Browsing by Author "Carlson, Jonna"

Risto Ryti oli merkittävä vaikuttaja Suomen talouspolitiikassa 1920-luvulta aina 1940-luvulle saakka. Hän oli tunnettu asiantuntija myös ulkomailla, mutta hänen uraansa kansainvälisissä tehtävissä on tutkittu varsin vähän. Risto Ryti toimi Kansainliiton taloudellisiin kysymyksiin erikoistuneen Economic and Financial Organisation -järjestön taloudellisen komitean varsinaisena jäsenenä vuosina 1937-1939. Tutkimuksessa pyritään muodostamaan selkeä kokonaiskuva Risto Rytin työskentelystä Kansainliiton taloudellisessa komiteassa ja erilaisiin asiakysymyksiin perehtyneissä alakomiteoissa. Hänen toimintaansa Kansainliitossa tarkastellaan seuraavien kysymysten kautta: millaisiin asiakokonaisuuksiin hän perehtyi luottamustehtävissään? Millaisia mietintöjä tai alustuksia hänen jäljiltään löytyy ja millaista talouspoliittista linjaa hän on ajanut Kansainliiton tehtävissä? Työssä yhdistyvät kaksi vähän tutkittua kokonaisuutta: Risto Rytin kansainvälinen ura ja EFO:n taloudellisen komitean toiminta. Tutkimus on ensisijaisesti henkilöhistoriallinen katsaus Risto Rytin uraan Kansainliiton tehtävissä. Tämän tyyppiseen, kansainvälisessä ympäristössä tapahtuvaan asiantuntija-edustukseen liittyy paljon ristiriitoja. Kansallisen edun ja tietyn kansakunnan edustamisen välinen ristiriita verrattuna kansainvälisten järjestöjen multilateraaliin luonteeseen luo kiinnostavan jännitteen yksilötasolla. Tutkimuksen primääriaineistona toimivat Kansallisarkistossa sijaitseva Risto Rytin kokoelma ja ulkoasiainministeriön arkisto. Näiden lisäksi on käytetty Yhdistyneiden Kansakuntien ja ILO:n verkkoarkistoa. Tutkimuksen aineisto koostuu pääasiallisesti Kansainliiton asiakirjoista. Risto Ryti aloitti työskentelyn Kansainliiton taloudellisessa komiteassa vuonna 1937 Geneven lähetystön ja ulkoministeriön työskenneltyä suomalaisjäsenen nimittämisen puolesta. Arkistolähteistä käy ilmi, että Risto Ryti osallistui aktiivisesti taloudellisen komitean työskentelyyn. Hän oli arvostettu asiantuntija ja toimi useassa asiakysymyksiin perehtyneessä erityiskomiteassa. Näissä tehtävissä hän perehtyi mm. valuuttakysymyksiin ja 1930-luvun laman taloudellisiin haasteisiin. EFO:n toimintalinjassa tapahtui muutos vuonna 1938. Vaikeassa poliittisessa tilanteessa järjestö ei enää pyrkinyt tuottamaan kansainväliseen kauppaan keskittyneitä sopimusluonnoksia. Se keskitti toimintaansa taloustieteelliseen tutkimukseen. EFO:n lisääntynyt yhteistyö ILO:n kanssa merkitsi keskittymistä talouspolitiikan sosiaalisiin vaikutuksiin. Risto Rytin aktiivisuus taloudellisessa komiteassa hiipuu samaan aikaan EFO:n toimintalinjassa tapahtuneiden muutosten kanssa. Vuosi 1939 toi mukanaan paljon muutoksia Kansainliiton toimintaan ja merkitsi myös uusiin tehtäviin siirtymistä Risto Rytille. Hän nousi Suomen pääministeriksi ja presidentiksi ja jätti muut tehtävät taakseen. Risto Rytin toiminta Kansainliitossa näyttäytyy selkeänä jatkumona hänen aiemmalle talouspoliittiselle työskentelylleen kotimaassa ja Suomen Pankin johdossa. Hänen työnsä jälki tulee esiin taloudellisen komitean mietinnöistä selkeänä ja kirkkaana. Ryti kannatti tiukan budjetin ja sopeuttamisen politiikkaa valtiollisessa taloudenhoidossa ja mahdollisimman vapaata kansainvälisen kaupan järjestelmää. Ryti ei kannattanut suhdannetaloudellisia toimenpiteitä tai valtion interventioita. Taloudellisessa komiteassa ja lamadelegaatiossa hän edusti talouspoliittisesti ja taloustieteellisesti uusklassista liberaalia vähemmistöä.