Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Blom, Maria"

Sort by: Order: Results:

  • Blom, Maria (2024)
    Kundtjänstmedarbetare ställs dagligen inför utmanande situationer i sitt arbete, där de tillgängliga arbetsresurserna strider mot de hårda arbetskraven. Tidigare studier visar att socialt stöd är en betydande resurs som hjälper medarbetare att hantera dessa krav de ställs på i sitt arbete. Dessutom blir distansarbete en allt vanligare arbetsform. Syftet med denna avhandling är därmed att undersöka hur kundtjänstmedarbetare beskriver betydelsen av distansarbete samt vilken betydelse socialt stöd av kollegor och chefer har i deras arbete. Materialet till studien har samlats in genom semistrukturerade intervjuer bland medarbetare på en teletjänstcentral. I studien deltog fem respondenter från Finland och tre respondenter från Sverige. Materialet har analyserats med en tematisk analys. Resultaten visar en övergripande positiv attityd gentemot distansarbete och dess fördelar. Distansarbete har visat sig bidra till effektivare tidsanvändning, ökad trivsel samt en lugn och behaglig arbetsmiljö. Dessutom bidrar distansarbetet till en förändring i den sociala interaktionen och kommunikationen i arbetet. Socialt stöd beskrevs i form av emotionellt stöd och kamratstöd, hjälp med arbetsuppgifter, chefens sociala stöd samt feedback. Socialt stöd är en betydande resurs för distansarbetande kundtjänstmedarbetare, även om resultaten också visar mer likgiltiga attityder gentemot detta stöd. Eftersom en stor del av den tidigare forskningen inom teletjänstcentraler gjorts utanför Norden och Europa, bidrar denna avhandling till en nordisk synpunkt på socialt stöd inom kundtjänstarbete samt betydelsen av distansarbetet. Dessutom bidrar avhandling med kvalitativ forskning, i och med att den största delen av den tidigare forskningen inom ämnet varit kvantitativ. Ämnet är viktigt att belysa, eftersom distansarbetet blir en allt vanligare arbetsform och vi behöver öka förståelsen om vilken betydelse distansarbetet kan ha i arbetet. Samtidigt är det viktigt att förstå hur vi kan bidra till att stödja medarbetare i de krav de ställs på i sitt arbete, och vilka resurser som medarbetarna anser vara betydelsefulla i deras arbete.
  • Blom, Maria (2020)
    Tutkielman aiheena on perulainen pishtacon legenda, jonka historia ulottuu satojen vuosien taakse. Legendassa pishtaco on murhaaja, joka saalistaa alkuperäiskansataustaisia uhrejaan ihmisrasvan takia. Usein pishtacoon viitataan valkoisena, ulkomaalaisena miehenä. Pishtacon legendan kiehtovuus piilee sen uudistumiskyvyssä. Legendan ydin säilyy samana, mutta yksityiskohdat mukautuvat aikakauteen. Kolonialismin kaudella pishtaco oli munkki, joka keräsi rasvaa kirkonkellojen kiillotukseen, nykyisin rasvaa kerrotaan kaupattavan esimerkiksi kansainväliseen kosmetiikkateollisuuteen. Digitalisaation aika etenkin 2000-luvulla on mahdollistanut uudenlaisia tarinankerronnan muotoja. Haluankin tutkimuksessa selvittää, millaisia digitalisaation ajan pishtaconarratiivit ovat, miten fakta ja fiktio limittyvät niissä ja miksi pishtaconarratiivit ovat edelleen niin ajankohtaisia. Metodinani käytän kontekstualistista narratologiaa, eli tarkastelen pishtaconarratiiveja niiden yhteiskunnallisista konteksteista riippuvaisina. Analyysini nojaa keskeisesti Jeffrey Cohenin kehittelemään hirviöteoriaan, jonka mukaan kulttuurin luomat hirviöt ovat itseasiassa tuon kulttuurin ruumiillistumia, ja siksi omiaan kulttuurintutkimuksen lähtökohdaksi. Voidakseni ymmärtää nykynarratiiveja paremmin, käyn läpi keskeisiä hetkiä pishtacon historiassa. Esittelen pishtacoa koskevaa eri alojen tutkimusta, ja käytän sitä sekä lähteenä että analyysini kohteena. Vaikka pishtacon legendaa ajatellaankin kansantarinoina, tutkijat ovat itseasiassa muokanneet sitä ajan kuluessa huomattavasti. Aineistoni koostuu neljästä elokuvasta ja kymmenestä uutisartikkelista. Perussa 2000-luvulla syntyneen omaehtoisen, alueellisen elokuvan kulttuurin voi nähdä jatkavan ikiaikaista suullisen tarinankerronnan perinnettä. Kansanperinteen kauhuaiheet ovat näissä elokuvissa hyvin edustettuina. Kuvailen, miten aineistoni neljä elokuvaa käsittelevät pishtacon tarinan kautta esimerkiksi terrorismin kauden traumoja, korruptiota tai muutoksen pelkoa. Uutisartikkelini ovat loppuvuodelta 2016, jolloin sosiaalisessa mediassa levisi huhuja pishtacoista, ja väkijoukot vangitsivat ja pahoinpitelivät useita syyttömiä pishtacoiksi epäiltyinä. Aineistoni osoittaa, että pishtacon legendan ydin ei olekaan pishtacon itsensä ominaisuuksissa, vaan yhteiskunnallisen turvattomuuden tematiikassa, jota kaikki pishtacotarinat ilmentävät. Niitä yhdistää paranoija siitä, että pishtaco voi olla kuka tahansa, jopa ystäväsi tai naapurisi. Epäluottamus kaikkia virallisia auktoritteeteja kohtaan on niissä vahva, joko viranomaiset eivät kykene auttamaan tai sitten pettävät verisesti. Ymmärsin myös tutkimuksen aikana, että pishtaconarratiivissa hirviöitä onkin yhden sijaan ollut aina kaksi. Kolonisaation aikaan valloittajat kohtelivat alkuperäiskansaa hirviönä, joka tulee joko tappaa tai assimiloida yhteiskuntaan muun muassa uskonpuhdistuksen keinoin. Pishtaco on syntynyt reaktiona tähän sortoon ja toiseuttamiseen, Pishtacoon uskovan kansan hirviöistäminen näkyy edelleen esimerkiksi aineistoni lehtiartikkelien narratiivisissa valinnoissa. Peru on yhä kahtiajakautunut maa, ja nämä kaksi hirviötä, vallanpitäjiä edustava pishtaco ja alistettu (alkuperäis)kansa, jatkavat taisteluaan.