Browsing by Author "Aalto, Aaro"

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa kokoomus saavutti aseman suurimpana puolueena, kun taas vihreät koki kaikista puolueista suurimman kannatuspudotuksen. Tulosta perusteltiin muun muassa siten, että vaaleja edeltänyttä mediakeskustelua leimasivat puolustuspolitiikka ja valtion velkaantuminen. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportin julkaiseminen ei puolestaan herättänyt mediassa merkittävää huomiota, toisin kuin ennen vuosien 2007 ja 2019 vaaleja, jolloin vihreiden kannatus myös kasvoi. Niin sanotun agenda setting -teorian kantavan ajatuksen mukaan media ei niinkään kykene muokkaamaan ihmisten poliittisia mielipiteitä, mutta media voi vaikuttaa erittäin tehokkaasti siihen, mitä ihmisten mielissä pyörii, ja mitä he pitävät sen hetken tärkeimpinä ratkaisua vaativina kysymyksinä. Vaalitilanteessa tämä voi hyödyttää tiettyä tahoa silloin, jos media uutisoi aktiivisesti puheenaiheista, joiden ympäriltä taho on kerännyt itselleen uskottavuutta julkisessa keskustelussa. Vuoden 2023 vaaleja seurannut keskustelu osoittaa, etteivät agenda setting -teorian esittämät ajatukset ole mediamaiseman muutoksista huolimatta menettäneet vieläkään merkitystään. On mahdollista, että politiikan uutistoimituksissa tehtävät jokapäiväiset valinnat – mistä tehdään uutinen ja mistä ei – voivat tehdä toimittajista merkittäviä yhteiskunnallisia vallankäyttäjiä. Tämä tutkielma pyrkii selvittämään, minkälaisilla arkisilla menetelmillä suomalaiset politiikan uutistoimitukset rakentavat uutisagendaansa, minkälaisilla tietosyötteillä agendaan vaikutetaan, ja kuinka toimittajat itse suhtautuvat ajatukseen agendan rakentamisesta vallankäyttönä. Tutkielma on toteutettu haastattelemalla kuutta johtavassa asemassa olevaa journalistia Helsingin Sanomissa, Ylellä ja Keskisuomalainen-konsernissa muutamaa kuukautta ennen vaaleja. Lisäksi tutkielmaan sisältyy analyysi eri puolueiden ja puheenaiheiden näkyvyydestä kolmessa mainitussa mediassa haastatteluja edeltäneellä kolme viikkoa kestäneellä seurantajaksolla. Tulokset osoittavat, että agendaan vaikuttavat tekijät ovat osin mysteerejä myös agendaa rakentaville toimittajille itselleen. Juttuvinkkejä vastaanotetaan esimerkiksi epämuodollisessa vuorovaikutuksessa poliitikkojen kanssa: mainitaan jopa, että niin sanottua saunakulttuuria on kaivattu etenevissä määrin takaisin. Agendan rakentamisessa keskeiseksi käsitteeksi nousee uutiskriteeristö – arviointikehikko, jolla aiheen uutisarvoa voidaan arvioida neutraalilta ja yhdenvertaiselta vaikuttavalla tavalla. Tulokset herättävät kuitenkin kysymään, kuinka yhtenäisiä toimittajien käsitykset uutiskriteeristöstä lopulta ovat, ja onko kriteeristö riittävä väline vähentämään subjektiivisten tekijöiden vaikutuksia, kun toimituksen työntekijä arvioi eri uutisaiheiden merkittävyyttä.