Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Björklund, Otso"

Sort by: Order: Results:

  • Björklund, Otso (2018)
    Methods for discovering repeated patterns in music are important tools in computational music analysis. Repeated pattern discovery can be used in applications such as song classification and music generation in computational creativity. Multiple approaches to repeated pattern discovery have been developed, but many of the approaches do not work well with polyphonic music, that is, music where multiple notes occur at the same time. Music can be represented as a multidimensional dataset, where notes are represented as multidimensional points. Moving patterns in time and transposing their pitch can be expressed as translation. Multidimensional representations of music enable the use of algorithms that can effectively find repeated patterns in polyphonic music. The research on methods for repeated pattern discovery in multidimensional representa- tions of music is largely based on the SIA and SIATEC algorithms. Multiple variants of both algorithms have been developed. Most of the variants use SIA or SIATEC directly and then use heuristic functions to identify the musically most important patterns. The variants do not thus typically provide improvements in running time. However, the running time of SIA and SIATEC can be impractical on large inputs. This thesis focuses on improving the running time of pattern discovery in multidimensional representations of music. The algorithms that are developed in this thesis are based on SIA and SIATEC. Two approaches to improving running time are investigated. The first approach involves the use of hashing, and the second approach is based on using filtering to avoid the computation of unimportant patterns altogether. Three novel algorithms are presented: SIAH, SIATECH, and SIATECHF. The SIAH and SIATECH algorithms, which use hashing, were found to provide great improvements in running time over the corresponding SIA and SIATEC algorithms. The use of filtering in SIATECHF was not found to significantly improve the running time of repeated pattern discovery.
  • Björklund, Otso (2015)
    Kuuntelukokeet ovat yksi musiikin havaitsemisen tutkimuksen tärkeimpiä menetelmiä. Internetin yleistyminen mahdollistaa joidenkin psykologisten kokeiden suorittamisen sen välityksellä, mikä helpottaa kokeiden järjestämistä isoilla ja monipuolisilla otoksilla. Nykyaikaisissa tietokoneissa on tyypillisesti äänentoistoon vaadittavat teknologiat, joten myös kuuntelukokeita voidaan toteuttaa Internetin välityksellä. Internet-kuuntelukokeita on kuitenkin toistaiseksi käytetty vain vähän musiikin tutkimuksessa. Tämä tutkielma kuvailee laajamittaisen heavy metal -musiikin harmonian tutkimista varten tarkoitetun Internet-kuuntelukokeen suunnitteluperiaatteet. Tutkielmassa suunnitellun kokeen avulla on tarkoitus tutkia sitä, että mitkä intervallit koetaan konsonoivimpina suhteessa power chordiin, eli särö-efektin kanssa soitettuun kvinttiin. Tutkielma keskittyy vain kokeen suunnitteluperiaatteisiin, eikä käsittele kokeen teknistä toteutusta. Tutkielmassa analysoidaan aikaisempia musiikin havaitsemista käsitteleviä tutkimuksia. Näiden tutkimusten koejärjestelyjä arvioidaan kriittisesti ja niiden pohjalta luodaan kokonaiskuva yleisimmistä käytännöistä. Tutkielma sisältää pilottikokeen, jonka avulla tutkittiin kolmen erilaisen koemenetelmän soveltuvuutta laajamittaista Internet-kuuntelukoetta varten. Koemenetelmien valinta perustui kuuntelukoekirjallisuuteen ja aikaisempien tutkimusten koekäytäntöihin. Nämä kolme menetelmää olivat näytteiden arviointi asteikolla yhdestä seitsemään, parivertailu ja näytteiden järjestäminen. Pilottikokeen tuloksia arvioidaan Internet-kokeiden menetelmäkirjallisuuden perusteella, korostaen kokeen mielekkyyden, helppouden ja lyhyen keston tärkeyttä. Pilottikokeen perusteella näytteiden järjestäminen on edellä mainituista kolmesta menetelmästä soveltuvin laajamittaista kuuntelukoetta varten. Näytteiden järjestämiskokeen käyttöliittymä oli koehenkilöiden mielestä kuitenkin vaikeakäyttöinen ja se haittasi kokeen tekemistä. Koehenkilöiden ehdotuksia ja kommentteja hyödynnettiin toimivamman käyttöliittymän suunnittelussa. Pilottikokeen tulokset myös tukevat Internet-koekirjallisuudessa tärkeinä pidettyjä seikkoja, kuten sitä, että kokeen tulee olla helppo ja lyhyt, sekä sitä, että kokeen kysymyksenasettelun tulee olla merkityksellinen koehenkilöille. Internet-kuuntelukokeet tarjoavat uusia mahdollisuuksia musiikin havaitsemisen tutkimukseen. Monet perinteisten kuuntelukokeiden kannalta tärkeät seikat tulee ottaa huomioon myös Internet-kuuntelukokeissa, ja koejärjestelyn suunnitteleminen tulee tehdä huolella vinoumien välttämiseksi. Internetin avulla pystytään hankkimaan suuria ja monipuolisia otoksia, eikä kerätyn tiedon luotettavuus kärsi merkittävästi vaikkei koeolosuhteita pystytäkään täysin hallitsemaan.