Browsing by Author "Bonsdorff, Jemina"

Tässä tutkielmassa tarkastellaan EU:n yhtenä perusvapautena turvattua tavaroiden vapaata liikkuvuutta sekä immateriaalioikeudellista oikeuksien sammumisen periaatetta erityisesti tekijänoikeuden näkökulmasta. Tutkielman kohde sekä kysymyksenasettelu kietoutuvat pitkälti EUT:n vuonna 2012 antaman, merkittävän tekijänoikeudellisen ratkaisun C- 128/11 UsedSoft ja siinä esiin nousseiden teemojen ympärille. Ratkaisussa EUT rinnasti aineettomassa muodossa olevan tietokoneohjelman kappaleen lataamisen Internetistä fyysisen ohjelmakappaleen myyntiin, joka johti tekijänoikeuteen kuuluvan levitysoikeuden sammumiseen. Toisin sanoen EUT sovelsi vakiintunutta oikeuksien sammumisen periaatetta tietokone- ohjelman digitaaliseen toimittamiseen, johon sen ei ole aiemmin ajateltu soveltuvan. UsedSoft on otettu tutkielmassa analyysin kohteeksi erityisesti siitä syystä, että se kuvaa hyvin nykyisen EU-tekijänoikeussääntelyn ongelmakohtia nopeasti digitalisoituvassa maailmassa. Tapaus on kiinnostava myös siitä näkökulmasta, että siinä EUT oli valmis menemään hyvin pitkälle varmistaakseen tavaroiden vapaan liikkuvuuden toteutumisen tekijänoikeuden haltijan yksinoikeuden kustannuksella. Esitys etenee yleisemmästä sisämarkkina- ja immateriaalioikeudellisesta tarkastelusta ajankohtaisiin tekijänoikeudellisiin kysymyksiin. Tavoitteena on ollut tutkia ensinnäkin, miten tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaate ja immateriaalioikeuksien suoja on pyritty tasapainottamaan EU-oikeudessa. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen taustalla vaikuttavat erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksien sekä EU:n perusvapauksien väliset sisäiset jännitteet. Vaikka immateriaalioikeudet voidaan nähdä keinona kannustaa innovointiin ja lisätä sekä kilpailua että työllisyyttä EU:ssa, ne voivat myös olla keino markkinoiden jakamiseen ja erilaisten hintatasojen säilyttämiseen eri jäsenvaltioissa. Lähtökohdaksi tarkastelulle on tästä näkökulmasta otettu SEUT 34 artiklan tuonnin määrällisten rajoitusten ja niitä vaikutukseltaan vastaavien toimenpiteiden kielto, sekä SEUT 36 artikla, jonka mukaan SEUT 34 kiellosta voidaan tietyin edellytyksin poiketa teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi. Tutkielmassa sisämarkkinoiden perusvapauksien ja oikeudenhaltijoiden intressien välisiä jännitteitä on tarkasteltu erityisesti yhteisönlaajuisen oikeuksien sammumisen periaatteen kautta. Oikeuksien sammumisen periaate on nimittäin ollut yksi EUT:n keinoista varmistaa tavaroiden vapaan liikkuvuuden toteutuminen sisämarkkinoilla sekä tasapainottaa eri tahojen intressejä. Periaate merkitsee käytännössä, että esimerkiksi patentin, tavaramerkin tai tekijänoikeuden luoma yksinoikeus ”kuluu loppuun” sen jälkeen, kun keksintö, tavaramerkillä varustettu tuote tai tekijänoikeudella suojattu teos on ensimmäisen kerran saatettu markkinoille EU:n tai ETA:n alueella. Näin ollen oikeudenhaltija ei voi enää määrätä tällaisen tuotteen jälleenmyynnistä eikä estää sen rinnakkaistuontia toisesta jäsenvaltiosta. Tutkielmassa on tarkasteltu periaatteen sisältöä sekä vakiintumista erityisesti EUT:n patentteja, tavaramerkkejä ja tekijänoikeutta koskevan oikeuskäytännön valossa. Vaikka tavaroiden vapaan liikkuvuuden esteitä on kyetty poistamaan oikeuksien sammumisen periaatteen avulla EU:n primaarinormiston kontekstissa, immateriaalioikeuksien territoriaalisuudesta johtuvaan ongelmaan on jouduttu puuttumaan myös sekundaarinormiston tasolla harmonisoimalla kansallisia lainsäädäntöjä. Tutkielmassa on otettu erityisen tarkastelun kohteeksi EU:n tekijänoikeus, joka on ollut viime vuosina pinnalla sekä poliittisessa ja akateemisessa keskustelussa että EUT:n oikeuskäytännössä. Tekijänoikeutta on tähän asti harmonisoitu lähinnä tiettyjä erityiskysymyksiä koskevien direktiivien kautta, eikä unionissa ole toistaiseksi onnistuttu luomaan yhtenäistä ”EU-tekijänoikeutta”. Näin ollen tekijänoikeutta koskeva EU-sääntely on yhä pirstaleista, eikä tekijänoikeuksien territoriaalisuudesta johtuvaa ongelmaa ole kyetty poistamaan. Tästä johtuen EUT on päätynyt viime vuosina ottamaan hyvin aktiivisen roolin tekijänoikeudellisten käsitteiden ja periaatteiden kehittämisessä antamalla lukuisia merkittäviä ennakkoratkaisuja, mukaan lukien UsedSoft, jotka ovat herättäneet vilkasta keskustelua Euroopassa. Aihe on hyvin ajankohtainen, sillä tekijänoikeussääntelyn nykyaikaistaminen sekä yhtenäistäminen on nostettu agendalle komission toukokuussa 2015 julkaisemassa digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa, jolla tähdätään digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseen Euroopassa. Tutkielman yhtenä tavoitteena onkin tarkastella digitalisaation mukanaan tuomia haasteita tekijänoikeudelle. Erityisenä kysymyksenä on, miten tekijänoikeudessa vakiintuneet käsitteet ja periaatteet – erityisesti oikeuksien sammumisen periaate – soveltuvat digitaaliympäristöön. Tästä näkökulmasta tutkielmassa tarkastellaan EUT:n UsedSoft-ratkaisua, joka toimii erinomaisena esimerkkinä tapauksesta, jossa nykyiset tekijänoikeudelliset käsitteet ja periaatteet eivät sellaisenaan sovellu vaivattomasti digitaalisiin tuotteisiin ja palveluihin. Tutkielmassa pyritäänkin tuomaan esiin nykyisen EU-tekijänoikeuden moninaisia haasteita, jotka johtuvat osin tekijänoikeuden territoriaalisuudesta, pirstaleisesta harmonisoinnista sekä toisaalta kiihtyvästä digitalisaatiosta, joka vaatii nykysääntelyltä yhä enemmän joustavuutta. Tästä näkökulmasta tutkielmassa esitetään, että yhtenäisemmän tekijänoikeussääntelyn luominen EU:ssa on näihin haasteisiin vastaamisen näkökulmasta välttämätöntä.