiseen kotiin sisältynyt tavanomainen asuinirtaimisto jakamattomana hallinnassaan. Tässä maisterintutkielmassa keskitytään PK 3:1a:n ulottuvuuksista asumissuojaan eli lesken oikeuteen pitää jäämistöön kuuluva asunto jakamattomana hallinnassaan. Tutkielman tarkoituksena on selvittää asumissuojan tarkka sisältö ja suojan saamisen edellytykset sekä kartoittaa sääntelyyn liittyviä ongelmakohtia. Kysymyksenasetteluna on tutkia, kuinka lesken asumissuojaan liittyvät tulkintaongelmat ratkaistaan. Kysymykseen vastaamiseksi tutkielmassa tarkastellaan säännöksen esitöistä ilmenevää suojasäännöksen taustaa ja tarkoitusta. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, mitä ilmenemismuotoja säännöksen tavoitteilla oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä on katsottu olevan. Toisena tutkimuskysymyksenä tutkielmassa on selvittää, voiko testamenttioikeudellisessa oikeuskirjallisuudessa muotoiltua leskelle suopean tulkinnan periaatetta soveltaa myös asumissuojaa koskevien ristiriitatilanteiden ratkaisuun. Leskelle suopean tulkinnan periaatteella tarkoitetaan sitä, että ristiriitatilanteissa tulisi valita leskelle suopea tulkintaratkaisu lesken ja perillistahon etujen ollessa vastakkain, näytön ollessa puolin ja toisin tasavahvaa. Periaatteen juuret ovat puolisoiden keskinäisissä käyttöoikeustestamenteissa. Oikeuskirjallisuudessa on selvitetty, että ensin kuollut puoliso on useimmissa tilanteissa halunnut suosia leskeä perillisiin tai toissijaisiin testamentinsaajiin nähden. Periaatteen soveltuminen lesken asumissuojaa koskeviin kysymyksiin näyttäytyy jokseenkin epävarmana. Tutkimuskysymyksiin vastattaessa tutkielmassa havaittiin, että huolimatta siitä, että lesken hallintaoikeutta koskeva sääntely on ollut voimassa jo 39 vuotta, liittyy säännöksen soveltamiseen yhä paljon tulkinnallisia epäselvyyksiä. Tutkielmassa päädytään johtopäätökseen, jonka mukaan säännöksen tarkoitusperien toteuttamiseksi PK 3:1a:n säännöstä on toisinaan syytä tulkita hieman sen sanamuodosta poikkeavasti, lesken etuja painottaen. Leskelle suopean tulkinnan periaate sopii moneen säännöksen soveltamistilanteeseen, mutta ei suinkaan kaikkiin. Tämän vuoksi periaatetta on sovellettava varoen. Ratkaisun hakeminen säännöksen tarkoituksesta ja tavoitteista on monesti perustellumpaa.
  • Vaheri, Ville (2022)
    Tässä tutkielmassa käsitellään Apollonioksen ongelmaa, joka on nimetty antiikin ajan matemaatikko Apollonios Pergalaisen mukaan. Apollonios oli yksi antiikin ajan tunnetuimmista matemaatikoista heti Arkhimedeen ja Eukleideksen jälkeen. Tutkielman ensimmäisessä luvussa eli johdannossa lukijalle kerrotaan lyhyesti, mitä tutkielma sisältää. Toisessa luvussa esitellään lyhyesti, mistä Apollonioksen ongelmassa on kyse. Tavoitteena on löytää ympyrä, joka sivuaa kolmea muuta tason geometrista muotoa tasan yhdessä pisteessä. Annetut kolme muotoa voivat olla pisteitä, suoria tai ympyröitä, joten erilaisia tilanteita on kymmenen. Kolmannessa luvussa esitellään Apollonioksen ongelman historiaa ja tunnettuja matemaatikkoja, jotka ovat työskennelleet ongelman parissa. Neljännessä luvussa esitetään ratkaisu Apollonioksen ongelman kymmeneen eri tilanteeseen. Ratkaisut esitellään GeoGebralla piirrettyjen kuvien avulla. Tilanteista vaikeimpaan eli kolmen ympyrän tilanteeseen esitetään neljä erilaista ratkaisua. Ratkaisuista kolme ovat geometrisiä ja yksi on algebrallinen. Kolmen ympyrän tilanne voidaan ratkaista pienentämällä yhden ympyrän säde nollaksi, jolloin saadaan ratkaistavaksi tilanne, jossa on piste ja kaksi ympyrää. Ratkaisu saadaan myös hyperbelien leikkauspisteiden avulla. Viidennessä luvussa käydään läpi joitakin Apollonioksen ongelman käytännön sovelluksia. Ongelmaa hyödynnetään esimerkiksi GPS-paikannuksessa ja lääketieteessä. Tutkielman viimeisessä luvussa kirjoittaja pohtii, miten Apollonioksen ongelman voisi ottaa osaksi lukio-opetusta. Lukion opetussuunnitelman perusteita lukiessa huomataan, että aihe sopii oikein hyvin lyhyen ja pitkän matematiikan geometrian kursseille. Oppilaat saavat paljon harjoitusta GeoGebran käytöstä, mikä on lukio-opiskelijoille tärkeää. Luvussa pohditaan, millaisen tehtävänannon opettaja voisi oppilaille antaa. Joka tapauksessa kyseessä olisi oppilaille ongelmatehtävä.
  • Kunnas, Jonatan (2022)
    Depression is a common debilitating mental disorder. It is suffered by more than 320 million people globally and can involve symptoms such as loss of appetite and interest, frequent sadness, rumination, inactivity, and possible suicidal ideation. The World Health Organization has described the condition as the leading cause of global disability, a health crisis that causes significant human suffering and financial losses, both of which are avoidable through treatment. However, the causal relations of the condition are ambiguous as many of the symptoms have been found to be predispositions, comorbid, as well as causes of the disorder, which has led to a myriad of competing theories on the causes and treatment of depression. Focusing on the psychological theories of depression, these differences can not only be understood through historical debates, but also as fundamental contemporary questions relating to what mental health is and how an individual possibly evaluates subjective well-being (SWB). These are not definitive concepts, as presented in this paper, but a social psychological perspective can help the reader to create a more nuanced picture that assists in discerning the examined phenomenon. Despite the many uncertainties on what depression is and how best to treat it, the disorder has for the last four decades been most often diagnosed as Major Depressive Disorder and successfully treated through Cognitive Behavioural Therapy (CBT). However, this treatment has recently been gaining criticism for being too costly and unnecessarily complicated, in addition to showing evidence of selection and publication bias. One persuasive alternative to CBT is the cost-effective Behavioural Activation treatment (BA), a method that aims to behaviourally reactivate the patient through goals that are set in a handful of sessions, but as a relatively recent method, more research is needed on, among other things, the goal characteristics. There is potential that reactivating the social life among the depressed presents a more effective goal than other goals defined during treatment. As a functioning social life is emphasised by researchers on mental health and SWB, it could be that breaking the habit of social withdrawal is key for cost-effective depression treatment. The aim of this master’s thesis is therefore to present a wide array of research on mental health and depression, to situate BA to modern understandings of depression, and to argue for the potential in defining social goals in BA. This is investigated through multi-level modelling and linear regression analyses on survey data that was gathered in England from participants who were enrolled in BA as a part of their Low Intensity Cognitive Behavioural Therapy for depression. The results were non-significant, indicating heterogenous data, extraneous variables, and mixed results – factors that are not entirely surprising given the variability relating to the syndrome and utilised methods. These are subsequently summarised in a conducive discussion held at the end of the paper along with a review of limitations and future research.
  • Saarela, Maija (2022)
    Maahanmuuttajien lapsista koostuva seuraava sukupolvi elää usein kahden kulttuurin ja erilaisten etnisten identiteettien keskellä. Lapset ovat syntyneet Suomessa toisin kuin heidän vanhempansa, mutta eivät aina koe olevansa täysin suomalaisia. Toisaalta joskus heidän suomalainen identiteettinsä ei saa hyväksyntää ylisukupolvisilta suomalaisilta. Tutkimuksessani haastattelen kolmea seuraavan polven suomalaista nuorta, jotka osallistuivat Cultura-säätiön Monikieliset suomalaisnuoret -projektin mukana Porin Suomi-Areenan tapahtumiin kesällä 2019. Nuoret pohtivat haastatteluissa vaikutusmahdollisuuksiaan sekä arkielämässä että Suomi-Areenalla, ja vanhempiensa maahanmuuttotaustan vaikutuksia kokemuksiinsa. Tutkimukseni teoreettinen tausta koostuu maahanmuuttajien toista/seuraavaa polvea (mm. Rumbaut, 1994) ja sen erilaisia identiteettejä (esim. Perlman & Waldinger, 1996) käsittelevästä tutkimuksesta. Etsin vastausta seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Miten seuraavan sukupolven maahanmuuttajanuoret kokevat voivansa vaikuttaa yhteiskuntaan? 2) Millaiseksi he kokevat hyvän integraation, ja miten se heidän mielestään rakentuu/mahdollistuu? Tutkimuksessani analysoin nuorten haastatteluja fenomenologisella otteella, kokemuksiin keskittyen. Teoreettisen viitekehyksen analyysilleni tarjoaa Avelingin, Gillespien ja Cornishin (2015) artikkeli multivoicedness (moniäänisyys)-teoriasta, jonka mukaan nuorten puheesta voidaan erotella kolmenlaisia ääniä. Ensimmäisen äänen kautta nuori puhuu omana itsenään, minä-positiosta käsin. Toisen äänen avulla hän ilmaisee jonkin muun tahon ajatuksia, joko suoraan tai epäsuorasti. Toista ääntä kutsutaan sisäiseksi toiseksi. Kolmas ääni syntyy joko erilaisten minä-positioiden, minä-position ja sisäisen toisen tai sisäisten toisten keskinäisestä vuoropuhelusta. Analyysin avulla toin näkyviin useita erilaisia ääniä sekä identiteettejä niiden takana. Näiden painoarvo haastatelluille nuorille vaihtelee tilanteen mukaan. Toisinaan nuori puhui itsestään suomalaisena, ja välillä suomalaisista ryhmänä, johon ei kokenut itse kuuluvansa. Äänet, positiot ja identiteetit sijoittuivat vaihtelevasti toisiinsa, ja niiden kontekstisidonnaisuus muodostui hyvin olennaiseksi siinä, miten miellyttäväksi tai haitalliseksi nuori kyseisen position tai identiteetin kulloinkin koki.
  • Huotari, Edna (2022)
    Hygiene as a phenomenon is constantly present in our lives but it is rarely questioned. This thesis explores the concept of hygiene as a large-scale, social phenomenon and as a tool of oppression. My approach stems from the tradition of critical theory, and therefore in this thesis I define hygiene as form of ideology and employ ideology critique to criticise it. I argue that hygiene is a form of abjection meaning that it is a tool to create boundaries between members of a certain group and others. Additionally, hygiene functions as a positive technology of power, since its practice is connected to striving towards the ideal of normalcy and it is enforced by individuals repeating hygienic practices. Hygiene creates hierarchies between different groups of people, because it categorizes some groups as cleaner or healthier than others. These categories have moral and political dimensions and therefore hygiene can create oppressive structures. To define hygiene as a form of ideology, I explore the discussion concerning the different definitions of ideology. Within my framework of critical theory, ideology is always something pejorative. I divide the main challenges that one faces when defining ideology into two: the normative and the epistemic challenges. The normative challenge asks why we should be concerned with ideology from a normative point of view: How is it harmful for us? The epistemic challenge is concerned with the falsity of ideology and the possibility of gaining knowledge, if ideology is something that can cloud our epistemic judgement. I argue that a solution to these challenges can be found in the definition of ideology formulated by Theodor W. Adorno. This definition claims that ideology is a form of identity thinking: A system where we falsely think that we are perceiving objects as they are. This is never the case, since our way of thinking is conceptual and therefore we always see things through concepts. Ideology as identity thinking creates concepts affected by our current economic structure. We falsely assume that they are accurately describing the world. This limits our view of what is and what could be. The solution to this is negative dialectics, a system of critique which contrasts the potential of concepts with how they are in the world. Through the negation of our conditions and their ideal concepts, we can see objects as constellations: as things constructed from pieces of history, societal and economic structures etc. From this perspective we can critique our current conditions. The main conclusion of the thesis is that hygiene can be used as a tool of oppression because it is a form of ideology. Ideology as identity thinking describes hygiene successfully, because hygiene functions through identifying particulars under its concepts. This can be oppressive since some of its concepts, like unhealthy, dirty and so on, are derogatory and therefore create hierarchies between groups of people. Because hygiene is a form of ideology, i.e. a form of identity thinking, negative dialectics should be used to critique and change its oppressive forms.
  • Väyrynen, Ida (2022)
    Resultatstyrningen är ett styrsystem som används i den finländska statsförvaltningen. Systemet innebär att olika nivåer inom förvaltningen ställer upp mål som de sedan strävar efter att uppnå. Strategiarbete och strategisk styrning är en central del av resultatstyrningen och det arbete som görs kring resultatstyrningen. Resultatstyrningen infördes som ett styrsystem inom statsförvaltningen i slutet av 80-talet i Finland och arbetet kring detta tog fart under 90-talet. Resultatstyrningen har sin grund i New Public Management reformen som ledde till flera olika ändringar inom den offentliga förvaltningen. Resultatstyrningen infördes i flera olika länder som en följd av NPM-reformen. Norge, Sverige och Danmark har bland annat tagit resultatstyrningen i bruk under 80-talet några år innan Finland införde detta. Resultatstyrningens centrala strategiska styrinstrument är regeringsprogrammet vilket innebär att resultatstyrningen handlar om ett samspel mellan den politiska ledningen och tjänstemannaledningen. Resultatstyrningen har genomgått flera utvecklingsprojekt sedan det infördes. I avhandlingen undersöks ledarskapets betydelse för den strategiska styrningen och resultatstyrningen med hjälp av resultatsyrningsdokument som har publicerats inom statsförvaltningen och genom enkätmaterial som samlats i samband med utvärderingen av resultatstyrningsmodellen som publicerades år 2021. Metoden som används är en kombinerad metod, där både kvalitativa och kvantitativa ansatser används. De centrala dokumenten som används i analysen är regeringsprogrammen, handboken för resultatstyrningen och dokumenten som publicerats i samband med utvecklingen av resultatstyrningen år 2012, samt utvärderingen av resultatsyrningsmodellen som har publicerats år 2021. Genom en analys av centrala resultatsyrningsdokument och tidigare insamlat enkätmaterial kan man konstatera att det har skett en utveckling. Den strategiska styrningen har utvecklats bland annat genom att nya mekanismer för den strategiska styrningen har införts. Även diskussionen om strategin och den strategiska styrningen har utvecklats. Dock kan det konstateras att det finns skillnader mellan sektorer och att det fortfarande finns utrymme för utveckling.
  • Nahi, Emmi (2022)
    Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan kaupunkien toimijuuden rooleja alueellisten vihreää siirtymää tukevien innovaatioekosysteemien rakentamisessa ja vahvistamisessa. Perinteisesti innovaatioekosysteemien on nähty rakentuvan suuryritysten ympärille. Innovaatioiden systeeminen näkökulma on kuitenkin tuonut tarkasteluun paitsi alueelliset julkishallinnon toimijat, yliopistot ja muut tutkimuslaitokset, myös kansalaisyhteiskunnan ja kulttuurin. Vihreä siirtymä eli yhteiskunnan rakenteellinen murros kohti hiilineutraalia kiertotaloutta on keskeinen elementti nykyisessä hallitusohjelmassa ja keskeisissä kansallisissa strategioissa. Samalla Suomi pyrkii nostamaan TKI-politiikan intensiteettiä merkittävänä osana vihreän siirtymän toteuttamista. Kaupunkien ja muiden alueellisten toimijoiden rooli tässä murroksessa on tunnistettu ja ne omaksuvat yhä suurempaa vastuuta sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tutkimus toteutetaan kolmen tapauksen laadullisena tapaustutkimuksena. Analyysi perustuu kaupunkien strategioihin, niitä tukeviin keskeisimpiin toimintasuunnitelmiin tai hankekokonaisuuksiin sekä innovaatiotoiminnan ekosysteemisopimuksiin. Teoreettinen viitekehys rakentuu Henry Etzkowitzin ja Loet Leydesdorffin kehittämän kolmoiskierremallin ja siitä Patrizia Lombardin ym. jalostaman laajennetun kolmikierremallin sekä Elias Carayannisin ja David Campbellin edelleen kehittämän nelikierremallin pohjalta. Kolmois- ja nelikierremallit auttavat tulkitsemaan paitsi ekosysteemin toimijoiden välisiä suhteita, myös alueellista innovaatiokulttuuria. Lisäksi viitekehystä rakennetaan kestävyyskeskustelun siirtymisestä kohti markkinaehtoisempaa käsitteistöä, jota rakennetaan nykyisin vihreän siirtymän ja kestävän kasvun termein. Tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin, Lahden ja Oulun kaupunkien toimijuutta. Tutkimuksen perusteella kaupungit ovat kyllä omaksuneet aktiivisen roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä kestävän kehityksen perusperiaatteet ja integroineet ne strategiatasolle saakka, mutta vihreän siirtymän ja sitä toteuttavien innovaatioekosysteemien sisällyttäminen toimintaa ohjaaviin aineistoihin vaihtelee selvästi. Ekosysteemiajattelu ohjaa kaupunkien strategista toimintaa hyvin eri tavoin. Kaikista tapauksista oli kuitenkin mahdollista tunnistaa useita innovaatioekosysteemejä vahvistavia rooleja, joista selkeimpiä olivat ekosysteemien käytännön mahdollistaja ja innovaatiomyönteisen kulttuurin rakentaja. Lisäksi kaupungit näyttäytyivät innokkaina ottamaan vastuuta ilmastonmuutoksen torjunnasta, vaikka konkretian taso strategioissa vaihtelikin. Kaupunkien aktiivinen rooli paitsi ilmastotoimissa myös kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa tunnistetaan yhä laajemmin ja niiden itsenäisen toimijuuden rooli on selvästi omaksuttu tutkittujen kaupunkien strategioihin. Ilmastotoimet ja erityisesti innovaatioekosysteemitoiminta on kuitenkin yhä sidottu pitkälti erilaisiin hankkeisiin. Avoimen innovaation ja ekosysteemien merkitys tulee varmasti kasvamaan tulevaisuudessa, kun globaaleihin haasteisiin tarvitaan uusia ratkaisuja. Samalla kaupungeilta ja muilta alueellisilta toimijoilta vaaditaan yhä ketterämpää toimijuutta.
  • Hiltunen, Riina (2022)
    Vuonna 2014 julkaistussa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on määritelty laaja-alaisen osaamisen tavoitteet, joiden avulla pyritään luomaan kokonaisvaltaisia, arkielämään kytkeytyviä oppimiskokonaisuuksia ja yhdistämään eri tiedonalojen osaamista. Eheyttävä opetus on yksi keino pyrkiä kohti laaja-alaista osaamista. Tässä tutkielmassa nostan opetuksen integroinnin esille mahdollisuutena opetuksen eheyttämiselle ja sen myötä myös laaja-alaisen osaamisen saavuttamiselle. Opetuksen integroinnilla tarkoitan tässä tutkielmassa oppiaineiden oppisisältöjen yhdistämistä ja erityisesti matematiikan ja käsityön oppiaineiden kohdalla. Tutkielman tarkoitus on näyttää, miten paljon käsitöissä käytetään matematiikkaa. Tutkielmassa kehitän yläkouluun suunnatun oppimateriaalin, joka keskittyy matematiikan integroimiseen käsityön oppitunneille. Oppiainerajat ylittävän materiaalin avulla pyrin tuomaan esille uusia näkökulmia matematiikan yhä konkreettisempaan, innostavampaan ja toiminnallisempaan opettamiseen. Tutkimus toteutettiin kehittämistutkimuksena, joka sisälsi teoreettisen ongelma-analyysin, empiirisen ongelma-analyysin ja oppimateriaalin kehittämisen. Teoreettisessa ongelma-analyysissä arvioitiin tutkimustarvetta, luotiin tutkimuksen viitekehys ja selvitettiin, millainen opetuskokonaisuus sopisi käsityön ja matematiikan integroimiseen. Empiirisessä ongelma-analyysissä sen sijaan selvitettiin, miten matematiikka näkyy käsityön oppitunneilla tehtävissä harjoituksissa. Tarkastelun tuloksena syntyi taulukko, joka ilmensi konkreettisia esimerkkejä matematiikasta käsityön harjoituksissa. Kehittämisprosessi keskittyi käsityötä ja matematiikkaa integroivan oppimateriaalin kehittämiseen. Materiaali koostuu kuudesta oppimiskokonaisuudesta, jotka kaikki yhdistävät matematiikkaa luonnollisiin opetuskonteksteihin käsityön opetuksessa. Ongelma-analyysin tuloksena selvisi, että käsityö on hyvä integroimisalusta matematiikan oppisisällöille ja että siihen soveltuvalle materiaalille olisi tarvetta. Empiirisen ongelma-analyysin tuloksena laatimani taulukon pohjalta valikoituivat oppimateriaalin aihekokonaisuudet. Kehittämistutkimuksen tuloksena syntyi suunniteltu oppimateriaali, joka kuitenkin näyttäytyy vatsa ensimmäisenä ja testaamattomana versiona oppimateriaalista. Jatkotutkimusehdotuksena onkin kehittämistutkimuksen toinen sykli, eli esimerkiksi opetuskokeilu ja oppimateriaalin jatkokehittäminen. Oppimateriaali tuo uutta näkökulmaa matematiikan opetukseen, tekee matematiikkaa näkyväksi käsityön oppitunneilla ja toimii ensimmäisenä esimerkkinä matematiikan integroimiselle käsityön opetuksessa.
  • Soittu, Veikko (2022)
    Fysiikka on kokeellinen luonnontiede ja käsityksemme maailmankuvasta pohjautuu pitkälle kokeellisesti tutkittuun tietoon. Fysiikan opetuksen eräänä tavoitteena on puolestaan rakentaa käsitys fysiikasta luonnontieteenä. Kokeelliset havainnot eivät ole tärkeitä pelkästään tieteen kannalta, muttamyös oppimisen näkökulmasta. Etäopetuksen aikana kokeellisen työskentelyn mahdollisuudet ovathyvin rajalliset. Opetaja voi näyttää deomonstraatioita tai joissakin tapauksissa oppilaat voivat tutkia ilmiöitä kokeellisesti myös kotona. Opetuksen maksuttomuus ja työturvallisuus asettavat lisäähaasteita järjestää kokeellista työskentelyä etänä.Tietokonesimulaatiot ovat olleet opetuksessa käytössä reilun parin vuosikymmenen verran. Tietokoneiden kehittyessä, niiden käyttökohteet ovat samalla monipuolistuneet. Laskemisen lisäksi niitävoidaan käyttää data-analyysiin sekä erilaisiin visuaalisiin simulaatioihin. Tietokonesimulaatiot tarjoavat opiskelijalle vaihtoehtoisia tapoja oppia fysiikaa: opiskelija pääsee tutkimaan ilmiöitä, joidenhavainnointi saattaa olla lähes mahdotonta laboratorio-olosuhteissa. Sähkömagnetismin tapauksessa tietokonesimulaatioiden avulla opiskelija voi hidastaa ajan kulkua, tutkia silmälle näkymättömiä tapahtumia tai soveltaa aiemmin opittua tietoa rakentamalla monimutkaisempia koejärjestelyjä. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla tietokonesimulaatioiden mahdollisuutta korvata todellinen koe etäopetuksen aikana. Opinnäytetyössä keskustellaan tämän aiheen pohjalta neljä kokeellista työtä, joihin pyritään löytämään ratkaisuja havainnollistaa ilmiöt mahdollisimman selkeällä tavalla.Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä on käytetty kirjallisuuskatsausta. Teoriatausta nojautuu kir-jallisuudessa esiintyvään tutkittuun tietoon ja se antaa lähtökohdat varsinaisten simulaatioidentarkastelulle. Opetussuunnitelman sisältö asettaa tietyt rajat: mitä ilmiöitä halutaan tarkastellaja mitkä ovat oppimistavoitteet. Teoriataustasta löytyy kirjallisuus, jonka pohjalta tietokonesimulaatioiden erilaisia käyttömahdollisuuksia, etuja ja haasteita tiedetään olevan aikaisempien tutkimusten pohjalta. Kirjallisuudessa esiintyvät tutkimustulokset viittaavat yhtä selkeästi tietokonesimulaatioiden, kuin kokeellisen työskentelyn hyödyllisyyteen oppimistulosten parantamiseksi. Tässäopinnäytetyössä pyritään selvittämään näiden kahden risteystä: millä tavoilla tietokonesimulaatiovoi korvata todellisen kokeen ja auttaa opiskelijaa hahmottamaan parhaalla mahdollisella tavallatarkasteltavaa ilmiötä.
  • Talvensaari, Mikko (2022)
    Gaussiset prosessit ovat satunnaisprosesseja, jotka soveltuvat erityisen hyvin ajallista tai avaruudellista riippuvuutta ilmentävän datan mallintamiseen. Gaussisten prosessien helppo sovellettavuus on seurausta siitä, että prosessin äärelliset osajoukot noudattavat moniulotteista normaalijakaumaa, jonka määrittävät täydellisesti prosessin odotusarvofunktio ja kovarianssifunktio. Multinormaalijakaumaan perustuvan uskottavuusfunktion ongelma on heikko skaalautuvuus, sillä uskottavuusfunktion evaluoinnissa välttämätön kovarianssimatriisin kääntäminen on aikavaativuudeltaan aineiston koon kuutiollinen funktio. Tässä tutkielmassa kuvataan temporaalisille gaussisille prosesseille esitysmuoto, joka perustuu stokastisten differentiaaliyhtälöryhmien määrittämiin vektoriarvoisiin Markov-prosesseihin. Menetelmän aikatehokkuushyöty perustuu vektoriprosessin Markov-ominaisuuteen, eli siihen, että prosessin tulevaisuus riippuu vain matalaulotteisen vektorin nykyarvosta. Stokastisen differentiaaliyhtälöryhmän määrittämästä vektoriprosessista johdetaan edelleen diskreettiaikainen lineaaris-gaussinen tila-avaruusmalli, jonka uskottavuusfunktio voidaan evaluoida lineaarisessa ajassa. Tutkielman teoriaosuudessa osoitetaan stationaaristen gaussisten prosessien spektraaliesitystä käyttäen, että stokastisiin differentiaaliyhtälöjärjestelmiin ja kovarianssifunktihin perustuvat määritelmät ovat yhtäpitäviä tietyille stationaarisille gaussisille prosesseille. Tarkat tila-avaruusmuodot esitetään Matérn-tyypin kovarianssifunktioille sekä kausittaiselle kovarianssifunktiolle. Lisäksi teoriaosuudessa esitellään tila-avaruusmallien soveltamisen perusoperaatiot Kalman-suodatuksesta silotukseen ja ennustamiseen, sekä tehokkaat algoritmit operaatioiden suorittamiseen. Tutkielman soveltavassa osassa tila-avaruusmuotoisia gaussisia prosesseja käytettiin mallintamaan ja ennustamaan käyttäjädatan läpisyöttöä 3g-solukkoverkon tukiasemissa. Bayesiläistä käytäntöä noudattaen epävarmuus malliparametreistä ilmaistiin asettamalla parametreille priorijakaumat. Aineiston 15 aikasarjaa sovitettiin sekä yksittäisille aikasarjoille määriteltyyn malliin että moniaikasarjamalliin, jossa aikasarjojen väliselle kovarianssille johdettiin posteriorijakauma. Moniaikasarjamallin viiden viikon ennusteet olivat 15 aikasarjan aineistossa keskimäärin niukasti parempia kuin yksisarjamallin. Kummankin mallin ennusteet olivat keskimäärin parempia kuin laajalti käytettyjen ARIMA-mallien ennusteet.
  • Lundström, Teemu (2022)
    Spatial graphs are graphs that are embedded in three-dimensional space. The study of such graphs is closely related to knot theory, but it is also motivated by practical applications, such as the linking of DNA and the study of chemical compounds. The Yamada polynomial is one of the most commonly used invariants of spatial graphs as it gives a lot of information about how the graphs sit in the space. However, computing the polynomial from a given graph can be computationally demanding. In this thesis, we study the Yamada polynomial of symmetrical spatial graphs. In addition to being symmetrical, the graphs we study have a layer-like structure which allows for certain transfer-matrix methods to be applied. There the idea is to express the polynomial of a graph with n layers in terms of graphs with n − 1 layers. This then allows one to obtain the polynomial of the original graph by computing powers of the so-called transfer-matrix. We introduce the Yamada polynomial and prove various properties related to it. We study two families of graphs and compute their Yamada polynomials. In addition to this, we introduce a new notational technique which allows one to ignore the crossings of certain spatial graphs and turn them into normal plane graphs with labelled edges. We prove various results related to this notation and show how it can be used to obtain the Yamada polynomial of these kinds of graphs. We also give a sketch of an algorithm with which one could, at least in principle, obtain the Yamada polynomials of larger families of graphs.
  • Poutiainen, Tiina (2022)
    Tämä laadullinen alue- ja kulttuurintutkimuksen maisterintutkielma tarkastelee päihteiden, erityisesti kannabiksen, kulttuurista käsitteellistämistä ja käsityksiä, sekä päihdekulttuurin konjunktuurin muutoksenalaisuutta kriittisen diskurssianalyysin keinoin. Tutkielmassa eritellään ja tulkitaan suomalaisessa mediassa käytyä julkista päihdekeskustelua vuonna 2019. Tutkielma selvittää millaisia kannabikseen ja päihteisiin liitettäviä diskursseja ja representaatioita keskustelusta on eriteltävissä ja miten nämä heijastelevat muuttuneita arvoja. Lisäksi tutkielma pyrkii ymmärtämään niin journalistisen kuin sosiaalisen median ja politiikan kenttien vuorovaikutussuhteita, sekä selvittää päihdepoliittisen aktivismin merkityssuhteita kulttuurisen vaikuttamisen ja muutoksen näkökulmasta. Tutkielman aineisto koostuu Ylen, Helsingin Sanomien ja MTV3:n vuoden aikana julkaisemista 360 uutistekstistä, jotka valikoitiin hakusanalla kannabis. Nämä tekstit käsittelivät kannabikseen liittyviä teemoja laajasti, huomioiden monia näkökulmia sekä hyödyntäen erilaisia asiantuntijuuksia ja tutkimustietoa. Tämän lisäksi aineistoa täydentävät otannat päihdepoliittisten ”Kieltolaki kumoon 2020”-aktivistien sosiaalisen median diskursseista sekä kansalaisaloitteesta Kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamiseksi. Tutkielma rakentuu kolmesta pääteemasta, paatoksesta, kairoksesta ja eetoksesta. Paatoksessa kriittisen diskurssianalyysin keinoin aineistosta eritellään päihteisiin liittyviä teemoja, representaatioita sekä keskusteluun osallistujia mediakentällä. Tästä tulkitaan kentällä käytyä näkymätöntä vuoropuhelua, joka koostaa päihdekeskustelun sisältöä. Aineiston tulkinnassa hyödynnetään kenttäteorian käsitteitä kentistä, niiden vuorovaikutussuhteista sekä nomoksista, doxista ja habituksista. Kairos käsittelee aineistosta eriteltäviä kriittisiä hetkiä, jotka vaikuttivat edellä mainittujen käsitteiden muutoksenalaisuuteen kentillä tapahtuvien prosessien ja vuorovaikutussuhteiden johdosta. Eetos on tarkastellun ilmiön laajempaa kontekstualisointia sekä merkityssuhteiden ja julkisen keskustelun vaikutusten tarkastelua, ja siten päihdekulttuurin konjunktuurin ymmärtämistä. Teksteissä kannabista käsitteellistettiin niin lääke- kuin nautintoaineena huumausaineen rinnalla, jossa päihteiden kuluttajia representoitiin moninaisena joukkona. Analyysin perusteella julkinen päihdekeskustelu sisältää jännitteitä ja heijastelee muuttuneita arvoja, on osittain polarisoitunutta mutta aiempaa laajempaa ja vaihtoehtoisia todellisuuksia sisältävää. Tarkasteltu julkinen päihdekeskustelu linkittyy niin suomalaiseen päihdehistoriaan, päihteiden nykyiseen kulttuuriseen tilaan kuin kansainväliseen kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen päihdetilanteeseen. Tutkimus osoittaa, että myös Suomessa on tarpeellista tarkastella päihteisiin liittyvää käsitteellistämistä ja käsityksiä, joita julkinen keskustelu toi erityisesti esiin vuonna 2019.
  • Tuovinen, Terhi Marika (2022)
    Objectives: Sleep difficulties are more frequent and have a wide effect on health and mental health. Epigenetics studies the complex interplay of genetics and environmental factors, thus helping to locate networks relating to sleep difficulties. This thesis investigates how epigenetic markers, discovered in 2019 in Health 2000 data, that were associated with sleep difficulties associated with DILGOM 2007 data’s wellbeing factors. We hypothesize that they relate to sleep and mood variables also in this data. Methods: DILGOM 2007 data is a part of THLs FINRISKI 2007 population data and it was originally collected for metabolic syndrome research. The sample size that included methylation data was 511 with ages ranging from 25 to 74. This thesis compares 203 differentially methylated positions (DMP), found in both data sets, to wellbeing variables. At first, correlations were examined between systemic methylation levels and fenotype variables. Then, correlations of white blood cell populations to psychosocial variables were examined. Lastly 5 DMPs were chosen based on previous research for further examination, and regression analyses were conducted to model their methylations. Results and conclusions: In this data DMPs were not significantly related to sleep or mood variables anymore as previously assumed. Instead, DMPs strongly correlated with BMI in the whole data. In white blood cell populations CD8T significantly correlated with psychosocial burden. Additionally antidepressants, BMI and CD8T cells explained the variance of methylation in genes chosen for further examination. High BMI in the data seems to mediate the results reflecting underlying low grade inflammation. Epigenetic markers relating to sleep difficulties could reflect low grade inflammation, which is either caused by sleep difficulties or manifests as sleep difficulties.
  • Suominen, Teemu (2022)
    Antibioottiresistenttien bakteerien joukossa MRSA on yksi tunnetuimmista taudinaiheuttajista yleisyytensä, virulenssinsa ja maailmanlaajuisen levinneisyytensä vuoksi. Tässä kirjallisuuskatsauksessa paneudutaan MRSA:n ominaisuuksiin ja erityisesti epidemiologiseen tilanteeseen eri puolilla maailmaa. Suomessa ja pohjoismaissa epidemiologinen tilanne on ollut historiallisesti hyvä ja edelleenkin pohjoismaat kuuluvat maailman kärkimaihin matalan MRSA-insidenssin suhteen. Euroopan alueella tilanne on vaihteleva ja Etelä-Euroopassa tilanne on paikoin mainittavasti huonompi. Yhdysvalloissa tilanne on Eurooppaa vaikeampi ja jopa yli puolet S. aureus -kannoista on MRSA:ta. Kuitenkin yleisesti länsimaissa ja myös Aasiassa ja Afrikassa MRSA:n insidenssi on vaikuttaa olevan laskusuuntainen, ja resistenssitilannekin vaikuttaa helpottaneen. Etelä-Amerikassa tilanne on vaikea ja siinä ei ole havaittavissa samalla tavalla selvää paranemista. Kokonaisuudessaan MRSA on mainittava uhka ympäri maailman ja se aiheuttaa paitsi sairaalahoitoa vaativia infektioita, myös tehokkaan hoidon saamisen viivästymistä sekä pitkittyneitä osastohoitojaksoja. Tilanteen saaminen hallintaan ja hallinnan säilyttäminen vaativat jatkuvia ponnisteluja hygieniatoimien, hoitotoimenpiteiden ja antibioottien vastuullisen käytön saralla. Uutena haasteena on globalisaatio ja ihmisten yleistynyt liikkuminen maiden ja maanosien välillä.
  • Laine, Esa (2022)
    Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö, jota sairastaa yli 10 % yli 75-vuotiaista suomalaisista. Jatkossa eteisvärinän esiintyvyyden on ennustettu kasvavan väestön vanhenemisen vuoksi. Eteisvärinä kuormittaa ensihoitoa ja päivystystä akuuttien eteisvärinäkohtausten muodossa. Yleensä eteisvärinä käännetään sähköisesti takaisin sydämen normaaliin sinusrytmiin. Käännön voi tehdä vain, mikäli potilaalla on käytössä antikoagulaatiolääkitys, tai eteisvärinäkohtaus on kestänyt alle 48 tuntia. Sähköinen rytminsiirto vaatii kevyen anestesian, joka vaatii telemetriaseurannan ja lisäksi rytminsiirron jälkeen muutaman tunnin seurannan sairaalassa. Tämän retrospektiivisen rekisteritutkimuksen tavoitteena on selvittää mitä oireita eteisvärinäpotilaat valittavat ensihoitajille, onko potilaiden verenkierto vakaata, toteuttaako ensihoito hoitotoimia ja kuljettaako ensihoito potilaat päivystykseen. Taustalla on ajatus, voisiko osan eteisvärinäpotilaista jättää kuljettamatta ilta- ja yöaikaan ja pyytää saapumaan päivystykseen virka-aikana. Aineistona oli 1.3.2018-31.3.2018 HUS ensihoidon Helsinki, Jorvi ja Peijas -alueiden hälytykset. Kuukauden aikana ensihoito kohtasi 282 eteisvärinäpotilasta, mikä oli 2,5 % saman ajanjakson kaikista hälytyksistä. Epävakaa hemodynamiikka oli 8 % potilaista. Hälytykset jakaantuivat melko tasaisesti ympäri vuorokauden, aamupäivä oli kiireisintä. Lähes kaikki potilaat kuljetettiin päivystykseen. Yleisin oire oli rytmihäiriötuntemukset, jota valitti lähes puolet potilaista. Noin kolmanneksella oli oireena rintakipua tai huimausta tai heikotusta ja hieman harvemmalla hengenahdistusta. Tutkimuspopulaatiossa 10 % potilaista oli vähäiset oireet, antikoagulaatiolääkitys käytössä ja maltillinen syke. Tämän tutkimuksen valossa nämä potilaat voisi mahdollisesti jättää kuljettamatta yöaikaan. Ennen linjauksia aihe vaatii vielä tarkempia tutkimuksia, tämä tutkielma oli vasta aihetta raapaiseva katsaus.
  • Stenbäck, Andreas; Stenbäck, Andreas (2022)
    proSAAS är en neuropeptid som fungerar som prekursor för diverse andra peptider. Neuropeptider som exempelvis bigLEN och PEN har visat sig ha inverkan på matintag hos försöksdjur. proSAAS har även undersökts för dess neuroprotektiva egenskap i exempelvis Parkinsons sjukdom. Experiment har visat att proSAAS förhindrar bildningen av amyloida plack. Zebrafisk (Danio rerio) är ett försöksdjur som under de senaste årtiondena vuxit i popularitet på grund av sitt breda användningsområde, lätta underhåll och förvaring och likhet till det mänskliga genomet. Zebrafiskens hjärna har flera neurokemiska och anatomiska likheter med människohjärnan. Här har undersökningsmålet varit att undersöka huruvida skillnad förekommer mellan embryon med normal förekomst av proSAAS och genmodifierade embryon utan en fungerande gen för proSAAS. Embryon av olika genetiska varianter har dissekerats och deras hjärnor immunofärgats och undersökts med hjälp av mikroskop. Förekomst av cellkärnor och signalvägar för neuropeptiderna dopamin, orexin, gonadotropinutsöndrande hormon, galanin och neuropeptid Y har undersökts. I studien kunde man inte finna variation mellan de olika genotyperna gällande förekomsten av orexin, gonadotropinutsöndrande hormon, galanin och neuropeptid Y. Man kunde upptäcka mera tyrosin hydroxylas, ett enzym ämne som deltar i bildningen av dopaminerga celler, i vissa delar av diencephalon hos de embryon som saknar proSAAS. Variationen av mängden tyrosinhydroxylaspositiva cellerkärnor mellan embryon med normal proSAAS-produktion och genmodifierade embryon öppnar dörrar för nya forskningsområden. Intressanta områden för vidare studier är att se huruvida variation också förekommer hos vuxna individer samt om skillnad i rörelsemönster även förekommer. (234 ord)
  • Raikaslehto, Elina (2022)
    Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää kansainvälisen perintöoikeuden sisältöä erityisesti lakiviittauksen näkökulmasta. Tutkielmassa selvitetään perintöasetuksen relevantit säännökset toimivaltaa ja lainvalintaa koskien ja pohditaan perintöasetuksen soveltamisesta syntyviä tulkintaongelmia. Näiden kysymysten osalta keskitytty eritysesti lakiviittauksen kannalta relevantteihin kysymyksiin. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää lainopillisin metodein, mikä on perintöasetuksen perusteella toimivaltainen tuomioistuin ja mitä lakia kansainväliseen perimykseen sovelletaan. Pääasiallinen tutkimuskysymys on selvittää lakiviittausta koskevan oikeuden sisältö ja mahdolliset perittävän syyt lakiviittauksen teolle. Lähteinä tutkielmassa on käytetty lainsäädännön lisäksi oikeuskirjallisuutta ja -käytäntöä. Tämän tutkimuksen tuloksena selvitään, ettei vieraan valtion lakia sovelleta täysin poikkeuksetta. Suoraan sovellettavat säännökset ja ordre public -periaate voivat vaikuttaa perimyksen lopputulokseen. Tässä tutkimuksessa selvitetään, ettei toimivaltaa ja lainvalintaa koskevan asuinpaikkaperusteen soveltaminen ole selvää etenkään silloin, jos perittävä on viettänyt kiertelevää elämää tai hänellä on vahvoja liittymiä eri valtioihin. Samoin huomataan, että testamentin ja lakiviittauksen pätevyyteen sovelletaan eri statuutteja. Lakiviittauksen perusteella perintöstatuuttina sovelletaan valittua lakia. Kuitenkin testamentin aineelliseen pätevyyteen ja määräysten sallittavuuteen sovelletaan sisältöstatuuttia. Testamenttia ja lakiviittausta koskien on mahdollista, että niiden pätevyyteen sovelletaan kolmen eri valtion lakia. Kun määräykset ja säännökset kansainvälisen perintöoikeuden alalla eroavat kansallisista, tutkielmassa todetaan, että oikeudellisen ammattilaisen on tärkeää tunnistaa ne tilanteet, joissa kansainvälisyksityisoikeudellisilla säännöksillä on merkitystä. Yhtenä tutkielman tavoitteena tai tarkoituksena voidaankin pitää näiden seikkojen esille tuomista. Lakiviittauksen teolle voidaan löytää muitakin syitä kuin se, että pyrittäisiin kiertämään leskeä suojaavia säännöksiä tai lakiosajärjestelmää. Esimerkiksi ennakointi ja oikeusvarmuus sekä eri oikeussuhteisiin sovellettavien statuuttien yhdistäminen voi olla perittävän intressissä, kun hän harkitsee lakiviittauksen tekoa. Tämän tutkimuksen lopputuloksena todetaan, että perintöasetuksen soveltamisessa on vielä asioita, joita oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä olisi hyvä selventää ja todetaan että lakiviittauksen käyttöala on kaventunut perintökaaren aikaisesta. Tutkielmassa esitetään, että perusteltua voisi olla harkita lakiviittauksen käyttöalan laajentamista niissä tapauksissa, joissa perittävällä olisi hyväksyttävä peruste lakiviittauksen teolle.
  • Aila, Santeri (2022)
    Energiatuotteiden verotasot Suomessa ovat varsin korkeat. Teollisuusyritysten toimintaedellytyksiä Suomessa edesauttavat kuitenkin erilaiset energiatuotteiden verottomuudet ja veronalennukset. Esimerkiksi polttoaineverolain 9 §:n 3 kohdan mukaan verottomia ovat nestemäiset polttoaineet, jotka käytetään teollisessa tuotannossa raaka- tai apuaineena taikka välittömästi ensikäytössä tavaran valmistuksessa. Vastaavasti sähköverolain 12.1 §:n 1 kohdan ja 21.1 §:n 1 kohdan mukaan kivihiili ja maakaasu ovat verottomia. Energiaverodirektiivi ei sisällä välittömän ensikäytön käsitettä. Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin esitetty, että Suomessa veroton välitön ensikäyttö on katsottu energiaverodirektiivin mukaiseksi energiatuotteiden kaksoiskäytöksi tai mineralogiseksi prosessiksi. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitkä ovat eräiden teollisten prosessien verottomuuden edellytykset eli millä edellytyksillä teollisessa tuotannossa välittömästi ensikäytössä tavaran valmistuksessa käytetyt kivihiili, maakaasu ja nestemäiset polttoaineet ovat verottomia. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, onko verottomuus energiaverodirektiivin mukaista energiatuotteiden kaksoiskäyttöä tai mineraloginen prosessi ja siten energiaverodirektiivin soveltamisalan ulkopuolella. Tutkimustehtävänä on erityisesti käydä läpi lakien esitöitä sekä Suomen hallintotuomioistuimien oikeuskäytäntöä ja tehdä niiden pohjalta tulkintakannanottoja. Tutkimusluvan nojalla käsiteltävänä ovat myös Helsingin hallinto-oikeuden julkaisemattomat päätökset. Tutkimuksen metodi on pääasiassa lainoppi. Eräiden teollisten prosessien verottomuuden osalta hallintotuomioistuimien päätöksillä on erittäin suuri merkitys, koska kaikkien kolmen edellytyksen määritelmät ovat syntyneet oikeuskäytännössä. Välittömän ensikäytön edellytyksen tulkinnan voidaan todeta olevan hyvin vakiintunutta. Teollisen tuotannon ja tavaran valmistamisen edellytyksien osalta tilanne ei ole samanlainen. Etenkin teollisen tuotannon edellytyksen voidaan katsoa olevan hyvin tulkinnanvarainen. Koska välittömän ensikäytön edellytykseen ei liity Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisia energiatuotteiden kaksoiskäytön edellytyksiä ja teollisen tuotannon käsite kattaa muitakin toimintoja kuin kemiallisen pelkistyksen sekä elektrolyyttiset, metallurgiset ja mineralogiset prosessit, eräiden teollisten prosessien verottomuuden soveltamisala on laajempi kuin energiaverodirektiivin energiatuotteiden kaksoiskäytön ja mineralogisten prosessien soveltamisala. Näin ollen eräiden teollisten prosessien verottomuus ei ole kokonaisuudessaan energiaverodirektiivin soveltamisalan ulkopuolella.
  • Leimola, Johanna (2022)
    Ohjelmistoprojektien perinteisenä toimintamallina voidaan pitää vesiputousmallia, jonka vastapainoksi on kehitetty ketterät menetelmät. Ketterä ohjelmistokehitys tarkoittaa vaiheittaista kehitystä. Jokaisessa vaiheessa määritelmät ja suunnitelmat luodaan vasta edellisen päätyttyä ja juuri ennen uutta vaihetta. Tällä tavoin ketterät menetelmät eroavat vesiputousmallista, jossa jo projektin aluksi tehdään määritelmät ja suunnitelmat koko projektille. Enemmistössä ohjelmistoprojekteja käytetään nykyään ketteriä menetelmiä. Ketterää ohjelmistokehitystä on Suomessa hyödynnetty myös julkisissa ohjelmistohankinnoissa. Ketterissä menetelmissä kuitenkin korostuvat yksilölliset toimintatavat ja projektin jatkuva kehittyminen, kun taas julkisia hankintoja voidaan kuvata kaavamaisiksi, tiettyyn menettelyyn sidotuiksi ja muutoksia vierastaviksi. Ketterien menetelmien ja julkisten hankintojen välisestä ristiriidasta nousevatkin tämän tutkielman tutkimusongelmat: Voidaanko julkisella hankinnalla hankkia ketterästi toteutettava ohjelmistoprojekti sopimusoikeudellisesta näkökulmasta ja miten hankintasääntelyä voitaisiin kehittää mahdollistamaan paremmin ketterän ohjelmistokehityksen?