Browsing by Author "Autio, Elina"
Now showing items 1-2 of 2
-
Autio, Elina (2015)Kasvava ilmastonmuutos, ympäristöongelmat sekä öljyn hintojen nousu ja epävakaisuus ovat nostattaneet tarpeen vaihtoehtoisille energianlähteille. Tämänhetkinen energian ja kemikaalien tuotanto perustuvat suurimmaksi osaksi uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Lignoselluloosapitoinen biomassa on suurin uusiutuvan raaka-aineen lähde maailmassa. Lignoselluloosamateriaaleja ovat esimerkiksi puu ja maatalouden ja metsäteollisuuden jätteet. Tulevaisuuden kannalta on tärkeää kehitellä uusia tapoja hyödyntää biomassaa entistä tehokkaammin. Lopputuotteita, biopohjaisia polttoineita ja kemikaaleja, on jalostettava entistä pidemmälle ja biomassasta on kehitettävä uusia arvokkaampia materiaaleja. Kirjallisuuskatsauksessa keskitytään käsittelemään lignoselluloosan rakennetta ja koostumusta ja eritoten selluloosan ja hemiselluloosan hajottamista rakenneyksiköikseen glukoosiksi ja ksyloosiksi. Lignoselluloosan käsittelyssä on kaksi hyvin tärkeää vaihetta: esikäsittely ja hydrolyysi. Kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi tunnettuja lignoselluloosan esikäsittelymenetelmiä ja Helsingin yliopistossa kehitetyt AlkOx- ja CatOx-menetelmät. Lisäksi perehdytään entsymaattiseen hydrolyysiin ja happohydrolyysiin ja pohditaan niiden toimivuutta hiilihydraattien hajotusmenetelminä. Tutkimusosuuden aihe oli mikroaaltoavusteinen selluloosan ja hemiselluloosan hydrolyysi laimealla hapolla. Pääraaka-aineena tutkimuksissa käytettiin alkalisesti esikäsiteltyä (AlkOx) koivua. Hydrolyysissä käytettiin eri happokatalyyttejä ja lisäksi hydrolyysiolosuhteita, happokonsentraatioita (0,1-3 p%), lämpötilaa (130°C-200°C) ja reaktioaikaa (1-10min), vaihdeltiin optimaalisten hydrolyysiolosuhteiden löytämiseksi. Hydrolyysiprosessin etenemistä tutkittiin pääasiassa glukoosin ja ksyloosin liukenemisen perusteella. Happohydrolyysituotteiden, glukoosin ja ksyloosin, pitoisuuksia analysoitiin HPLC:llä. Mikroaaltoavusteinen hydrolyysi laimealla hapolla osoittautui tutkimuksissa erittäin nopeaksi ja selektiiviseksi menetelmäksi hemiselluloosan ja selluloosan hajotuksessa. Saavutetut tulokset ovat aikaisempiin tutkimuksiin verraten erittäin merkittäviä. Alkalisesti esikäsitellyn koivun hydrolyysissä päästiin erinomaisiin ksyloosisaantoihin. Konsentraatioltaan 2 p%:lla suolahapolla suoritetussa hydrolyysissä päästiin jopa 96%:n ksyloosisaantoihin, vain 140°C:ssa ja 3 minuutissa.
-
Autio, Elina (2019)Instagramin käyttö on yleistynyt nopeasti 2010-luvulla, ja kansanedustajista 61,5 prosenttia käyttää tätä sosiaalisen median alustaa. Poliitikkojen Instagramin käyttöä on kuitenkin tutkittu hyvin vähän. Samaan aikaan viestintävälineiden kehitys on yhdistetty muihin poliittisen viestinnän ja politiikan julkisuuden muutoksiin. Tutkijoita ovat kiinnostaneet muun muassa politiikan medioituminen, henkilöityminen ja intimisoituminen, joilla tarkoitetaan politiikan toimijoiden mukautumista medialogiikkaan, julkisuuden keskittymistä yksittäisiin poliitikkoihin ja poliitikkojen yksityiselämän paljastamista. Ilmiöiden syiksi on esitetty muun muassa puolueiden suosion laskua ja median kaupallistumista. Osa tutkijoista on nähnyt muutokset mahdollisuutena politiikan legitimiteetin säilymiselle, toiset uhkana demokratialle. Tutkielmassa selvitetään, voidaanko kansanedustajien Instagram-julkaisuista tunnistaa piirteitä henkilöitymisestä, intimisoitumisesta ja medioitumisesta. Lisäksi työssä tutkitaan, eroavatko eri sukupolviin kuuluvien kansanedustajien julkaisut toisistaan suhteessa poliittisen viestinnän muutoksiin. Instagram-kuvia ja -kuvatekstejä tarkastellaan sisällönanalyysin keinoin, ja tuloksia havainnollistetaan kvantifioinnin avulla. Analyysissä hyödynnetään Hermansin ja Vergeerin luokittelua henkilöitymisen eri ulottuvuuksista, joihin kuuluvat työ, koti ja perhe sekä henkilökohtaiset mieltymykset, kuten vapaa-ajan harrastukset. Tutkielmassa havaitaan, että 82,5 prosenttia aineiston 359 Instagram-julkaisusta on henkilöityneitä, eli sellaisia, joissa kansanedustaja itse esiintyy. Suurin osa julkaisuista liittyy työhön, ja vain viidessä prosentissa julkaisuista aiheena ovat koti ja perhe sekä henkilökohtaiset mieltymykset. Toisaalta aineistosta havaitaan, että kansanedustajien tunteita ja yksityiselämään liittyviä asioita esitetään myös työhön liittyvissä julkaisuissa. Selkeää medioitumista ei aineistosta tunnisteta henkilöitymisestä huolimatta. Lisäksi tutkielmassa selviää, että vaikka nuoremmat kansanedustajat ovat ottaneet Instagramin käyttöön useammin, julkaisuiden aiheet eivät eroa merkittävästi ikäluokittain. Jürgen Habermas on sanonut henkilöitymiskehityksen heikentävän ihmisten kykyä julkisen vallan arvosteluun. Henkilöitymisestä huolimatta aineistosta voidaan havaita, että kansanedustajat ovat siirtäneet perinteisiä viestinnän tapoja Instagramiin. Vain pieni osa kansanedustajista kertoo aineiston julkaisuissa yksityiselämästään. Vaikka henkilöityneiden julkaisuiden osuus on huomattava, politiikan henkilöityminen ei ole uusi ilmiö ja liittyy Suomessa myös vaalitapaan. Poliitikkojen sosiaalisen median käyttöä ja viestintää onkin edelleen tutkittava, jotta tunnistetaan, millaisia vaikutuksia muutoksilla on politiikalle ja yhteiskunnan kehitykselle.
Now showing items 1-2 of 2