Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Artyukhina, Olga"

Sort by: Order: Results:

  • Artyukhina, Olga (2016)
    Tässä tutkimuksessa tutkitaan suomen kirosanojen käyttöä sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen kohteena ovat kirosanat ja vakiintuneet rakenteet, joissa kirosanat esiintyvät. Tutkimuksessa tarkastellaan, mikä syntaktinen paikka kirosanoilla on lausekkeessa, ja minkä vakiintuneiden konstruktioiden osana niitä käytetään. Tutkimusaineisto koostuu 67:stä eri foorumeista poimituista esimerkeistä. Aineisto oli kerätty verkosta tietyistä internet foorumeista syyskuusta 2014 heinäkuuhun 2015. Kirosanat ovat yksi tabusanojen lajeista. Kirosanat ovat ilmaisua tehostavia, karkeana pidettäviä sanoja. Niihin kuuluu hävyttömiä, karkeita, rivoja ilmaisuja, jotka usein ilmaisevat spontaania reaktiota odottamattomaan (tavallisesti epämiellyttävään) tilanteeseen. Kielitieteessä käytetään termiä affektivisuus, jotta kuvailla ilmiön, kun puhuja osoittaa asennoitumistaan käsiteltävään asiaan tai puhekumppaniinsa. Affektivisuutta löytyy kielen kaikilla tasoilla. Kirosanat esiintyvät alkuperäisessä funktiossaan nimittäin huudahduksissa. Siinä tapauksessa kirosanan avulla pyritään ilmaista aggressiota tai muita tunteita. Kiroilu voi olla reaktiona edeltävään puheenvuoroon ja voi ilmaista reaktiota juuri kuultuun tai tietokonevälityksellisen kommunikaation tapauksessa juuri luettuun tunteita herättävään tietoon. Kirosanat voivat olla myös osia pitempää puhevuoroa ja niitä käytetään lauseenjäseninä. Kirosanat kuuluvat eri sanaluokkiin ja noudattavat niiden taivutusmuotoja. Kirosana voi esiintyä määritteenä, attribuuttina, adverbiaalina ja adverbina. Kirosanat voivat olla lauseenlisäkkeinä. Kirosana voi esiintyä puhevuoron alussa, ja tällöin se toimii interjektion tavoin ja on verrattavissa puhuttelulisäyksiin. Kirosanat voivat esiintyä lauseenlisäkkeinä myös lausuman lopussa, ja muistuttaa huomionkohdistimet hei, kato, kuule ja muut affektin ilmaukset. Kirosana voi olla osaa vakiintunutta konstruktiota. Kirosanan käyttö ei ole pakollinen kaikissa tarkastelluissa konstruktioissa. Työssä tarkastellut konstruktiot erottavat toinen toisistaan kirosanan luvulla, verbimuodolla ja verbin saamien täydennysten ja määritteiden ja lauseen adverbien määrällä.