Browsing by Author "Aaltio, Aapo"
Now showing items 1-1 of 1
-
Aaltio, Aapo (2023)Pehmeän sääntelyn käyttö lainsäädännön tukena on kasvanut EU:ssa viime vuosikymmeninä merkittävästi. EU:n kilpailuoikeudessa komissio antaa vakiintuneesti suuntaviivoja, joilla se selventää lainsoveltamista koskevia käytäntöjään. Suuntaviivat antamalla komissio myös rajoittaa ennakollisesti harkintavaltaansa, mikä edistää oikeusvarmuutta. Oikeuskirjallisuudessa pehmeään sääntelyyn on kuitenkin suhtauduttu myös osin varauksella. On esimerkiksi tunnistettu komission voivan antaa suosituksia kiertääkseen lainvalmisteluprosessia erinäisistä syistä. Lainsäätäjän sivuuttaminen murentaisi kuitenkin unionin oikeusjärjestelmän legitimiteettiä. Tutkielmassa tutkitaan komission suuntaviivojen merkitystä EU:n kilpailuoikeudessa tapaustutkimuksen avulla. Tapaus koskee komission sulautuma-asetuksen 22 artiklan soveltamiskäytännön muutosta ja siihen liittyviä, maaliskuussa 2021 annettuja suuntaviivoja. Komissio vastasi muutoksella täytäntöönpanoaukkoon, joka koski merkittäviä innovaatioita omaavien startupien yritysjärjestelyitä. Näiden, mahdollisesti kilpailulle haitallisten yrityskauppojen, vaikutukset saattoivat jäädä aiemmin unionin alueella kokonaan tutkimatta yritysten vähäisen liikevaihdon takia. Muutosta on kritisoitu niin merkittäväksi, että se olisi pitänyt toteuttaa lainsäädäntöteitse. Tapaukseen liittyy myös uutta soveltamiskäytäntöä seurannut oikeustapaus. Komissio sai Illuminan ja Grailin välisen yrityskaupan uuden soveltamiskäytännön myötä tutkittavakseen, vaikka Graililla ei ollut lainkaan liikevaihtoa globaalisti. Yritykset haastoivat komission toimivallan tutkia yrityskauppa kumoamiskanteella, jonka unionin yleinen tuomioistuin hylkäsi, vahvistaen käytännössä samalla komission uuden soveltamiskäytännön laillisuuden. Päätöstä koskeva valitus on vireillä EUT:ssa. Tutkielmassa arvioidaan kriittisen oikeusteorian avulla, onko tapauksessa kyse pehmeän sääntelyn oikeudellistumisesta oikeuskäytännön välityksellä. Pehmeä sääntely voi saada sitovia oikeusvaikutuksia, mikäli se onnistuu vaikuttamaan unionin tuomioistuinten tapaan tulkita unionin oikeutta päätöksissään. Asetelma täyttää periaatteessa mallin edellytykset. Suuntaviivojen vaikutusta tuomioistuimen ratkaisuharkintaan on kuitenkin mahdotonta selvittää, koska ei voida tietää, miten se olisi ratkaissut asian ilman suuntaviivojen olemassaoloa. Tutkielmassa selvitetään myös lainopin avulla oikeusvarmuuden ja oikeutettujen odotusten suojan toteutumista Illuminan ja Grailin tapauksessa, jossa komissio sovelsi niiden väliseen yrityskauppaan uutta soveltamiskäytäntöään jo ennen uusien suuntaviivojen antamista. Tapauksessa aiemmat suuntaviivat eivät sisältäneet mitään sellaista, mikä olisi ollut ristiriidassa uuden soveltamiskäytännön kanssa. Uusien suuntaviivojen antoajankohdalla ei siten ollut mitään oikeudellista merkitystä asian arvioinnin kannalta, ja komissio pystyi toteuttamaan muutoksen harkintavaltansa puitteissa. Kolmanneksi tutkitaan oikeustaloustieteellisesti komission uusia suuntaviivoja verkostovaikutuksia koskevan teoriamallin avulla. Suuntaviivat edistävät yrityskauppojen käsittelypaikan siirtämiseen liittyvää koordinaatiota, mutta käytännössä suuri merkitys on myös komission kutsukirjeillä. Tapaustutkimuksen yleisenä johtopäätöksenä täytäntöönpanoaukkoon puuttumista soveltamiskäytännön muutoksella pidetään perusteltuna. Uusi soveltamiskäytäntö vaikuttaa vastaavan hyvin lain tarkoitusta, minkä vuoksi tarvetta lain muuttamiseen on vaikea nähdä.
Now showing items 1-1 of 1