Browsing by Author "Aaltonen, Joel"
Now showing items 1-2 of 2
-
Aaltonen, Joel (2019)Alustatalouden tutkimuskirjallisuus on painottunut tarkastelemaan teknologisen muutoksen vaikutuksia yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tutkimuskohteen laajentaminen institutionaalisten muutosten tasolle mahdollistaa alustatalouden saamien muotojen taustalla vaikuttavien rakenteellisten syiden tutkimisen. Tutkielma esittää alustatalouden osana 1980-luvulla syntyneen alustakapitalistisen kasautumisregiimin kehitystä. Laajemman yhteiskunnallisen kontekstin käsittely tuo näkyväksi taloudelliseen kehitykseen vaikuttaneita konflikteja ja paineita. Kapitalistisen tuotantomuodon 1970-luvun kriisin aiheuttamien muutosten osoitetaan muodostaneen uudenlaisen uusliberalistisen institutionaalisen tasapainon, joka on ohjannut alustatalouden rakentumista. Tutkielma analysoi henkilökuljetuspalvelu Uberin toimintamallia ja osoittaa sen saaneen muotonsa kasautumisregiimin institutionaalisten paineiden muokkaamana. Tutkielmaa ohjaa regulaatioteoreettiseen perinteeseen pohjautuva analyyttinen kehys. Regulaatiokoulukunnan teoreettista kehitystä ja siihen kohdistunutta kritiikkiä esitellään ja niiden pohjalta rakennetaan uudenlainen synteesi, joka mahdollistaa ideologisen konfliktin merkityksen painottamisen. Regulaatioteoria esitetään keskitason teoriakokonaisuutena, joka mahdollistaa irtautumisen deterministisistä teoreettisista malleista ja kiinnittää tutkimuksen huomion historiallisiin institutionaalisiin asetelmiin. Teorian mukaisesti kapitalistisen tuotantomuodon kehitys eritellään tutkielmassa pääoman kasautumisen vakaisiin vaiheisiin, jotka rakentuvat institutionaalisten muodostelmien tasapainon varaan. Regulaatioteoreettiseen kehykseen pohjautuen tutkimuksen kohteiksi nousevat kapitalismin vahvat instituutiot: raha, palkkasuhde ja kilpailu. Regulaatioteoria liitetään osaksi historiallisen institutionalismin tutkimuskenttää. Vertaamalla tutkielman teoreettista synteesiä institutionalistiseen tutkimusperinteeseen vahvistetaan tutkimuksen metodologista otetta ja kirkastetaan tutkimusasetelmasta kumpuavia tavoitteita. Tutkielma esittelee ja analysoi alustatalouden sekä alustayritysten tutkimuskirjallisuutta ja sen tuloksia. Alustayritykset esitetään monisuuntaisia markkinoita ja niiden verkostovaikutuksia hyödyntävinä toimintamalleina, joiden kilpailuetu muodostuu niiden datan keräämiseen suunnitellusta infrastruktuurista. Alustataloutta ei tarkastella ainoastaan digitaalisen teknologian synnyttämänä ilmiönä, vaan osana laajempaa taloudellista kehitystä. Alustatalous liitetään osaksi kapitalistisen tuotantomuodon määrittelemää kontekstiaan, jonka pohjalta osoitetaan alustayritysten muodostuneen kilpailemaan määräävästä markkina-asemasta ja tavoittelemaan rakenteellisista syistä toimintansa kasvua liiketoimintavoittojensa kustannuksella. Alustatalouden kasvun ohjaajaksi esitellään uuden pääoman kasautumisen vakaan vaiheen syntyminen 1980-luvulta alkaen. Tutkielma osoittaa uuden institutionaalisen tasapainon rakentuneen 1970-luvun kriisin muotoileman ideologisen muutoksen seurauksena. Institutionaalisten innovaatioiden esitetään ohjanneen taloudellista kehitystä ja luoneen edellytykset alustatalouden saamalle muodolle. Erittelemällä instituutioiden muutoksen vaikutusta taloudelliseen ympäristöön osoitetaan, kuinka ne ovat määrittäneet alustayritysten toimintamallin syntyä. Henkilökuljetuspalvelu Uberin toimintamalli esitellään tyypillisenä esimerkkinä uuden pääoman kasautumisen vaiheen synnyttämien paineiden tuottamista yrityksistä, jotka tavoittelevat nopeaa kasvua hyödyntääkseen sitä laajaan datan keräämiseen. Tutkielma osoittaa taloudellisten ja teknologisten kehityssuuntien pohjautuvan yhteiskunnan institutionaalisiin rakenteisiin. Järjestelmätason analyysin esitetään olevan tarpeellista kehityksen taustalla olevien institutionaalisten kamppailuiden ymmärtämiseksi. Tutkielma identifioi kehityssuuntien taustalla olevan uudenlaisen vakaan pääoman kasautumisen vaiheen ja osoittaa sen institutionaalisen tasapainon vaikuttaneen voimakkaasti alustatalouden kehitykseen. Alustayritys Uberin tarkempi analyysi vahvistaa ymmärrystä instituutioiden luomien paineiden vaikutuksesta taloudelliseen ympäristöön.
-
Aaltonen, Joel (2020)Verkkoalustapalveluiden vastuu on perinteisesti ollut toissijaista vastuuta tilanteissa, joissa palvelun käyttäjät ovat ladanneet palveluun tekijänoikeudella suojattua aineistoa. Palvelu on vapautunut vastuusta, mikäli se on ollut tosiasiallisesti tietämätön ladatun aineiston laittomuudesta, ja poistanut aineiston palvelusta tultuaan tietoiseksi sen laittomuudesta. EU:n uusi DSM-direktiivi muuttaa kuitenkin tiettyjen verkkoalustapalveluiden vastuuta. Vastedes sellaisia palveluita, joiden ”päätarkoituksena tai yhtenä päätarkoituksena on säilyttää suuri määrä käyttäjiensä palveluun lataamia tekijänoikeudella suojattuja teoksia tai muuta suojattua aineistoa, jotka palvelu organisoi ja joita se promotoi voitontavoittelua varten, ja antaa yleisölle pääsy niihin” (”verkkosisällönjakopalvelu”), koskee uudenlainen vastuumekanismi. Vastuumekanismin muutoksen taustalla on niin sanottu arvokuilu, jonka mukaan lainsäädännöllinen vastuuvapaus on mahdollistanut sen, että tietyt verkkoalustapalvelut maksavat oikeudenhaltijoille pienempiä lisenssimaksuja kuin toiset palvelut. Uuden lainsäädännön myötä verkkosisällönjakopalveluiden katsotaan säilytyksen sijaan suorittavan suojatun aineiston yleisölle välittämistä, kun suojattu aineisto on saatavilla palvelussa. Uudesta pääsäännöstä johtuen verkkosisällönjakopalvelut tarvitsevat oikeudenhaltijoilta luvan suojatun aineiston käyttöön, esimerkiksi lisenssisopimuksella. Sopimuksilta edellytetään reiluja ehtoja ja kohtuullista tasapainoa, jotta oikeudenhaltijat saavat asianmukaisen korvauksen teostensa käytöstä palveluissa. DSM-direktiivi tarjoaa kuitenkin verkkosisällönjakopalveluille myös vaihtoehtoisen reitin vastuuvapauteen tilanteissa, joissa palvelun tarjoajalla ei ole oikeudenhaltijan lupaa suojatun aineiston käyttöön (”lisenssitön tilanne”). Saavuttaakseen vastuuvapauden palvelun tarjoajan tulee muun muassa osoittaa, että se on pyrkinyt saamaan luvan oikeudenhaltijalta, sekä suodattaa sellaista suojattua aineistoa etukäteen palvelusta, jonka oikeudenhaltija on sille yksilöinyt. Vastuuvapauden edellytykset alleviivaavat lisensoinnin ensisijaisuutta, koska palvelun tarjoajien tulee joka tapauksessa osoittaa pyrkineensä luvan saamiseen. Suojatun aineiston etukäteinen suodattaminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Noudattaakseen DSM-direktiiviä verkkosisällönjakopalvelun tulee kyetä suodattamaan palvelusta suojattua aineistoa, mutta se ei kuitenkaan saa suodattaa sellaista aineistoa, jonka käyttö on laillista esimerkiksi jonkin tekijänoikeuden rajoituksen, kuten parodian, nojalla. Käytännössä suodatus edellyttää vähintäänkin isoimmilta palveluilta automaattisen sisällöntunnistuksen hyödyntämistä suodatuksessa. Automaattinen sisällöntunnistusjärjestelmä ei kuitenkaan ole itsenäisesti kykenevä erottelemaan suojatun aineiston laitonta käyttöä ja rajoitukseen perustuvaa laillista käyttöä. Koska palvelun tarjoajilla on intressi suodattaa palvelusta suojattua aineistoa välttyäkseen vastuulta, saattaa tilanne johtaa liialliseen suodattamiseen, joka heikentäisi käyttäjien sananvapautta. Automaattisen sisällöntunnistuksen vaatimus horjuttaa myös verkkoalustapalveluiden markkinoita muun muassa siksi, että järjestelmät ovat kalliita. Tutkielmassani selvitän, mitä konkreettisia toimenpiteitä verkkosisällönjakopalvelun tarjoajan tulee toteuttaa, jotta se voi vapautua vastuusta lisenssittömässä tilanteessa, kun sen käyttäjät lataavat palveluun suojattua aineistoa. Toisena tutkimuskysymyksenäni selvitän, mitä ongelmia aiheutuu siitä, että lisenssittömässä tilanteessa palvelun tarjoajalle on asetettu velvoite suodattaa suojattua aineistoa palvelusta etukäteen, jotta se voi vapautua vastuusta. Metodina on lainopillinen tutkimus, jonka painopisteenä on voimassa olevan oikeuden selvittäminen ja tulkinta, kuitenkin pyrkien mahdollisimman käytännönläheiseen näkökulmaan osapuolten konkreettisten velvoitteiden selvittämisen kautta ja selvittämällä sääntelystä aiheutuvia yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Now showing items 1-2 of 2