Browsing by Author "Carlos, Sunila"

Viime vuosina generatiivisten tekoälyohjelmistojen kehitys ja markkinoille tulo ovat herättäneet mediatoimijoiden kiinnostuksen näitä uusia teknologioita kohtaan. Nämä uudet työkalut ovat mullistaneet käsityksemme koneiden kyvystä tuottaa sisältöjä kirjoitetun tekstin, äänen, kuvien ja videoiden muodossa. Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää media-alan toimijoiden syitä ja motiiveja ottaa käyttöön generatiivisia tekoälyohjelmistoja. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä käytetään institutionaalisen isomorfismin teoriaa, mikä on alan tutkimuskirjallisuudessa liitetty uuden institutionalismin teoriasuuntaukseen. Isomorfismin teorian avulla tarkastellaan toimijoiden päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja kehityskulkuja. Tarkastelun kohteena on, miten generatiivisten tekoälyohjelmistojen yleistyminen media-alalla ajaa mediatoimijoita muokkaamaan toimintastrategioitaan, työskentelymallejaan sekä omaksumaan generatiivisia tekoälyohjelmistoja omien organisaatioidensa käyttöön. Tutkimus on laadullinen kartoitus generatiivisten tekoälyohjelmistojen käyttöönotosta media-alan toimijoiden keskuudessa. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksan media-alan ammattilaisen asiantuntijahaastatteluista, joita on analysoitu teemoittelevan sisällönanalyysin keinoin. Haastattelujen perusteella generatiivisia tekoälyohjelmistoja käytetään jo joidenkin mediatalojen arjessa esimerkiksi sisällön jäsentelyssä, taustatietojen hakemisessa sekä inspiraation lähteenä kuvituksiin ja otsikointiin. Mikään mediatoimija ei kuitenkaan tuota kokonaisia uutisartikkeleita generatiivisten tekoälyohjelmistojen avulla, ja ainakin toistaiseksi tämänkaltainen sisällöntuotanto on kielletty organisaatioiden sisäisissä ohjeissa journalistisen sisällön kohdalla. Keskeisenä tutkimustuloksena on, että generatiivisten tekoälyohjelmistojen käyttöönottoon ovat vaikuttaneet kustannustehokkuuden tavoittelu ja tarve pysyä kehityksen kelkassa mukana. Tämä tapahtuu usein jäljittelemällä muiden mediatoimijoiden onnistuneita esimerkkejä uuden teknologian hyödyntämisestä. Haastattelujen perusteella kilpailijoiden ja alan johtavien mediaorganisaatioiden esimerkkejä seurataan aktiivisesti, ja niiden toiminnasta otetaan mallia oman toiminnan kehittämiseen. Tämä toimintatapa liittyy jäljittelevään isomorfismiin, ja vastaavanlaisia kehityskulkuja on havaittu myös aiemmassa media-alan tutkimuksessa, jossa on tutkittu uuden teknologian vaikutusta. Haastatteluissa painotetaan myös ihmislähtöisen ja autenttisen sisällön säilyttämisen tärkeyttä, vaikka generatiiviset tekoälyohjelmistot yleistyvät ja kehittyvät vauhdilla. Teknologiaa hyödynnetään toimintojen tehostamiseen, mutta samalla pyritään säilyttämään ihmislähtöinen journalismi ja journalismin autenttisuus. Teknologian käyttöönotto voi tulevaisuudessa vapauttaa toimittajan aikaa yhä merkityksellisempiin tehtäviin, kun rutiininomaiset tehtävät automatisoituvat. Alan onkin löydettävä toimintamalli, jossa mediatoimijat voivat sopeutua jatkuvasti muuttuvaan teknologiseen toimintaympäristöön ja nopeasti kehittyviin generatiivisiin tekoälyohjelmistoihin. Samalla on kuitenkin tärkeää vaalia ihmislähtöistä sisällöntuotantoa, joka muodostaa media-alan aitouden ja erottautumismahdollisuuden maailmassa, jossa tekoälysisällöt yhä lisääntyvät.