Browsing by Author "Autio, Antti"

Tutkielma käsittelee suomentamani Vampiraatit: Kirottujen laiva -nuortenromaanin käännösprosessia. Materiaalina on kustantajalle toimittamani näytekäännös, joka käsittää yhden kokonaisen luvun ja lisäksi kirjan tapahtumiin keskeisesti liittyvän runon. Molemmista tarkastellaan sekä lopullisia, julkaistuja versioita että ensimmäisiä raakaversioita. Julkaistut versiot ovat osa varsinaista tutkielmaa, raakaversiot ja lähtötekstit puolestaan on sisällytetty mukaan liitteinä. Tarkastelunäkökulmani on pääosin deskriptiivinen ja kontrastiivinen. Proosa-analyysi jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tutkin tapoja, joilla käännökseni vastustaa ns. lisääntyvän standardisoitumisen lakia (the law of growing standardization), jota Gideon Toury on ehdottanut yleispäteväksi käännöslaiksi. Touryn laki ennustaa, että käännökset ovat useimmiten tyylillisesti alkuteoksiaan latteampia. Esimerkkini kuitenkin osoittavat, että kääntäjän on mahdollista valita ratkaisunsa niin, että latistumiselta vältytään, ainakin silloin, kun lähtöteksti on melko suoraviivaista. Proosa-analyysin jälkimmäinen osa keskittyy käännöksen muokkaamiseen. Vertaan siinä näytekäännös-luvun ensimmäistä versiota julkaistuun versioon ja tutkin muun muassa sitä, missä määrin ensimmäinen versio sisältää lähtökielen interferenssiä, ts. missä määrin englannille tyypilliset rakenteet paistavat siitä läpi. Tarkastelun kohteena ovat myös kohdekieliset kömpelyydet ja niiden poistaminen sekä pienet mutta kokonaisuuden kannalta tärkeät tyylilliset muutokset. Esimerkeistä käy selvästi ilmi kääntämisen prosessimainen luonne. Käännösnäytteeseen sisältyneen runon suomentaminen oli oma erillinen kokonaisuutensa. Tässä osiossa vertailen lähtötekstiä, raakaversiota ja julkaistua käännöstä rinnakkain säkeistö säkeistöltä. Tarkastelussa painottuvat edelleen tekstin muokkaaminen ja hiominen. Analyysien taustaksi esittelen lyhyesti alkuteoksen ja sen kirjoittajan Justin Somperin. Kuvailen myös omaa käännösfilosofiaani ja esittelen kaksi siihen voimakkaasti vaikuttanutta suomentajaa.

Major infrastructure projects have increased in East Africa during the past years. The main aim of these projects is usually to develop regional integration and provide growth potential for national economies. The investments are typically rationalised by improving local accessibility, diminution in transport costs and opening of economies to global markets. The sustainable development of transport networks in Global South is hindered by the network structures formed during colonial times which were not primely meant to increase general and equal regional development. Moreover, the post-monitoring and previous research have revealed that the socio-economic development expectations bestowed upon these projects have not often been realised and thus the viability of the major investments have become under scrutiny. Geography is concerned over spatial interaction and dynamics between regions, and therefore it has an established position in infrastructure related development research. Transport and development research has shifted its focus in the 21st century from the study of transport network development, rural development and mathematic cost-benefit modelling to the study of political frameworks in transport planning, which this study also represents. The case study of this research is the joint road construction project between Voi and Arusha by the Kenyan and Tanzanian governments which began in 2012 and is expected to be fully completed in 2018. More precisely the research is focused on the Taita Taveta County in Kenya. The research uses semi-structured interviews made in January and February 2016 to compare the development and impact expectations of local stakeholders to the environmental and social impact assessment (ESIA) drafted regarding the project. A qualitative data analysis is conducted to the interview data which is complemented with field observations and previous literature. The results of the study indicate that the views and personal experiences of the local administration, county planners and other stakeholders differ from both each other and from the ESIA. The results also demonstrate that the ESIA was not able to predict all adverse impacts that has come up during the construction phase. Also, it did not take into consideration to various developmental threats expressed by the local administration. Especially problematic was seen the issues regarding sustainable infrastructure, land use planning, land ownership rights and the capacity of the local administration to respond to the challenges brought by the new road. The impacts of the improved road will be significant to the development of the county but their control needs attention. The conclusion is that transport planning in Kenya and in East Africa should be able to integrate more holistically with urban planning so that the expected development brought by the investments would be controlled. Moreover, the planning units of counties require adequate resources and capacity building to be able to respond to the indirect land use pressure emerged from the projects. The relationship between transport investments, socio-economic development and land use planning requires further research in the context of Sub-Saharan Africa.