Browsing by Author "Brunila, Totti"

Joukkueurheilijoiden on katsottu olevan työsuhteessa jo 90-luvulta lähtien, ja tällä hetkellä ei ole epäselvyyttä siitä, etteikö työsopimuslakia olisi sovellettava joukkueurheilijoiden työsuhteisiin. Kuitenkin edelleen urheilun ja oikeusjärjestyksen välillä on ristiriitaa etenkin työaikalain osalta. Lainsäädäntö pätee teoriassa kaikkeen urheiluun, mutta käytännössä suurin osa urheilua koskevasta sääntelystä toteutetaan urheilun sisäisesti. Työsopimuslaissa tarkoitetun työsopimuksen perusteella tehtävään työhön on noudatettava työaikalakia, joka on osa suomalaista työsuojelulainsäädäntöä. Yksi suomalaisen työoikeuden kantavista periaatteista on suojeluperiaate, jonka mukaan työntekijää tulee suojella kohtuuttomilta työehdoilta ja syrjivältä kohtelulta. Työaikalaki on pakottavaa oikeutta, ja siinä säädetään työsuhteessa noudatettavan työajan minimirajoista, joista ei voida poiketa työntekijän asemaa huonontavasti. Urheilun piirissä ei kuitenkaan ole noudatettu työaikalakia, sillä työaikalain ei katsota soveltuvan joukkueurheilussa suoritettavaan työhön. Myöskään joukkueurheilijat eivät ole vaatineet työaikalain noudattamista viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Tutkielman tavoitteena on tarkastella urheiluoikeuden metodeilla työaikalain ja urheilun välistä suhdetta ja työaikalain soveltuvuutta joukkueurheiluun. Pelkästään työoikeuden metodeilla ei pystytä arvioimaan kattavasti joukkueurheilussa toteutuvan työajan nykytilaa. Tarkastelemalla Veikkausliigan ja SM-liigan konkreettisia työaikoja pyritään selvittämään työaikoja koskevien ongelmien laajuus. Työaikalain nojalla työaika voidaan järjestää joko lain tarjoamilla vaihtoehdoilla tai työehtosopimuksilla. Kollektiivisopimuksille on työaikalaissa annetta laajat toisinsopimusoikeudet työaikalain määräyksistä, minkä johdosta työehtosopimuksilla voidaankin sopia työajan järjestämisestä erittäin joustavasti. Etenkin poikkeuksellisten työaikojen järjestäminen on helpointa työehtosopimuksien avulla. Veikkausliigassa ja SM-liigassa tehdään paljon ylitöitä, yötöitä ja sunnuntaitöitä. Lisäksi vuorokautiset ja viikoittaiset lepoajat eivät aina täyty. Kummassakaan liigassa ei ole sovittu työajan järjestämisestä tai toteuttamistavoista. Epäselvä oikeustila työajan järjestämisen osalta voi johtaa taloudellisiin tappioihin seuroille, jos maksamattomia korvauksia työaikalain nojalla vaaditaan oikeusteitse. Työehtosopimuksella seurat ja pelaajat voisivat sopia järkevällä tavalla työajan järjestämisestä liigoissa muuttamatta nykyisiä käytäntöjä.