Browsing by Author "Asumus, Joanna"
Now showing items 1-2 of 2
-
Asumus, Joanna (2018)Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät selittävät maitotilojen toiminnan jatkuvuuden ja investointien todennäköisyyttä vuosina 2016–2022. Tutkimus jakautuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Ensimmäiseksi käsitellään tutkimuksen taustoja, rakennetta ja samaa aihetta käsitteleviä aiempia tutkimuksia. Seuraavaksi keskitytään Suomen maatalouden rakennekehitykseen sekä maitotilojen kasvuun. Tutkimuksessa perehdytään myös maatalousyrityksen kasvun teoriaan. Lisäksi käydään läpi maatilojen investointeja. Lopuksi kuvataan tutkimusaineistoa ja -menetelmiä sekä esitetään tutkimustulokset, tulosten tarkastelu ja johtopäätökset. Tutkielmassa haettiin vastauksia siihen, mitkä tekijät voivat selittää maitotilojen toiminnan jatkuvuuden ja investointien todennäköisyyttä. Lisäksi tarkasteltiin, minkälaiset ovat navettahankkeiden kustannukset ja mikä on eläinpaikkakohtaisten kustannusarvioiden ja kustannusten riippuvuus rakennushankkeen koosta. Tutkimusaineisto saatiin TNS Gallup Oy:n keväällä 2016 viljelijöille teettämän kyselyn, Maatilojen kehitysnäkymät 2022, vastauksista. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 4 417 maatilayrittäjää. Kyselytutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki aktiivimaatilat, mutta tässä tutkielmassa käytettiin ainoastaan lypsykarjatilojen aineistoa. Niitä aineistossa oli 3 463 kappaletta. Suomen maatalouden rakennekehitys ja tuotannon jatkuvuus edellyttävät investointeja. Maitotilan jatkamiseen ja investointiaikomuksiin ovat yhteydessä velkaisuus, maidon tuotostason odotettu nousu, peltoala, lehmämäärä, lehmämäärä per peltoala sekä odotettu peltoalamuutos vuosina 2016–2022.
-
Asumus, Joanna (2024)Tässä maisterintutkielmassa on tutkittu, miten koronaviruspandemia on ilmennyt ja vaikuttanut työntekijöiden mukaan lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä vuositasolla 2020–2023 aikana. Lisäksi tutkielmassa on tarkasteltu oikeudenmukaisen kestävyysmurroksen asemaa ja edistämistä lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä. Tutkielman aineisto on kerätty osana Lapin yliopiston Panda-tutkimushanketta. Aineistoa on kerätty kyselyn avulla vuosina 2020, 2021, 2022 ja 2023 ja se perustuu 489 lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalityön työntekijöiden vastauksiin kyseisiltä vuosilta. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineistoa on tutkittu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Aineiston analyysiä ohjaa Frank Geelsin (2002) kehittämä monitasoisen sosioteknisen muutoksen malli, joka kuvaa erilaisille järjestelmille ominaista muutosdynamiikkaa. Geelsin (2002) malli osoittautui toimivaksi tutkimuksen aineiston analyysissä, ja tulokset näin ollen vahvistavat Geelsin tutkimustuloksia laajoista yhteiskunnallisista murroksista. Geelsin mukaan kestävyysmurroksella tarkoitetaan systeemitason ilmiötä. Kyseessä on vaikutuksiltaan radikaali muutos järjestelmästä tai systeemistä toiseen. Kestävyysmurros vaatii toteutuakseen koko yhteiskunnan tahojen yhteistä, prosessimaista ja pitkäkestoista toimintaa. Jotta ihmiskunta ja nykyiset kulttuurit saadaan säilytettyä, kestävyysmurroksen toteuttaminen oikeudenmukaisesti on välttämätöntä. Tutkielman perusteella koronaviruspandemia edisti digitaalisuutta lastensuojelussa ja lapsiperheiden sosiaalityössä sekä loi osaltaan kestävyysyhteiskuntaa. Etätyön merkittävä lisääntyminen lisäsi työntekijöiden mukaan joustavuutta työntekoon ja säästi aikaa. Toisaalta se johti siihen, ettei asiakaslapsia tavattu riittävästi kasvokkain, mikä heikensi sosiaalista kestävyyttä. Sosiaalinen kestävyys ei ole erillään ympäristökysymyksistä, vaan se vaatii tuekseen ekologista kestävyyttä. Sosiaalityön tehtävänä onkin osallistua entistä kestävämmän yhteiskunnan luomiseen ekososiaalisen paradigman avulla.
Now showing items 1-2 of 2