Browsing by Author "Asikainen, Anniina"

Tutkielman tavoitteena on tarkastella sitä, miten tutkimani kielenkäyttäjät kuvailevat työssään käyttämäänsä kieltä, kielimuotoja ja niiden tilanteista vaihtelua sekä analysoida kuvauksissa ilmeneviä kieli-ideologioita sekä -asenteita. Kantaviksi teemoiksi nousevat murteiden käyttö, puhuttelu sekä kielitaito. Kyseessä on laadullinen tutkimus, jonka aineisto käsittää seitsemän haastattelua. Ne on toteutettu Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeen puitteissa. Haastateltavista neljä on syntynyt 1940–1950-luvuilla ja kolme 1980-luvulla. Heidän joukossaan on kaksi korkeakouluopettajaa, toimittaja, pankkivirkailija, start-up-yrityksen asiakaspalvelija, myyntiedustaja sekä bioanalyytikko. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat sosiolingvistinen variaationtutkimus sekä kieli-ideologia- ja kieliasennetutkimus. Sosiolingvistisistä taustamuuttujista otetaan huomioon erityisesti iän ja ammattiryhmän vaikutus kielenkäyttöön. Lisäksi hyödynnetään aiempaa tutkimusta puhetilanteen vaikutuksesta kieleen. Aineiston analyysimetodina käytetään diskurssianalyysiä. Analyysissä tarkastellaan esimerkiksi, miten kieltä ja eri kielimuotoja nimetään ja kuvaillaan, millaisilla käsitteillä kielestä puhutaan ja keitä kuvauksissa esitetään toimijoina. Analyysi keskittyy paitsi haastateltavien metakieleen eli puheeseen kielestä myös siihen, millaisia asenteita ja ideologioita heidän kielenkäytöstään kokonaisuudessaan ilmenee. Työssä osoitetaan, että työelämän kieltä kuvaillaan pääosin samankaltaisin ilmauksin: siihen liitetään asiallisuus, huolellisuus sekä ymmärrettävyys. Kommunikointia työpaikan ulkopuolisten kanssa kuvaillaan viralliseksi, kollegoiden kanssa rennoksi. Puhuttelumuodoista sinutteluun suhtaudutaan pääosin myönteisesti, mutta työroolissa suositaan teitittelyä erityisesti itseä selkeästi vanhempien keskustelukumppanien kanssa. Suhtautuminen omaan kielitaitoon ja erityisesti englannin kielen osaamiseen on vaihtelevaa: osa informanteista tuntee kielitaidon suhteen epävarmuutta työelämässä, osa sen sijaan kokee pärjäävänsä hyvin. Yleisesti englannin lisääntynyttä käyttöä sen sijaan kritisoidaan ja se nähdään jopa uhkana suomen kielelle. Informanttien kommenttien taustalla on havaittavissa erilaisia ideologioita, jotka ilmenevät osin myös ristikkäin. Läsnä on esimerkiksi standardiuden ideologia, joka korostaa kielen pysyvyyttä tilanteesta toiseen. Toisaalta sen kanssa samoissa kommenteissa saatetaan korostaa myös alueellisen variaation tärkeyttä, mikä taas on ajatusmaailmaltaan lähellä sopivuuden ideologiaa, jonka mukaan eri varieteetit sopivat eri tilanteisiin. Myös puristista ideologiaa on havaittavissa. Tutkielma avaa näköalaa aihepiiriin, joka on monelle läheinen, mutta toistaiseksi vähän tutkittu. Tulokset kuitenkin paljastavat, että lisätutkimus olisi tarpeen, sillä työelämän muuttuva kielimaisema herättää kielenkäyttäjissä pohdintaa ja myös epävarmuuden tunteita. Olisi kiinnostavaa tutkia samojen informanttien todellista kielenkäyttöä työelämän tilanteissa ja verrata havaintoja tämän tutkimuksen tuloksiin.