Browsing by Author "Aalto, Aino"
Now showing items 1-2 of 2
-
Aalto, Aino (2023)The ongoing environmental change will cause changes in arctic-alpine environment affecting both abiotic and biotic processes and the distribution of arctic-alpine vegetation that has adapted to the cold environment. Former studies on the distribution of arctic-alpine vegetation have been conducted more from a macroclimatic point of view neglecting the microclimate perspective. Microclimate refers to radiation, temperature, humidity, and wind conditions near the Earth’s surface. These conditions vary notably in the topographically heterogenous mountain tundra. The effect of the microclimatic factors is particularly important when investigating low-growing arctic-alpine vegetation as the microclimatic variables can be expected to describe the climatic conditions of the biotically active layer better than the macroclimatic variables. The purpose of this thesis is to study how the microclimatic conditions vary across different biotopes within mountain tundra and to examine which microclimatic variables best explain the local distribution of the arctic-alpine vegetation. The microclimatic variation in the different biotopes of the mountain tundra was studied by examining the statistical key figures of air and soil temperature and soil moisture measurements. Species distributions modelling was used to examine the distribution of arctic-alpine vascular plants and species correspondence to the microclimate variables as well as the importance of those variables on the species distributions. The research material consists of the microclimate and species data collected on the field as well as data based on topography and remote sensing. The data for the study were collected around Rastigaisa mountain in northern Norway. The explanatory variables used in the species distribution modelling included freezing degree day (FDD), growing degree day, radiation, soil moisture, topographic position index and information on the snow cover persistence. Species distribution modelling was performed using generalized boosted regression. From the modelling results the relative importance of the predictor variables as well as the predicted distributions of the species were interpreted. Microclimate factors varied between biotopes. The biggest variation in air temperature was observed at mountain tundra heath. Soil moisture had a levelling effect on the minimum temperatures and the FDD’s. The species distribution modelling results show that snow and moisture variable have a significant impact on the distribution of the arctic-alpine vegetation. Snow controls both temperature and moisture conditions and hence affects the stress that vegetation undergoes as well as the supply of nutrients.
-
Aalto, Aino (2015)Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lumen levinneisyyteen vaikuttavia ympäristötekijöitä Utsjoen Skállovárrilla. Tuulen tiedetään olevan yksi merkittävimpiä lumen liikuttajia ja kasaajia avoimilla alueilla. Vaihtelevan topografian alueilla myös lumen levinneisyydessä voidaan havaita vaihtelevuutta. Tietynlaisille alueille lunta kasaantuu ja toisilta alueilta lumi erodoituu pois lähes kokonaan. Ympäristötekijät, jotka kirjallisuuden perusteella lumensyvyyden vaihtelevuutta tunturialueella selittävät, ovat tuulen nopeus ja suunta, topografia, suojaisuus tuulelta, rinteen suunta ja kaltevuus, kasvillisuus ja auringon säteilyn määrä. Lumensyvyyden vaihtelun mallintaminen on vaikeaa, koska lumensyvyyteen vaikuttavia tekijöitä on useita. Tietyllä alueella topografia, kasvillisuus ja useimmiten myös tuuliolot säilyvät vuodesta toiseen samankaltaisina, jolloin lumi kasaantuu vuosittain samoille alueille ja lumensyvyyden suhteelliset erot säilyvät samankaltaisina, vaikka lumen absoluuttinen määrä vaihtelisikin. Lumenmäärän vaihtelu erityyppisten alueiden välillä ei ole useinkaan yhden tekijän vaikutusta vaan seurausta usean eri ympäristötekijän ja prosessin erisuuruisesta vaikutuksesta. Syksyllä 2007 tutkimusalueelle pystytettiin 66 lumiasemaa. Jokaisen lumiaseman ympäristö kirjattiin ylös muistiinpanoihin, kuten alueen topografia, mahdollinen rinteen kaltevuus sekä kasvillisuuden tiheys ja korkeus. Lumiasemat valokuvattiin sekä syksyllä, että talvella. Jokaiselle lumiasemalle arvioitiin paikan saaman suojaisuuden määrä COL-asteikolla. Lisäksi jokaiselle lumiasemalle annettiin arvo 1-5 sen mukaan paljonko kasvillisuuden arveltiin paikalla lumensyvyyteen vaikuttavan. Maaliskuun lopulla 2008, lumensyvyyden ollessa suurimmillaan, käytiin lumensyvyydet mittaamassa lumiasemilta. Lumensyvyys saatiin mitattua 60:lta lumiasemalta. Pienimmät lumensyvyydet mitattiin tuulelle alttiina olevilta alueilta ja suurimmat tuulelta suojassa olevilta alueilta. Topografisen alttiuden eli suojaisuuden todettiin määrittävän Skállovárrin lumensyvyyttä ympäristötekijöistä parhaiten tutkittuna talvena. Pearsonin korrelaatioanalyysi osoitti tilastollisesti merkitsevän korrelaation (-0,7***) lumensyvyyden ja suojaisuuden välille (COL). Kasvillisuudella oli myös merkittävä rooli lumensyvyyden vaihtelussa alueilla, joilla oli varpuja tai puita. Tuulelle avoimille alueille, joilla oli kasvillisuutta, akkumuloitui huomattavasti enemmän lunta kuin avoimille kasvittomille alueille. Usein kasvillisuus kuitenkin vaikutti lumensyvyyteen yhdessä suojaisuuden kanssa.
Now showing items 1-2 of 2