Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Aalto, Amanda"

Sort by: Order: Results:

  • Aalto, Amanda (2018)
    Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n sukupolvenvaihdoshuojennuksen tarkoituksena on edistää yritysten sukupolvenvaihdoksia. Perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksen saaminen edellyttää, että luovutuksensaaja jatkaa yritystoimintaa lahjana tai perintönä saadussa yhtiössä vähintään viiden vuoden ajan luovutuksen jälkeen. Tutkielman tavoitteena on selvittää, mitä pidetään perintö- ja lahjaverolain 55 §:n sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellyttämänä yritystoiminnan jatkamisena erityisesti sen henkilökohtaisen osallistumisen elementin näkökulmasta, eli riittävänä osallistumisena yritystoiminnan johtamiseen. Korkein hallinto-oikeus on vero-oikeutta koskevassa ratkaisukäytännössään alkanut yhä enenevissä määrin soveltaa siviilioikeuden määritelmiä niiden siviilioikeudellisessa merkityksessä. Tämä on havaittavissa myös perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevissa ratkaisuissa, joissa korkein hallinto-oikeus on verolainsäädännön lisäksi viitannut suoraan osakeyhtiölakiin. Yhtiöoikeus on siten tärkeässä asemassa myös tässä tutkielmassa. Osakeyhtiölaista ja muusta yhtiöoikeudesta saatavien määritelmien sekä lain esitöiden avulla selvitetään, mitä pidetään perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellyttämänä riittävänä osallistumisena yritystoiminnan johtamiseen. Tutkielmassa havainnoidaan, mitä pidetään osakeyhtiölain ja muun yhtiöoikeudellisen sääntelyn valossa yritystoiminnan johtamisena, ja miten nämä määritelmät soveltuvat perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksen jatkamisvaatimukseen. Tutkielmassa selvitetään oikeuskäytännön avulla yhtiöoikeuden vaikutusta perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksen jatkamisvaatimuksen edellytysten täyttymisen arviointiin. Tutkielmaan otetut oikeustapaukset koskevat pääosin yritystoiminnan jatkamista tilanteissa, joissa luovutuksensaaja ei tulisi toimimaan luovutettavan yhtiön hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana. Tutkielmassa käytetyistä oikeustapauksista voidaan tehdä se johtopäätös, että osakeyhtiölain pakottavista säännöksistä ei voida poiketa perintö- ja lahjaverolain 55 §:n sukupolvenvaihdoshuojennussäännöstä sovellettaessa. Oikeustapauksista huomataan myös se, että perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytysten täyttymistä arvioitaessa kiinnitetään huomiota vero- ja yhtiölainsäädännön lisäksi myös yhtiökäytäntöön ja itsesääntelyyn. Yhtiökäytännön ja itsesääntelyn huomioiminen käy ilmi esimerkiksi siitä, että yhtiön johtoryhmässä toimimista pidetään sellaisena henkilökohtaisena osallistumisena yritystoiminnan johtamiseen, että sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytysten voidaan katsoa täyttyvän. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista löytyy kuitenkin myös huomautettavaa, sillä hallintoneuvoston jäsenyyttä ei sen osakeyhtiölaissa määritellystä johtoasemasta huolimatta pidetä yritystoiminnan jatkamisena, vaikka esimerkiksi toisen samaan konserniin kuuluvan yhtiön hallituksen jäsenyyttä pidetään yritystoiminnan jatkamisena. Toisen samaan konserniin kuuluvan yhtiön hallituksen jäsenyys rinnastuu läheisemmin hallintoneuvoston jäsenyyteen kuin lahjana tai perintönä saatavan yhtiön hallituksen jäsenyyteen, sillä kummassakaan asemassa toimivalla ei ole tämän asemaan perustuvaa oikeutta edustaa lahjana tai perintönä saatavaa yhtiötä.