Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Author "Borgman, Tiina"

Sort by: Order: Results:

  • Borgman, Tiina (2024)
    Tämä holokaustin arkeologiaan keskittyvä tutkielma tutkii Unkarin ja Hollannin holokaustin arkeologista tutkimustraditiota holokaustin uhrien keräys- ja säilytyspaikkojen näkökulmasta. Tutkimuskysymykset on rakennettu vastaamaan seuraavanlaisiin kysymyksiin: Millaisia valitut säilytyspaikat ovat? Miten holokaustin säilytyspaikkojen arkeologinen tutkimus on toteutunut kohdemaissa? Mitä ongelmia gettojen ja Westerborkin arkeologinen tutkimus on kohdannut? Sekä miten tutkimus eroaa maiden välillä toisistaan ja mitä havainnoista voi päätellä? Nämä kysymykset ovat holokaustin arkeologian viitekehyksessä erityisen tärkeitä ja tutkielma pyrkii antamaan aiheesta selkeän kuvan vastaamalla tutkimuskysymyksiin kattavasti ja selkeästi myös muistipolitiikkaa sekä holokaustin yleistä tutkimusta apuna käyttäen. Tutkimuskysymysten avulla pyritään myös tarkastelemaan ovatko yksittäisten tutkijoiden viittaukset Itä-Euroopan alueesta kokonaisuutena (heidän omassa tutkimusartikkeleissaan) valideja holokaustin arkeologiasta puhuttaessa. He rinnastavat koko alueen vähäiseksi holokaustiarkeologian tutkimuksen keskittymäksi. Voidaanko aluetta kuitenkaan niputtaa yhdeksi kokonaisuudeksi? Tarkoitus on hypoteettisesti selvittää, kuuluuko Unkari niihin Itä-Euroopan maihin, joissa holokaustin arkeologista tutkimusta on tehty, tai toisaalta myös mahdollisesti jätetty tekemättä. Tutkielma pyrkii etenemään johdonmukaisesti esittelemällä aluksi holokaustin yleistä arkeologista tutkimusta Euroopassa sekä Unkarin ja Hollannin keräys ja -säilytyspaikkojen historiaa ja käyttöä, jotta niitä voidaan tarkastella myös arkeologisesti. Historiakatsauksen jälkeen paneudutaan säilytyspaikkojen arkeologiseen tutkimustraditioon ja kuvaillaan, millaista tutkimusta kohteilla on tehty. Tämän jälkeen paneudutaan holokaustin yleisiin arkeologisiin ongelmiin, joita tutkimus on Euroopassa kohdannut ja analysoidaan ongelmia myös Unkarin ja Hollannin osalta niin historiassa kuin nykyisyydessäkin. Viimeisessä luvussa on analyysiosuus, joka tiivistää, kertaa ja pohtii asiaa syvemmin, lyöden Unkarin ja Hollannin holokaustisen tutkimustradition vertailevaksi aineistoksi. Samalla osiossa pohditaan Itä-Eurooppaan kohdistuvaa viittausta kokonaisuutena ja kuinka validi kyseinen kokonaisuus ilmaisun käyttö on Unkarin kontekstissa, peilaten asiaa myös Hollannin näkökulmasta nojaten maan holokaustiseen arkeologiseen tutkimustraditioon.