Browsing by Author "Asikkala, Asla"

Tutkimuksessa tarkastellaan pörssilistautumisista saatuihin ylituottoihin vaikuttavia tekijöitä sijoittajanäkökulmasta. Listautumisiin liittyvä alihinnoittelu on jo ennalta tunnettu ilmiö, ja siihen liittyviä syitä on tarkasteltu jo runsaasti, mutta tässä tutkimuksessa tarkastellaan ilmiön toista puolta. Tarkoitus on selvittää eri taloudellisten tekijöiden vaikutusta saatuihin ylituottoihin, eli lisätä ymmärrystä siitä, onko pörssilistautumisista saatavia ylituottoja mahdollista ennakoida listautumishetken taloustilanteen perusteella, sekä siitä, onko ensimmäisen vuoden ylituottoja mahdollista ennakoida ensimmäisen kaupankäyntiviikon perusteella. Tutkimuksen pääaineistona toimii Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Islannissa vuosina 2011–2021 tapahtuneet pörssilistautumiset, sekä kuhunkin listautumiseen liittyvä inflaatio-, bruttokansantuotteen kasvu- ja ohjauskorkodata. Listautumisia koskeva data on poimittu Nasdaqin internetsivuilta. Muu analyysissä käytetty data on poimittu eri tietokannoista. Yhteen koottu data on jatkokäsitelty ja analysoitu Excelillä. Listautumisista saatuja ylituottoja tarkastellaan visuaalisesti maittain eriteltynä eri aikaväleillä, ja eri tekijöiden sekä saatujen ylituottojen välistä korrelaatiota ja kausaalisuutta tarkastellaan osa-aineistoittain regressionanalyysin ja Granger-kausaalisuustestin avulla. Tuloksia on havainnollistettu erilaisin graafein ja taulukoin. Tutkimustulokset ovat hieman yllättäviä. Saatujen ylituottojen ja eri taloudellisten tekijöiden välillä ei näyttäisi olevan merkittävää korrelaatiota eikä kausaalisuutta. Inflaation, bruttokansantuotteen ja ohjauskorkojen osalta tulokset vaihtelevat aikaväleittäin ja maittain, ja tuloksissa on paljon hajontaa. Merkkejä sekä positiivisesta että negatiivisesta korrelaatiosta on havaittavissa, mutta ainakaan tällä aineistolla ei tilastollisesti merkittävällä tasolla. Ensimmäisen viikon ja vuoden yliutuottojen välillä näyttäisi olevan jonkinasteista positiivista korrelaatiota. Merkittävää kausaalisuutta ei tarkasteluun valittujen muuttujien osalta ole havaittavissa. Sen sijaan Granger-kausaalisuustestin mukaan eri muuttujien välinen kausaalisuus on valitulla luottamustasolla lähes olematonta, eli mikään valituista muuttujista ei selitä saatuja ylituottoja tilastollisesti merkittävällä tasolla. Tutkimuksen tulokset eivät ole täysin odotusten mukaisia, mutta jonkinasteista korrelaatiota eri tekijöiden ja saatujen ylituottojen välillä näyttäisi kuitenkin olevan mahdollista eritellä. Vaikka ylituottojen varsinainen ennakointi on selvästi haastavaa, voi kohtalaisen yksinkertaisella tarkastelulla ehkä hieman parantaa todennäköisyyksiä. Keskittymällä ylituottojen sijasta nimellisiin tuottoihin, voitaisiin havaita mahdollisesti selkeämpiä tuloksia, mutta tällöin myös tutkimuksen painopiste muuttuisi merkittävästi. Sen sijaan olisi mielenkiintoista laajentaa tutkimuksen aineistoa koskemaan useampia eri maita tai pidempää aikaväliä. Tällöin eri tekijöiden vaikutukset voisivat havainnollistua selkeämmin. Olisi myös mielenkiintoista havainnoida lisää eroavaisuuksia eri maiden ja vuosien välillä.