Browsing by Author "Boshkov, Stefan"

Tutkimuksen tavoitteena on ollut tarkastella niitä vaatimuksia, joita eurooppaoikeus on asettanut hallintolainkäytölle koskien hallintoprosessin kestoa ja asian viivästymiseen liittyviä asianosaisen oikeussuojakeinoja. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut kartoittaa asianosaisen käytettävissä olevat preventiiviset oikeussuojakeinot hallintoprosessin viivästyessä hallintotuomioistuimessa. Tutkimus on toteutettu lainopin tutkimuksena. Lainopillisella tulkinnalla ja systematisoinnilla on pyritty selvittämään, onko hallintoprosessin asianosaisella käytössään sellaisia tehokkaita oikeussuojakeinoja, jotka ensisijaisesti korjaavat tilanteen, jos oikeudenkäynti hallintoasiassa on viivästynyt tai uhkaa viivästyä hallintotuomioistuimessa. Tutkimuksessa ilmeni, että asian käsittelyn viivästyminen hallintotuomioistuimessa vaikuttaisi olevan havaittavissa jo ennakolta. Oikeusjärjestyksestämme on myös löydettävissä vaatimus tehokkaasta ennakollisesta oikeussuojakeinosta oikeudenkäynnin kohtuuttomia viivytyksiä vastaan. Puhuttaessa preventiivisestä, prosessin viivästymisen ehkäisevästä tai prosessin kestäessä katkaisevasta oikeussuojakeinosta, tulee tehokkaan oikeussuojakeinon mahdollistaa viivästymisestä tehdyn perustellun väitteen käsittely sellaisen tahon toimesta, jolla on valtuus tutkia väite ja tarvittaessa väitteen perusteella saada asiaa käsittelevä tuomioistuin jouduttamaan asian käsittelyä niin, että aiemmin uhannut tai alkanut oikeudenkäynnin viivästyminen saadaan tosiasiassa estettyä tai keskeytettyä. Suomalaisessa hallintoprosessissa on omaksuttu oikeussuojakeinona viivästymisen jälkikäteinen hyvittäminen. Tutkimuksessa ilmeni, että nykymuotoisen hallintoprosessin asianosaisella ei ole käytössään tehokkaita preventiivisiä oikeussuojakeinoja hallintoprosessin viivästymistä vastaan. Tulevaisuudessa hallintoprosessin uudistaminen sekä säännös asian käsittelystä kiireellisenä ja ennen muita tuomioistuimessa vireillä olevia asioita näyttäisivät kuitenkin korjaavan tilanteen. Niin sanotun viivästysvalituksen tai viivästyskantelun säätämistä osaksi hallintolainkäyttöä lienee kuitenkin myös syytä harkita. Ylemmälle tuomioistuimelle tehtävä valitus tai kantelu takaisi viivästyksen synnyn ja syiden ulkopuolisen tarkastelun, toisin kuin pääasiaa käsittelevälle tuomioistuimelle tehtävä pyyntö tai vaatimus asian kiireellisestä käsittelystä.